Fennot väsyneitä kielikeskusteluunkin

Oliko tuossa jotakin uutta?

Varför skulle finlandssvenskar diskutera undervisningen i svenska för finnar på sin SFP spalt?
Vi funderar på helt andra saker såsom Carunas svineri och Finlands hamnande i Troikans händer om inte landets kurs förändras.

Tyvärr måste vi finna andra forum för saklig debatt, då uppenbarligen vrickat pack har förstört denna med sina osakligheter. Se bara på den mängd osakliga inlägg som tagits bort.
Det blir tungt att följa med trådarna då 20%-40% av tråden fattas. Bara ens egna och andras sakligheten blir kvar.
Den som började denna kedja har helt rätt.

Peppu-Reino kirjoitti:

Varför skulle finlandssvenskar diskutera undervisningen i svenska för finnar på sin SFP spalt?
Vi funderar på helt andra saker såsom Carunas svineri och Finlands hamnande i Troikans händer om inte landets kurs förändras.

Tyvärr måste vi finna andra forum för saklig debatt, då uppenbarligen vrickat pack har förstört denna med sina osakligheter. Se bara på den mängd osakliga inlägg som tagits bort.
Det blir tungt att följa med trådarna då 20%-40% av tråden fattas. Bara ens egna och andras sakligheten blir kvar.
Den som började denna kedja har helt rätt.

Lue lisää

Det finns otroligt mycket viktigare frågor än ett skolämne att diskutera.

Peppu-Reino kirjoitti:

Varför skulle finlandssvenskar diskutera undervisningen i svenska för finnar på sin SFP spalt?
Vi funderar på helt andra saker såsom Carunas svineri och Finlands hamnande i Troikans händer om inte landets kurs förändras.

Tyvärr måste vi finna andra forum för saklig debatt, då uppenbarligen vrickat pack har förstört denna med sina osakligheter. Se bara på den mängd osakliga inlägg som tagits bort.
Det blir tungt att följa med trådarna då 20%-40% av tråden fattas. Bara ens egna och andras sakligheten blir kvar.
Den som började denna kedja har helt rätt.

Lue lisää

"Varför skulle finlandssvenskar diskutera undervisningen i svenska för finnar på sin SFP spalt?"

Miksikö? Siksi, että tämä on RKP:n palsta. Siksi, että RKP:n polliittiset kellokkaat ovat sotkeutuneet ja edelleen sotkeutuvat suomenkielisten ruotsinopetukseen sellaisin vaatimuksin, että ruotsinopetus kuuluu mukamas teidän kielellisiin oikeuksiinne. Kas näin: "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
http://www.hs.fi/politiikka/a1376184581312

Täältä saattaisi välittyä vähäiseltä osaltaan RKP:n kellokkaille, ovatko heidän kannattajansa, tavalliset ruotsinkieliset kansalaiset samaa mieltä RKP:n pamppujen ajamasta kielipolitiikasta.

östnyland kirjoitti:

Det finns otroligt mycket viktigare frågor än ett skolämne att diskutera.

Vi har blivit strängt förbjudna att blanda oss i er språkundervisning och vi är lydiga.

"Viimeksi kukistui sekin väite, että oppivelvollisuuslaki mukamas perustelee pakkoruotsin."

HÖPÖ HÖPÖ! Missäs sinä muka olet kuullut mainittavan oppivelvollisuuslaista ja pakkoruotsista?? Ei oppivelvollisuuslaki määrää muuta kuin että jokaisen suomessa vakituisesti asuvan lapsen on käytävä koulua. Oppiaineista se ei sano yhtään mitään!

Opetushallitus: " Suomessa vakituisesti asuvilla lapsilla on lakiin perustuva oppivelvollisuus. Se tarkoittaa velvollisuutta hankkia perusopetuslaissa ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty perusopetuksen oppimäärä."
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppivelvollisuus_ja_koulupaikka

Se laki jossa säädetään että Suomen peruskouluissa opiskellaan molempia kotimaisia kieliä on Perusopetuslaki!! Eikä siinäkään laissa mainita ruotsia nimeltä vaan että oppilaat m.m. lukevat toista kotimaista. Se laki taas on vahvasti voimissaan eikä sitä ole kukaan kumonnut.

Perusopetuslaki:

11 §
Opetuksen sisältö

Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/453)

Oppilaalle voidaan antaa opetusta muissakin kuin 1 momentissa mainituissa perusopetukseen soveltuvissa aineissa sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Näiden aineiden opiskelu voi olla oppilaalle osittain tai kokonaan vapaaehtoista tai valinnaista.

Oppilaalle tulee antaa oppilaanohjausta.

Esiopetuksesta, lisäopetuksesta ja perusopetukseen valmistavasta opetuksesta on sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, voimassa, mitä 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään.

Ankdam kirjoitti:

"Viimeksi kukistui sekin väite, että oppivelvollisuuslaki mukamas perustelee pakkoruotsin."

HÖPÖ HÖPÖ! Missäs sinä muka olet kuullut mainittavan oppivelvollisuuslaista ja pakkoruotsista?? Ei oppivelvollisuuslaki määrää muuta kuin että jokaisen suomessa vakituisesti asuvan lapsen on käytävä koulua. Oppiaineista se ei sano yhtään mitään!

Opetushallitus: " Suomessa vakituisesti asuvilla lapsilla on lakiin perustuva oppivelvollisuus. Se tarkoittaa velvollisuutta hankkia perusopetuslaissa ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty perusopetuksen oppimäärä."
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppivelvollisuus_ja_koulupaikka

Se laki jossa säädetään että Suomen peruskouluissa opiskellaan molempia kotimaisia kieliä on Perusopetuslaki!! Eikä siinäkään laissa mainita ruotsia nimeltä vaan että oppilaat m.m. lukevat toista kotimaista. Se laki taas on vahvasti voimissaan eikä sitä ole kukaan kumonnut.

Perusopetuslaki:

11 §
Opetuksen sisältö

Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/453)

Oppilaalle voidaan antaa opetusta muissakin kuin 1 momentissa mainituissa perusopetukseen soveltuvissa aineissa sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Näiden aineiden opiskelu voi olla oppilaalle osittain tai kokonaan vapaaehtoista tai valinnaista.

Oppilaalle tulee antaa oppilaanohjausta.

Esiopetuksesta, lisäopetuksesta ja perusopetukseen valmistavasta opetuksesta on sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, voimassa, mitä 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään.

Lue lisää

Et ole seurannut tätä kerjua ja sen kirjoittajan "äläoletolkuton" väitettä, että oppivelvollisuuslaki perustelee pakkoruotsin: "Oppivelvollisuus perustelee kielten opiskelun, ja myös matematiikan jne. Lue ja opi." http://keskustelu.suomi24.fi/t/14049315/hyotyruotsi-on-jees!#comment-83000488

Lainasin tätä, mikä koskee oppivelvollisuuslakia: "Suomessa vakituisesti asuvilla lapsilla on lakiin perustuva oppivelvollisuus. Se tarkoittaa velvollisuutta hankkia perusopetuslaissa ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty perusopetuksen oppimäärä." http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppivelvollisuus_ja_koulupaikka

Lainaan lisää itseäni: "Kaikki perusopetuslaissa luetellut kielet eivät kuulu nytkään saman oppilaan oppivelvollisuuteen eikä ruotsin pakollisuuden [mahdollisen] poistumisen jälkeenkään. Ruotsi on [silloin] siirtynyt samanlaisen oppivelvollisuuden piiriin kuin muutkin vieraat kielet."

Eduskunta saattaakin säätää lain, jossa määrätään kaksi valinnaista vierasta kieltä perusopetuslakiin ja siten oppivelvollisuuteen. Oppilas on suorittanut oppivelvollisuutensa silloin, kun hän esimerkiksi englannin rinnalla on opiskellut toisena vieraana kielenään jotain tarjolla olevaa vieraista kielistä, vaikkapa latinaa tai saksaa tai ranskaa tai ruotsia, espanjaa... kieltä, joka ei ole oppilaan äidinkieli.

Joten tämä pitää paikkansa: "Viimeksi kukistui sekin [pakkoruotsin kannattajan "äläoletolkuton"] väite, että oppivelvollisuuslaki mukamas perustelee pakkoruotsin."

Osallistut siis sinäkin, Ankdam-kuomasemme, väitteen kumoamiseen toteamalla: "Oppiaineista se [oppivelvollisuuslaki] ei sano yhtään mitään!"

Olemme molemmat samalla asilla.

Lain tulkintasi on väärä. Oppivelvollisuuteen JA yleissivistykseen kuuluu molempien kotimaisten kielten opiskelu.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Et ole seurannut tätä kerjua ja sen kirjoittajan "äläoletolkuton" väitettä, että oppivelvollisuuslaki perustelee pakkoruotsin: "Oppivelvollisuus perustelee kielten opiskelun, ja myös matematiikan jne. Lue ja opi." http://keskustelu.suomi24.fi/t/14049315/hyotyruotsi-on-jees!#comment-83000488

Lainasin tätä, mikä koskee oppivelvollisuuslakia: "Suomessa vakituisesti asuvilla lapsilla on lakiin perustuva oppivelvollisuus. Se tarkoittaa velvollisuutta hankkia perusopetuslaissa ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty perusopetuksen oppimäärä." http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppivelvollisuus_ja_koulupaikka

Lainaan lisää itseäni: "Kaikki perusopetuslaissa luetellut kielet eivät kuulu nytkään saman oppilaan oppivelvollisuuteen eikä ruotsin pakollisuuden [mahdollisen] poistumisen jälkeenkään. Ruotsi on [silloin] siirtynyt samanlaisen oppivelvollisuuden piiriin kuin muutkin vieraat kielet."

Eduskunta saattaakin säätää lain, jossa määrätään kaksi valinnaista vierasta kieltä perusopetuslakiin ja siten oppivelvollisuuteen. Oppilas on suorittanut oppivelvollisuutensa silloin, kun hän esimerkiksi englannin rinnalla on opiskellut toisena vieraana kielenään jotain tarjolla olevaa vieraista kielistä, vaikkapa latinaa tai saksaa tai ranskaa tai ruotsia, espanjaa... kieltä, joka ei ole oppilaan äidinkieli.

Joten tämä pitää paikkansa: "Viimeksi kukistui sekin [pakkoruotsin kannattajan "äläoletolkuton"] väite, että oppivelvollisuuslaki mukamas perustelee pakkoruotsin."

Osallistut siis sinäkin, Ankdam-kuomasemme, väitteen kumoamiseen toteamalla: "Oppiaineista se [oppivelvollisuuslaki] ei sano yhtään mitään!"

Olemme molemmat samalla asilla.

Lue lisää

"Osallistut siis sinäkin, Ankdam-kuomasemme, väitteen kumoamiseen toteamalla: "Oppiaineista se [oppivelvollisuuslaki] ei sano yhtään mitään!""

Älä sekoile! Nykyään perusopetuslaki määrää sen mitä koulussa opetetaan ja mitä oppivelvollisuuteen kuuluu. Perusopetuslaki on korvannut vanhan oppivelvollisuuslain.

"Yhdeksäksi vuodeksi peruskoulun penkille

Jo 1940-luvulla esiintyi Suomessa ajatuksia ja suunnitelmia yhdeksänvuotisesta oppivelvollisuuskoulusta. Eduskunta hyväksyikin vuonna 1945 Aino Malkamäen (SDP) aloitteen pohjalta lain, joka merkittävästi raivasi tietä kunnalliselle yhdeksänvuotiselle peruskoululle.

