Sähkömoottorin hyötysuhde kysymys

a.m.p

Sivuvirtamoottori toimii 440 voltin jännitteellä. Tyhjäkäydessään vie 630 wattia.

Magnetoimisvirta on 0,65 ampeeria ja ankkuripiirin resistanssi on 0,71 ohmia.

Mikä on moottorin hyötysuhde, kun se ottaa sähköverkosta 6 kW tehon?

27

2503

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tyhmä_sähkömies

      Nyt aloittaja taas jätti kertomatta monta asiaa :
      tarkoitatko tasavirta vai vaihtovirtamoottoria?

      Näitä vaihtovirralla toimivia kommutaattorimoottoreita on myös olemassa.
      Kaikki sivuvirtamoottorit eivät ole tasavirtamoottoreita.

      Ja magnetoimisvirrasta puhuttessa olisi syytä kertoa onko se itseherätteistä virtaa vai vierasta virtaa eli mistä se magnetoimisvirta saadaan. (sähköverkosta jossa moottori on vai erillisestä ulkoisesta vieraslähteestä)

      Tarkkaan otteen hyötysuhteeseen vaikuttaa onko kyse tasa- vai vaihtosähkömoottorista. Hyötysuhde on edelleenkin sama: käytetyn sähkötehon ja saadun mekaanisen tehon ero.
      Sähkömoottorihan tavallisimmin pyörittää jotain kuormaa eli sähkömoottorit eivät pyöri vain tyhjäkäynnillä ilman kuormaa. (esim. pumppua eri säätötapoineen, kuristussäätö tai kierroslukusäätö) Hyötysuhdelaskelmilla on huomioitava erikseen tyhjäkäynti ja kuorman aiheuttava käynti.

      Nämä kouluesimerkit ei aina kerro kokonaisuutta. 3-vaihemoottorissa yhden vaiheen putoaminen pelistä pois vaikuttaa myös.

      • a.m.p

        "tarkoitatko tasavirta vai vaihtovirtamoottoria? "

        Tasavirtamoottori on kyseessä. Ilmeisesti tässä pitäisi tietää myös harjojen ylimenojännite, joka on hiiliharjoilla 1,4-2,1 volttia ja metalligrafiittiharjoilla 0,4-0,7V.


    • varoittava.esimerkki

      Yksinkertaista. Avaa Oppikirja ja lue sieltä.

    • tyhmempi_sähkömies

      Avaa oppikirja ja lue sitä kunnolla. Kyllä sieltä voi avautua "tietty näkemys" tyhjänä käyvästä sähkömoottorista ja kuormitetusta sähkömoottorista.

      Voisi kysyä: mihin sähkömoottoria yleensä käytetään?
      - tyhjäkäyntiin
      - vai kuormituskäyntiin

      Ne sähkömoottorit joita tunnen teollisuudesta ovat olleet useimmin kiinteässä kuormituskäytössä. Harvassa sähkömoottorissa on kuormanirroituskytkin. (toki tälläisiäkin on tullut vastaan)
      On jopa tullut vastaan ylikuormituksessa kärähtäneitä sähkömoottoreita. Tälläisen kärähtäneen sähkömoottorin hyötysuhde taitaa olla aika matala?

    • åfghjö

      Eihän noilla lähtötiedoilla voi kun arvailla, jos ei kerrota paljonko antaa akselilta ulos silloin kun verkosta ottaa 6kW niin mahdoton tarkasti sanoa. Tuon tyhjäkäyntitehon verran erotusta on, mutta ei tehohäviöt kuormitettuna siihen vielä jää.
      Eli mahdollisesti hyvinkin lähelle osuvaa arviota varmaan voidaan antaa, mutta kerran kysymys "tiedepalstallla" esitetty niin tämmöiset arvailut tuskin sopii.

    • tyhmin_sähkömies

      "Sivuvirtamoottori toimii 440 voltin jännitteellä."

