amppeerien muuttaminen kilowateiksi

Paskalin kaavalla laskettaessa amppelit ensin ynnätään yhteen ja senjälkeen ne kerrotaan kolmivaihe piillä. Tulos on tismalleen oikea kunkin sen muistaa muuttaa kilovateiksi jakamalla tulos tuhannella.

Jaa "kipinät" kerkeskin kertoa vähän samaa mitä tuolla loppuosan "helppo hahmottaa itselleen" -jutullani tarkoitin

Itse laskisin näin:

elementti = joko moottorin käämi tai esim. kuumavesivaraajan lämpövastus.

Yhden vaiheen teho = Jännite (V) * virta (A) * cos fii.

Kolmen vaiheen yhteisteho = 3 * yhden vaiheen teho, jos eri vaiheiden teho on keskenään sama. Jos ei ole, niin lasketaan kolmen eri vaiheen tehot yhteen.

Tässä kannattaa huomata, että Suomessa käytössä olevassa sähköjärjestelmässä em. kaavassa jännite on 230 V, jos elementit on kytketty tähteen, mutta 400V, jos elementit on kytketty kolmioon.

Maailmassa on toki muitakin sähköjärjestelmiä.

Esim. Filippiineillä yleinen on modifioitu High Leg Delta.

Perussysteemi sama kuin USA:n High Leg Delta, mutta yksivaihepistorasialle on tuotu 2 eri vaihetta, kun taas Suomessa yksivaihepistorasialle on tuotu nollajohto ja vaihe.

Tällöin pistorasian 2 eri kontaktin välinen jännite on 240 V, mutta
nollaan verrattuna pistorasian eri kontaktien välinen jännite on

JOKO (kun kumpikaan kahdesta vaiheesta EI OLE ns. High Leg):

nasta 1) 120 V

nasta 2) 120 V

TAI (kun toinen kahdesta vaiheesta ON ns. High Leg):

nasta 1) 120 V

nasta 2) 207 V

Edellämainitusta johtuen Filippiineillä on sulaketaulussa ns. kaksivaihesulakkeita. Suomessahan kaksivaihesulaketta en ole missään nähnyt kun täällä niitä ei yleensä tarvita.

Sensijaan Suomessa käytössä on joko yksivaihesulake (yksivaiheisille kuormille) tai kolmivaihesulake (kolmivaiheisille kuormille).

Perinteinen tulppasulake on aina yksivaihesulake, ja niitä käytettäessä kolmivaiheisille kuormille käytetään 3 kpl yksivaihesulakkeita, tästä toki seuraa se hölmöys, että jos yhdessä kolmesta vaiheesta tapahtuu vika (oikosulku tai ylikuormitus) niin yksivaihesulake katkaisee tuon vaiheen virran, mutta 2 muuta vaihetta jäävät edelleen jännitteisiksi.

Aidolla kolmivaihesulakkeella vältytään tältä ongelmalta, sillä yhden vaiheen vika katkaisee tällöin kaikki 3 vaihetta.

Olenpa muuten nähnyt ihan kotimaisen sähkökiukaan, jonka ei olisi pitänyt mennä edes tarkastuksista läpi (määräysten vastainen) mutta niinpä vaan oli markkinoille ja myyntiin päässyt!

ko. säkökiukaassa on 3 lämpövastusta (kolmivaihekytkentä), mutta ajastin (määräysten mukaan pakollinen!) on toteutettu yksivaihemoottorilla. JOS juuri tuo yksi vaihe, jolla ajastimen kellon moottori toimii, joutuu sulakkeen katkaisemaksi, niin 2 muuta vaihetta ovat päällä ikuisuuden, kunnes käyttäjä sammuttaa kiukaan manuaalisesti. (onneksi toki termostaatti normaalisti toimiessaan katkaisee virran noilta kahdelta toimivalta vastukselta, jos sauna kuumenee liian kuumaksi).
Mutta ei noin toteutettua kellokytkintä olisi saanut hyväksyä.
Jos tuote on ollut FI -hyväksytty, niin ovat FIMKO:n pojat tehneet huolimatointa työtä. Eli ovat testanneet tuotteen niin, että se on ollut liitett verkkoon kolmivaihesulakkeen kautta, jolloin tämä suunnitteluvika on jäänyt huomaamatta.

