Sivuvirtamoottori toimii 440 voltin jännitteellä. Tyhjäkäydessään vie 630 wattia.
Magnetoimisvirta on 0,65 ampeeria ja ankkuripiirin resistanssi on 0,71 ohmia.
Mikä on moottorin hyötysuhde, kun se ottaa sähköverkosta 6 kW tehon?
Sähkömoottorin hyötysuhde kysymys
27
2460
Vastaukset
- tyhmä_sähkömies
Nyt aloittaja taas jätti kertomatta monta asiaa :
tarkoitatko tasavirta vai vaihtovirtamoottoria?
Näitä vaihtovirralla toimivia kommutaattorimoottoreita on myös olemassa.
Kaikki sivuvirtamoottorit eivät ole tasavirtamoottoreita.
Ja magnetoimisvirrasta puhuttessa olisi syytä kertoa onko se itseherätteistä virtaa vai vierasta virtaa eli mistä se magnetoimisvirta saadaan. (sähköverkosta jossa moottori on vai erillisestä ulkoisesta vieraslähteestä)
Tarkkaan otteen hyötysuhteeseen vaikuttaa onko kyse tasa- vai vaihtosähkömoottorista. Hyötysuhde on edelleenkin sama: käytetyn sähkötehon ja saadun mekaanisen tehon ero.
Sähkömoottorihan tavallisimmin pyörittää jotain kuormaa eli sähkömoottorit eivät pyöri vain tyhjäkäynnillä ilman kuormaa. (esim. pumppua eri säätötapoineen, kuristussäätö tai kierroslukusäätö) Hyötysuhdelaskelmilla on huomioitava erikseen tyhjäkäynti ja kuorman aiheuttava käynti.
Nämä kouluesimerkit ei aina kerro kokonaisuutta. 3-vaihemoottorissa yhden vaiheen putoaminen pelistä pois vaikuttaa myös.- a.m.p
"tarkoitatko tasavirta vai vaihtovirtamoottoria? "
Tasavirtamoottori on kyseessä. Ilmeisesti tässä pitäisi tietää myös harjojen ylimenojännite, joka on hiiliharjoilla 1,4-2,1 volttia ja metalligrafiittiharjoilla 0,4-0,7V.
- varoittava.esimerkki
Yksinkertaista. Avaa Oppikirja ja lue sieltä.
- tyhmempi_sähkömies
Avaa oppikirja ja lue sitä kunnolla. Kyllä sieltä voi avautua "tietty näkemys" tyhjänä käyvästä sähkömoottorista ja kuormitetusta sähkömoottorista.
Voisi kysyä: mihin sähkömoottoria yleensä käytetään?
- tyhjäkäyntiin
- vai kuormituskäyntiin
Ne sähkömoottorit joita tunnen teollisuudesta ovat olleet useimmin kiinteässä kuormituskäytössä. Harvassa sähkömoottorissa on kuormanirroituskytkin. (toki tälläisiäkin on tullut vastaan)
On jopa tullut vastaan ylikuormituksessa kärähtäneitä sähkömoottoreita. Tälläisen kärähtäneen sähkömoottorin hyötysuhde taitaa olla aika matala? - åfghjö
Eihän noilla lähtötiedoilla voi kun arvailla, jos ei kerrota paljonko antaa akselilta ulos silloin kun verkosta ottaa 6kW niin mahdoton tarkasti sanoa. Tuon tyhjäkäyntitehon verran erotusta on, mutta ei tehohäviöt kuormitettuna siihen vielä jää.
Eli mahdollisesti hyvinkin lähelle osuvaa arviota varmaan voidaan antaa, mutta kerran kysymys "tiedepalstallla" esitetty niin tämmöiset arvailut tuskin sopii. - tyhmin_sähkömies
"Sivuvirtamoottori toimii 440 voltin jännitteellä."
Onko tuo jännite tasavirtasähköä vai vaihtovirtasähköä?
