Taas innostuin katselemaan euroopan venetarjontaa ja huomasin että omaan budjettiin mahtuisi jopa hieman yli 40 jalan veneitäkin. 80-luvun lyhyemmissäkin veneissä on ihan mukavasti tilaa ja välimeren charterveneissä usein jopa kaksi hyttiä takana, niin hirveän isoa venettä ei olisi pakko ostaa. Pääsääntöisesti tulen veneessä asumaan itsekseni ja seilailen rannikkoja ja ehkä mahdollisesti merten yli toisille rannikoillekin. Toisinaan veikkaan että kavereita haluaa tulla mukaan vierailemaan, niin useampi hytti ei olisi haitaksi. Lisäksi silloin voi itse päättää varastoiko hyttiin roinaa vai ihmisiä. Toistaiseksi olen rajannut pituuden 32 jalasta 40:een ja ehkä hieman pidempikin jos kiva vene sattuu kohdalle osumaan.
Nyt kaipaisin kuitenkin kokemuksia asioista joita on hyvä huomioida kun veneen kokoa miettii? Ainankin isompaan veneeseen menee isommat säiliöt vedelle ja polttoaineelle, mahtuu paremmin akkuja ja mahdollisia vesikoneita ja muita laitteita ja lisäksi olisi vähän enemmän tilaa itsekin heilua. Pienempi vene taas olisi satamissa kenties helpompi hallita, varsinkin yksin. Pienemmässä myös purjeiden voimat ovat ehkä pienemmät, kun suuresa veneessä kaikkeen tarvitsee vinssin. Mutta onko erot lopulta kovinkaan suuret 10-12 metrin veneissä? Ja onko jotain muuta ajattelemisen arvoista?
Suuri vai pieni purjevene?
63
1394
Vastaukset
- seppomartti
Kustannukset ylläpidossa kasvaa koon suhteessa. Laituripaikka marinassa laskutetaan pituuden mukaa. Jos nostat ylös voi pituus ja paino vaikuttaa. Jos säilytät talvella kuivalla maalla niin neliömetrit esim voidaan laskea juoksumetreinä. Maaleja menee pohjaan enemmän. Isommat köydet ja helat msksavst enmän. Purjeiden tai teakkannen uusinta on kalliimpaa jne. loputonta listaa.
Jos et ole bodarityyppi niin isossa veneessä esim. purjeen päälle/pois askartelu ja vienti purjemaakarille on iso ponnistus. Maston liikuttelu vaatii enemmän väkeä. Suomen oloissa talvipressut vaatii apuvoimia.
Ylisuurista tankeistakaan 1-2 hengen miehistölle ei ole kuin haittaa. Pitkään seisova vesi tai polttoaine ei säily.
Kun avauksen perusteella on tarkoitus asua ja purjehtia yksin tai pienellä miehistöllä niin alkupeäinen ajatus 33-40 ft kokoluokasta on hyvä. - Aloittaisinpienemmällä
On vielä sellainenkin asia että vene on huono roinansäilöntäpaikka. Paras aseesi hometta vastaan on tyhjentää vene mahdollisimman hyvin.
Itse suosin myös tyvestä puuhun-ajattelua ja suosittelen aloittamaan pienellä veneellä - jos siis et ole ennen purjehtinut. Yhden vähemmän hallitun laituriintuloasi hinnalla saat hyväkuntoisen H-veneen harjoittelukappaleeksi. Ihan vaan jos siltä tuntuu. Loppubudjetti voi kasvaa korkoa sen aikaa.
Mutta jos olet kokenut purjehtija. haluat mökin mukavuuksilla tai aiot purjehtia pitkiä matkoja niin sitten kaavailemaan kokoluokka on varmaan ihan OK.- Supisupisupi
Älä vaan osta H-venettä...ahdas,hidas ja peräprutku....oli ne toki -70 luvulla ihan ok,mutta niin maailma muuttuu!
- puomiukko
Jos vantti-ruuvi on yli 1/2", niin ihan kaikki maksaa ihan eri tavalla. Se ole hyvä pitä muisti.
Jos katsot vanhempia veneitä niin 2 hytin veneitä saattaa olla alle 36ft, mutta mielestäni harvassa on. 32-33 luokassa vanhemissa veneissä 1 suljettava ja tilava takahytti on harvinainen.
- sdgsiodjg
-pronssi hst vanttiruuvit ovat melko samanhintaisia kaiken kokoisina. Vaihdoin 32 jalkaiseen ja taisivat kustantaa yhteensä 400 euroa. 1/2 '' ruuvi on 70 euroa ja siitä seuraava koko 120 euroa. Sitten vaikka 6 kappaletta noita suurimpia olisi 720. Se on pikkuraha 40 jalkaisen veneen varustelussa.
-Purjeiden hinnoissa tulee eroa. Vaikka 50 m2 I-genua paremmasta kankaasta 5000 euroa (Puolasta) 40 m2 iso 5000 euroa = 10 000 euroa. Kotimaasta varmaan 8000 8000 euroa = 16 000. 32-jalkaiseen rätit genua 3000 ja iso 1500 (Puolasta, hyvälaatuista). siinä tuli aika paljon hintaeroa. Perus vaakaleikatut dacronit kumpaankin melkeen puolet halvemmalla.
-Isot moottorit ovat vähän kallimpia, mutta kalliita ne ovat pienetkin, esim. volvo 20 hp vetolaitteella maksaa 8000 ja 40 jalkaiseen sopiva 40 heppainen 10 000. Siinäkin parin tonnin hintaero on pikkuraha. 3-lapaisissa potkurissa on aika paljon hintaeroa pienempiin 2-lapaisiin nähden.
-Sitten rupeaa maksamaan, jos laittaa jotain sisäänvedettävää keulapotkuria (10 000 eur) tai uutta tiikkikantta (min. 20 000 eur). Tiikkikansi maksaa tietenkin paljon vaihtaa pienempäänkin veneeseen. Pieneen veneeseen ei tarvita keulapotkuria. Isossakin riippuu vähän satamapaikan ahtaudesta.
Venepaikat on aika edullisia Suomessa isoille ja pienille veneille. Helsingin kaupungin 5 m paikka on 318 ja 3,5 m paikka 207 euroa. Ison vakuutus on tonnin pintaan ja 30 jalkaisen n. 400 euroa.
Summa summarum: Pienen veneen kunnostus ja varusteleminen on suhteessa todella paljon kalliimpaa kuin ison. Pistetään vaikka näin: Moottorin vaihto 70-luvun 1/2-tonnariin = 8000. 40 jalkaiseen 70 luvun Swaniin 10 000 euroa. Työt ja muut varusteet saman hintaisia itse tehtynä. Vaihdon hinta suhteessa veneen ostohintaan:
Puolitonnarin hinta 15 000 eur
8000/15000 = 53 %
Swanin hinta 90 000 eur
10000/90000 = 11 %- puomiukko
Eurot ratkaisee, ei suhdeluvut. Potkureissakin on hurjat erot. 40 jalkaseen menee 4 tonnia hyvään potkuriin (sisältäen akselin ja tukilaakerin). Potkurin vaihto on usein edessä. Uudet koneet on kaikki käytännössä RH-putkurin vaativia vaihtoehtoja.