Tämän lain mukaan voitiin valtioneuvoston luvalla perustaa kokeilutarkoituksessa kunnallisen kansakoulun yhteyteen keskikouluja. Nämä keskikoulut olivat maksuttomia ja huoltajat vapautuivat muistakin oppikoulun aikaisemmin tuottamista menoista. Kunnallisten keskikoulujen myötä yhä useampi vanhempi ohjasi jälkikasvunsa keskiasteen opintoihin, sillä elinkeinoelämä nostatti koulutusvaatimuksia yleisesti, eikä raha tai asuinpaikka enää ollut este opiskelulle oppikoulussa.

1950- ja 1960-luvuillakin laadittiin useita erilaisia suunnitelmia yhtenäiskoulusta. Näissä suunnitelmissa esiintyi paljon eroja yläasteen opetuksen eriyttämisessä linjoiksi, opintosuunniksi tai tasoryhmiksi.

Eduskunta hyväksyi peruskoulun puitelain kuitenkin 26.7.1968 ja peruskouluasetus annettiin 26.6.1970. Peruskouluasetuksen mukaan kaikkien oppilaiden yhteinen opintie tuli yhdeksän vuoden mittaiseksi entisen 4-8 vuoden asemesta. Peruskoulun kuusi alinta luokkaa muodostivat ala-asteen ja kolme ylintä yläasteen.

Entisen kansakoulu- ja oppikoululinjan sijasta peruskoulussa koululainen saattoi vaikuttaa opintokokonaisuuteensa valinnaisten aineiden ja erilaajuisten kurssien avulla. Peruskoulussa tuli opiskella vierasta kieltä ja toista kotimaista kieltä kuten oppikoulussa. Peruskoulussa tuli myös järjestää tukiopetusta opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muusta syystä sitä tarvitseville.
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2009/0511/koulun_penkille.html

äläoletolkuton kirjoitti:

Lain tulkintasi on väärä. Oppivelvollisuuteen JA yleissivistykseen kuuluu molempien kotimaisten kielten opiskelu.

"Oppivelvollisuuteen JA yleissivistykseen kuuluu molempien kotimaisten kielten opiskelu."

En ole tulkinnut nykyisen lain sisältöä ollenkaan. Tietenkin voimassa olevien lakien mukaan on pakkoruotsia opiskeltava kaikessa koulutuksessa. Ei sitä kukaan kiistä, mutta fennojen ja nettifennojen kolmen neljäsosan enemmistö haluaa kumota sellaiset säädökset. Sen halun olemassaolon on pätevä tutkimus osoittanut.

Svekot ja svekomieliset fennot ovat yrittäneet keksiä perusteluja lain kumoamista vastaan onnistumatta siinä alkuunkaan. Viimeisinkin yritys, että muka oppivelvollisuuslaki on kaikin puolin kumoamaton perustelu ruotsin opiskelun pakollisuudelle kaikessa koulutuksessa. Ei ole, vaan aivan muut lait säätävät toistaiseksi ruotsin pakolliseksi kaikille suomenkielisille, suomen ruotsinkielisille, ja juuri niihin lakeihin enemmistö haluaa muutoksen. Ennen muutosta eletään tietenkin vanhan lain mukaan.

Muun muassa koulussa opitut tiedot ja taidot kuuluvat yleissivistykseen. Jos koulun antamiin tietoihin ja taitoihin kuuluu vähintään kaksi tarjolla olevaa vierasta kieltä, ne kuuluvat ja riittävät silloin yleissivistykseen, vaikkei toinen kieli olisikaan ruotsi.

Ankdam kirjoitti:

"Osallistut siis sinäkin, Ankdam-kuomasemme, väitteen kumoamiseen toteamalla: "Oppiaineista se [oppivelvollisuuslaki] ei sano yhtään mitään!""

Älä sekoile! Nykyään perusopetuslaki määrää sen mitä koulussa opetetaan ja mitä oppivelvollisuuteen kuuluu. Perusopetuslaki on korvannut vanhan oppivelvollisuuslain.

"Yhdeksäksi vuodeksi peruskoulun penkille

Jo 1940-luvulla esiintyi Suomessa ajatuksia ja suunnitelmia yhdeksänvuotisesta oppivelvollisuuskoulusta. Eduskunta hyväksyikin vuonna 1945 Aino Malkamäen (SDP) aloitteen pohjalta lain, joka merkittävästi raivasi tietä kunnalliselle yhdeksänvuotiselle peruskoululle.

Tämän lain mukaan voitiin valtioneuvoston luvalla perustaa kokeilutarkoituksessa kunnallisen kansakoulun yhteyteen keskikouluja. Nämä keskikoulut olivat maksuttomia ja huoltajat vapautuivat muistakin oppikoulun aikaisemmin tuottamista menoista. Kunnallisten keskikoulujen myötä yhä useampi vanhempi ohjasi jälkikasvunsa keskiasteen opintoihin, sillä elinkeinoelämä nostatti koulutusvaatimuksia yleisesti, eikä raha tai asuinpaikka enää ollut este opiskelulle oppikoulussa.

1950- ja 1960-luvuillakin laadittiin useita erilaisia suunnitelmia yhtenäiskoulusta. Näissä suunnitelmissa esiintyi paljon eroja yläasteen opetuksen eriyttämisessä linjoiksi, opintosuunniksi tai tasoryhmiksi.

Eduskunta hyväksyi peruskoulun puitelain kuitenkin 26.7.1968 ja peruskouluasetus annettiin 26.6.1970. Peruskouluasetuksen mukaan kaikkien oppilaiden yhteinen opintie tuli yhdeksän vuoden mittaiseksi entisen 4-8 vuoden asemesta. Peruskoulun kuusi alinta luokkaa muodostivat ala-asteen ja kolme ylintä yläasteen.

Entisen kansakoulu- ja oppikoululinjan sijasta peruskoulussa koululainen saattoi vaikuttaa opintokokonaisuuteensa valinnaisten aineiden ja erilaajuisten kurssien avulla. Peruskoulussa tuli opiskella vierasta kieltä ja toista kotimaista kieltä kuten oppikoulussa. Peruskoulussa tuli myös järjestää tukiopetusta opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muusta syystä sitä tarvitseville.
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2009/0511/koulun_penkille.html

Lue lisää

Minä: "Oppiaineista se [oppivelvollisuuslaki] ei sano yhtään mitään!"

Sinä: "Perusopetuslaki on korvannut vanhan oppivelvollisuuslain."

Kansalainen nimeltä "äläoletolkuton": "Lain tulkintasi on väärä. Oppivelvollisuuteen JA yleissivistykseen kuuluu molempien kotimaisten kielten opiskelu."

Sitä paremmin kumoutuu pakkoruotsin kannattajien viimeisin pakkoruotsin perustelu muka oppivelvollisuuslailla, tämänkin kansalaisen "äläoletolkuton", jos oppivelvollisuuslakia ei ole edes olemassa, kuten kirjoitat, että "perusopetuslaki on korvannut vanhan oppivelvollisuuslain".

Olemme siis samaa mieltä, että pakkoruotsin kannattajat eivät voi perustelle pakkoruotsia oppivelvollisuudella, jos siitä ei ole edes lakia.

Perustelu on olemassaoleva tosiasia, sillä koska kaikkia lakeja Suomessa aina tulkitaan ja sovelletaan, tulee molempien kotimaisten kielten opiskelu perustelluksi täysin vedenpitävästi tällä tavoin. Oppivelvollisuuden ja perustuslain tulkinnan tällä tavoin on eduskunta hyväksynyt, koskapa näitä 2 maamme kieltä opiskellaan. Kourallinen fanaatikkoja ei määrää tässä maassa, ei ainakaan vielä...

puolueeton kirjoitti:

Perustelu on olemassaoleva tosiasia, sillä koska kaikkia lakeja Suomessa aina tulkitaan ja sovelletaan, tulee molempien kotimaisten kielten opiskelu perustelluksi täysin vedenpitävästi tällä tavoin. Oppivelvollisuuden ja perustuslain tulkinnan tällä tavoin on eduskunta hyväksynyt, koskapa näitä 2 maamme kieltä opiskellaan. Kourallinen fanaatikkoja ei määrää tässä maassa, ei ainakaan vielä...

Lue lisää

"Oppivelvollisuuden ja perustuslain tulkinnan tällä tavoin on eduskunta hyväksynyt, koskapa näitä 2 maamme kieltä opiskellaan."

Sillä tosiasialla, miten asiat nyt tai kulloinkin ovat, ei voi perustella sitä, miten niiden tulisi olla, miten niiden pitäisi olla. Naisilla ei vuosisatoihin ollut samoja oikeuksia kuin miehillä. Se tosiasia ei käynyt perustelusta sille, että naisten asemaa ei voi muka muuttaa. Se muutettiin.

Niinpä tuokin pakkoruotsin perustelutapasi kumoutui pätemättömänä.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

"Oppivelvollisuuden ja perustuslain tulkinnan tällä tavoin on eduskunta hyväksynyt, koskapa näitä 2 maamme kieltä opiskellaan."

Sillä tosiasialla, miten asiat nyt tai kulloinkin ovat, ei voi perustella sitä, miten niiden tulisi olla, miten niiden pitäisi olla. Naisilla ei vuosisatoihin ollut samoja oikeuksia kuin miehillä. Se tosiasia ei käynyt perustelusta sille, että naisten asemaa ei voi muka muuttaa. Se muutettiin.

Niinpä tuokin pakkoruotsin perustelutapasi kumoutui pätemättömänä.

Lue lisää

Vertaus naisten äänioikeuteen ontuu, kuin palava kaatumatautinen, sillä äänioikeuskysymyksessä kyse on ihmisarvosta, ihmiset ovat tasa-arvoisia; ilman toista sukupuolta, ei olisi toistakaan..edes olemassa. Kannattaisi tunnustaa tosiasiat, ja luopua asennevammastasi ruotsinkielistä vähemmistöä kohtaan; pääset elämässäsi helpommalla.

östnyland kirjoitti:

Det finns otroligt mycket viktigare frågor än ett skolämne att diskutera.

Säg inte annat. Se ett sådant ståhej det blev kring lite berättigad rakryggighet.
Inte hade jag någon aning om att SFP tog sitt partiprogram från HS politikspalt. Visste du det?
Det är säkert väldigt behändigt, men har de kanske översatt något fel i partibyrån? Det som finns kvar i partiprogrammet är något helt annat.
Inte att undra på att spaltens tungviktare har haft en mastig dust kring ämnet.

allamee kirjoitti:

Vertaus naisten äänioikeuteen ontuu, kuin palava kaatumatautinen, sillä äänioikeuskysymyksessä kyse on ihmisarvosta, ihmiset ovat tasa-arvoisia; ilman toista sukupuolta, ei olisi toistakaan..edes olemassa. Kannattaisi tunnustaa tosiasiat, ja luopua asennevammastasi ruotsinkielistä vähemmistöä kohtaan; pääset elämässäsi helpommalla.

Lue lisää

"Kannattaisi tunnustaa tosiasiat, ja luopua asennevammastasi ruotsinkielistä vähemmistöä kohtaan - -."

En kirjoittanut pelkästään naisten äänioikeudesta, vaan yleensä oikeuksista miesten rinnalla.

Tarkoitatko, että enemmistön pakkoruotsi kuuluu muka vähemmistön kielellisiin oikeuksiin? Pakkoruotsihan ei edes koske vähemmistöä, joten pakkoruotsin vastustaminen ei suinkaan loukkaa vähemmistön kielellisiä oikeuksia. Sekoitat kaksi eri asiaa, suhtautumisen omaan pakkokieleen ja suhtautumisen ihmisiin, jotka sattuvat puhumaan pakkokieltäni.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

"Kannattaisi tunnustaa tosiasiat, ja luopua asennevammastasi ruotsinkielistä vähemmistöä kohtaan - -."

En kirjoittanut pelkästään naisten äänioikeudesta, vaan yleensä oikeuksista miesten rinnalla.