Tasavirtasähköllä hyötysuhteen laskenta on helppoa. Vaihtovirtasähköllä tilanne on monimutkaisempi.
Aloittaja ei nyt määritellyt tätä perustietoa.
Sivuvirtamoottori voi olla tasavirtamoottori tai vaihtovirtamoottori, eikä näiden moottorien hyötysuhdetta lasketa aivan samalla kaavalla.
Olisi myös hyvä tietää tarkoitetaanko 1-vaihe vai 3-vaihe muotoista vaihtovirtasähköä.
Ja onko kyseessä:
- tyhjäkäynnin hyötysuhde
- vai kuormituskäytön hyötysuhde- haiskahtaa
Olisikohan nyt niin että ne jotka eivät asiasta mitään ymmärrä, saivartelevat seikoista mitkä ovat ratkaisun kannalta merkityksettömiä.
- motori
Annetuilla arvoilla likimääräisesti laskettuna se on 0,92
- motori
No höh, toisella laskennalla tuli 0,93
- voisitko-selventää
Aika hyvä hyötysuhde, joka vaikuttaa noin äkkiseltään mahdottomalta.
Osaamiseni ei riitä käsittämään kuinka em tulokseen on päädytty, hyötysuhde kun on saadun tehon suhde tuotuun tehoon.
Häviöitä syntyy lämmön muodossa kitkana, johdinten vastuksena ja liikkuvan magneettikentän rakenteisiin synnyttämän virran aiheuttamana !
Aivan kuin tehtävän annosta puuttuisi joitain oleellisia tietoja, pelkässä tyhjäkäynnissähän hyötysuhde on 0, ellei tarkoiteta lämmön tuottamista, jolloin hyötysuhde on 100 %. - motori
voisitko-selventää kirjoitti:
Aika hyvä hyötysuhde, joka vaikuttaa noin äkkiseltään mahdottomalta.
Osaamiseni ei riitä käsittämään kuinka em tulokseen on päädytty, hyötysuhde kun on saadun tehon suhde tuotuun tehoon.
Häviöitä syntyy lämmön muodossa kitkana, johdinten vastuksena ja liikkuvan magneettikentän rakenteisiin synnyttämän virran aiheuttamana !
Aivan kuin tehtävän annosta puuttuisi joitain oleellisia tietoja, pelkässä tyhjäkäynnissähän hyötysuhde on 0, ellei tarkoiteta lämmön tuottamista, jolloin hyötysuhde on 100 %.Tehtävähän ei ota kantaa mekaanisiin häviöihin lainkaan. Siispä lasketaan magnetointiin kuluva teho joka on aina vakio ja oma virtapiirinsä, ja ankkuripiirin resistanssilla täyden kuorman virran avulla ankkurin tehohäviö. Nämä häviöt vähennetään ottotehosta jolloin saadaan mekaaninen antoteho. Tehoja ynnäillessä muistetaan että motti on sivuvirtakone, näin jotenkin sen pähkäilin.
- Ei_ehken
Jos pelkkä moottorin itsensä pyörittäminen vie jo 630 W, voi tietysti yksinkertaistaa että lisähäviönä olisi vain ankkurivirran resistanssi,niin hyötysuhteeksi tulisi reilu 82 %
- käytännön_insinööri
motori kirjoitti:
Tehtävähän ei ota kantaa mekaanisiin häviöihin lainkaan. Siispä lasketaan magnetointiin kuluva teho joka on aina vakio ja oma virtapiirinsä, ja ankkuripiirin resistanssilla täyden kuorman virran avulla ankkurin tehohäviö. Nämä häviöt vähennetään ottotehosta jolloin saadaan mekaaninen antoteho. Tehoja ynnäillessä muistetaan että motti on sivuvirtakone, näin jotenkin sen pähkäilin.
Taisit nyt unohtaa sähkömoottorin laakerit? Laakerihäviöthän ovat mekaanista häviötä. Kitka jota voitelulla ja laakerin toleransseilla yritetään vähentää.