Vanttiruuvin kaliiberi kertoo aika hyvin muut veneen suhdeluvut. IOR-sääntöiseen saa isopurjeen parilla tonnilla ja genuaan menee 3 k€. Jos vanteissa on isommat kuin 1/2" ruuvit, voi em. luvut heti kertoa kahdella ja voi niistä joutua maksaa todella paljonkin. Isoon veneeseen ei kannata hankkia enää muuta kuin tri-radiaali leikattuan. Sitten jos joutuu päivittämään vinssejä, nostimia jne. kulut seuraa perässä. - vanttiruuveista
Vanttiruuvin itsensä hinta ei tosiaankaan ole juttu. Mutta voisi siitäkin kertoa esimerkin. Olen uusinut nyt kaikki oman veneen vanttiruuvit ja pronssi/hst -ruuvit, joista yhdet 7/16" ja toiset 9/16" maksoivat muistaakseni 300 € yhteensä. Pääävanttien rodeihin kuuluvat 1/2" maksoivatkin sitten 200 €/kpl hyvin alennuksin.
Sen 1/2" jakolinjan vanttiruuvissa uskon kyllä olevan hyvinkin pätevän veneen kustannusten suhteen. On siitä ihan omakohtaistakin kokemusta. - gtasdg
s-vetolaitteelle volvon 3-lapaisen napasarja 550 eur 19x16'' lavat 40 jalkaiseen 1612 eur = 2162
siihen puolitonnariin sama setti koossa 15x10 '' = 550 1403 = 1953
tässäkin isomman veneen kustannus oli peräti 209 euroa. Veneen varustelu on suhteessa paljon kalliimpaa pienellä veneellä. Jos vanhaa homepaattiaa aikoo päivittää, niin suoraan kannattaa hankkia niin iso kuin mahdollista. Pienestä eikä isosta saa takaisin siihen laitettua rahamäärää. Isoa vaan ei tarvitse enää vaihtaa ja aloitaa varustelukierrosta alusta. - gsd
vanttiruuveista kirjoitti:
Vanttiruuvin itsensä hinta ei tosiaankaan ole juttu. Mutta voisi siitäkin kertoa esimerkin. Olen uusinut nyt kaikki oman veneen vanttiruuvit ja pronssi/hst -ruuvit, joista yhdet 7/16" ja toiset 9/16" maksoivat muistaakseni 300 € yhteensä. Pääävanttien rodeihin kuuluvat 1/2" maksoivatkin sitten 200 €/kpl hyvin alennuksin.
Sen 1/2" jakolinjan vanttiruuvissa uskon kyllä olevan hyvinkin pätevän veneen kustannusten suhteen. On siitä ihan omakohtaistakin kokemusta.tuolta olisti voinut tilata 70 eurolla niitä puolen tuuman ruuveja: http://www.hjertmans.se/produkter/segling/rigg/vantskruvar/vantskruv-1-2-tum
seldenin ruuvit käyvät myös rodivantteihin - tiedän.paremmin
gsd kirjoitti:
tuolta olisti voinut tilata 70 eurolla niitä puolen tuuman ruuveja: http://www.hjertmans.se/produkter/segling/rigg/vantskruvar/vantskruv-1-2-tum
seldenin ruuvit käyvät myös rodivantteihinSuunnilleen tuon verran maksoin Seldenin (=Hasselfors) vanttiruuveista Saksasta tilattuina. 4 kpl rahteineen oli kertaluokalleen 300 € ja toinen pari puolituumaista suurempia. Seldenin vanttiruuveja on mahdoton sovittaa Navtecin rodeihin, kun rodin päässä on pysyvästi vanttiruuvin toinen puolisko. Vieläpä niin, että päädyissä on sisäkierre, keskikappaleessa ulkokierteet.
- seppomartti
Mitä tarkoittaa ulkokierre vanttiruuvissa?
- kierreliitoksissa
seppomartti kirjoitti:
Mitä tarkoittaa ulkokierre vanttiruuvissa?
Ulkokierre on missä hyvänsä kierreliitoksessa se ruuvin puoli, mutterissa on sisäkierre. Melkein kaikissa muissa vanttiruuveissa rungossa, eli keskiosassa on sisäkierteet, Navtecilla ulkokierteet.
- seppomartti
kierreliitoksissa kirjoitti:
Ulkokierre on missä hyvänsä kierreliitoksessa se ruuvin puoli, mutterissa on sisäkierre. Melkein kaikissa muissa vanttiruuveissa rungossa, eli keskiosassa on sisäkierteet, Navtecilla ulkokierteet.
Tuon selostuksen jälkeen voin vain todeta, ettei ole tullut vastaan kuin sisäkierteisiä vanttiruuveja, vasen- ja oikeakätisenä.
- Puomiukko
gtasdg kirjoitti:
s-vetolaitteelle volvon 3-lapaisen napasarja 550 eur 19x16'' lavat 40 jalkaiseen 1612 eur = 2162
siihen puolitonnariin sama setti koossa 15x10 '' = 550 1403 = 1953
tässäkin isomman veneen kustannus oli peräti 209 euroa. Veneen varustelu on suhteessa paljon kalliimpaa pienellä veneellä. Jos vanhaa homepaattiaa aikoo päivittää, niin suoraan kannattaa hankkia niin iso kuin mahdollista. Pienestä eikä isosta saa takaisin siihen laitettua rahamäärää. Isoa vaan ei tarvitse enää vaihtaa ja aloitaa varustelukierrosta alusta.Puhe oli hyvästä potkurista. Maxprop jne. Katos paljonko sellainen 19" kolmilapa maksaa...
- Kfkfjg
Eli lähinnä 40 jalkaisessa purressa maksaa enemmän se lähtöhinta kuin 30 jalkaisessa. Kaikessa muussa hintaero on mitätön. Jos on varaa laittaa 100 tonnia enemmän veneen ostoon, voi ehkä maksaa swanin potkurista 200 euroa enemmän kuin aloitteleva veneilijä 70 luvun balladiin.
Kyllä vähän hämmästytti kuinka pieni paljon puhuttu varusteiden hintaero oli, kun noita alkoi tarkemmin perkaamaan. Lähinnä itseä on hirvittänyt kuinka paljon voi rahaa ja aikaa mennä siihen 70 luvun puolitonnarin kunnostukseen. Olen saanut jo menemään saman kuin ostohinta, eikä vielä ole ensimmäistäkään purjetta vaihdettu. - ei.tosielämässä
Kfkfjg kirjoitti:
Eli lähinnä 40 jalkaisessa purressa maksaa enemmän se lähtöhinta kuin 30 jalkaisessa. Kaikessa muussa hintaero on mitätön. Jos on varaa laittaa 100 tonnia enemmän veneen ostoon, voi ehkä maksaa swanin potkurista 200 euroa enemmän kuin aloitteleva veneilijä 70 luvun balladiin.
Kyllä vähän hämmästytti kuinka pieni paljon puhuttu varusteiden hintaero oli, kun noita alkoi tarkemmin perkaamaan. Lähinnä itseä on hirvittänyt kuinka paljon voi rahaa ja aikaa mennä siihen 70 luvun puolitonnarin kunnostukseen. Olen saanut jo menemään saman kuin ostohinta, eikä vielä ole ensimmäistäkään purjetta vaihdettu.Tuo pahimman luokan itsensä pettämistä. Ison veneen kustannukset ovat paljon isommat kuin pienen, vaikka joitain kohteita löydätkin, joissa hankitaan sama osa isompaan tai pienempään.
- gsdagg
Voisitko tarkentaa väitteesi konkreettisilla esimerkeillä? Toin itse esiin aika paljon kohteita, joissa hintaero mitätön. Listaa voisi jatkaa paljon pidemmällekin: kuumavesivaraajat, akut, kaapeloinnit, sähkötarvikkeet, plotterit, mittaristot, rikivaijerit, läpiviennit, purjeilla on sama neliöhinta, mootoritarvikeet, letkut, kansiluukut, vessat, tankit, köydet, maalit, venepaikat, pressut, pukki, sprayhood...