Joko ajastimen pitäisi toimia mekaanisella viritysjousella, jolloin käyttäjän lihasvoima virittää jousen, ja kello käy kohti nollaa ja virran katkaisua vaikka kello ei virtaa saisikaan.

TAI sitten kello voisi olla vaikkapa digitaalinen, mutta toteutettu niin, että jos kello jää ilman virtaa, niin yksikään vastus ei kuumene.

ampeerimuuttaja kirjoitti:

Itse laskisin näin:

elementti = joko moottorin käämi tai esim. kuumavesivaraajan lämpövastus.

Yhden vaiheen teho = Jännite (V) * virta (A) * cos fii.

Kolmen vaiheen yhteisteho = 3 * yhden vaiheen teho, jos eri vaiheiden teho on keskenään sama. Jos ei ole, niin lasketaan kolmen eri vaiheen tehot yhteen.

Tässä kannattaa huomata, että Suomessa käytössä olevassa sähköjärjestelmässä em. kaavassa jännite on 230 V, jos elementit on kytketty tähteen, mutta 400V, jos elementit on kytketty kolmioon.

Maailmassa on toki muitakin sähköjärjestelmiä.

Esim. Filippiineillä yleinen on modifioitu High Leg Delta.

Perussysteemi sama kuin USA:n High Leg Delta, mutta yksivaihepistorasialle on tuotu 2 eri vaihetta, kun taas Suomessa yksivaihepistorasialle on tuotu nollajohto ja vaihe.

Tällöin pistorasian 2 eri kontaktin välinen jännite on 240 V, mutta
nollaan verrattuna pistorasian eri kontaktien välinen jännite on

JOKO (kun kumpikaan kahdesta vaiheesta EI OLE ns. High Leg):

nasta 1) 120 V

nasta 2) 120 V

TAI (kun toinen kahdesta vaiheesta ON ns. High Leg):

nasta 1) 120 V

nasta 2) 207 V

Edellämainitusta johtuen Filippiineillä on sulaketaulussa ns. kaksivaihesulakkeita. Suomessahan kaksivaihesulaketta en ole missään nähnyt kun täällä niitä ei yleensä tarvita.

Sensijaan Suomessa käytössä on joko yksivaihesulake (yksivaiheisille kuormille) tai kolmivaihesulake (kolmivaiheisille kuormille).

Perinteinen tulppasulake on aina yksivaihesulake, ja niitä käytettäessä kolmivaiheisille kuormille käytetään 3 kpl yksivaihesulakkeita, tästä toki seuraa se hölmöys, että jos yhdessä kolmesta vaiheesta tapahtuu vika (oikosulku tai ylikuormitus) niin yksivaihesulake katkaisee tuon vaiheen virran, mutta 2 muuta vaihetta jäävät edelleen jännitteisiksi.

Aidolla kolmivaihesulakkeella vältytään tältä ongelmalta, sillä yhden vaiheen vika katkaisee tällöin kaikki 3 vaihetta.