Ja myös sähkömootorrin kuormassakin voi olla näitä laakereita joista syntyy mekaanista häviötä.
Nämä kouluesimerkit eivät aina huomioi teknistä todellisuutta jossa sähkömoottoreita käytetään. Sähkömoottorin käyttöympäristön lämpötilallakin on oma merkityksensä. Ei ole aivan samantekevää käytetäänkö moottoria - 40 C tai 100 C asteen lämpötilassa tai korkeammassa lämpötilassa.
Voimalaitospumpuissa on huomoitava myös veden korkea lämpötila ja tämä lämpö johtuu pumppuun ja sitä käyttävään moottoriin. Tämä vaikuttaa mekaanisiin häviöihin jonkin verran. Myös veden paine aiheuttaa lisäkuorman, ei ole samantekevää pumpataanko vettä 2 barin vai 200 barin paineella. Korkeapainepumpuissa on laakerointiratkaisu huomioitava. (so. akselin lämpöpiteneminenkin on huomioitava toleransseissa)
Ja kuristussäädön ja kierrolukusäädön ero vaikuttaa hyötysuhteeseen.
Kouluesimerkit ovat kouluesimerkkejä, eivät kerro todellisesta käytöstä. Nämä kouluesimerkit ovat vasta yksi askel laitteiden suunnitteluun ja käyttöön.
Teoreettinen hyötysuhde ei aina toteudu käytännön tekniikassa.
Käytännössä usein joudutaan huomioimaan myös taloudellinen hyötysuhde joten laiteratkaisuja EI VOI tehdä ainoastaan teknisin hyötysuhde perustein.
Muunmuassa pitää selvittää korjaus- ja seisokkiaikojen kokonaisvaikutukset käyttötalouteen. (usein halvempi "perus" moottoriratkaisu on parempi kuin jokin erikoismoottoriratkaisu. Erikoismoottoria ei ehkä kannata pitää varastossa vuosikausia ilman tarvetta varmuuden vuoksi) - ruodussa
käytännön_insinööri kirjoitti:
Taisit nyt unohtaa sähkömoottorin laakerit? Laakerihäviöthän ovat mekaanista häviötä. Kitka jota voitelulla ja laakerin toleransseilla yritetään vähentää.
Ja myös sähkömootorrin kuormassakin voi olla näitä laakereita joista syntyy mekaanista häviötä.
Nämä kouluesimerkit eivät aina huomioi teknistä todellisuutta jossa sähkömoottoreita käytetään. Sähkömoottorin käyttöympäristön lämpötilallakin on oma merkityksensä. Ei ole aivan samantekevää käytetäänkö moottoria - 40 C tai 100 C asteen lämpötilassa tai korkeammassa lämpötilassa.
Voimalaitospumpuissa on huomoitava myös veden korkea lämpötila ja tämä lämpö johtuu pumppuun ja sitä käyttävään moottoriin. Tämä vaikuttaa mekaanisiin häviöihin jonkin verran. Myös veden paine aiheuttaa lisäkuorman, ei ole samantekevää pumpataanko vettä 2 barin vai 200 barin paineella. Korkeapainepumpuissa on laakerointiratkaisu huomioitava. (so. akselin lämpöpiteneminenkin on huomioitava toleransseissa)
Ja kuristussäädön ja kierrolukusäädön ero vaikuttaa hyötysuhteeseen.
Kouluesimerkit ovat kouluesimerkkejä, eivät kerro todellisesta käytöstä. Nämä kouluesimerkit ovat vasta yksi askel laitteiden suunnitteluun ja käyttöön.
Teoreettinen hyötysuhde ei aina toteudu käytännön tekniikassa.
Käytännössä usein joudutaan huomioimaan myös taloudellinen hyötysuhde joten laiteratkaisuja EI VOI tehdä ainoastaan teknisin hyötysuhde perustein.