Jotain varusteita tulee mieleen missä hintaero on iso: Järjestelmäpilotti on merkittävästi kallimpi kuin pinnapilotti, vinssit ja plokit kallistuvat koon kasvaessa eksponentiaalisesti. Toisaalta isoissa veneissä on enemmän varusteita valmiina kuin pienisssä, joten säästöä tulee siitäkin. Isomman veneen hankinnassa kannattaa varmistua, että kallit varusteet kuten vinssit, plokit, ankkurivinssi, purjeet ja autopilotti ovat kunnossa. - konkretiaa.sulle
gsdagg kirjoitti:
Voisitko tarkentaa väitteesi konkreettisilla esimerkeillä? Toin itse esiin aika paljon kohteita, joissa hintaero mitätön. Listaa voisi jatkaa paljon pidemmällekin: kuumavesivaraajat, akut, kaapeloinnit, sähkötarvikkeet, plotterit, mittaristot, rikivaijerit, läpiviennit, purjeilla on sama neliöhinta, mootoritarvikeet, letkut, kansiluukut, vessat, tankit, köydet, maalit, venepaikat, pressut, pukki, sprayhood...
Jotain varusteita tulee mieleen missä hintaero on iso: Järjestelmäpilotti on merkittävästi kallimpi kuin pinnapilotti, vinssit ja plokit kallistuvat koon kasvaessa eksponentiaalisesti. Toisaalta isoissa veneissä on enemmän varusteita valmiina kuin pienisssä, joten säästöä tulee siitäkin. Isomman veneen hankinnassa kannattaa varmistua, että kallit varusteet kuten vinssit, plokit, ankkurivinssi, purjeet ja autopilotti ovat kunnossa.Isossa veneessä on isompi kuumavesivaraaja, pienemmässä ei ehkä ollenkaan. Ison veneen akut ovat isommat, kaapeleita enemmän ja pidempiä ja niitä asennetaan useamman laipion läpi. Pidemmät kaapelit ja isommat virrat vaativat paksumpia kaapeleita. Sähkötarvikkeita tarvitaan enemmän. Isompaan veneeseen mahtuu isompi plotteri ja useampi mittarikin. Rikivaijerit ovat pidempiä ja paksumpia, kansiluukut isompia ja niitä on useampia. Vessoja on ehkä kaksi, tankit isompia ja teettäminen litrahinnalla. Köydet ovat pidempiä ja paksumpia, jopa purjeet ovat paksumpaa kangasta ja neliöhinta kalliimpi. Purjeiden koko puolestaan kasvaa liki veneen koon neliössä. Sprayhoodkin tehdään neliöhinnalla ja sekin kasvaa veneen koon neiössä. Likipitäen kaikki kulut kasvavat koon neliössä. Vaikka monet yksikköhinnat ovat samoja, yksikköjä vain tulee isompaan veneeseen enemmän.
Olen minäkin kerran muinoin ollut samalla tavalla optimistinen isompaa venettä budjetoidessa, siperia opetti. - seppomartti
konkretiaa.sulle kirjoitti:
Isossa veneessä on isompi kuumavesivaraaja, pienemmässä ei ehkä ollenkaan. Ison veneen akut ovat isommat, kaapeleita enemmän ja pidempiä ja niitä asennetaan useamman laipion läpi. Pidemmät kaapelit ja isommat virrat vaativat paksumpia kaapeleita. Sähkötarvikkeita tarvitaan enemmän. Isompaan veneeseen mahtuu isompi plotteri ja useampi mittarikin. Rikivaijerit ovat pidempiä ja paksumpia, kansiluukut isompia ja niitä on useampia. Vessoja on ehkä kaksi, tankit isompia ja teettäminen litrahinnalla. Köydet ovat pidempiä ja paksumpia, jopa purjeet ovat paksumpaa kangasta ja neliöhinta kalliimpi. Purjeiden koko puolestaan kasvaa liki veneen koon neliössä. Sprayhoodkin tehdään neliöhinnalla ja sekin kasvaa veneen koon neiössä. Likipitäen kaikki kulut kasvavat koon neliössä. Vaikka monet yksikköhinnat ovat samoja, yksikköjä vain tulee isompaan veneeseen enemmän.
Olen minäkin kerran muinoin ollut samalla tavalla optimistinen isompaa venettä budjetoidessa, siperia opetti.Näinhän se kustannusero muodostuu. Ei yksittäisen tuotteen tai palvelun hintaero tunnu pahalta mutta kun kaikki on kalliimpaa niin vuosien mittaan asialla voi olla taloudellista merkitystä. Jos on aikomus pitää venettä Välimerellä niin miehistöjen lentomatkat, marinamaksut ja töiden teettäminen tekevät käyvät kukkarolle
- Omapaattikullank
Taitaa näiltä optimisteilta unohtua se vanha totuus, että pienistä puroista muodostuu lopulta...
Minäkin olen kunnostanut vanhan veneen nykyaikaa vastaavaksi ja totesin, että se päivitys oli maksanut enemmän kuin mikä sen veneen senhetkinen markkina arvo oli.
Omalta kohdalta hieman helpottaa, se että nimenomaan halusin sen veneen, eikä vastaavaa ollut saatavissa.
Kaikille jotka haaveilevat vanhan kunnostamisesta ja etenkin ison "vanhan" veneen korjaamisesta - jäitä hattuun.
Ainakin on valmistauduttava pitkäaikaiseen "omistamiseen" , sillä ne sijoitetut rahat reaalisoituvat viimeistäin sitten kun sitä venettään myy :) - Mfmfl
konkretiaa.sulle kirjoitti:
Isossa veneessä on isompi kuumavesivaraaja, pienemmässä ei ehkä ollenkaan. Ison veneen akut ovat isommat, kaapeleita enemmän ja pidempiä ja niitä asennetaan useamman laipion läpi. Pidemmät kaapelit ja isommat virrat vaativat paksumpia kaapeleita. Sähkötarvikkeita tarvitaan enemmän. Isompaan veneeseen mahtuu isompi plotteri ja useampi mittarikin. Rikivaijerit ovat pidempiä ja paksumpia, kansiluukut isompia ja niitä on useampia. Vessoja on ehkä kaksi, tankit isompia ja teettäminen litrahinnalla. Köydet ovat pidempiä ja paksumpia, jopa purjeet ovat paksumpaa kangasta ja neliöhinta kalliimpi. Purjeiden koko puolestaan kasvaa liki veneen koon neliössä. Sprayhoodkin tehdään neliöhinnalla ja sekin kasvaa veneen koon neiössä. Likipitäen kaikki kulut kasvavat koon neliössä. Vaikka monet yksikköhinnat ovat samoja, yksikköjä vain tulee isompaan veneeseen enemmän.
Olen minäkin kerran muinoin ollut samalla tavalla optimistinen isompaa venettä budjetoidessa, siperia opetti.Laita ihan oikeat hinnat tuolle pitkälle tilityksellesi, niin huomaat että aivan yhtä kallista on päivittää vanhaa 30-jalkaista kuin 40-jalkaista venettä. Olen päivittänyt halvimmalla mahdollisella tavalla 30 jalkaista 70-luvun venettä ja itse tekemällä ja pihistelemällä siihen on mennyt n. 20 t euroa. Lähes kaikki hankintani poislukien päävinssit, plokit ja autopilotti olisi voinut iskeä kiinni myös siihen nelikymppiseen. Nelikymppisen remonttiin olisi mennyt ehkä 30 tonnia, mutta se olisi mitätön hinta kun veneen ostohinta olisi ollut liki 10-kertainen. Veneen varustelu on ihanan kallista kaikissa kokoluokissa.