Tarkoitatko, että enemmistön pakkoruotsi kuuluu muka vähemmistön kielellisiin oikeuksiin? Pakkoruotsihan ei edes koske vähemmistöä, joten pakkoruotsin vastustaminen ei suinkaan loukkaa vähemmistön kielellisiä oikeuksia. Sekoitat kaksi eri asiaa, suhtautumisen omaan pakkokieleen ja suhtautumisen ihmisiin, jotka sattuvat puhumaan pakkokieltäni.

Lue lisää

Vähemmistölle kuuluu tietysti hyötysuomi, hyötyruotsi meille. Tiesitkö tämän? :)

rautalanganmallia kirjoitti:

Vähemmistölle kuuluu tietysti hyötysuomi, hyötyruotsi meille. Tiesitkö tämän? :)

Rautalangasta itsellesi. Molempien pakkokielet ovat lain nykyin tila. Siihen kolmen neljäsosan enemmistö haluaa muutoksen. Pakkokielien poistaminen kaikesta koulutuksesta on yhdenvertaista. Hyötykielensä kukin voi itse valita tarjolla olevista kielistä. Ymmärrätkö sen. :)

äläoletolkuton kirjoitti:

Lain tulkintasi on väärä. Oppivelvollisuuteen JA yleissivistykseen kuuluu molempien kotimaisten kielten opiskelu.

Aika moni ihminen suorittaa jo nykyään peruskoulun lukematta ruotsia päivääkään.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Minä: "Oppiaineista se [oppivelvollisuuslaki] ei sano yhtään mitään!"

Sinä: "Perusopetuslaki on korvannut vanhan oppivelvollisuuslain."

Kansalainen nimeltä "äläoletolkuton": "Lain tulkintasi on väärä. Oppivelvollisuuteen JA yleissivistykseen kuuluu molempien kotimaisten kielten opiskelu."

Sitä paremmin kumoutuu pakkoruotsin kannattajien viimeisin pakkoruotsin perustelu muka oppivelvollisuuslailla, tämänkin kansalaisen "äläoletolkuton", jos oppivelvollisuuslakia ei ole edes olemassa, kuten kirjoitat, että "perusopetuslaki on korvannut vanhan oppivelvollisuuslain".

Olemme siis samaa mieltä, että pakkoruotsin kannattajat eivät voi perustelle pakkoruotsia oppivelvollisuudella, jos siitä ei ole edes lakia.

Lue lisää

"Olemme siis samaa mieltä, että pakkoruotsin kannattajat eivät voi perustelle pakkoruotsia oppivelvollisuudella, jos siitä ei ole edes lakia."

Ei perusopetuslaki ole syy pakkoruotsiin, vaan perusopetuslaki kuten monet muutkin lait ovat seurausta siitä että myös ruotsinkielisten kielelliset oikeudet on huomioitava!

Lähtökohta ei ole pakkoruotsi kuten neffe tuntuu kuvittelevan vaan lähtökohta on perustuslaki jossa määrätään suomen- ja ruotsinkielisten yhtäläisistä kielellisistä OIKEUKSISTA.
Kaikki kieltä koskevat lait ovat seurausta perustuslaista joka sanoo että:

"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Nuo vaatimukset on täytettävä tavalla tai toisella, ja yksi niistä tavoista on se että kaikki opiskelevat toista kansalliskieltä.

Ankdam kirjoitti:

"Olemme siis samaa mieltä, että pakkoruotsin kannattajat eivät voi perustelle pakkoruotsia oppivelvollisuudella, jos siitä ei ole edes lakia."

Ei perusopetuslaki ole syy pakkoruotsiin, vaan perusopetuslaki kuten monet muutkin lait ovat seurausta siitä että myös ruotsinkielisten kielelliset oikeudet on huomioitava!

Lähtökohta ei ole pakkoruotsi kuten neffe tuntuu kuvittelevan vaan lähtökohta on perustuslaki jossa määrätään suomen- ja ruotsinkielisten yhtäläisistä kielellisistä OIKEUKSISTA.
Kaikki kieltä koskevat lait ovat seurausta perustuslaista joka sanoo että:

"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Nuo vaatimukset on täytettävä tavalla tai toisella, ja yksi niistä tavoista on se että kaikki opiskelevat toista kansalliskieltä.

Lue lisää

Yleiskirje 22/80/2003, Auli Valli-Lintu, 3.10.2003
Kielilainsäädännön uudistus
Kielilaki koskee ainoastaan perustuslain mukaisia kansalliskieliä, suomea ja ruotsia. Kielilaki korvaa vanhan vuodelta 1922 olevan kielilain. Kielilaissa säädetään viranomaisten yleisistä kielellisistä velvollisuuksista. Laki ei merkitse uusia kielellisiä oikeuksia, mutta niitä tarkennetaan aiempaan verrattuna. Lain tarkoituksena on turvata paremmin kielellisten oikeuksien toteutuminen myös käytännössä.

​Kielilain mukaisen kielellisen jaotuksen perustana on kuntien jako yksi- ja kaksikielisiin viranomaisiin. Yksi- ja kaksikielisten kuntien ja kuntayhtymien kielelliset velvoitteet eroavat toisistaan. Yksikielisessä käytetään pääsääntöisesti käsittely-, kokous-, pöytäkirja- ja tiedotuskielenä kunnan kieltä. Kaksikielisessä palvelu on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi. Kaksikielisessä kunnassa on velvollisuus oma-aloitteisesti selvittää asianosaisen käyttämä kieli ja käyttää sitä. Valtuuston kokouskutsut ja pöytäkirjat on laadittava molemmilla kielillä. Muissa toimielimissä kunta voi päättää käytettävästä kielestä. Asianosaisasioissa päätös tulee kuitenkin antaa pöytäkirjakielestä poikkeavallakin käsittelykielellä.

Kielilaissa säädetään velvollisuuksia myös kunnan määräämisvallassa oleville yhtiöille. Kielelliset oikeudet tulee ottaa huomioon myös järjestettäessä kunnan palveluja ostopalvelusopimuksin.

Kielilaki on yleislaki ja useissa erityislaeissa on omia säännöksiä asiakkaan kielellisistä oikeuksista. Erityissäännöksiä on mm. terveyden- ja sosiaalihuoltoa koskevissa laeissa sekä koulutusta koskevassa lainsäädännössä.
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot/yleiskirjeet/2003/Sivut/y22802003-kielilain-uudistus.aspx

"Laki lähtee yksilön oikeuksista, ja olennaista on se, että viranomaisen ja julkisen vallan velvollisuutta korostetaan. Lain mukaan viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä eikä kenenkään tarvitse niitä erityisesti vaatia. Kaksikielisen viranomaisen tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi sekä huolehtia molempien kielten näkyvyydestä toiminnassaan. Kaksikielisen viranomaisen tulee yhteydenotoissaan yksityishenkilöihin ja oikeushenkilöihin käyttää näiden omaa kieltä, suomea tai ruotsia, jos se on tiedossa, taikka molempia. Laissa korostetaan myös sitä, että viranomaisella on aina mahdollisuus antaa parempaa ja monipuolisempaa palvelua kieliasioissa kuin laki edellyttää."

Huom!
"Laissa etsitään nykyistä joustavampia ja tarkoituksenmukaisempia tapoja varmistaa viranomaisen kaksikielisyys. Käytännössä esimerkiksi verovirasto tai sairaanhoitopiiri huolehtii siitä, että niillä on kaksikielisessä suomienemmistöisessä kunnassa riittävästi ruotsin kielen taitoista henkilöstöä. Jokaisen verovirkailijan tai sairaalan vastaanotossa työskentelevän ei siis tarvitse osata ruotsia kaksikielisen henkilön tavoin, vaan riittää, että viranomainen tarjoaa myös ruotsinkieliset palvelut riittävän selvästi ja ohjaa tarvittaessa asiakkaat kieltä taitavien virkamiesten äärelle."

Huom!
"Kielilaki ei koske Ahvenanmaata. Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntö, jonka tavoitteena on suojella maakunnan ruotsinkielisyyttä ja omaa kulttuuria. Ahvenanmaan itsehallintolaki (1144/1991) perustuu kansainvälisiin sopimuksiin."http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1459

Ankdam kirjoitti:

"Olemme siis samaa mieltä, että pakkoruotsin kannattajat eivät voi perustelle pakkoruotsia oppivelvollisuudella, jos siitä ei ole edes lakia."

Ei perusopetuslaki ole syy pakkoruotsiin, vaan perusopetuslaki kuten monet muutkin lait ovat seurausta siitä että myös ruotsinkielisten kielelliset oikeudet on huomioitava!

Lähtökohta ei ole pakkoruotsi kuten neffe tuntuu kuvittelevan vaan lähtökohta on perustuslaki jossa määrätään suomen- ja ruotsinkielisten yhtäläisistä kielellisistä OIKEUKSISTA.
Kaikki kieltä koskevat lait ovat seurausta perustuslaista joka sanoo että:

"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Nuo vaatimukset on täytettävä tavalla tai toisella, ja yksi niistä tavoista on se että kaikki opiskelevat toista kansalliskieltä.

Lue lisää

Ankdam-nesve neffeilee ja kirjoittaa: "Lähtökohta ei ole pakkoruotsi kuten neffe tuntuu kuvittelevan vaan lähtökohta on perustuslaki jossa määrätään suomen- ja ruotsinkielisten yhtäläisistä kielellisistä OIKEUKSISTA."

Itse kuvittelet muiden kuvittelevan, ja sitten hyökkäät kuvittelemasi olkiukon kimppuun.

Perustuslaki ei määrittele, miten yhtäläiset kielelliset oikeudet on toteutettava. Siihen ei välttämättömyydellä kuulu pakkokielet. Sen on todennut muun muassa Pekka Hallberg, vaikka kannattaakin pakkokieliä haluamatta perustella niiden välttämättömyyttä.

Kielilait voidaan kirjoittaa niinkin, että kielitaito asetetaan viranomaiselle tai julkiselle toimijalle kollektiivina eikä nykyiseen tapaan kielitaitolain määräämänä kaikille korkeakoulutetuille. Kielitaitolaki on kumottavissa nykymuotoisena. Kumoamisen seurauksena ruotsin todellinen tarve osoittautuu sangen vähäiseksi. Sen tarpeen vähemmistö itse pystyy tyydyttämään pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti omin voimin omalla kielellään omakielisilleen.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam-nesve neffeilee ja kirjoittaa: "Lähtökohta ei ole pakkoruotsi kuten neffe tuntuu kuvittelevan vaan lähtökohta on perustuslaki jossa määrätään suomen- ja ruotsinkielisten yhtäläisistä kielellisistä OIKEUKSISTA."

Itse kuvittelet muiden kuvittelevan, ja sitten hyökkäät kuvittelemasi olkiukon kimppuun.

Perustuslaki ei määrittele, miten yhtäläiset kielelliset oikeudet on toteutettava. Siihen ei välttämättömyydellä kuulu pakkokielet. Sen on todennut muun muassa Pekka Hallberg, vaikka kannattaakin pakkokieliä haluamatta perustella niiden välttämättömyyttä.

Kielilait voidaan kirjoittaa niinkin, että kielitaito asetetaan viranomaiselle tai julkiselle toimijalle kollektiivina eikä nykyiseen tapaan kielitaitolain määräämänä kaikille korkeakoulutetuille. Kielitaitolaki on kumottavissa nykymuotoisena. Kumoamisen seurauksena ruotsin todellinen tarve osoittautuu sangen vähäiseksi. Sen tarpeen vähemmistö itse pystyy tyydyttämään pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti omin voimin omalla kielellään omakielisilleen.

Lue lisää

"Perustuslaki ei määrittele, miten yhtäläiset kielelliset oikeudet on toteutettava."

Ei määrittelekään, vaan tavoite kirkaana mielessä on säädetty liuta lakeja varmistamaan että tavoite toteutuu.