Olenpa muuten nähnyt ihan kotimaisen sähkökiukaan, jonka ei olisi pitänyt mennä edes tarkastuksista läpi (määräysten vastainen) mutta niinpä vaan oli markkinoille ja myyntiin päässyt!

ko. säkökiukaassa on 3 lämpövastusta (kolmivaihekytkentä), mutta ajastin (määräysten mukaan pakollinen!) on toteutettu yksivaihemoottorilla. JOS juuri tuo yksi vaihe, jolla ajastimen kellon moottori toimii, joutuu sulakkeen katkaisemaksi, niin 2 muuta vaihetta ovat päällä ikuisuuden, kunnes käyttäjä sammuttaa kiukaan manuaalisesti. (onneksi toki termostaatti normaalisti toimiessaan katkaisee virran noilta kahdelta toimivalta vastukselta, jos sauna kuumenee liian kuumaksi).
Mutta ei noin toteutettua kellokytkintä olisi saanut hyväksyä.
Jos tuote on ollut FI -hyväksytty, niin ovat FIMKO:n pojat tehneet huolimatointa työtä. Eli ovat testanneet tuotteen niin, että se on ollut liitett verkkoon kolmivaihesulakkeen kautta, jolloin tämä suunnitteluvika on jäänyt huomaamatta.

Joko ajastimen pitäisi toimia mekaanisella viritysjousella, jolloin käyttäjän lihasvoima virittää jousen, ja kello käy kohti nollaa ja virran katkaisua vaikka kello ei virtaa saisikaan.

TAI sitten kello voisi olla vaikkapa digitaalinen, mutta toteutettu niin, että jos kello jää ilman virtaa, niin yksikään vastus ei kuumene.

Lue lisää

Mitähän etua noin erikoisella High Leg Delta järjestelmällä on haettu?
http://www.practicalmachinist.com/vb/attachments/f11/121357d1415390279-troubleshooting-2-legs-120v-output-rpc-system-delta-high-leg.jpg

"Mitähän etua noin erikoisella High Leg Delta järjestelmällä on haettu?"

Kysymykseesi on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, mutta kannattaa huomata seuraavat asiat, kun kyse oli siis Filippiineillä yleisessä käytössä olevasta sähköjärjestelmästä:

1. Vaikka Filippiinit on nykyisin itsenäinen valtio, on se historiansa aikana ollut ensin Espanjan (aikana, jolloin sähköä ei ensin ollut lainkaan, ja myöhemmin ehkä vain rikkaimmilla oli) ja sittemmin USA:n siirtomaa.

edellä olevasta johtuen, USA:lla on taloudellisesti vahva ote Filippiinien markkinoista, ja jenkit ovat onnistuneet pönkittämään omaa taloudellista ylivoimaansa sillä, että Filippiinien tekniset standardit on pääosin jenkeistä kopioitu.

Siispä esim. Filippiineillä käytössä olevat jakelumuuntajat ovat joko "made in USA" tai ainakin ne on valmistettu jonkun jenkkifirman lisenssillä. Tavallisen "1-vaihe" pistorasian jännite on Filippiineillä 230V (virallisesti 220V, käytännössä jopa 248 V).

Taajuus Filippiineillä on 60 Hz kuten USA:ssakin, mutta pistorasian jännite siis 230V eikä 115V kuten USA.ssa.

Koska jakelumuuntajat ovat samanlaisia kuin USA:ssa, niin ainoa keino, millä pistorasioille saadaan 230V, vaikka systeemi on muuten jenkeistä kopioitu, on se, että pistorasian 2 reikää EIVÄT ole nolla ja vaihe kuten Suomessa, vaan Vaihe1 ja Vaihe2.

Kun kolmivaihejärjestelmä on periaatteessa "High Leg Delta"
katso:

https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta

Filippiineillä siis pistorasialle voidaan kytkeä (linkatulla sivulla oikealla ylhäällä olevan kaaviokuvan mukaisesti):

joko

a) L1 ja L2

b) L1 ja L3

c) L2 ja L3

kaikissa tapauksissa pistorasian jännite on 230V.

Väliltä N - L1 tai N-L2 olisi saatavissa 115V, mutta tätä ei normaalisti käytetä mihinkään. Jotkut jenkit, jotka ovat tuoneet USA:sta 115V laitteita, toki saattavat kytkeä osan pistorasioista noin, jolloin niistä saa 115V.