      Onko tuo jännite tasavirtasähköä vai vaihtovirtasähköä?
      Tasavirtasähköllä hyötysuhteen laskenta on helppoa. Vaihtovirtasähköllä tilanne on monimutkaisempi.
      Aloittaja ei nyt määritellyt tätä perustietoa.
      Sivuvirtamoottori voi olla tasavirtamoottori tai vaihtovirtamoottori, eikä näiden moottorien hyötysuhdetta lasketa aivan samalla kaavalla.
      Olisi myös hyvä tietää tarkoitetaanko 1-vaihe vai 3-vaihe muotoista vaihtovirtasähköä.
      Ja onko kyseessä:
      - tyhjäkäynnin hyötysuhde
      - vai kuormituskäytön hyötysuhde

      • haiskahtaa

        Olisikohan nyt niin että ne jotka eivät asiasta mitään ymmärrä, saivartelevat seikoista mitkä ovat ratkaisun kannalta merkityksettömiä.


    • motori

      Annetuilla arvoilla likimääräisesti laskettuna se on 0,92

      • motori

        No höh, toisella laskennalla tuli 0,93


      • voisitko-selventää

        Aika hyvä hyötysuhde, joka vaikuttaa noin äkkiseltään mahdottomalta.
        Osaamiseni ei riitä käsittämään kuinka em tulokseen on päädytty, hyötysuhde kun on saadun tehon suhde tuotuun tehoon.
        Häviöitä syntyy lämmön muodossa kitkana, johdinten vastuksena ja liikkuvan magneettikentän rakenteisiin synnyttämän virran aiheuttamana !

        Aivan kuin tehtävän annosta puuttuisi joitain oleellisia tietoja, pelkässä tyhjäkäynnissähän hyötysuhde on 0, ellei tarkoiteta lämmön tuottamista, jolloin hyötysuhde on 100 %.


      • motori
        voisitko-selventää kirjoitti:

        Aika hyvä hyötysuhde, joka vaikuttaa noin äkkiseltään mahdottomalta.
        Osaamiseni ei riitä käsittämään kuinka em tulokseen on päädytty, hyötysuhde kun on saadun tehon suhde tuotuun tehoon.
        Häviöitä syntyy lämmön muodossa kitkana, johdinten vastuksena ja liikkuvan magneettikentän rakenteisiin synnyttämän virran aiheuttamana !

        Aivan kuin tehtävän annosta puuttuisi joitain oleellisia tietoja, pelkässä tyhjäkäynnissähän hyötysuhde on 0, ellei tarkoiteta lämmön tuottamista, jolloin hyötysuhde on 100 %.

        Tehtävähän ei ota kantaa mekaanisiin häviöihin lainkaan. Siispä lasketaan magnetointiin kuluva teho joka on aina vakio ja oma virtapiirinsä, ja ankkuripiirin resistanssilla täyden kuorman virran avulla ankkurin tehohäviö. Nämä häviöt vähennetään ottotehosta jolloin saadaan mekaaninen antoteho. Tehoja ynnäillessä muistetaan että motti on sivuvirtakone, näin jotenkin sen pähkäilin.


      • Ei_ehken

        Jos pelkkä moottorin itsensä pyörittäminen vie jo 630 W, voi tietysti yksinkertaistaa että lisähäviönä olisi vain ankkurivirran resistanssi,niin hyötysuhteeksi tulisi reilu 82 %


      • käytännön_insinööri
        motori kirjoitti:

        Tehtävähän ei ota kantaa mekaanisiin häviöihin lainkaan. Siispä lasketaan magnetointiin kuluva teho joka on aina vakio ja oma virtapiirinsä, ja ankkuripiirin resistanssilla täyden kuorman virran avulla ankkurin tehohäviö. Nämä häviöt vähennetään ottotehosta jolloin saadaan mekaaninen antoteho. Tehoja ynnäillessä muistetaan että motti on sivuvirtakone, näin jotenkin sen pähkäilin.