Muunmuassa pitää selvittää korjaus- ja seisokkiaikojen kokonaisvaikutukset käyttötalouteen. (usein halvempi "perus" moottoriratkaisu on parempi kuin jokin erikoismoottoriratkaisu. Erikoismoottoria ei ehkä kannata pitää varastossa vuosikausia ilman tarvetta varmuuden vuoksi)Kun ratkaistaan annettua tehtävää, ei siihen vai mennä vetämään hatusta lisää lähtötietoja, tulisi muuten liikaa erilaisia "oikeita" vastauksia :D
- Lue-kysymys
käytännön_insinööri kirjoitti:
Taisit nyt unohtaa sähkömoottorin laakerit? Laakerihäviöthän ovat mekaanista häviötä. Kitka jota voitelulla ja laakerin toleransseilla yritetään vähentää.
Ja myös sähkömootorrin kuormassakin voi olla näitä laakereita joista syntyy mekaanista häviötä.
Nämä kouluesimerkit eivät aina huomioi teknistä todellisuutta jossa sähkömoottoreita käytetään. Sähkömoottorin käyttöympäristön lämpötilallakin on oma merkityksensä. Ei ole aivan samantekevää käytetäänkö moottoria - 40 C tai 100 C asteen lämpötilassa tai korkeammassa lämpötilassa.
Voimalaitospumpuissa on huomoitava myös veden korkea lämpötila ja tämä lämpö johtuu pumppuun ja sitä käyttävään moottoriin. Tämä vaikuttaa mekaanisiin häviöihin jonkin verran. Myös veden paine aiheuttaa lisäkuorman, ei ole samantekevää pumpataanko vettä 2 barin vai 200 barin paineella. Korkeapainepumpuissa on laakerointiratkaisu huomioitava. (so. akselin lämpöpiteneminenkin on huomioitava toleransseissa)
Ja kuristussäädön ja kierrolukusäädön ero vaikuttaa hyötysuhteeseen.
Kouluesimerkit ovat kouluesimerkkejä, eivät kerro todellisesta käytöstä. Nämä kouluesimerkit ovat vasta yksi askel laitteiden suunnitteluun ja käyttöön.
Teoreettinen hyötysuhde ei aina toteudu käytännön tekniikassa.
Käytännössä usein joudutaan huomioimaan myös taloudellinen hyötysuhde joten laiteratkaisuja EI VOI tehdä ainoastaan teknisin hyötysuhde perustein.
Muunmuassa pitää selvittää korjaus- ja seisokkiaikojen kokonaisvaikutukset käyttötalouteen. (usein halvempi "perus" moottoriratkaisu on parempi kuin jokin erikoismoottoriratkaisu. Erikoismoottoria ei ehkä kannata pitää varastossa vuosikausia ilman tarvetta varmuuden vuoksi)Kuorman ( pumpun tms.) häviöitä ei huomioida sähkömoottorin hyötysuhdetta laskiessa. Minkähän alan insinööri mahdatkaan olla?
Kirjoittelet mitä sylki suuhun tuo ja lähes kokonaan kysymyksen vierestä.
- Skepsistikko
Teoreettinen vai todellinen?
- teinsain
Kaikki laskemalla saatu tieto on teoreettista.
- tyhmin_sähkömies
Mikä on teoreettinen sähkömoottori? Minä olen asennellut ja huoltanut VAIN todellisia sähkömoottoreita.
- teinsain
tyhmin_sähkömies kirjoitti:
Mikä on teoreettinen sähkömoottori? Minä olen asennellut ja huoltanut VAIN todellisia sähkömoottoreita.
Kun seuraavan kerran aiot mitata moottorin virran, eläpäs mittaakkaan, laske se virta. Saat näin kosketusta teoriaan ;)
- tyhmin_sähkömies
teinsain kirjoitti:
Kun seuraavan kerran aiot mitata moottorin virran, eläpäs mittaakkaan, laske se virta. Saat näin kosketusta teoriaan ;)
Yleismittarin käyttö on joillekin liian vaikeaa. Minulla onkin sellainen pihtimittari käytössä.