Kun Filippiineillä 230V/60Hz jännitteestä huolimatta pistorasian tyyppi on sama kuin USA:ssa (useimmiten maadoittamaton versio), niin tuollainen jenkkien kikkakytkentä toki tuo mukanaan riskin siitä, rettä käyttäjä sotkee, mikä on 115V ja mikä 230V pistorasia, ja jos kytkee 115V laitteen 230V pistorasiaan, niin tuplasti jännitettä todennäköisesti tuhoaa liitetyn laitteen.

Lisäksi, kun järjestelmä on virallisesti tarkoitettu vain 230V jännitteen käyttöön, niin olisi mielenkiintoista tietää, miten 230V 60Hz käyttöön tehty sähkömittari reagoi, jos liitetään 115V laite vaiheen L1 (tai L2) ja nollan välille.

Jos asuntoon tulee esim. L1 ja L3 (L2 ei tule samaan asuntoon, paitsi jos asunnossa on tarve 3-vaihepistorasialle), niin tällöin sähkömittarille tulee 2 syöttöhjohdinta: tuleva L1 ja L3, ja sieltä lähtee 2 lähtöjohdinta (mitattu L1 ja L3) asunnon ryhmäkeskukselle.

Kun mittarille ei siis tule lainkaan nollajohdinta (eikä kyllä yleensä suojamaadoitustakaan), on hyvin mielenkiintoinen kysymys, miten sähkömittari reagoi 115V kulutuslaitteeseen jok on kytketty L1 ja N -välille !

Eli mitä "etuja" tuollaisesta systeemistä on?

1) voidaan käyttää sähköverkon rakennus- ja huoltotoiminnassa samoja komponentteja kuin USA:ssa.

(tämähän on jenkkivalmistajien kannalta etu, eurooppalaisten valmistajien kannalta haitta, eli kaupan este)

2) pistorasialle tuleva jännite on silti 230V / 60 Hz.

Olen itse tilapäisesti asunut Filippiineillä muutaman kuukauden kerrostaloasunnossa, jonka ryhmäkeskukselle tuli asunnon ulkopuolelta tasan 2 johdinta: L1 ja L3.

Näiden välillä tyypillisesti 240V.

Vesihanaa vasten digitaalisella yleismittarilla mitattuna (mittarin sisäinen resistanssi 10 megaohmia):

L1: 120V

L3: 207V

Vaikka vesihana oli metallia, niin sille tuleva vesiputki olikin sitten muovia, eli mittauksen aikana muoviputken sisällä oleva vesi toimii mittajohtimena maahan.

Rakennusfirman mukaan "toimintaperiaatteemme on, ettei huoneistoihin ole vedetty eikä vedetä suojamaadoitusta". Epäilen, että vaikka tässä ilmeisestikin rikotaan sähköturvallisuusmääräyksiä, niin rakennusfirma mieluummin lahjoo tarkastajan kuin asentaa oikeasti suojamaadoituskaapelia asuntoihin. Säästävät kuparin hinnassa !


Jos tuonne matkustaa, niin ota mukaan vikavirtasuojakytkin, ja jos se on pistorasiaan liitettävää mallia, niin sellaiset tarvikkeet, että sen saa käyttöön, vaikka Schuko -pistoketta tai -rasiaa ei Filippiineillä tunnetakaan.

Tuli muuten todettua: vikavirtasuojakytkin laukeaa aiheetta, jos se on sijoitettu kylpyhuoneeseen suihkun aikana. (ilmeisesti ilman kosteus nousee niin korkeaksi, että aiheuttaa aiheettoman laukaisun).

Vikavirtasuojakytkimen siirto kylpyhuoneen ulkopuolelle poisti ongelman.

>Tuli muuten todettua: vikavirtasuojakytkin laukeaa aiheetta, jos se on sijoitettu >kylpyhuoneeseen suihkun aikana. (ilmeisesti ilman kosteus nousee niin >korkeaksi, että aiheuttaa aiheettoman laukaisun).