        Taisit nyt unohtaa sähkömoottorin laakerit? Laakerihäviöthän ovat mekaanista häviötä. Kitka jota voitelulla ja laakerin toleransseilla yritetään vähentää.
        Ja myös sähkömootorrin kuormassakin voi olla näitä laakereita joista syntyy mekaanista häviötä.

        Nämä kouluesimerkit eivät aina huomioi teknistä todellisuutta jossa sähkömoottoreita käytetään. Sähkömoottorin käyttöympäristön lämpötilallakin on oma merkityksensä. Ei ole aivan samantekevää käytetäänkö moottoria - 40 C tai 100 C asteen lämpötilassa tai korkeammassa lämpötilassa.
        Voimalaitospumpuissa on huomoitava myös veden korkea lämpötila ja tämä lämpö johtuu pumppuun ja sitä käyttävään moottoriin. Tämä vaikuttaa mekaanisiin häviöihin jonkin verran. Myös veden paine aiheuttaa lisäkuorman, ei ole samantekevää pumpataanko vettä 2 barin vai 200 barin paineella. Korkeapainepumpuissa on laakerointiratkaisu huomioitava. (so. akselin lämpöpiteneminenkin on huomioitava toleransseissa)
        Ja kuristussäädön ja kierrolukusäädön ero vaikuttaa hyötysuhteeseen.

        Kouluesimerkit ovat kouluesimerkkejä, eivät kerro todellisesta käytöstä. Nämä kouluesimerkit ovat vasta yksi askel laitteiden suunnitteluun ja käyttöön.
        Teoreettinen hyötysuhde ei aina toteudu käytännön tekniikassa.
        Käytännössä usein joudutaan huomioimaan myös taloudellinen hyötysuhde joten laiteratkaisuja EI VOI tehdä ainoastaan teknisin hyötysuhde perustein.
        Muunmuassa pitää selvittää korjaus- ja seisokkiaikojen kokonaisvaikutukset käyttötalouteen. (usein halvempi "perus" moottoriratkaisu on parempi kuin jokin erikoismoottoriratkaisu. Erikoismoottoria ei ehkä kannata pitää varastossa vuosikausia ilman tarvetta varmuuden vuoksi)


      • ruodussa
        käytännön_insinööri kirjoitti:

        Taisit nyt unohtaa sähkömoottorin laakerit? Laakerihäviöthän ovat mekaanista häviötä. Kitka jota voitelulla ja laakerin toleransseilla yritetään vähentää.
        Ja myös sähkömootorrin kuormassakin voi olla näitä laakereita joista syntyy mekaanista häviötä.

        Nämä kouluesimerkit eivät aina huomioi teknistä todellisuutta jossa sähkömoottoreita käytetään. Sähkömoottorin käyttöympäristön lämpötilallakin on oma merkityksensä. Ei ole aivan samantekevää käytetäänkö moottoria - 40 C tai 100 C asteen lämpötilassa tai korkeammassa lämpötilassa.
        Voimalaitospumpuissa on huomoitava myös veden korkea lämpötila ja tämä lämpö johtuu pumppuun ja sitä käyttävään moottoriin. Tämä vaikuttaa mekaanisiin häviöihin jonkin verran. Myös veden paine aiheuttaa lisäkuorman, ei ole samantekevää pumpataanko vettä 2 barin vai 200 barin paineella. Korkeapainepumpuissa on laakerointiratkaisu huomioitava. (so. akselin lämpöpiteneminenkin on huomioitava toleransseissa)
        Ja kuristussäädön ja kierrolukusäädön ero vaikuttaa hyötysuhteeseen.