- koneita_sano_mummo_hohti
tyhmin_sähkömies kirjoitti:
Yleismittarin käyttö on joillekin liian vaikeaa. Minulla onkin sellainen pihtimittari käytössä.
Saako niillä hohtimilla myös johdon poikki?
- tyhmin_sähkömies
koneita_sano_mummo_hohti kirjoitti:
Saako niillä hohtimilla myös johdon poikki?
Minun työkalupakissa ei ole hohtimia. Eri kokoisia sivuleikkureita kyllä löytyy. Ja paksuja kaapeleita sahataan poikki ihan kunnon rautasahalla.
Hohtimet minä jätän "tee-se-itse" miehille. Näin on pärjätty sähköalan töissä yli kymmenen vuotta, eikä työnantajakaan ole valitellut töistä. - p9o8i7u
Kaapelin sahaaminen rautasahalla ei ole kyllä ensimmäinen vaihtoehto minkä kukaan kerrankin hommaa kokeillut valitsee, vaikka kyllähän silläkin poikki saa mutta sen valitsee vain jos mitään muuta parempaa työkalua ei ole saatavilla
- vaiheidenvälinen
p9o8i7u kirjoitti:
Kaapelin sahaaminen rautasahalla ei ole kyllä ensimmäinen vaihtoehto minkä kukaan kerrankin hommaa kokeillut valitsee, vaikka kyllähän silläkin poikki saa mutta sen valitsee vain jos mitään muuta parempaa työkalua ei ole saatavilla
Hituvirtapiuhat saa vetämälläkin poikki.
- tyhmin_sähkömies
p9o8i7u kirjoitti:
Kaapelin sahaaminen rautasahalla ei ole kyllä ensimmäinen vaihtoehto minkä kukaan kerrankin hommaa kokeillut valitsee, vaikka kyllähän silläkin poikki saa mutta sen valitsee vain jos mitään muuta parempaa työkalua ei ole saatavilla
Mitä sinä sillä rautasahalla teet? Minä käytän pihtimittaria, sillä voi suorittaa mittauksia ilman kaapelin katkaisua.
Ja onhan se jo selvää, että vanhoista sivuvirtamoottoreista pitää päästä jo eroon, nyt tyristorisäätöiset moottorit nykypäivää.
Näiden pihtimittarien tarkkuus kyllä riittää käytännön töissä vallan hyvin.
Ja useimmin sähkömoottorissa on vielä kilpi jossa esitetän pääarvot ja joissakin näkyy jopa hyötysuhdelukemakin.
Minä katson ainakin aluksi tuota kilpeä ja siitä saatavia tietoja. Ja kilven tietojen mukaan voi sitten katsella laajempia sähkömoottoritaulukoita.
- ottaamitäottaa
miten voi tietää hyötysuhdetta ellei tiedä moottorin antamaa tehoa?
- kilpi_arvoon
Eiköhän siitä arvokilvestä ole ensimmäisenä nähtävissä se moottorin teho.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1702157
- 1691978
Onneksi olkoon Venäjä!
Presidentti Putin on saanut vaaleissa vahvan kannatuksen ja siis jatkokauden toimessaan Venäjän presidenttinä. Onnittulu1741825- 471624
- 291380
Näin kävi tänään
Olin tänään kauan vessassa ja haaveilin sinusta nainen. Melkein jäi pyyhkimättäkin.241261Nyt kun kaipaan sinua, ilman toivoa sinusta
huomaan, miten paljon sinua menneen noin vuoden aikana ajattelinkaan. Et arvaakaan, miten pitkiä yksinäiset tunnit tääll821209Yritysten osingot jaettava työntekijöille
Työntekijäthän yrityksen tuloksenkin tekevät. Omistajat voivat alkaa työntekijöiksi saadakseen oman osuutensa. Muutos1581108- 1251074
- 461054