- laita.ite
Mfmfl kirjoitti:
Laita ihan oikeat hinnat tuolle pitkälle tilityksellesi, niin huomaat että aivan yhtä kallista on päivittää vanhaa 30-jalkaista kuin 40-jalkaista venettä. Olen päivittänyt halvimmalla mahdollisella tavalla 30 jalkaista 70-luvun venettä ja itse tekemällä ja pihistelemällä siihen on mennyt n. 20 t euroa. Lähes kaikki hankintani poislukien päävinssit, plokit ja autopilotti olisi voinut iskeä kiinni myös siihen nelikymppiseen. Nelikymppisen remonttiin olisi mennyt ehkä 30 tonnia, mutta se olisi mitätön hinta kun veneen ostohinta olisi ollut liki 10-kertainen. Veneen varustelu on ihanan kallista kaikissa kokoluokissa.
Mikä 70-luvun 40-jalkainen olisi kymmenen kertaa kalliimpi kuin saman ikäinen 30-jalkainen? Jos lähellekään tuota hinteroa mennään, maksetaan 40-jalkaisessa suurin osa nimestä, tai se on jo lähtötilanteessa aivan toisella tapaa varusteltu.
- vanttikanttivantti
seppomartti kirjoitti:
Tuon selostuksen jälkeen voin vain todeta, ettei ole tullut vastaan kuin sisäkierteisiä vanttiruuveja, vasen- ja oikeakätisenä.
Silti aika hauskaa, että olet säästynyt näkemästä noita "peilikuva" vanttiruuveja. Olethan ymmärtääkseni ollut purjeveneiden kanssa tekemisissä ainaki 50 vuotta. Itsellleni nuo tuli tutuiksi muutama vuosi sitten kun purjehdin pari kautta veneellä jossa oli noi ko.vanttiruuvit.
- hghggffdfd
seppomartti kirjoitti:
Näinhän se kustannusero muodostuu. Ei yksittäisen tuotteen tai palvelun hintaero tunnu pahalta mutta kun kaikki on kalliimpaa niin vuosien mittaan asialla voi olla taloudellista merkitystä. Jos on aikomus pitää venettä Välimerellä niin miehistöjen lentomatkat, marinamaksut ja töiden teettäminen tekevät käyvät kukkarolle
Jos hankit isomman veneen,niin et sinä vuosien kuluessa laske paljonko purjehtiminen maksaisivaikka 5 jalkaa lyhyemmällä veneellä!!!Tai ehkä idiootti sen tekee,mutta ei tavallinen ihminen!
- seppomartti
hghggffdfd kirjoitti:
Jos hankit isomman veneen,niin et sinä vuosien kuluessa laske paljonko purjehtiminen maksaisivaikka 5 jalkaa lyhyemmällä veneellä!!!Tai ehkä idiootti sen tekee,mutta ei tavallinen ihminen!
Aivan oikein, onneksi ei ole ollut tarvetta laskea kustannuksia pienemmissä tai suuremmissa veneissä. Tämän ketjun kustannuspohdinnat ovat talven purjehdusviihdettä.
- viihteeksi
hghggffdfd kirjoitti:
Jos hankit isomman veneen,niin et sinä vuosien kuluessa laske paljonko purjehtiminen maksaisivaikka 5 jalkaa lyhyemmällä veneellä!!!Tai ehkä idiootti sen tekee,mutta ei tavallinen ihminen!
Eihän isomman veneen ostaneella ole mitään lukuja, joihin omia kustannuksiaan verrata. Mutta kun toteat, ettei ole varaa sekä uuteen purjeeseen että vaimon vaatimaan ulkomaan matkaan, voit todeta hankkineesi liian ison veneen. Tai ethän sinä sitä totea, kaverit kyllä.
Jos vähän isommassa veneessä on keulapotkuri ja sähköankkurivinssi niin se voi olla helpompi käsitellä kuin vähän pienempi. Muuten ottaisin pienemmän ja parempikuntoisen, se helpottaa vähän kaikkea. Ne halvimmat yli 40-jalkaiset saattaa olla huonossa kunnossa.
Maantiekuljetus sitä kalliimpi ja hankalampi mitä isompi vene. Jossain tulee raja jolloin ei enää järkevästi edes mahdollista. Suomessa onnistuu alle 3,5 m levyisen veneen rekkakuljetus kohtuullisen helposti. Keski-Euroopassa siinäkin jo haasteita.
- Vierasvene
Hyviä kommentteja, kiitos niistä.
Voisin vähän tarkentaa että en missään tapauksessa ajatellut yli 40 jalan veneitä alkaa etsimään, ellei siis joku hieman isompi satu vahingossa hyvässä kunnossa kohdalle, sitten kun päätöksen aika koittaa. Optimi näyttäisi olevan 35-40 haarukassa, mutta tosiaan välimeren vanhoista vuokraveneistä tuntuu aika usein löytyvän ainankin yksi takahytti jo 30 jalan kokoisistakin, ainankin kun pysytään 80-luvun uudemmalla puoliskolla.
Veneen kuljetus hoitunee tuulen voimalla, kiireettömästi ja saattaa jopa suomeen asti tulla käymään jos sille päälle sattuu, mutta välimerllä oleva vene saa varmaan alkuun pysyä siellä. Briteistä tai pohjoisemmasta euroopasta jos ostaisi, niin olisihan se sitten vähän jo lähempänä.
Ihan ensivenettä en myöskään ole ostamassa, lapsesta asti on tullut saimaata seilattua ja teininä omistin pienen nostoköliveneenkin. Sittemmin on tullut vähän harvemmin veneiltyä lähinnä kavereiden veneillä ja siitä se ajatus sitten omaan veneeseen taas syntyi. En silti pidä itseäni vielä kokeneenakaan purjehtijana, joten tarkoitus olisi edetä rauhallisesti kokemusta keräillen, ennenkuin alan tähdätä atlantin ylityksiä. Ensiapuna voisi ehkä jotain kivaa traileripurtta katsella, mutta tosiaan tarkoitus olisi kerralla ostaa riittävä vene, niin ei olisi saman tien tarvetta vaihtaa. Vaikka projekti vaatisi hieman remonttiakin tai osamaksua yksi osa kerrallaan.
Tuota ylläpito ja varaosakustannusta onkin ihan kiva miettiä ja siitä kuulisin mielellään lisää. Sen jo tiesinkin että yli 40 jalan kokoluokassa se hinta alkaa nousta huomattavasti, mutta onko ero sitten suuri jos verrataan 30 ja 40 jalan kokoisia?Oman veneen pitäminen on työlästä. Veneen sijainti kaukana tekee siitä vielä työläämpää. Kun siihen ryhtyy olisi hyvä olla jo tiedossa se, että varmasti haluaa ja pystyy investoimaan harrastukseen kuukausia vuodessa, rahan lisäksi. Suosittelisin, että kokeilet miltä vene-elämä maistuu esim yhdistelmällä: sopiva matkavene Saimaalle/Itämerelle 2 tai 4 viikon osuus kimppaveneestä Välimerellä. Jos muutaman vuoden tunnustelun jälkeen olet varma, että parin/muutaman kuukauden boat life on juuri se mitä haluat tehdä seuraavat 10 vuotta, niin lähdet katselemaan omaa lopullista venettä, vaikka Kreikasta tai Kroatiasta.
Tämä siis suositus. Ainoaa oikeaa lähestymistapaa ei tietenkään ole.