Eikai sentään pelkällä ilman kosteudella, vai oliko se vikavirtasuoja tyhjillään ilman ettei sen perässä ollut mitään sähkölaitetta?

vikavirtasuojan perään oli kytketty sähkölaite.

Tuon aiheettoman vikavirtasuojan laukaisun (useita kertoja) jälkeen vikavirtasuoja siirrettiin kylpyhuoneen ulkopuolelle, ja sama sähkölaite edelleen vikavirtasuojan perään kytkettynä.

Sen jälkeen, kun vikavirtasuoja oli siirretty kylpyhuoneen ulkopuolelle, vikavirtasuoja ei enää lauennut aiheettomasti.

En keksi muutakaan syytä vikavirtasuojan aiheettomalle laukaisulle, kuin se, että suihkun aikana pienessä kylpyhuoneessa ilman suhteellinen kosteus oli varmastikin hyvin lähelle 100%.

Jos esim. ilman kosteus olisi aiheuttanut veden tiivistymistä pistokkeeseen, niin silloin syntyvä vikavirta olisi vain kulkenut pistorasian toisesta reiästä tiiviastyneen veden läpi toiseen, ja siten hieman lisännyt sähkönkulutusta, vikavirtasuojahan ei tuollaista vikaa voi havaita. Mahdollisesti vedessä syntyvä lämmönkehitys olisi höyrystänyt veden pois ko. kohdasta.

Pistorasiana maadoitetuksi tarkoitettu schuko, josta maadoituskoskettimet kytkemättä, kun ko. talon rakentajia ei maadoitus- tai sähköturvallisuusasiat juuri kiinnostaneet. Juuri siksi laitoin tuon vikavirtasuojaytkimen, että sähköturvallisuus olisi olematonta parempi, vaikka maadoituksen järjestäminen ei ollut käytännössä normaalilla / oikeaoppisella tavalla mahdollista.

Jollekulle asiaa tuntevalle kysymys:

Jos on betoniraudoitus, ja seinän sisällä kulkeva betonirauta on päästään hieman näkyvissä, mikä tuollaisen betoniraudan resistanssi oikeaa maata vastaan tyypillisesti on? Asunto ei ollut ensimmäisessä kerroksessa, eikä ole tietoa, jatkuuko ko. betonirauta alas asti maahan, vai ainoastaan yhden kerroksen korkeudella.

Betonissa itsessään on kyllä ns. kidevettä, mutta mikä on itse kuivan betonin (jos betoniraudoitusta ei oteta huomioon) resistanssi?

Ainoa mahdollinen "maadoitus" olisi ollut kytkeä johdin tuohon betoniraudoitusrautaan, ja käyttää sitä maadoituksena.

Varoituksen sana: Ainakaan ilman vikavirtasuojakytkintä tuollaista "maadoitusta" ei missään tapauksessa pidä mennä tekemään!

Mahdollisessa vikatilanteessa (eli tapauksessa, jossa sähkölaitteen eristys pettää), niin vikavirtasuojan tarkoitus on estää sähköiskun muodostuminen tappavaksi rajaamalla sähköiskun kesto niin lyhyeksi, ettei se ehdi tappaa.

Tuollainen ns. feikkimaadoitus siis vaikuttaa vain siihen, mitä reittiä pitkin vikavirta vikatapauksessa kulkee ennen kuin vikavirtasuoja ehtii katkaista virran.

Sensijaan ilman vikavirtasuojaa tuollainen feikkimaadoitus voi olla hengenvaarallinen.