Olen monta kertaa täällä sanonut että siitä vaan keksimään uusia ratkaisuja ja tapoja varmistaa meidän surujen oikeudet ja yhdenvertainen kohtelu. Ei peruskoulun pakollinen ruotsin opetus saata olla olla välttämätöntä mutta sinun pitää keksiä vaihtoehtoja ja myydä ideasi! Tärkeintä on saada lainsäätäjät vakuuttuneiksi siitä ettei meikäläisten oikeudet vaarannu ja palvelut huonone.
Tuolla ylempänä olen linkittänyt kaikki ne lait jotka joudut ottaman huomioon.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Rautalangasta itsellesi. Molempien pakkokielet ovat lain nykyin tila. Siihen kolmen neljäsosan enemmistö haluaa muutoksen. Pakkokielien poistaminen kaikesta koulutuksesta on yhdenvertaista. Hyötykielensä kukin voi itse valita tarjolla olevista kielistä. Ymmärrätkö sen. :)

Lue lisää

Jos kolmen neljäsosan enemmistö olisi tosissaan tuota mieltä, kieltenopiskelu olisi kouluissamme jo ajat sitten muuttunut. Demokraattinen yhteiskunta toimii näin, enemmistö päättää, ymmärrätkö? Mikään kuviteltu, virtuaalinen tai kyselygallup enemmistö ei päätä. Mieti sitä hetki.

PadotMurtuuRyskyen kirjoitti:

Aika moni ihminen suorittaa jo nykyään peruskoulun lukematta ruotsia päivääkään.

Se on paljon mahdollista mutta tunneilla on silti oltava läsnä.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam-nesve neffeilee ja kirjoittaa: "Lähtökohta ei ole pakkoruotsi kuten neffe tuntuu kuvittelevan vaan lähtökohta on perustuslaki jossa määrätään suomen- ja ruotsinkielisten yhtäläisistä kielellisistä OIKEUKSISTA."

Itse kuvittelet muiden kuvittelevan, ja sitten hyökkäät kuvittelemasi olkiukon kimppuun.

Perustuslaki ei määrittele, miten yhtäläiset kielelliset oikeudet on toteutettava. Siihen ei välttämättömyydellä kuulu pakkokielet. Sen on todennut muun muassa Pekka Hallberg, vaikka kannattaakin pakkokieliä haluamatta perustella niiden välttämättömyyttä.

Kielilait voidaan kirjoittaa niinkin, että kielitaito asetetaan viranomaiselle tai julkiselle toimijalle kollektiivina eikä nykyiseen tapaan kielitaitolain määräämänä kaikille korkeakoulutetuille. Kielitaitolaki on kumottavissa nykymuotoisena. Kumoamisen seurauksena ruotsin todellinen tarve osoittautuu sangen vähäiseksi. Sen tarpeen vähemmistö itse pystyy tyydyttämään pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti omin voimin omalla kielellään omakielisilleen.

Lue lisää

"Kielilait voidaan kirjoittaa niinkin, että kielitaito asetetaan viranomaiselle tai julkiselle toimijalle kollektiivina eikä nykyiseen tapaan kielitaitolain määräämänä kaikille korkeakoulutetuille."

Noinhan ne on jo kirjoitettu! Kandeis edes tietää mistä puhuu!!

Kielilaki:
"Uusi laki tulee korvaamaan myös nykyisen valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922). Laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (6.6.2003/424) säädetään valtion ja kunnallisten viranomaisten, itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, eduskunnan virastojen ja tasavallan presidentin kanslian palveluksessa olevan henkilöstön kielitaitovaatimuksista. Lain mukaan viranomainen on velvollinen huolehtimaan henkilöstönsä kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista ilmoittamisesta ja niiden asettamistavasta, kielitaidon varmistamisesta palvelukseen ottamisessa, erivapaudesta, suomen ja ruotsin kielen tutkinnoista sekä tutkintojen hallinnosta ja toimeenpanosta.

Laissa etsitään nykyistä joustavampia ja tarkoituksenmukaisempia tapoja varmistaa viranomaisen kaksikielisyys. Käytännössä esimerkiksi verovirasto tai sairaanhoitopiiri huolehtii siitä, että niillä on kaksikielisessä suomienemmistöisessä kunnassa riittävästi ruotsin kielen taitoista henkilöstöä. Jokaisen verovirkailijan tai sairaalan vastaanotossa työskentelevän ei siis tarvitse osata ruotsia kaksikielisen henkilön tavoin, vaan riittää, että viranomainen tarjoaa myös ruotsinkieliset palvelut riittävän selvästi ja ohjaa tarvittaessa asiakkaat kieltä taitavien virkamiesten äärelle."

Ankdam kirjoitti:

"Kielilait voidaan kirjoittaa niinkin, että kielitaito asetetaan viranomaiselle tai julkiselle toimijalle kollektiivina eikä nykyiseen tapaan kielitaitolain määräämänä kaikille korkeakoulutetuille."

Noinhan ne on jo kirjoitettu! Kandeis edes tietää mistä puhuu!!

Kielilaki:
"Uusi laki tulee korvaamaan myös nykyisen valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922). Laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (6.6.2003/424) säädetään valtion ja kunnallisten viranomaisten, itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, eduskunnan virastojen ja tasavallan presidentin kanslian palveluksessa olevan henkilöstön kielitaitovaatimuksista. Lain mukaan viranomainen on velvollinen huolehtimaan henkilöstönsä kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista ilmoittamisesta ja niiden asettamistavasta, kielitaidon varmistamisesta palvelukseen ottamisessa, erivapaudesta, suomen ja ruotsin kielen tutkinnoista sekä tutkintojen hallinnosta ja toimeenpanosta.

Laissa etsitään nykyistä joustavampia ja tarkoituksenmukaisempia tapoja varmistaa viranomaisen kaksikielisyys. Käytännössä esimerkiksi verovirasto tai sairaanhoitopiiri huolehtii siitä, että niillä on kaksikielisessä suomienemmistöisessä kunnassa riittävästi ruotsin kielen taitoista henkilöstöä. Jokaisen verovirkailijan tai sairaalan vastaanotossa työskentelevän ei siis tarvitse osata ruotsia kaksikielisen henkilön tavoin, vaan riittää, että viranomainen tarjoaa myös ruotsinkieliset palvelut riittävän selvästi ja ohjaa tarvittaessa asiakkaat kieltä taitavien virkamiesten äärelle."

Lue lisää

Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Myös laki valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta uudistui vuoden 2004 alusta. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (ns. kielitaitolaki) koskee sekä valtion että kuntien palveluksessa olevia ja myös määräaikaista ja työsuhteista henkilöstöä.

Kielilaki ei edellytä virkamiesten kielitaitovaatimusten laajentamista koskemaan nykyistä useampia virkatehtäviä. Sen sijaan virkojen tehtäväkuvia ja sisältöjä on pohdittava sen selvittämiseksi, millaista kielitaitoa ne edellyttävät. Kielitaitoista henkilöstöä tulee olla juuri niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa tarvitaan.

Uuden kielitaitolain mukaan henkilöstöä palkattaessa on kiinnitettävä huomiota työtehtävien edellyttämään todelliseen kielitaitoon. Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset on kerrottava hakuilmoituksessa. Kielitodistusten lisäksi on työhönottotilanteessa varmistauduttava hakijan todellisesta kielitaidosta. Viranomaisen tulee myös huolehtia henkilöstönsä kielitaidon ylläpitämisestä muun muassa koulutuksella.

Valtion palveluksessa olevalle voidaan asettaa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia vain lailla tai asetuksella. Jos tehtävään liittyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, on suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädettävä erikseen.

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/virkamiestenkielitaito.html

Ankdam kirjoitti:

"Kielilait voidaan kirjoittaa niinkin, että kielitaito asetetaan viranomaiselle tai julkiselle toimijalle kollektiivina eikä nykyiseen tapaan kielitaitolain määräämänä kaikille korkeakoulutetuille."

Noinhan ne on jo kirjoitettu! Kandeis edes tietää mistä puhuu!!

Kielilaki:
"Uusi laki tulee korvaamaan myös nykyisen valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922). Laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (6.6.2003/424) säädetään valtion ja kunnallisten viranomaisten, itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, eduskunnan virastojen ja tasavallan presidentin kanslian palveluksessa olevan henkilöstön kielitaitovaatimuksista. Lain mukaan viranomainen on velvollinen huolehtimaan henkilöstönsä kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista ilmoittamisesta ja niiden asettamistavasta, kielitaidon varmistamisesta palvelukseen ottamisessa, erivapaudesta, suomen ja ruotsin kielen tutkinnoista sekä tutkintojen hallinnosta ja toimeenpanosta.

Laissa etsitään nykyistä joustavampia ja tarkoituksenmukaisempia tapoja varmistaa viranomaisen kaksikielisyys. Käytännössä esimerkiksi verovirasto tai sairaanhoitopiiri huolehtii siitä, että niillä on kaksikielisessä suomienemmistöisessä kunnassa riittävästi ruotsin kielen taitoista henkilöstöä. Jokaisen verovirkailijan tai sairaalan vastaanotossa työskentelevän ei siis tarvitse osata ruotsia kaksikielisen henkilön tavoin, vaan riittää, että viranomainen tarjoaa myös ruotsinkieliset palvelut riittävän selvästi ja ohjaa tarvittaessa asiakkaat kieltä taitavien virkamiesten äärelle."

Lue lisää

Ankdam: "Laissa etsitään nykyistä joustavampia ja tarkoituksenmukaisempia tapoja varmistaa viranomaisen kaksikielisyys."

Ankdam: "Noinhan ne on jo kirjoitettu! Kandeis edes tietää mistä puhuu!!"

Ei ole, kielitaitoa ei ole asetettu viranomaiselle tai julkiselle toimijalle kollektiivina. Tätä säädöstä ei ole vielä kumottu. Se koskee koko korkeakoulutettua henkilöstöä:

"6 § Valtion henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset / Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan [sitä ja tätä]." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Vielä ei itse kielitaitolaissa ole esitetty nykyistä joustavampaa tapaa määritellä kielitaitoa. Siinä kategorisesti vaaditaan koko korkeakoulutetulta henkilöstöltä eri asteista kielitaitoa, joka voidaan yhtä hyvin asettaa viranomaiselle ja vastaaville kolletiivina.

Kielitaitolain täytyy vastata myös käytännössä tätä vaatimusta: "Kielitaitoista henkilöstöä tulee olla juuri niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa tarvitaan."

Kun niin tehdään, kaiken koulutuksen pakkoruotsi käy tarpeettomaksi, koska ruotsin vähäisen kysynnän vuoksi vähemmistö itse pystyy tarjoamaan palvelut pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti omin voimin omalla kielellään omakielisilleen.

Sillä tosiasialla, millaisia säädökset nyt tai kulloinkin ovat, ei voi perustella sitä, millaisia niiden tulisi olla, millaisia niiden pitäisi olla. (Humen giljotiini.)

Kielitaitolaki on korjattava koskemaan koko henkilöstön sijasta laitosta kollektiivina.

Ankdam kirjoitti:

Se on paljon mahdollista mutta tunneilla on silti oltava läsnä.

Ei koske ulkomaalaisia.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Laissa etsitään nykyistä joustavampia ja tarkoituksenmukaisempia tapoja varmistaa viranomaisen kaksikielisyys."

Ankdam: "Noinhan ne on jo kirjoitettu! Kandeis edes tietää mistä puhuu!!"