Jos aiot pitää venettä Kreikassa, huomioi että purjehdusvinjetin hinta tuplaantuu jos vene on yli 12 -metrinen. Muuallakin usein tuo 12 metriä tekee lisähintaportaan marinoissa ja luvissa. Maksu menee sen mukaan mitä rekisteritodistuksessa sanotaan ja joskus tehdään tarkistusmittauskin. Omassa veneessäni runkopituus on 11,30 ja ankannokan kera rekisterikirjassa lukee 11,97. Tuo 11,97 ja leveys ovat ne jotka määrittävät maksut.
Mitä uudempi konstruktio, sitä vähemmän pituutta tarvitaan asumistason saamiseksi samalle tasolle kuin iäkkäämmissä pursissa. Samalla tosin leveys yleensä kasvaa ja kustannusetua häviää siihen. Uudemmat ovat vanhoja leveämpiä.
Katso että yllät genoavinsseille ruorin takaa ja että saat ison jaluksen myös käsille ruorin takaa. Reivi on syytä saada tehtyä istumalaatikosta, eli yksi reivi sinne ja ison nostin myös. Yksin touhuavalle sähköinen ankkurivinssi on suuri etu, samoin sen kauko-ohjaus. Iso vesitankki etu sekin, suihkuvettä saa mukaan rutkasti ja ankkurissa pystyy olemaan kivassa paikassa parikin viikkoa kun marinoissa alkaa hintaa olemaan 100 eur/vrk. sesonkiaikana. Juomavesi otetaan kaupasta viiden litran päniköissä.
10 vuotta vanhat kymppimetriset entiset charter -purret maksavat Kroatiassa alkaen alle 30 000. Siihen päälle verot 7000. Charter -venettä on turha pelätä. Niitä hoidetaan hyvin, siivotaan ja pohjat sukelletaan läpi joka vuokrauskerran jälkeen.
Jos päädyt seilaamaan Suomeen Välimereltä, älä yritä tehdä sitä yhden kesäloman aikana. Mieluummin vaikka yhtenä kesälomana Italian, Sisilian Baleaarien kautta Etelä-Espanjan Almerimariin ja veneen jättö sinne edulliseen marinaan. Seuraavalla lomalla läpi Gibraltarista, Algarveen ja tuulten salliessa ylös Portugalin rannikko, edelleen Espanjaan ja Biskajan rantoja pitkin Ranskaan. Kolmantena lomana Kanaaliin, Pohjanmerelle, Kielin kanavaan ja Itämeri läpi. Yksin matkaa taittaen Kroatiasta tulee Suomeen mukavasti kolmessa kuukaudessa.- Tunari1
Kun suomalaista tarjontaa katselee, niin ei hinnan puolesta kannattane hakea Välimereltä. Eri asia tietysti, jos kokee matkan Suomeen lisäarvona. Mutta veneen pitää olla sitten kunnossa koska voi heti joutua koviin olosuhteisiin ehkä hieman oudommilla vesillä. Maantiekuljetuksissa leveys ei ole se ongelma, vaan korkeus, jos se ylittää 4,5 m.
Veneen ylläpidossa mielestäni tärkeämpää kuin veneen koko, on kaikki oheishomma, mitä siihen kuuluu. Jonkinlainen sääsuoja on oltava jos isompaa remonttia tekee, samoin työkaluja ja-haluja, ehkä osaamistakin. Erityisesti jos ei oikein viitsisi tehdä mitään, niin huoltamatta jää niin iso kuin pienikin vene. Ja sitten kun taas pääsee vauhtiin, pohja skrapaa samalla lihassäryllä 30 tai 40 m2, esimerkiksi.
Mielestäni sinun kannattaisi ensiapuna ostaa traileripursi sinne Saimaalle ja jatkaa miettimistä tarvitsetko lisäksi 40-jalkaisin Välimerelle. Eiväthän ne ainakaan budjetin suhteen ole toisiaan poissulkevaa vaihtoehtoja. - En_koskisi
Charterveneeseen en hairahtuisi. Vuokrasimme Kroatiassa kaksi vuotta vanhan Dufour 445. Oli suuri yllätys, miten loppuun vene saadaan kahdessa vuodessa. Kaikki patjat aivan loppu, punkat ja vaatekaapit natisivat ja narisivat. Ikkunaluukut eivät pysyneet auki kuin täysin avattuina. Laitteiden tekniikka oli kyllä kunnossa, jos ei ottanut huomioon vesiboilerin letkujen irtomisia. Ainakin kannattaa käydä vene huolellisesti läpi.
Tunari1 kirjoitti:
Kun suomalaista tarjontaa katselee, niin ei hinnan puolesta kannattane hakea Välimereltä. Eri asia tietysti, jos kokee matkan Suomeen lisäarvona. Mutta veneen pitää olla sitten kunnossa koska voi heti joutua koviin olosuhteisiin ehkä hieman oudommilla vesillä. Maantiekuljetuksissa leveys ei ole se ongelma, vaan korkeus, jos se ylittää 4,5 m.
Veneen ylläpidossa mielestäni tärkeämpää kuin veneen koko, on kaikki oheishomma, mitä siihen kuuluu. Jonkinlainen sääsuoja on oltava jos isompaa remonttia tekee, samoin työkaluja ja-haluja, ehkä osaamistakin. Erityisesti jos ei oikein viitsisi tehdä mitään, niin huoltamatta jää niin iso kuin pienikin vene. Ja sitten kun taas pääsee vauhtiin, pohja skrapaa samalla lihassäryllä 30 tai 40 m2, esimerkiksi.
Mielestäni sinun kannattaisi ensiapuna ostaa traileripursi sinne Saimaalle ja jatkaa miettimistä tarvitsetko lisäksi 40-jalkaisin Välimerelle. Eiväthän ne ainakaan budjetin suhteen ole toisiaan poissulkevaa vaihtoehtoja.Maantiekuljetuksessa kölin purku pois rahtauksen ajaksi saattaa ratkaista korkeuspulman.
Vertailin Bavaria 32 -pursien hintoja Suomessa ja Kroatiassa. Veroton Kroatiassa alkaen 29 000, veron kera 36 000 ja Suomessa 62 000. Hakupalkkaa olisi siten tarjolla ihan kivasti. Noin pienen ajaa halutessaan läpi Euroopan kanaviakin pitkin jos Atlantti arvelluttaa.- 17_9
On totta, että charter-veneitä tutkitaan ja alle sukelletaan. Näin voidaan kyniä asiakkaalta rahat pois. Johtaako vikojen toteaminen korjaustoimiin, on sitten toinen juttu. Kaikki toimenpiteet, jotka veneeseen tehdään maksavat, joten ne kannattaa minimoida. Viisi vuotta vanhassa purjeveneessä voikin tulla melkoisesti uusittavaa: purjeet, moottori jne. Charter-veneet ovat halpoja, koska niitä ei kalliimmalla kukaan ostaisi.
- Jjhgjyg
En_koskisi kirjoitti:
Charterveneeseen en hairahtuisi. Vuokrasimme Kroatiassa kaksi vuotta vanhan Dufour 445. Oli suuri yllätys, miten loppuun vene saadaan kahdessa vuodessa. Kaikki patjat aivan loppu, punkat ja vaatekaapit natisivat ja narisivat. Ikkunaluukut eivät pysyneet auki kuin täysin avattuina. Laitteiden tekniikka oli kyllä kunnossa, jos ei ottanut huomioon vesiboilerin letkujen irtomisia. Ainakin kannattaa käydä vene huolellisesti läpi.