On aivan sallittu ja oikea tapa on tehdä maadoitus nollaamalla ellei sitten halua välttämättä erillistä suojajohtoa vetää -ennen jompaakumpaa toimenpidettä pistorasia käyttökieltoon! -lisäpotentiaalin tasauksen voi sitten halutessa toki tehdä noihin betonirautoihin

"On aivan sallittu ja oikea tapa on tehdä maadoitus nollaamalla ellei sitten halua välttämättä erillistä suojajohtoa vetää -ennen jompaakumpaa toimenpidettä pistorasia käyttökieltoon"

Kyse ei ollut Suomesta, vaan Filippiineiltä.

ko. maassa asunnon ryhmäkeskukselle EI TULE nolla- eikä suojamaadoitusjohtoa, vaan yhteensä 2 johtoa, jotka ovat 2 eri vaihetta, kumpikaan ei ole nolla.

Kun asunnon rakennuttanut grynderi on sitä mieltä, ettei heitä kiinnosta asentaa suojajohdinta mihinkään, niin asukas on tässä heikossa asemassa!

Eli joko asiasta ei ole määräyksiä, tai jos on, ne ohitetaan lahjonnalla.

"pistorasia käyttökieltoon" - suomalaisen byrokraatin tapa ratkaista asia.

Oma tapa ratkaista asia: pistorasiamallinen vikavirtasuojakytkin. Ei estä sähköiskua, mutta rajaa sen ajallisesti niin lyhytkestoiseksi, ettei siihen ehdi kuolla. VVS:n valmistajan mukaan laukaisuaika enintään 0,03 sekuntia.

On tietenkin ikävää, jos maan kulttuuri on sellainen, että grynderiyhtiö tekee mitä haluaa ja viranomaistarkastukset (jos sellaisia on) ohitetaan lahjonnalla.

Sähköturvallisuuden kannalta ratkaisu ei ole paras mahdollinen, mutta on sentään huomattavasti parempi kuin kokonaan ilman vikavirtasuojausta.

Maadoitus olisi toki teknisesti pätevä keino, mutta minkäs teet kun taloja rakentavat (ja rakennustoiminnasta voittoa tekevät) yritykset, joilla ei ole mitään moraalia, vaan määräykset kierretään lahjonnalla.

ampeerimuuttaja kirjoitti:

Itse laskisin näin:

elementti = joko moottorin käämi tai esim. kuumavesivaraajan lämpövastus.

Yhden vaiheen teho = Jännite (V) * virta (A) * cos fii.

Kolmen vaiheen yhteisteho = 3 * yhden vaiheen teho, jos eri vaiheiden teho on keskenään sama. Jos ei ole, niin lasketaan kolmen eri vaiheen tehot yhteen.

Tässä kannattaa huomata, että Suomessa käytössä olevassa sähköjärjestelmässä em. kaavassa jännite on 230 V, jos elementit on kytketty tähteen, mutta 400V, jos elementit on kytketty kolmioon.

Maailmassa on toki muitakin sähköjärjestelmiä.

Esim. Filippiineillä yleinen on modifioitu High Leg Delta.

Perussysteemi sama kuin USA:n High Leg Delta, mutta yksivaihepistorasialle on tuotu 2 eri vaihetta, kun taas Suomessa yksivaihepistorasialle on tuotu nollajohto ja vaihe.

Tällöin pistorasian 2 eri kontaktin välinen jännite on 240 V, mutta
nollaan verrattuna pistorasian eri kontaktien välinen jännite on

JOKO (kun kumpikaan kahdesta vaiheesta EI OLE ns. High Leg):

nasta 1) 120 V

nasta 2) 120 V

TAI (kun toinen kahdesta vaiheesta ON ns. High Leg):

nasta 1) 120 V

nasta 2) 207 V

Edellämainitusta johtuen Filippiineillä on sulaketaulussa ns. kaksivaihesulakkeita. Suomessahan kaksivaihesulaketta en ole missään nähnyt kun täällä niitä ei yleensä tarvita.

Sensijaan Suomessa käytössä on joko yksivaihesulake (yksivaiheisille kuormille) tai kolmivaihesulake (kolmivaiheisille kuormille).