Ei ole, kielitaitoa ei ole asetettu viranomaiselle tai julkiselle toimijalle kollektiivina. Tätä säädöstä ei ole vielä kumottu. Se koskee koko korkeakoulutettua henkilöstöä:

"6 § Valtion henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset / Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan [sitä ja tätä]." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Vielä ei itse kielitaitolaissa ole esitetty nykyistä joustavampaa tapaa määritellä kielitaitoa. Siinä kategorisesti vaaditaan koko korkeakoulutetulta henkilöstöltä eri asteista kielitaitoa, joka voidaan yhtä hyvin asettaa viranomaiselle ja vastaaville kolletiivina.

Kielitaitolain täytyy vastata myös käytännössä tätä vaatimusta: "Kielitaitoista henkilöstöä tulee olla juuri niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa tarvitaan."

Kun niin tehdään, kaiken koulutuksen pakkoruotsi käy tarpeettomaksi, koska ruotsin vähäisen kysynnän vuoksi vähemmistö itse pystyy tarjoamaan palvelut pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti omin voimin omalla kielellään omakielisilleen.

Sillä tosiasialla, millaisia säädökset nyt tai kulloinkin ovat, ei voi perustella sitä, millaisia niiden tulisi olla, millaisia niiden pitäisi olla. (Humen giljotiini.)

Kielitaitolaki on korjattava koskemaan koko henkilöstön sijasta laitosta kollektiivina.

Lue lisää

"Kielitaitolaki on korjattava koskemaan koko henkilöstön sijasta laitosta kollektiivina."

Miksi jankutat tuota? Työnantajahan voi jo käytännössä pitkälti päättää kielitaitovaatimuksista. Mikä on ongelmasi? Sekö että työntajat päättävät että ruotsin kielen taitoa tarvitaan? Mitä korkeampi virka, sitä todennäköisemmin samassa asemassa on vain yksi hlö, siispä valitaan siis se joka osaa ruotsia ja suomea.

"Uuden kielitaitolain mukaan henkilöstöä palkattaessa on kiinnitettävä huomiota työtehtävien edellyttämään todelliseen kielitaitoon. Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset on kerrottava hakuilmoituksessa."

Kaksikielisen viranomaisen on pystyttävä palvelemaan myös ruotsiksi!! Se mitä mieltä sinä olet kielitaidon tarpeesta on epäolennaista.

Ajatmuuttuu kirjoitti:

Ei koske ulkomaalaisia.

"Toisen kotimaisen kielen opiskelusta vapauttaminen
- oppilas voidaan vapauttaa B-ruotsin opiske lusta ainoastaan, jos on kyseessä juuri maahan muuttanut nuori, joka ei ole opiskel lut lainkaan englantia. Alkavassa ruotsissa suomen kielen taidon kohtalainen taso on tärkeä. Jos oppilas on käynyt peruskoulun vuosiluokkia 1 – 6, oppilasta ei pääsääntöisesti vapauteta, kuten ei myöskään 9. luokalla olevaa oppilasta, joka on opiskellut ruotsia alemmalla vuosiluokalla.
-perusopetuslinjan opetuspäällikkö tekee päätöksen kaupungin koulussa opiskele-
van maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ruotsin opetuksen erityisjärjestelyistä,
ts. vapauttamisesta "

http://www.edu.fi/download/121841_suosituksia_opinto_ohjaajille_hki.pdf

Ankdam kirjoitti:

"Kielitaitolaki on korjattava koskemaan koko henkilöstön sijasta laitosta kollektiivina."

Miksi jankutat tuota? Työnantajahan voi jo käytännössä pitkälti päättää kielitaitovaatimuksista. Mikä on ongelmasi? Sekö että työntajat päättävät että ruotsin kielen taitoa tarvitaan? Mitä korkeampi virka, sitä todennäköisemmin samassa asemassa on vain yksi hlö, siispä valitaan siis se joka osaa ruotsia ja suomea.

"Uuden kielitaitolain mukaan henkilöstöä palkattaessa on kiinnitettävä huomiota työtehtävien edellyttämään todelliseen kielitaitoon. Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset on kerrottava hakuilmoituksessa."

Kaksikielisen viranomaisen on pystyttävä palvelemaan myös ruotsiksi!! Se mitä mieltä sinä olet kielitaidon tarpeesta on epäolennaista.

Lue lisää

Ankdam: "Miksi jankutat tuota? Työnantajahan voi jo käytännössä pitkälti päättää kielitaitovaatimuksista."

Itse puolestasi jankutat toisin päin, jo monta vuotta olet jankuttanut, eikä idea ole sinulle vieläkään valjennut, ei tietenkään.

Sen, mikä on käytäntö, pitää näkyä myös laissa. Kanadasa ja Irlannissa noin olennainen asia ilmenee myös olemassaolevasta laista. Nyt koulutetaan aivan turhaan koko kansalle ja kaikille korkeakoulutetuille pakkokieltä, kun pieni vähemmistö voi aivan hyvin palvella itse itseään.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Miksi jankutat tuota? Työnantajahan voi jo käytännössä pitkälti päättää kielitaitovaatimuksista."

Itse puolestasi jankutat toisin päin, jo monta vuotta olet jankuttanut, eikä idea ole sinulle vieläkään valjennut, ei tietenkään.

Sen, mikä on käytäntö, pitää näkyä myös laissa. Kanadasa ja Irlannissa noin olennainen asia ilmenee myös olemassaolevasta laista. Nyt koulutetaan aivan turhaan koko kansalle ja kaikille korkeakoulutetuille pakkokieltä, kun pieni vähemmistö voi aivan hyvin palvella itse itseään.

Lue lisää

Ja taas jankutat Kanadaa ja Irlantia. Suomi on maamme nimi. Herätys!

kalpeanaama kirjoitti:

Ja taas jankutat Kanadaa ja Irlantia. Suomi on maamme nimi. Herätys!

kalpeanaama: "Ja taas jankutat Kanadaa ja Irlantia. Suomi on maamme nimi. Herätys!"

Herätys itsellesi tajuamaan ja tietämään, että Suomen kielilakien muotoilija käytti johdatukseksi paljon tilaa sille, millaisia kielilakeja on muualla maailmassa, mutta unohti sen mahdollisuuden, että kielitaitoa ei tarvitse laissa sälyttää koko virkahenkilöstölle ja koko korkeakoulutetulle henkilöstölle, vaan laitokselle kollektiivisesti, mikä mahdollistaa resurssien järkevän käyttämisen. Kaikkien pakkoruotsi on summatonta tuhlausta pienen kielivähemmistön tarpeiden vuoksi.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

kalpeanaama: "Ja taas jankutat Kanadaa ja Irlantia. Suomi on maamme nimi. Herätys!"

Herätys itsellesi tajuamaan ja tietämään, että Suomen kielilakien muotoilija käytti johdatukseksi paljon tilaa sille, millaisia kielilakeja on muualla maailmassa, mutta unohti sen mahdollisuuden, että kielitaitoa ei tarvitse laissa sälyttää koko virkahenkilöstölle ja koko korkeakoulutetulle henkilöstölle, vaan laitokselle kollektiivisesti, mikä mahdollistaa resurssien järkevän käyttämisen. Kaikkien pakkoruotsi on summatonta tuhlausta pienen kielivähemmistön tarpeiden vuoksi.

Lue lisää

Mitään summatonta tuhlausta ei tapahdu. Omia resurssejasi tuhlaat jankuttamalla aivan väärästä asiasta. Älä jaksa.

esdfbnuoihjk kirjoitti:

Mitään summatonta tuhlausta ei tapahdu. Omia resurssejasi tuhlaat jankuttamalla aivan väärästä asiasta. Älä jaksa.

"Mitään summatonta tuhlausta ei tapahdu."

Kyllä tapahtuu, usko pois. Suomen kielivaranto on pakkoruotsin vuoksi lähes kokonaan englannin ja pakkoruotsin varassa. Se jos mikä on summatonta tuhlausta. Lapsikin huomaa, että selvästi parempi vaihtoehto on se, jossa englannin rinnalla pakkoruotsin sijasta voi opiskella valinnaisesti toisena (kolmanten, neljäntenä...) itselle vieraana kielenään mitä tahansa tarjolla olevaa kieltä, ruotsi kiltisti muiden tarjokkaiden joukossa.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Miksi jankutat tuota? Työnantajahan voi jo käytännössä pitkälti päättää kielitaitovaatimuksista."

Itse puolestasi jankutat toisin päin, jo monta vuotta olet jankuttanut, eikä idea ole sinulle vieläkään valjennut, ei tietenkään.

Sen, mikä on käytäntö, pitää näkyä myös laissa. Kanadasa ja Irlannissa noin olennainen asia ilmenee myös olemassaolevasta laista. Nyt koulutetaan aivan turhaan koko kansalle ja kaikille korkeakoulutetuille pakkokieltä, kun pieni vähemmistö voi aivan hyvin palvella itse itseään.

Lue lisää

"Sen, mikä on käytäntö, pitää näkyä myös laissa. Kanadasa ja Irlannissa noin olennainen asia ilmenee myös olemassaolevasta laista."

Hei haloo! Käytännon tulee noudattaa lakia, ei päinvastoin!

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

"Mitään summatonta tuhlausta ei tapahdu."

Kyllä tapahtuu, usko pois. Suomen kielivaranto on pakkoruotsin vuoksi lähes kokonaan englannin ja pakkoruotsin varassa. Se jos mikä on summatonta tuhlausta. Lapsikin huomaa, että selvästi parempi vaihtoehto on se, jossa englannin rinnalla pakkoruotsin sijasta voi opiskella valinnaisesti toisena (kolmanten, neljäntenä...) itselle vieraana kielenään mitä tahansa tarjolla olevaa kieltä, ruotsi kiltisti muiden tarjokkaiden joukossa.

Lue lisää

Ikävän nyt kerron sulle, ruotsinkieli ei ole vieras kieli Suomessa. Saksa, ranska, venäjä,jne. ovat vieraita. Usko vaan tuhlaukseen, mutta päänsärkysi on itseaiheutettua.

Ankdam kirjoitti:

"Sen, mikä on käytäntö, pitää näkyä myös laissa. Kanadasa ja Irlannissa noin olennainen asia ilmenee myös olemassaolevasta laista."

Hei haloo! Käytännon tulee noudattaa lakia, ei päinvastoin!

Lue lisää

Ankdam (3.2.2016 17:23) sanoo: "Työnantajahan voi jo käytännössä [toistan: jo käytännössä] pitkälti päättää kielitaitovaatimuksista. Mikä on ongelmasi?"

Ankdam nyt (3.2.2016 22:32): "Hei haloo! Käytännon tulee noudattaa lakia, ei päinvastoin!"

Laki sanoo: "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan [sitä ja tätä]." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Onko laissa vihjaustakaan väljennykseksi mainitsemallesi käytännolle? Ei ole, joten haloo vain itsellesi. Laki vaatii koko korkeakoulutetulta henkilöstöltä aina jonkin asteista ruotsin osaamista. Siihen vaatimukseen sitten perustuu yliopistolaissa oleva säädös pakollisesta ruotsin opiskelusta. Yliopistolaki perustelee vaatimustaan kielitaitolailla.

Koko (toistan: koko) henkilöstölle asetettu kielitaitovaatimus on laissakin (toistan: laissakin, sen kirjaimessa) asetettava viranomaiselle ja muulle vastaavalle toimijalle kollektiivina, jotta mainitsemastasi lakia väljentävästä käytännöstä huolimatta tulisi noudattua myös lakia.

Kun kielitaito asetetaan viranomaiselle ja muulle vastaavalle toimijalle kollektiivina, niin kaikesta koulutuksen pakkoruotsista voidaan luopua.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam (3.2.2016 17:23) sanoo: "Työnantajahan voi jo käytännössä [toistan: jo käytännössä] pitkälti päättää kielitaitovaatimuksista. Mikä on ongelmasi?"

Ankdam nyt (3.2.2016 22:32): "Hei haloo! Käytännon tulee noudattaa lakia, ei päinvastoin!"