Samaa olen havainnut. 2013 41s Bavaria näytti visuaalisesti 15 vuotiaalta. Puutsomisteet ja listat kaikki halkeilleet kansirakenteessa. Lapselliset vinssit. Kone vuoti tihrua allensa. Mantokeista moni oli saanut manöövereissa siipeensä. Ko. Venetyypin rakenne on lapsellisen höttö mantookin tuennan osalta. Ne painuu sisään kerrosrakenteen vaahtoon jos vähänkin tulee vääntöä. Invertteri ja lataussähköt ei pelannut. Plottereita korjailin. 'Vahvuutena' oli diversit plotterit eri tuplaruoreissa. Sprayhood repesi. 2 vuotta oli 'sunbrellalle' liikaa. Tehdääkö noita chartereita eri standardeilla, kuin ns. owners-versioita vai mistä on kyse? Positiivisena seikkana täsä yksilössä oli hyvät regatta-luokat purjeet. Ainut kerta elämässäni kun olen hiilikuituvahvisteisilla Elvstromin purjeilla viikon mennyt. Seikka kuittasi kaiken muun. Nopea vene noilla välineillä.
- maksettua
Jjhgjyg kirjoitti:
Samaa olen havainnut. 2013 41s Bavaria näytti visuaalisesti 15 vuotiaalta. Puutsomisteet ja listat kaikki halkeilleet kansirakenteessa. Lapselliset vinssit. Kone vuoti tihrua allensa. Mantokeista moni oli saanut manöövereissa siipeensä. Ko. Venetyypin rakenne on lapsellisen höttö mantookin tuennan osalta. Ne painuu sisään kerrosrakenteen vaahtoon jos vähänkin tulee vääntöä. Invertteri ja lataussähköt ei pelannut. Plottereita korjailin. 'Vahvuutena' oli diversit plotterit eri tuplaruoreissa. Sprayhood repesi. 2 vuotta oli 'sunbrellalle' liikaa. Tehdääkö noita chartereita eri standardeilla, kuin ns. owners-versioita vai mistä on kyse? Positiivisena seikkana täsä yksilössä oli hyvät regatta-luokat purjeet. Ainut kerta elämässäni kun olen hiilikuituvahvisteisilla Elvstromin purjeilla viikon mennyt. Seikka kuittasi kaiken muun. Nopea vene noilla välineillä.
Jos vene on jo kahdessa vuodessa mennyt charter-käytössä noin rikki, niin kuinka noita heikkoja veneitä uskaltaa vuokrata, koska vuokraajat ovat tietysti veneen takaisin luovuttaessaan tarkastuksen jälkeen joutuneet maksamaankin noista tekemistään vahingoista?
- Jjhgjyg
Vuokraveneessä katsotaan pohja ja pintakolhut, tahrat pehmusteissa ja lasketaan astiat. Lisäksi uusi vuokraaja pääsee tarkastamaan purjeet ja voi raportoida edellisten kunnosta. Vene siivotaan hyvin. Jatkuva siivoaminen n. viikon välein, käyttäen paljon puhdistusaineita, on iso rasitus. Siistiöiden repertuaarissa on kovia aineita nopeuspaineiden takia.
Mantookien kunto jää kyllä mysteeriksi,en nähnyt tolppia tarkastettavan. Varmaankin jos näytti olevan suorassa, niin harasoo. Kyllä siellä on osaavaa porukkaa, saavat talvella prutata epoksia. Purjeneulemotkin on isommissa satamissa (ACI:n marinat), joten bimini/sprayhood ja purjekorjaukset hoituvat siivoustauon aikana. Perusvuokraaja saa kuluneet vakiopurjeet, joilta ei voi paljoa odottaa, jollei vaadi ja maksa siitä. Regattapurjeiden kuntoa valvotaan tarkasti, sietävät huonosti saalinkeja yms.
Puu osien halkeilu tuo mielee sen, onko käytetty edes aitoa tiikkiä. Mitä lie c-laatua tai sitten on alettu laittamaan korvikepuulaatuja massatuotantoveneiden ulkopinnoille. Siivousaineilla lienee välimeren auringon lisäksi oma osuutensa.
Kyllä se silti kotiolot voittaa.
"Mitä uudempi konstruktio, sitä vähemmän pituutta tarvitaan asumistason saamiseksi samalle tasolle kuin iäkkäämmissä pursissa. Samalla tosin leveys yleensä kasvaa ja kustannusetua häviää siihen. Uudemmat ovat vanhoja leveämpiä."
Tarkentaisin, että uudemmat konstruktiot ovat joka suuntaan isompia. Sen lisäksi, että ne ovat leveämpiä ne ovat myös korkeampia.- Puomiukko
Näkyy varsinkin perässä. IOR-säännön mukaan tehdyillä ei ole liikaa tiloja asumiseen perässä. Nykyveneiden perähyteissä , 33 -jalkaisissa, on pukeutumistilassa punkan edessä jo seisomakorkeus. Tuulipinta ja avomerikäytös on vaa'assa vastaargumentteina. Kyllä kai suurin osa arvostaa tilaa. Monessa perheessä alkaa olla massatuotantoveneen toinen reivi jo no-go tilanne.
Tämä on tosi, tasapohjaisuus ja leveä perä lisää paljon tilavuutta takana. Käyttömukavuutta muutoin sitten lisää korkeus, kuten mainitsemasi seisomakorkeus hytissä ja wc:ssäkin. Kaikella toki kääntöpuolensa. Jos vertaa kahta muutoin aika samanlaista venettä, jossa toisessa on ratkaisevat vaikkapa vain 5-10cm enemmän korkeutta, onko sillä lopultakaan niin ratkaiseva merkitys perhepurjehduksessa?
- ssppss
Puomiukko kirjoitti:
Näkyy varsinkin perässä. IOR-säännön mukaan tehdyillä ei ole liikaa tiloja asumiseen perässä. Nykyveneiden perähyteissä , 33 -jalkaisissa, on pukeutumistilassa punkan edessä jo seisomakorkeus. Tuulipinta ja avomerikäytös on vaa'assa vastaargumentteina. Kyllä kai suurin osa arvostaa tilaa. Monessa perheessä alkaa olla massatuotantoveneen toinen reivi jo no-go tilanne.
"Tuulipinta ja avomerikäytös on vaa'assa vastaargumentteina. "
Isompi ruffi parantaa avs ja stix-lukuja eikä 5cm korotus merkittävästi vaikuta painopisteeseen tai ilman vastukseen. - sfafasd
tuntuvin ero merellä on vasta-aallokko uusilla tasapohjaveneillä verrattuna vanhoihin. uudet paukuttaa aaltoon, mutta vanhat leikkaa aaltoa pehmeästi. Muilla tuulensuunnilla uudet ovat parempia
- molempia.kokeillut
ssppss kirjoitti:
"Tuulipinta ja avomerikäytös on vaa'assa vastaargumentteina. "
Isompi ruffi parantaa avs ja stix-lukuja eikä 5cm korotus merkittävästi vaikuta painopisteeseen tai ilman vastukseen.Nykyisen ja normaalin IOR-veneen rungon korkeusero on hyvinkin 10 cm ja usein kansirakennelmista vielä lisää. Kyllä tuulipinnoissa on merkittävä ero. Avomerikäyttäytyminen taas vasta erittäin extreemissä tilanteessa riippuu AVS:stä tai STIX:stä. Sen sijaan käyttäytyminen aallokossa on kiinni runkomuodosta ja sen suhteen vanhat konstruktiot vain ovat miellyttävämpiä miehistölle. Voi vaikka verrata niitä "comfort factoreita".