        Kouluesimerkit ovat kouluesimerkkejä, eivät kerro todellisesta käytöstä. Nämä kouluesimerkit ovat vasta yksi askel laitteiden suunnitteluun ja käyttöön.
        Teoreettinen hyötysuhde ei aina toteudu käytännön tekniikassa.
        Käytännössä usein joudutaan huomioimaan myös taloudellinen hyötysuhde joten laiteratkaisuja EI VOI tehdä ainoastaan teknisin hyötysuhde perustein.
        Muunmuassa pitää selvittää korjaus- ja seisokkiaikojen kokonaisvaikutukset käyttötalouteen. (usein halvempi "perus" moottoriratkaisu on parempi kuin jokin erikoismoottoriratkaisu. Erikoismoottoria ei ehkä kannata pitää varastossa vuosikausia ilman tarvetta varmuuden vuoksi)

        Kun ratkaistaan annettua tehtävää, ei siihen vai mennä vetämään hatusta lisää lähtötietoja, tulisi muuten liikaa erilaisia "oikeita" vastauksia :D


      • Lue-kysymys
        käytännön_insinööri kirjoitti:

        Taisit nyt unohtaa sähkömoottorin laakerit? Laakerihäviöthän ovat mekaanista häviötä. Kitka jota voitelulla ja laakerin toleransseilla yritetään vähentää.
        Ja myös sähkömootorrin kuormassakin voi olla näitä laakereita joista syntyy mekaanista häviötä.

        Nämä kouluesimerkit eivät aina huomioi teknistä todellisuutta jossa sähkömoottoreita käytetään. Sähkömoottorin käyttöympäristön lämpötilallakin on oma merkityksensä. Ei ole aivan samantekevää käytetäänkö moottoria - 40 C tai 100 C asteen lämpötilassa tai korkeammassa lämpötilassa.
        Voimalaitospumpuissa on huomoitava myös veden korkea lämpötila ja tämä lämpö johtuu pumppuun ja sitä käyttävään moottoriin. Tämä vaikuttaa mekaanisiin häviöihin jonkin verran. Myös veden paine aiheuttaa lisäkuorman, ei ole samantekevää pumpataanko vettä 2 barin vai 200 barin paineella. Korkeapainepumpuissa on laakerointiratkaisu huomioitava. (so. akselin lämpöpiteneminenkin on huomioitava toleransseissa)
        Ja kuristussäädön ja kierrolukusäädön ero vaikuttaa hyötysuhteeseen.

        Kouluesimerkit ovat kouluesimerkkejä, eivät kerro todellisesta käytöstä. Nämä kouluesimerkit ovat vasta yksi askel laitteiden suunnitteluun ja käyttöön.
        Teoreettinen hyötysuhde ei aina toteudu käytännön tekniikassa.
        Käytännössä usein joudutaan huomioimaan myös taloudellinen hyötysuhde joten laiteratkaisuja EI VOI tehdä ainoastaan teknisin hyötysuhde perustein.
        Muunmuassa pitää selvittää korjaus- ja seisokkiaikojen kokonaisvaikutukset käyttötalouteen. (usein halvempi "perus" moottoriratkaisu on parempi kuin jokin erikoismoottoriratkaisu. Erikoismoottoria ei ehkä kannata pitää varastossa vuosikausia ilman tarvetta varmuuden vuoksi)

        Kuorman ( pumpun tms.) häviöitä ei huomioida sähkömoottorin hyötysuhdetta laskiessa. Minkähän alan insinööri mahdatkaan olla?
        Kirjoittelet mitä sylki suuhun tuo ja lähes kokonaan kysymyksen vierestä.


    • Skepsistikko

      Teoreettinen vai todellinen?

      • teinsain

        Kaikki laskemalla saatu tieto on teoreettista.


      • tyhmin_sähkömies

        Mikä on teoreettinen sähkömoottori? Minä olen asennellut ja huoltanut VAIN todellisia sähkömoottoreita.