Laki sanoo: "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan [sitä ja tätä]." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Onko laissa vihjaustakaan väljennykseksi mainitsemallesi käytännolle? Ei ole, joten haloo vain itsellesi. Laki vaatii koko korkeakoulutetulta henkilöstöltä aina jonkin asteista ruotsin osaamista. Siihen vaatimukseen sitten perustuu yliopistolaissa oleva säädös pakollisesta ruotsin opiskelusta. Yliopistolaki perustelee vaatimustaan kielitaitolailla.

Koko (toistan: koko) henkilöstölle asetettu kielitaitovaatimus on laissakin (toistan: laissakin, sen kirjaimessa) asetettava viranomaiselle ja muulle vastaavalle toimijalle kollektiivina, jotta mainitsemastasi lakia väljentävästä käytännöstä huolimatta tulisi noudattua myös lakia.

Kun kielitaito asetetaan viranomaiselle ja muulle vastaavalle toimijalle kollektiivina, niin kaikesta koulutuksen pakkoruotsista voidaan luopua.

Lue lisää

"Onko laissa vihjaustakaan väljennykseksi mainitsemallesi käytännolle? Ei ole, joten haloo vain itsellesi. Laki vaatii koko korkeakoulutetulta henkilöstöltä aina jonkin asteista ruotsin osaamista."

Niinpä! Korkekoulutetut istuvat korkeilla palleilla ja mitä korkeammalla hierarkiassa olet, sen suuremmat pätevyysvaatimukset. Vaaditaanhan sitä paljon muutakin!
Valtaosalla kuntien ja valtion työntekijöistä on paljon lievemmät kielitaitovaatimukset, joillakin ei lainkaan.

Ei ole lain tehtävä vihjata lievemmistä vaatimuksista vaan työntajan velvollisuus on huolehtia siitä että työntekijä täyttää tehtävän asettamat vaatimukset, myös kielitaitovaatimukset.

Miten ajattelit viranomaisten huolehtivan henkilökuntansa kielitaitovaatimuksista muulla tavalla kuin vaatimalla sitä kielitaitoa työntekijöiltään?
Niitä korkeita virkoja harvemmin on useita joten sen joka sitä ainoata virkaa kaksikielisessä kunnassa hoitaa tulee luonnollisesti osata molempia kunnan virkakieliä.

Ankdam kirjoitti:

"Onko laissa vihjaustakaan väljennykseksi mainitsemallesi käytännolle? Ei ole, joten haloo vain itsellesi. Laki vaatii koko korkeakoulutetulta henkilöstöltä aina jonkin asteista ruotsin osaamista."

Niinpä! Korkekoulutetut istuvat korkeilla palleilla ja mitä korkeammalla hierarkiassa olet, sen suuremmat pätevyysvaatimukset. Vaaditaanhan sitä paljon muutakin!
Valtaosalla kuntien ja valtion työntekijöistä on paljon lievemmät kielitaitovaatimukset, joillakin ei lainkaan.

Ei ole lain tehtävä vihjata lievemmistä vaatimuksista vaan työntajan velvollisuus on huolehtia siitä että työntekijä täyttää tehtävän asettamat vaatimukset, myös kielitaitovaatimukset.

Miten ajattelit viranomaisten huolehtivan henkilökuntansa kielitaitovaatimuksista muulla tavalla kuin vaatimalla sitä kielitaitoa työntekijöiltään?
Niitä korkeita virkoja harvemmin on useita joten sen joka sitä ainoata virkaa kaksikielisessä kunnassa hoitaa tulee luonnollisesti osata molempia kunnan virkakieliä.

Lue lisää

Ankdam: "Valtaosalla kuntien ja valtion työntekijöistä on paljon lievemmät kielitaitovaatimukset, joillakin ei lainkaan."

Kielitaitovaatimukset pitää asettaa viranomaiselle ja julkiselle toimijalle kollektiivina. Kellektiivi huolehtii siitä, että sen käytettävissä on joku tai tulkkipalvelu, joka osaa asiakkaan (yksityisen tai julkisen) kieltä ja välittää kollektiivin nimissä vaikkapa sen ruotsia osaamattoman päällikön päätöksen tai viestin sitä tarvitsevalle tai pyytäneelle.

Ankdam: "Korkekoulutetut istuvat korkeilla palleilla ja mitä korkeammalla hierarkiassa olet, sen suuremmat pätevyysvaatimukset."

Pätevyysvaatimuksista tärkein on substanssiosaaminen, vaikkapa lain, kemian, fysiikan, matematiikan jne. ymmärtäminen ruotsin osaamisen sijasta. Ruotsin osaamisen vaatimisella syrjäytyy paljon hyviä asiaosaajia Suomen vahingoksi. Niin ei voi käydä, kun kielitaito asetetaan jo lain kirjaimessa kollektiivin vastuulle koko henkilöstölle laissa asetetun ruotsin osaamisen sijasta. Nykyinen kielitaitolaki on korjattava siihen suuntaan. Jos se ei RKP:lle ja svekomielisille vähemmistöfennoille kelpaa, voidaan siirtyä viralliseen yksikielisyyteen muiden Pohjoismaiden tavoin. Senkin jälkeen ruotsi kansallisen vähemmistökielen asemassa tuottaa kielivähemmistölle moninkertaisesti lokoisammat päivät kuin ruotsinsuomalaisille kunaan samassa asemassa Ruotsissa.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Valtaosalla kuntien ja valtion työntekijöistä on paljon lievemmät kielitaitovaatimukset, joillakin ei lainkaan."

Kielitaitovaatimukset pitää asettaa viranomaiselle ja julkiselle toimijalle kollektiivina. Kellektiivi huolehtii siitä, että sen käytettävissä on joku tai tulkkipalvelu, joka osaa asiakkaan (yksityisen tai julkisen) kieltä ja välittää kollektiivin nimissä vaikkapa sen ruotsia osaamattoman päällikön päätöksen tai viestin sitä tarvitsevalle tai pyytäneelle.

Ankdam: "Korkekoulutetut istuvat korkeilla palleilla ja mitä korkeammalla hierarkiassa olet, sen suuremmat pätevyysvaatimukset."

Pätevyysvaatimuksista tärkein on substanssiosaaminen, vaikkapa lain, kemian, fysiikan, matematiikan jne. ymmärtäminen ruotsin osaamisen sijasta. Ruotsin osaamisen vaatimisella syrjäytyy paljon hyviä asiaosaajia Suomen vahingoksi. Niin ei voi käydä, kun kielitaito asetetaan jo lain kirjaimessa kollektiivin vastuulle koko henkilöstölle laissa asetetun ruotsin osaamisen sijasta. Nykyinen kielitaitolaki on korjattava siihen suuntaan. Jos se ei RKP:lle ja svekomielisille vähemmistöfennoille kelpaa, voidaan siirtyä viralliseen yksikielisyyteen muiden Pohjoismaiden tavoin. Senkin jälkeen ruotsi kansallisen vähemmistökielen asemassa tuottaa kielivähemmistölle moninkertaisesti lokoisammat päivät kuin ruotsinsuomalaisille kunaan samassa asemassa Ruotsissa.

Lue lisää

Nyt puhutaan virkamiehistä jotka ovat yleisön ja yhteisön palvelijoita ja johtajia. Veikkaan ettei vaikkapa kunnan sosiaalijohtajan substanssiosaaminen kovin paljon edellytä kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa.

Ensinnäkin se "viranomaisen kielitaito" koostuu nimenomaan virkamiesten kielitaidosta. Ei se kollektiivi mitään puhu vaan sen jäsenet. Kollektiivin kielitaito koostui yksittäisten virkamiesten kielitaidosta.

Vastuu "kollektiivin" kielitaidosta on työnantajalla!!

Puheet tulkkaukkauksesta on täysin päättömiä, tulkkaus on äärettömän kallista. Paljon halvempaa on palkata kielitaitoisia ihmisiä jotka eivät tarvitse tulkkia.

Onneksi olet aika yksin vaatimuksiesi kanssa. Aikamoista vääristelyä ja haihattelua, ja vähemmistön dissaamista.

Ankdam kirjoitti:

Nyt puhutaan virkamiehistä jotka ovat yleisön ja yhteisön palvelijoita ja johtajia. Veikkaan ettei vaikkapa kunnan sosiaalijohtajan substanssiosaaminen kovin paljon edellytä kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa.

Ensinnäkin se "viranomaisen kielitaito" koostuu nimenomaan virkamiesten kielitaidosta. Ei se kollektiivi mitään puhu vaan sen jäsenet. Kollektiivin kielitaito koostui yksittäisten virkamiesten kielitaidosta.

Vastuu "kollektiivin" kielitaidosta on työnantajalla!!

Puheet tulkkaukkauksesta on täysin päättömiä, tulkkaus on äärettömän kallista. Paljon halvempaa on palkata kielitaitoisia ihmisiä jotka eivät tarvitse tulkkia.

Lue lisää

Ankdam: "Veikkaan ettei vaikkapa kunnan sosiaalijohtajan substanssiosaaminen kovin paljon edellytä kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa."

Minä taas veikkaan, että kunnan sosiaalijohtajan substanssiosaamista on esimerkiksi sosiaalipolitiikka, sosiaalihuolto, sosiaalilainsäädärö ja vastaavat.

Kirjoitin: vaikkapa lain, kemian, fysiikan, matematiikan jne. ymmärtäminen ruotsin osaamisen sijasta. Vaikkapa = esimerkiksi (Kielitoimiston sanakirja: vaikka 4.). Vaikka äidinkielisesti osaatkin suomea, se ei takaa sinulle eikä minullekaan kielen kaikkien vivahteiden ymmätämistä.

puolueeton kirjoitti:

Perustelu on olemassaoleva tosiasia, sillä koska kaikkia lakeja Suomessa aina tulkitaan ja sovelletaan, tulee molempien kotimaisten kielten opiskelu perustelluksi täysin vedenpitävästi tällä tavoin. Oppivelvollisuuden ja perustuslain tulkinnan tällä tavoin on eduskunta hyväksynyt, koskapa näitä 2 maamme kieltä opiskellaan. Kourallinen fanaatikkoja ei määrää tässä maassa, ei ainakaan vielä...

Lue lisää

Puolueeton kirjoitti: "Kourallinen fanaatikkoja ei määrää tässä maassa, ei ainakaan vielä..."


Jotenkin minusta tuntuu, että tuo väitteesi ei pidä paikkaansa. Me fennomaanit olemme tosin aktiivisuudessamme aika pieni osa Suomen kansasta, muta meidän päätavoitettamme tukee kuitenkin noin 3/4 suomenkielisistä suomalaisista. Siis hyvin huomattava enemmistö. Myös RKP:n sisällä on aika paljon myötämielisyyttä sille, ettei ruotsia yritettäisi väkisin tukea suomenkielisten kouilulaisten kurkuista alas. Mutta tiukinta vastarintaa tälle ajattelulle tekee varakkaiden ruotsinkielisten säätiöiden konservatiivinen johtoporukka. Se on se kourallinen fanaatikkoja, joka yllättävää kyllä määrää Suomessa tässä asiassa, muttei taatusti loputtomiin.

VesaKaitera kirjoitti:

Puolueeton kirjoitti: "Kourallinen fanaatikkoja ei määrää tässä maassa, ei ainakaan vielä..."


Jotenkin minusta tuntuu, että tuo väitteesi ei pidä paikkaansa. Me fennomaanit olemme tosin aktiivisuudessamme aika pieni osa Suomen kansasta, muta meidän päätavoitettamme tukee kuitenkin noin 3/4 suomenkielisistä suomalaisista. Siis hyvin huomattava enemmistö. Myös RKP:n sisällä on aika paljon myötämielisyyttä sille, ettei ruotsia yritettäisi väkisin tukea suomenkielisten kouilulaisten kurkuista alas. Mutta tiukinta vastarintaa tälle ajattelulle tekee varakkaiden ruotsinkielisten säätiöiden konservatiivinen johtoporukka. Se on se kourallinen fanaatikkoja, joka yllättävää kyllä määrää Suomessa tässä asiassa, muttei taatusti loputtomiin.