Aina joutuu toteamaan, että veneen suunnittelu koostuu pelkistä kompromisseista. Siksi ei voi sanoa, että vanha olisi uutta parempi, mutta erilaisia ne ovat. - Ssppss
molempia.kokeillut kirjoitti:
Nykyisen ja normaalin IOR-veneen rungon korkeusero on hyvinkin 10 cm ja usein kansirakennelmista vielä lisää. Kyllä tuulipinnoissa on merkittävä ero. Avomerikäyttäytyminen taas vasta erittäin extreemissä tilanteessa riippuu AVS:stä tai STIX:stä. Sen sijaan käyttäytyminen aallokossa on kiinni runkomuodosta ja sen suhteen vanhat konstruktiot vain ovat miellyttävämpiä miehistölle. Voi vaikka verrata niitä "comfort factoreita".
Aina joutuu toteamaan, että veneen suunnittelu koostuu pelkistä kompromisseista. Siksi ei voi sanoa, että vanha olisi uutta parempi, mutta erilaisia ne ovat.Mitenkä kokeilit, että "tuulipinnoissa on merkittävä ero"?. Tuulitunnelissa 20 astetta kallellaan vai miten. Todennäköisesti takilan ja purjeiden vaikutus eroon on suurempi suuntaan tai toiseen.
Comfort factorit huononee kun pohja levenee, vene kevenee ja vauhti kasvaa. Vanha, painava, hidas "lyijynkuljetusalus" on miehistölle mukava ja faktorit kohdallaan
- yksvaan47
Isommassa veneessä kaikki (melkein) on hiukan suurempaa. Köysistä on pidempää, vaikka jokin purjeen nostin: Ylös mastoon 17 metriä, saman verran takaisin alas, ja vielä kantta pitkin sitloodaan, niin niukin naukin 35 metrinen nostin riittää pituuden puolesta. Ja tuommoisen hinta on helposti 50% enemmän kuin "vähän" lyhyemmän narun. Samoin ankkuriköydet, ankarolina, kiinnitysköydet: Biltemasta löytyy vielä 16 mm kiinnitysköysiä hyvin, mutta eipä enää 22 millisiä.
Oma 38 jalkainen on itselle ehdoton yläraja. Tuon huomaa joka vuosi kylkiä vahatessa. Satamamanöverissä ei mielestäni ole kovin paljon eroa, onko vene pari metriä pidempi tai lyhyempi. Sen sijaan korkea varalaita ottaa helpommin tuulta satamassa.- Nfkfkkf
Ok, 40 m 10 mm dynemaa on 6 euron metrihinnalla 240. 30 jalkaiseen riittä 30 m 8 mm, joka on 4 euroa metri eli 120 koko naru. Mitäs tämä 120 euron hintaero tässä sitten merkkaa? jaetaan se vaikka narun käyttöiälle, joka on itämericruissilussa 25 v. Siitä saadaan 5 eur/v. Ehkä sen verran enemmän voin maksaa narustani vuodessa jos voin sijoittaa veneesseen 100 tuhatta enemmän ostovaihessa. Aivan tyhjänpäiväistä jaarittelua varusteiden hintaeroista. Totuus on se että venevatusteet ovat hirveän hintaisia ihan siinä pienimmässäkin kokoluokassa. Veneen koon kasvattaminen ei todellakaan nosta varusteiden hintaa samassa suhteessa kuin veneen hinta kasvaa. 10 tonnin purren ison nostin on puolet halvempi kuin 10 -15 x kalliimman 40 jalkaisen
- sillä_välillä
120€ hintaero yhdessä nostimessa ei merkkaa juuri mitään. Mutta se on silti loistava esimerkki siitä, että melkein kaikki kulut on tuplat verrattuna 30 jalkaista 40 jalkaiseen.
- Fkfkk
Ja moottorin hintaero oli 20 %... Edelleen pieni vene on suhteessa äärettömän paljon kallimpi varusteltava...
- seppomartti
Fkfkk kirjoitti:
Ja moottorin hintaero oli 20 %... Edelleen pieni vene on suhteessa äärettömän paljon kallimpi varusteltava...
Ei suhteilla eikä prosenteille makseta laskuja vaan euroilla. Jos pienet veneet olisivat suhteessa kalliimpia hankkia ja ylläpitää niin se on vastoin kokemusta. Voisit tehdä laskelman onko veneen pituuden suhteessa kustannus per ft laskeva. Tuskin
- Omavenekullan
Fkfkk kirjoitti:
Ja moottorin hintaero oli 20 %... Edelleen pieni vene on suhteessa äärettömän paljon kallimpi varusteltava...
Minun oli aivan pakko puuttua tähän "äärettömän paljon kalliimpi..."kohtaan postauksessasi.
Ymmärrän kyllä tuon hyperpolan, mutta oletko aivan varma että haluat jatkaa tuota vänkäämistäsi?
Jokainen joka on veneitä varustellut, ymmärtää mitä tarkoittaa ostaa osia veneeseen. Kun sen koko kasvaa, niin tililtä lähtee enemmän rahaa - se nyt vain on niin ja tulee aina olemaan.
Sitä tosiasiaa ei voi yksittäisen tarvikkeen prosenteilla muuksi muuttaa.
Jos veneen kunnostus olisi kuvaamasi kaltaista, näkisimme varmasti messuillakin jonkin 40 footersin kunnostusprjektin esittelyn:)
Sääliksi käy sellaista veneilijää, joka ostaa ison veneen budjettinsa maksimirajalla ja toteaa, ettei ole varaa varustaa sitä mieleisekseen.
Kiinteistön ostajissakin näitä tapauksia on nähty. Kun sitä vanhaa rakennusta alkaa korjaamaan, on usein pakko purkaa jotakin ja pian ollaan tilanteessa, että aina ilmestyy uusia kerroksia kuten sipulin kuorinnassa. - Kfkfjg
Noniin kuten totesitkin: jokainen venettään varustellut jne... Veneen varustelu on siis kallista n. 30 jalan koosta ylöspäin johtuen siitä, että siihen ruuvataan samat varusteet kiinni kuin 40 jalkaiseenkin. Päiväpurren varustelu on paljon halvempaa. Nyt on tilanne, että markkinoilla on paljon halpoja 70 ja 80 luvun veneitä, jotka vaativat ihan merikelpoisuuden vuoksi täyttä remonttia: läpiviennit, pohja, moottori, purjeet, riki, sähköt. Ruotsista voi kymppitonnilla hakea 30-33 jalkaisia "pommeja". Niiden kunnostaminen ei ole sen halvempaa tai vie yhtään vähempää aikaa kuin 40 jalkaisen saman ikäisen. Mahdollisesti rahaa menee vaan paljon enemmän, kun vanhassa isossa osa varusteista on ehjiä ja rakenteet ovat alunperin kestävämmäksi tehtyjä, esim. Sandwich rakenteiden lahoaminen, karilleajovauriot, pohjapalkkien puuttuminen, ruiskulaminoitujen runkojen delaminoituminen, öljy- tai vesivuotojen imeytyminen laipioihinjne.. oVanhaa ostaessa kannattaa etsiä varusteltua yksilöä. Kaikki budjetit tulee paukkumaan yli, vaikka kuinka halvan pommin/varustelemattoman löytäisi. Yllättävä havainto oli, että suurimmat yksittäiset menoerät kuten moottori ja sen varusteet ovat lähes saman hintaisia 30 ja 40 jalkaiseen veneeseen.