Perinteinen tulppasulake on aina yksivaihesulake, ja niitä käytettäessä kolmivaiheisille kuormille käytetään 3 kpl yksivaihesulakkeita, tästä toki seuraa se hölmöys, että jos yhdessä kolmesta vaiheesta tapahtuu vika (oikosulku tai ylikuormitus) niin yksivaihesulake katkaisee tuon vaiheen virran, mutta 2 muuta vaihetta jäävät edelleen jännitteisiksi.

Aidolla kolmivaihesulakkeella vältytään tältä ongelmalta, sillä yhden vaiheen vika katkaisee tällöin kaikki 3 vaihetta.

Olenpa muuten nähnyt ihan kotimaisen sähkökiukaan, jonka ei olisi pitänyt mennä edes tarkastuksista läpi (määräysten vastainen) mutta niinpä vaan oli markkinoille ja myyntiin päässyt!

ko. säkökiukaassa on 3 lämpövastusta (kolmivaihekytkentä), mutta ajastin (määräysten mukaan pakollinen!) on toteutettu yksivaihemoottorilla. JOS juuri tuo yksi vaihe, jolla ajastimen kellon moottori toimii, joutuu sulakkeen katkaisemaksi, niin 2 muuta vaihetta ovat päällä ikuisuuden, kunnes käyttäjä sammuttaa kiukaan manuaalisesti. (onneksi toki termostaatti normaalisti toimiessaan katkaisee virran noilta kahdelta toimivalta vastukselta, jos sauna kuumenee liian kuumaksi).
Mutta ei noin toteutettua kellokytkintä olisi saanut hyväksyä.
Jos tuote on ollut FI -hyväksytty, niin ovat FIMKO:n pojat tehneet huolimatointa työtä. Eli ovat testanneet tuotteen niin, että se on ollut liitett verkkoon kolmivaihesulakkeen kautta, jolloin tämä suunnitteluvika on jäänyt huomaamatta.

Joko ajastimen pitäisi toimia mekaanisella viritysjousella, jolloin käyttäjän lihasvoima virittää jousen, ja kello käy kohti nollaa ja virran katkaisua vaikka kello ei virtaa saisikaan.

TAI sitten kello voisi olla vaikkapa digitaalinen, mutta toteutettu niin, että jos kello jää ilman virtaa, niin yksikään vastus ei kuumene.

Lue lisää

Paljon tekstiä, asiaa nimeksi...
Induktiivista "elementtiä" ei voi verrata resistiiviseen...
Sähköopin peruskaavat pitävät paikkansa ainoastaan resistiivisellä kuormalla tasavirtakäytössä.

On myös muistettava että moottoreille ilmoitettu teho tarkoittaa akselista saatavaa mekaanista tehoa, eikä sähköistä mitattavaa tehoa.

Unohdat ne hehtot. Saat silloin aarit litroiksi.

Todennäköisesti, ainakin nämä vanhat meaaniset mittarit. Uudet staattiset mittarit varmaan lakkaisi toimimasta kokonaan.

Itse jännitteen mittaamiseenhan vastus tuskin vaikuttaisi mitään, kun sen verran herkkiä noidenkin mittauspiirit varmasti on, mutta mittarin "omakäytön" virta kyllä varmaan jo tiputtaisi jännitettä ja voisi pimetäkin kokonaan vastuksen mukaan.

Ja tähän aikaan sulla on mojova krapula

Ei mitään "hidasteta" -tällöinhän se jäisi koko ajan enemmän ja enemmän jälkeen, vaan "siirretään"...

Jenkkisysteemissä nollan ja vaiheenvälissä on 110 VAC ja kahden vaiheen välissä 220 VAC, kun ko. kytkentä on tehty 1-vaihemuuntajan toisiossa.
Se ei ole sama asia kuin kolmivaihejärjestelmä, jossa eri vaiheet ovat eri kulmissa toisiinsa nähden.