Lue lisää

Eli ts. väität eduskunnan olevan "kourallinen fanaatikkoja". Kreisiä. Toinen väitteesi on myös harhaa, sillä 3/4 suomalaisista ei tue fanatismia, mitä tällä palstalla ilmenee. Kaikenlaisia kyselyjä voidaan tehdä, ja pienillä muutoksilla kysymyksiin saadaan aivan eri johtopäätöksiä, eli kyselyihin ei voi luottaa juurikaan. Uskot liikaa "jotenkin musta tuntuu" ja teet johtopäätöksiä sen perusteella. Totuus on jotain aivan muuta.

PadotMurtuuRyskyen kirjoitti:

Aika moni ihminen suorittaa jo nykyään peruskoulun lukematta ruotsia päivääkään.

Vain läsnäolo tunneilla on pakollista, oppiminen ei. Ruotsin kielen opettajat ovat laskeneet riman sen verran alas, että sen armovitosen saa pelkästä läsnäolosta. On todella valitettavaa, että päättäjämme eivät herää näkemään sitä turhautumisen määrää, jota tämä poliittinen oppiaine aiheuttaa.

Ankdam kirjoitti:

Nyt puhutaan virkamiehistä jotka ovat yleisön ja yhteisön palvelijoita ja johtajia. Veikkaan ettei vaikkapa kunnan sosiaalijohtajan substanssiosaaminen kovin paljon edellytä kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa.

Ensinnäkin se "viranomaisen kielitaito" koostuu nimenomaan virkamiesten kielitaidosta. Ei se kollektiivi mitään puhu vaan sen jäsenet. Kollektiivin kielitaito koostui yksittäisten virkamiesten kielitaidosta.

Vastuu "kollektiivin" kielitaidosta on työnantajalla!!

Puheet tulkkaukkauksesta on täysin päättömiä, tulkkaus on äärettömän kallista. Paljon halvempaa on palkata kielitaitoisia ihmisiä jotka eivät tarvitse tulkkia.

Lue lisää

Ankdam: "Ensinnäkin se "viranomaisen kielitaito" koostuu nimenomaan virkamiesten kielitaidosta. Ei se kollektiivi mitään puhu vaan sen jäsenet. Kollektiivin kielitaito koostui yksittäisten virkamiesten kielitaidosta."

Niin juuri. Yksikin ruotsintaitoinen kollektiivin jäsen voi riittää viranomaisen kielitaidoksi silloin, kun kielitaito on asetettu viranomaiselle kollektiivina koko henkilöstön sijasta. Nykyinen kielitaitolaki asettaa kielitaitovaatimuksen eriasteisesti koko henkilöstölle. Viranomaisen taidoista tärkein on asiaosaaminen, jota ei saa kielitaidolla syrjäyttää.

Laki sanoo: "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan [sitä ja tätä]." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Ensinnäkin se "viranomaisen kielitaito" koostuu nimenomaan virkamiesten kielitaidosta. Ei se kollektiivi mitään puhu vaan sen jäsenet. Kollektiivin kielitaito koostui yksittäisten virkamiesten kielitaidosta."

Niin juuri. Yksikin ruotsintaitoinen kollektiivin jäsen voi riittää viranomaisen kielitaidoksi silloin, kun kielitaito on asetettu viranomaiselle kollektiivina koko henkilöstön sijasta. Nykyinen kielitaitolaki asettaa kielitaitovaatimuksen eriasteisesti koko henkilöstölle. Viranomaisen taidoista tärkein on asiaosaaminen, jota ei saa kielitaidolla syrjäyttää.

Laki sanoo: "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan [sitä ja tätä]." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Lue lisää

Aika järkyttävää, kun ruotsinkieli on noin kova pakkomielle ihmiselle...

asukki kirjoitti:

Aika järkyttävää, kun ruotsinkieli on noin kova pakkomielle ihmiselle...

Näin asukki sormenjälkitunnisteensa kera toteaa: "Aika järkyttävää, kun ruotsinkieli on noin kova pakkomielle ihmiselle..."

Erityisen järkyttävästi pakkomielteenä pakkoruotsin muodossa muiden koulutuksen ruotsin kieli ilmenee RKP:n ihmisten sieluissa. Kas näin pakkomielteistä väkeä RKP:n kellokkaat ovat muun muassa Mikaela Nylanderin suulla ilmaistuna: "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä." http://www.hs.fi/politiikka/a1376184581312"

Pakkoa pakon perään muille ihmisille vuosi kymmenestä toiseen, se on RKP:n kellokkaiden pakkomielle asiassa, joka ei heidän kannattajiaan edes koske.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Näin asukki sormenjälkitunnisteensa kera toteaa: "Aika järkyttävää, kun ruotsinkieli on noin kova pakkomielle ihmiselle..."

Erityisen järkyttävästi pakkomielteenä pakkoruotsin muodossa muiden koulutuksen ruotsin kieli ilmenee RKP:n ihmisten sieluissa. Kas näin pakkomielteistä väkeä RKP:n kellokkaat ovat muun muassa Mikaela Nylanderin suulla ilmaistuna: "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä." http://www.hs.fi/politiikka/a1376184581312"

Pakkoa pakon perään muille ihmisille vuosi kymmenestä toiseen, se on RKP:n kellokkaiden pakkomielle asiassa, joka ei heidän kannattajiaan edes koske.

Lue lisää

Ruotsinkieli on elinehto heille, joten heidän huolensa siitä ymmärtää. Sensijaan sun pakkomiellettä ei voi kuin ihmetellä.

asukki kirjoitti:

Ruotsinkieli on elinehto heille, joten heidän huolensa siitä ymmärtää. Sensijaan sun pakkomiellettä ei voi kuin ihmetellä.

Asukki hanskat kädessään kirjoittaa sormenjälkensä peittäen näin: "Ruotsinkieli on elinehto heille [svekoille] - -."

Svekoilla on äidinkielensä, se on heidän oikeutensa. Mutta muiden pakkoruotsi ei suinkaan ole heidän elinehtonsa. Viiden miljoonan pakkoruotsi ei kuulu svekojen kielellisiin oikeuksiin.

Oikeus omaan äidinkieleen on molemmilla kieliryhmillä, usko pois.
p.s...mitä sormenjäljistä?..hanskat kädessä?..harhaisuutesi pahenee?...

örkkivaara kirjoitti:

Oikeus omaan äidinkieleen on molemmilla kieliryhmillä, usko pois.
p.s...mitä sormenjäljistä?..hanskat kädessä?..harhaisuutesi pahenee?...

örkkivaara: "Oikeus omaan äidinkieleen on molemmilla kieliryhmillä, usko pois."

Milloin olen sitä oikeutta vastaan väittänyt? Kaikilla on oikeus äidinkieleensä, mutta ruotsinkielisten kielellisiin oikeuksiin ei kuulu suomenkielisten pakkoruotsi, vaikka Mikaela Nylander ja Carl Haglund sitä kuinka väittäisivät. Usko pois! "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä." http://www.hs.fi/politiikka/a1376184581312

Millä oikeudella Nylander tuollaista kehtaa väittää?

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

örkkivaara: "Oikeus omaan äidinkieleen on molemmilla kieliryhmillä, usko pois."

Milloin olen sitä oikeutta vastaan väittänyt? Kaikilla on oikeus äidinkieleensä, mutta ruotsinkielisten kielellisiin oikeuksiin ei kuulu suomenkielisten pakkoruotsi, vaikka Mikaela Nylander ja Carl Haglund sitä kuinka väittäisivät. Usko pois! "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä." http://www.hs.fi/politiikka/a1376184581312

Millä oikeudella Nylander tuollaista kehtaa väittää?

Lue lisää

Koita parantua kauheasta pakkomielteestäsi...se rajoittaa elämääsi. Usko pois!

puolueeton kirjoitti:

Perustelu on olemassaoleva tosiasia, sillä koska kaikkia lakeja Suomessa aina tulkitaan ja sovelletaan, tulee molempien kotimaisten kielten opiskelu perustelluksi täysin vedenpitävästi tällä tavoin. Oppivelvollisuuden ja perustuslain tulkinnan tällä tavoin on eduskunta hyväksynyt, koskapa näitä 2 maamme kieltä opiskellaan. Kourallinen fanaatikkoja ei määrää tässä maassa, ei ainakaan vielä...

Lue lisää

Puolueeton kirjoitti: "Kourallinen fanaatikkoja ei määrää tässä maassa, ei ainakaan vielä... "


Pullossako Sinä olet kasvanut? Kyllä ainakin Suomen kielipolitiikasta päättävien joukko on viimeisimmät vuosikymmenet ollut hyvin pieni ja sisältänyt vankasti yhteen suuntaan kallellaan olevia henkilöitä. Heidän jälkiään tässä yritetään korjailla, mutta siihen menee vielä aikaa.

Fennojen oma tahto pakkoruotsiasiassa kuten yleensäkin on niin heikko, että asialle vihkiytyneitten fennojen on syytettävää RKP: tä ja suruja vaikka heillä ei ole 5%n osuudellaan mitään sanomista koko asiassa. Fennon heikkous näkyy nykyään maan asioitten hoidossa joka puolella.

Heikkofenno kirjoitti:

Fennojen oma tahto pakkoruotsiasiassa kuten yleensäkin on niin heikko, että asialle vihkiytyneitten fennojen on syytettävää RKP: tä ja suruja vaikka heillä ei ole 5%n osuudellaan mitään sanomista koko asiassa. Fennon heikkous näkyy nykyään maan asioitten hoidossa joka puolella.

Lue lisää

Ja eikö persujen pitänyt poistaa pakkoruotsi? Tätä mieltä nettifenno oli vielä jokin aika sitten...

Fennolla näyttää olevan armoton vitutus päällä.

"ja keräämme voimia kansalaisaloitteeseen!"
Siis joudutte erikseen KERÄÄMÄÄN VOIMIA kansalaisaloitteeseen?!?! Voi hyvä luoja...

Kerätkää nyt sitten viisauttakin aloitteen muotoiluun, jos teidän puolelta sellaista löytyy. Edellinen aloite oli niin torso, että lainsäädännölliset seikat jo tulppasi koko aloitteen. Pelkkä pakkoruotsin vapauttaminen olisi todennäköisesti hyväksytty sujonaan.

Asiaa! Ja peruskoulun toimivuus noin ylipäänsä on se ongelma, ei pakkoruotsi. Peruskoulusta pääsee 5:n keskiarvolla, osaamatta mitään.
Tasokurssit takaisin peruskouluun, jolloin jokainen voi opiskella omalla tasollaan. Ja niiden lisäksi päättökoe, jossa alaraja. (näitä on ehdotettukin asiantuntijoiden tasolta)

Wami kirjoitti:

Asiaa! Ja peruskoulun toimivuus noin ylipäänsä on se ongelma, ei pakkoruotsi. Peruskoulusta pääsee 5:n keskiarvolla, osaamatta mitään.
Tasokurssit takaisin peruskouluun, jolloin jokainen voi opiskella omalla tasollaan. Ja niiden lisäksi päättökoe, jossa alaraja. (näitä on ehdotettukin asiantuntijoiden tasolta)

Lue lisää

"Tasokurssit takaisin peruskouluun - -."