- Kfkfkjfjf
http://www.yachtworld.fi/veneet/1999/Beneteau-First-40.7-2906374/country.hollanti#.VrcJqa-JerU
Tässä on yksi esimerkki 75 tonnin 40 jalkaisesta, joka tulisi suurella todennäköisyydellä Saman hintaiseksi kuin vaikka 33 jalkainen täyskunnostusta vaativa 80 lukulainen kotimarkkinoilta, esim. http://www.nettivene.com/purjevene/dehler/626425
Kumpi sitten omaan käyttöön paremmin sopii tai miellyttää, on jokaisen itse päätettävä. - Joakim1
Kfkfjg kirjoitti:
Noniin kuten totesitkin: jokainen venettään varustellut jne... Veneen varustelu on siis kallista n. 30 jalan koosta ylöspäin johtuen siitä, että siihen ruuvataan samat varusteet kiinni kuin 40 jalkaiseenkin. Päiväpurren varustelu on paljon halvempaa. Nyt on tilanne, että markkinoilla on paljon halpoja 70 ja 80 luvun veneitä, jotka vaativat ihan merikelpoisuuden vuoksi täyttä remonttia: läpiviennit, pohja, moottori, purjeet, riki, sähköt. Ruotsista voi kymppitonnilla hakea 30-33 jalkaisia "pommeja". Niiden kunnostaminen ei ole sen halvempaa tai vie yhtään vähempää aikaa kuin 40 jalkaisen saman ikäisen. Mahdollisesti rahaa menee vaan paljon enemmän, kun vanhassa isossa osa varusteista on ehjiä ja rakenteet ovat alunperin kestävämmäksi tehtyjä, esim. Sandwich rakenteiden lahoaminen, karilleajovauriot, pohjapalkkien puuttuminen, ruiskulaminoitujen runkojen delaminoituminen, öljy- tai vesivuotojen imeytyminen laipioihinjne.. oVanhaa ostaessa kannattaa etsiä varusteltua yksilöä. Kaikki budjetit tulee paukkumaan yli, vaikka kuinka halvan pommin/varustelemattoman löytäisi. Yllättävä havainto oli, että suurimmat yksittäiset menoerät kuten moottori ja sen varusteet ovat lähes saman hintaisia 30 ja 40 jalkaiseen veneeseen.
Osa varusteista on samoja 30- ja 40-jalkaisessa osa vain hiukan kalliimpia ja osassa ero on moninkertainen. Kaikki purjehdukseen liittyvä on 40-jalkaisessa huomattavan paljon kalliimpaa. Purjeet, köydet, helat, vinssit ja rikiosat kaikki maksavat huomattavasti enemmän, ehkä keskimäärin yli 2-kertaisesti. Pinta-alaa on myös paljon enemmän (n. 2-kertaisesti) sekä lasikuitua että sisustusta eli kaikki noihin liittyvät kunnostustyöt vaativat paljon enemmän työtä ja tarvikkeita.
SItten osa varusteista kuten vessa ja liesi voivat olla täysin identtisiä. Joissain 40-jalkaisissa tosin on jo kaksi vessaa. Moottorissa hintaero voi olla pieni tai suuri riippuen moottorista. Kyllä 10 ja 50 hv koneen välillä on jo reilusti hintaeroa, mutta 20 ja 30 hv välillä ei. Aiemmin oli jo puhetta potkureista. Toki molemmissa saattaa olla VP:n kolmilapainen, jolloin hintaero on olematon, mutta 30-jalkaisessa se on harvinainen ja ylimitoitettu. 30-jalkainen pärjää hienosti puolet halvemmalla 2-lapaisella ei VP:llä.
Sama juttu lämppäreissä eli 2 ja 6 kW lämppäreissä on reilusti hintaeroa ja 40-jalkaisessa ehkä on jo pakko laittaa tai on jo vesikiertoinen systeemi, jossa on paljon enemmän huollettavia osia. Toisaalta molemmissa saattaa olla sama 4 kW lämppäri. - kymmenkertainen
Kfkfkjfjf kirjoitti:
http://www.yachtworld.fi/veneet/1999/Beneteau-First-40.7-2906374/country.hollanti#.VrcJqa-JerU
Tässä on yksi esimerkki 75 tonnin 40 jalkaisesta, joka tulisi suurella todennäköisyydellä Saman hintaiseksi kuin vaikka 33 jalkainen täyskunnostusta vaativa 80 lukulainen kotimarkkinoilta, esim. http://www.nettivene.com/purjevene/dehler/626425
Kumpi sitten omaan käyttöön paremmin sopii tai miellyttää, on jokaisen itse päätettävä.HIntaeron piti olla kymmenkertainen, eikä kaksinkertainen. Ja nuokin yksilöt pitäisi katsoa tarkemmin, jotta voisi arvioida omiin tarkoituksiin päivitetyn loppuhinnan.
Nautorilla kyllä jo 70-luvulla kertoivat, että isommasta veneestä saa paremman katteen, koska niinkin paljon samoja komponentteja menee samoin asennuksin sekä isoon että pieneen. Mutta ylläpitokustannukset silti menevät suunnilleen veneen pituuden neliössä, jos ei verrokkina ihan saaristoristeilijä ole. Kokeile itse, jos et usko. - Joakim1
Kfkfkjfjf kirjoitti:
http://www.yachtworld.fi/veneet/1999/Beneteau-First-40.7-2906374/country.hollanti#.VrcJqa-JerU
Tässä on yksi esimerkki 75 tonnin 40 jalkaisesta, joka tulisi suurella todennäköisyydellä Saman hintaiseksi kuin vaikka 33 jalkainen täyskunnostusta vaativa 80 lukulainen kotimarkkinoilta, esim. http://www.nettivene.com/purjevene/dehler/626425
Kumpi sitten omaan käyttöön paremmin sopii tai miellyttää, on jokaisen itse päätettävä.Tulisi saman hintaiseksi? Siis yli 40 tonnin hintaeron hakukulujen verranko tuota hyväkuntoiselta näyttävää 33-jalkaista pitäisi kunnostaa? Vai tarkoitatko, että käyttökulut olisivat noilla samat?
- yksvaan47
Niin, on jokaisen oma asia, mikä raha kenellekin merkkaa minkäkin verran. Joillekin kaikki on mahdollista. Tarpeeksi ison kun hankkii, niin tarvitaan jo miehistö. Ja sille ylöspito. Tässä kohtaa puhutaan rahan lisäksi myös sosiaalisuudesta ja ryhmädynamiikasta: Eli haluatko viettää vapaa-aikaasi yksin, omissa oloissa tai perheen kanssa? Vai siedätkö sen, että veneesi takia sinulla on ympärilläsi pyörimässä henkilökuntaa? Vai onko se sinusta suorastaan toivottavaa? Elämä on valintoja.
Itsellä kun käytössä oleva budjetti edellyttää joka päiväistä työntekoa, ja sosiaalisesti en mielelläni vapaa-aikaile missään isommassa ihmisryhmässä, ainakaan jatkuvasti, niin tuo asettaa veneilynkin suhteen omat rajoituksensa. - purjevenekö
Tosi purjehtija ostaa sen verran ison aluksen, että miehistö hoitaa purjehduksen ja kapteeni käskyttää. Jollamiehet ovat sitten erikseen.
- omavapaus
Ei se ole purjehtimista jos muut purjehtii. Jotkut arvostavat sitä että voivat itse purjehtia vapaasti riippumatta muista ihmisistä.
- uteliassss
Mutta mitäs sinä teet?
- mitäänverrattunalentämis
TOSI purjehtija nousee sohvalta vain hakeakseen uuden oluen, ja senkin vain, kun VOR-ohjelmassa tulee mainoskatko. Ohjelman loputtua voi vaikka poimia siitä pöydältä käteensä tabletin, ja siirtyä taivastelemaan netissä käytettyjen veneiden epärealistisen kovia hintapyyntöjä.
- maanmulkeroille
Noh noh, oikea merenkyntäjä juo vain rommia kabyysissä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61218Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän151148Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11089- 21086
Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01068Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21065Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411064Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,01062Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin01057Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta01055