      • teinsain
        tyhmin_sähkömies kirjoitti:

        Mikä on teoreettinen sähkömoottori? Minä olen asennellut ja huoltanut VAIN todellisia sähkömoottoreita.

        Kun seuraavan kerran aiot mitata moottorin virran, eläpäs mittaakkaan, laske se virta. Saat näin kosketusta teoriaan ;)


      • tyhmin_sähkömies
        teinsain kirjoitti:

        Kun seuraavan kerran aiot mitata moottorin virran, eläpäs mittaakkaan, laske se virta. Saat näin kosketusta teoriaan ;)

        Yleismittarin käyttö on joillekin liian vaikeaa. Minulla onkin sellainen pihtimittari käytössä.


      • koneita_sano_mummo_hohti
        tyhmin_sähkömies kirjoitti:

        Yleismittarin käyttö on joillekin liian vaikeaa. Minulla onkin sellainen pihtimittari käytössä.

        Saako niillä hohtimilla myös johdon poikki?


      • tyhmin_sähkömies
        koneita_sano_mummo_hohti kirjoitti:

        Saako niillä hohtimilla myös johdon poikki?

        Minun työkalupakissa ei ole hohtimia. Eri kokoisia sivuleikkureita kyllä löytyy. Ja paksuja kaapeleita sahataan poikki ihan kunnon rautasahalla.

        Hohtimet minä jätän "tee-se-itse" miehille. Näin on pärjätty sähköalan töissä yli kymmenen vuotta, eikä työnantajakaan ole valitellut töistä.


      • p9o8i7u

        Kaapelin sahaaminen rautasahalla ei ole kyllä ensimmäinen vaihtoehto minkä kukaan kerrankin hommaa kokeillut valitsee, vaikka kyllähän silläkin poikki saa mutta sen valitsee vain jos mitään muuta parempaa työkalua ei ole saatavilla


      • vaiheidenvälinen
        p9o8i7u kirjoitti:

        Kaapelin sahaaminen rautasahalla ei ole kyllä ensimmäinen vaihtoehto minkä kukaan kerrankin hommaa kokeillut valitsee, vaikka kyllähän silläkin poikki saa mutta sen valitsee vain jos mitään muuta parempaa työkalua ei ole saatavilla

        Hituvirtapiuhat saa vetämälläkin poikki.


      • tyhmin_sähkömies
        p9o8i7u kirjoitti:

        Kaapelin sahaaminen rautasahalla ei ole kyllä ensimmäinen vaihtoehto minkä kukaan kerrankin hommaa kokeillut valitsee, vaikka kyllähän silläkin poikki saa mutta sen valitsee vain jos mitään muuta parempaa työkalua ei ole saatavilla

        Mitä sinä sillä rautasahalla teet? Minä käytän pihtimittaria, sillä voi suorittaa mittauksia ilman kaapelin katkaisua.
        Ja onhan se jo selvää, että vanhoista sivuvirtamoottoreista pitää päästä jo eroon, nyt tyristorisäätöiset moottorit nykypäivää.

        Näiden pihtimittarien tarkkuus kyllä riittää käytännön töissä vallan hyvin.
        Ja useimmin sähkömoottorissa on vielä kilpi jossa esitetän pääarvot ja joissakin näkyy jopa hyötysuhdelukemakin.
        Minä katson ainakin aluksi tuota kilpeä ja siitä saatavia tietoja. Ja kilven tietojen mukaan voi sitten katsella laajempia sähkömoottoritaulukoita.


    • ottaamitäottaa

      miten voi tietää hyötysuhdetta ellei tiedä moottorin antamaa tehoa?

      • kilpi_arvoon

        Eiköhän siitä arvokilvestä ole ensimmäisenä nähtävissä se moottorin teho.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      1615
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      16
      1459
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1358
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      32
      1340
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      41
      1283
    6. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      15
      1228
    7. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      8
      1126
    8. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      64
      1116
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1104
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1092
    Aihe