Se on tietysti mahdollista, mutta nykyisenlainen pakkokieliongelma ei sillä poistu, jos fennojen yhden neljäsosan vähemmistö ja RKP-svekojen kellokkaat yhdessä onnistuvat junailemaan fennojen kolmen neljäsosan enemmistön toiveiden vastaisesti (kolmen yliopiston yhteistutkimus) ruotsin tasokursseinakin pakolliseksi samalla, kun kaikki muut vieraat kielet ovat eri tasoisinakin valinnaisia.

Ainoastaan fanaatikolle, sulle, kielien opiskelu on ongelma.

nbrtoi kirjoitti:

Ainoastaan fanaatikolle, sulle, kielien opiskelu on ongelma.

Fanaatiikko ei kirjoittaisi näin: Englannin kielen rinnalla pitää voida opiskella valinnaisesti toisena (kolmentena, neljäntenä, viidentenä...) vieraana kielenään mitä tahansa tarjolla olevaa ja itselle vierasta kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana muiden joukossa.

Mikä siinä on fanaattista. Mikä siinä sinulle on ongelma. Sehän on fennojen kolmen neljäsosan enemmistön toiveiden mukaista. Onko enemmistö fanaattista? Ei!

nbrtoi kirjoitti:

Ainoastaan fanaatikolle, sulle, kielien opiskelu on ongelma.

Kieli ja kielet ovat yksi merkittävimmistä voimavaroista ihmisen ja yhteisöjen ja valtioitten menestymisen kannalta. Kielten opetus ei saa olla millään tavalla uhattuna esim. Suomalaisuuden Liiton esittämillä poliittisilla loanheitoilla. Kieliopetuksen pitää perustua yhteiseen näkemykseen koulutuksen tavoitteista. On otettava huomioo näkökohdat: Suomen kulttuuriarvot, kansalaisten turvallinen ja aktiivinen elämä, elinkeinoelämä, tulevaisuuden tarpeet, kehittyvä Suomi ja EU jne. Arvovaltainen ja monipuolinen kieliasiantuntijakomitea voisi olla pysyvästi seuraamassa ja ohjaamassa kielellistä kehitystä. Tällainen olisi välttämätöntä, sillä Suomi on ollut ihmeellisen epäaktiivinen kielipolitiikassa.

Kaikki jotka lukevat tätä palstaa juttujasi, huomaavat fanaattisen syrjintäsi ruotsinkieltä kohtaan, luulottelet itsellesi ruotsinopiskelun olevan ongelma Suomessa, ja kuukaudesta toiseen jauhat tätä samaa; se on fanatismia. Lisäksi se on jonkinlaista demokratian halveksumista, jos ei millään voi hyväksyä kansanedustajien päätöksiä; heidät on vapailla vaaleilla valittu päättämään asioista. Mielipiteen vapaus tietenkin on maassamme sama kaikille, se on sanomattakin selvää, mutta tapasi jankuttaa samaa asiaa jatkuvasti, kertoo kyllä jonkinasteisesta fanatismista.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

"Tasokurssit takaisin peruskouluun - -."

Se on tietysti mahdollista, mutta nykyisenlainen pakkokieliongelma ei sillä poistu, jos fennojen yhden neljäsosan vähemmistö ja RKP-svekojen kellokkaat yhdessä onnistuvat junailemaan fennojen kolmen neljäsosan enemmistön toiveiden vastaisesti (kolmen yliopiston yhteistutkimus) ruotsin tasokursseinakin pakolliseksi samalla, kun kaikki muut vieraat kielet ovat eri tasoisinakin valinnaisia.

Lue lisää

Tasokurssit ratkaisevat osaltaan myös kieliongelmaa; kun jokainen saa opiskella omalla tasollaan, se vaikuttaa myös oppimismotivaatioon. Pakkokielisyys on maassamme mielestäni siinä mielessä ongelma, että meillä on käytännössä pakkoenglanti, joka on 9-vuotinen. Se on liian pitkä kieli, koska moni osaa englantia nykyään jo kouluun tullessaan. Tasokurssit ratkaisisivat siis tämän ongelman. Ruotsi voisi myös olla lyhempi, esim. 3-vuotinen.

Aktivistifenno kirjoitti:

Kieli ja kielet ovat yksi merkittävimmistä voimavaroista ihmisen ja yhteisöjen ja valtioitten menestymisen kannalta. Kielten opetus ei saa olla millään tavalla uhattuna esim. Suomalaisuuden Liiton esittämillä poliittisilla loanheitoilla. Kieliopetuksen pitää perustua yhteiseen näkemykseen koulutuksen tavoitteista. On otettava huomioo näkökohdat: Suomen kulttuuriarvot, kansalaisten turvallinen ja aktiivinen elämä, elinkeinoelämä, tulevaisuuden tarpeet, kehittyvä Suomi ja EU jne. Arvovaltainen ja monipuolinen kieliasiantuntijakomitea voisi olla pysyvästi seuraamassa ja ohjaamassa kielellistä kehitystä. Tällainen olisi välttämätöntä, sillä Suomi on ollut ihmeellisen epäaktiivinen kielipolitiikassa.

Lue lisää

Komppaan! Kielet ovat aina tärkein voimavaramme, ja loanheitolla ja asettamalla kieliä ranking-listalle emme pääse hyvää lopputulokseen, se on pelkkää energian tuhlausta. Eri asia on ihmiset, jotka perustelevat pakkoruotsin poistoa asiallisesti. Onneksi näitäkin on muutama ollut tällä palstalla.
Mielestäni pakkoruotsin suhteen pitäisi pyrkiä kompromissiin, sellaiseen, joka antaisi oppilaille monia mahdollisuuksia opiskella kieliä eri pituisesti.

No nettifennot kuitenkin haluavat väsymyksestään huolimatta kieriskellä pakkoruotsisuossaan. He eivät huomaa, ettei heidän liturgiallaan ole kannattajia muualla kuin tällä keskustelupalstalla ihan muutama pölvästi. Aika on ajanut nettifennon ohitse jo kauan sitten.
Kielipoliittiset asiat hoidetaan tässä maassa ihan asiallisesti ilman fennoriehumista.

Riehufenno kirjoitti:

No nettifennot kuitenkin haluavat väsymyksestään huolimatta kieriskellä pakkoruotsisuossaan. He eivät huomaa, ettei heidän liturgiallaan ole kannattajia muualla kuin tällä keskustelupalstalla ihan muutama pölvästi. Aika on ajanut nettifennon ohitse jo kauan sitten.
Kielipoliittiset asiat hoidetaan tässä maassa ihan asiallisesti ilman fennoriehumista.

Lue lisää

Riehufennoksi itsensä nimimerkillään nimennyt svekomielinen fennoriehuja laskettelee näin: "No nettifennot kuitenkin haluavat väsymyksestään huolimatta kieriskellä pakkoruotsisuossaan."

Fennot ja nettifennot jaksavat, ja sinäkin jaksat svekomielisenä fennona ja nettifennona eli netin suomenkielisenä toimijana kieriskellä pakkoruotsia puolustamassa, vaikka tiedät, että viidestä miljoonasta fennosta ja nettifennosta kolmen neljäsosan enemmistö vastustaa pakkoruotsia. Sen on pätevästi osoittanut kolmen yliopiston yhteistutkimus.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Riehufennoksi itsensä nimimerkillään nimennyt svekomielinen fennoriehuja laskettelee näin: "No nettifennot kuitenkin haluavat väsymyksestään huolimatta kieriskellä pakkoruotsisuossaan."

Fennot ja nettifennot jaksavat, ja sinäkin jaksat svekomielisenä fennona ja nettifennona eli netin suomenkielisenä toimijana kieriskellä pakkoruotsia puolustamassa, vaikka tiedät, että viidestä miljoonasta fennosta ja nettifennosta kolmen neljäsosan enemmistö vastustaa pakkoruotsia. Sen on pätevästi osoittanut kolmen yliopiston yhteistutkimus.

Lue lisää

Riehufenno ei kylläkään ilmoittautunut pakkoruotsin kannattajaksi. Riehufenno toi ainoastaan esille, ettei nettifennojen tavalla toimia ole merkitystä kieliuudistusta silmälläpitäen. Pakkoruotsista on jankutukset jankutettu ja nyt on jo siirrytty lähemmäksi reaalimaailmaa ratkaisujen hakemisessa. Talamainen syyttely on osottautunut täysin hedelmättömäksi. Eikö Nettisuomal-nettifenno ole tätä havainnut.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Fanaatiikko ei kirjoittaisi näin: Englannin kielen rinnalla pitää voida opiskella valinnaisesti toisena (kolmentena, neljäntenä, viidentenä...) vieraana kielenään mitä tahansa tarjolla olevaa ja itselle vierasta kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana muiden joukossa.

Mikä siinä on fanaattista. Mikä siinä sinulle on ongelma. Sehän on fennojen kolmen neljäsosan enemmistön toiveiden mukaista. Onko enemmistö fanaattista? Ei!

Lue lisää

Miksi aina "englannin rinnalla" - miksei voisi joskus edes ajatuksen tasolla ajatella, että mitäpä jos minä opiskelisin saksan rinnalla vaikka ruotsia ja venäjää. Nyt tuputatte englantia koko ajan, vaikka ideana on saada kouluun mahdollisimman hyvä kielivaranto, jossa otetaan myös se huomioon, että moni peruskouluikäinen osaa englantia jopa sujuvasti tänä päivänä. Ei kaikkien pidä englantiakaan opiskella sen iänikuisen kaavan mukaan, joka meillä on tässä maassa ollut 50 vuotta... On aika uudistua!

llllloooo kirjoitti:

Miksi aina "englannin rinnalla" - miksei voisi joskus edes ajatuksen tasolla ajatella, että mitäpä jos minä opiskelisin saksan rinnalla vaikka ruotsia ja venäjää. Nyt tuputatte englantia koko ajan, vaikka ideana on saada kouluun mahdollisimman hyvä kielivaranto, jossa otetaan myös se huomioon, että moni peruskouluikäinen osaa englantia jopa sujuvasti tänä päivänä. Ei kaikkien pidä englantiakaan opiskella sen iänikuisen kaavan mukaan, joka meillä on tässä maassa ollut 50 vuotta... On aika uudistua!

Lue lisää

llllloooo: "Miksi aina "englannin rinnalla" - miksei voisi joskus edes ajatuksen tasolla ajatella, että mitäpä jos minä opiskelisin saksan rinnalla vaikka ruotsia ja venäjää."

Aivan oikea ja tärkeä havainto. Syy englannin asemalle on se, että suuri enemmistö nykytiedon mukaan haluaa opiskella ensimmäisenä vieraana kielenään juuri englantia sen suuren käytettävyyden takia. Kun pakkoruotsi on poistunut, ihmiset uskaltavat rakentaa tarjolla olevasta kielivalikoimasta oman näköisensä vähintään kahden vieraan kielen ohjelman.

Niinpä voidaan tavoite muotoilla näinkin: Pitää saada opiskella ensimmäisenä vieraana kielenään mitä tahansa tarjolla olevaa itselle vierasta kieltä ja sitten sen rinnalla toisena, (kolmantena, neljäntenä...) vieraana kielenään pakkoruotsin sijasta mitä tahansa tarjolla olevaa muuta itselle vierasta kieltä, ruotsikin tarjokkaiden joukossa muiden tavoin.

Valtava ongelma tää ruotsinkieli sulle, mut eipä paljon muille.

Nettisuomal- nettifennolla on ollut vuosikausia huumorintajuinen nikkivaras , joka kirjoittelee nuita nuivia ironioita. Eihän kukaan muuten tollaisia kirjoituksia tekisi.

nbrtoi kirjoitti:

Ainoastaan fanaatikolle, sulle, kielien opiskelu on ongelma.

No estoy de acuerdo con lo que dices!

No tavallaan minuakin. On jumpattu ja persut on pistänyt tuulemaan. Saatu paljon uusia suomenmaalaisia ja muuta kivaa. En syytä enkä moiti.