Mitäsinäkysyä kirjoitti:

Jenkkisysteemissä nollan ja vaiheenvälissä on 110 VAC ja kahden vaiheen välissä 220 VAC, kun ko. kytkentä on tehty 1-vaihemuuntajan toisiossa.
Se ei ole sama asia kuin kolmivaihejärjestelmä, jossa eri vaiheet ovat eri kulmissa toisiinsa nähden.

Lue lisää

Näinköhän, kaipa jenkeissäkin tarvitaan taloissa kolmivaihesähköä, tuskin sielläkään kahta rinnakkaista järjestelmää tuodaan taloihin.

Eipä Suomessakaan sinänsä kolmivaihesähköä oikeasti tarvittaisi monessakaan "talossa" ellei sitten ole tarvetta useamman kilowatin moottorille.

9o8ikuy kirjoitti:

Eipä Suomessakaan sinänsä kolmivaihesähköä oikeasti tarvittaisi monessakaan "talossa" ellei sitten ole tarvetta useamman kilowatin moottorille.

Juu eipä toki. Annas kun arvaan: asut kerrostalossa?

Ei iskeny kapula vielä silloin, oli pää tyynyssä "yönkauhut"

Miten tuossa high tsydeemissä toimii 3- vaihemoottori?
Ja värijärjestelmä olisi hauska tietee...

Tahtootietää kirjoitti:

Ei iskeny kapula vielä silloin, oli pää tyynyssä "yönkauhut"

Miten tuossa high tsydeemissä toimii 3- vaihemoottori?
Ja värijärjestelmä olisi hauska tietee...

Lue lisää

https://www.google.fi/search?q=High-leg delta&client=firefox-b&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwiU9I-139bNAhWhFZoKHYqJD_oQsAQIGg&biw=1366&bih=635

Siinä on tietoa High-leg deta systeemistä.

ghgty kirjoitti:

https://www.google.fi/search?q=High-leg delta&client=firefox-b&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwiU9I-139bNAhWhFZoKHYqJD_oQsAQIGg&biw=1366&bih=635

Siinä on tietoa High-leg deta systeemistä.

Lue lisää

ei tuollaista voi kotitalouksissa olla käytössä ollenkaan. siis jos kääntää töpselin toisinpäin niin jännite on melkein tuplat?

eipidäpaikkaansa kirjoitti:

ei tuollaista voi kotitalouksissa olla käytössä ollenkaan. siis jos kääntää töpselin toisinpäin niin jännite on melkein tuplat?

Erikoisia pistorasioita ja tulppia sulla :)

Mitäsinäkysyä kirjoitti:

Jenkkisysteemissä nollan ja vaiheenvälissä on 110 VAC ja kahden vaiheen välissä 220 VAC, kun ko. kytkentä on tehty 1-vaihemuuntajan toisiossa.
Se ei ole sama asia kuin kolmivaihejärjestelmä, jossa eri vaiheet ovat eri kulmissa toisiinsa nähden.

Lue lisää

Tässä mainittu jenkkisysteemi on High Leg Delta, ks.

https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta

Filippiiniläinen sovellus tuosta:

Kerrostalossa :

asuntoon A tulee L1, L2
asuntoon B tulee L1, L3
asuntoon C tulee L2, L3

Nollaa ei tule yhteenkään asuntoon.
Suojamaadoitusta ei tule yhteenkään asuntoon.

Asuntoon tulevat kaikki 3 vaihetta vain, jos asunnossa on tarve 3-vaihesähkölle, muussa tapauksessa 2 vaihetta per asunto, ilman nollajohtoa ja ilman suojamaadoitusta.

JOS huoneistoon tulee 3-vaihesähkö, kannattaa huomata, että pääjännite on 240V (Suomen 3-vaihejärjestelmässä 400V).

Jakelumuuntajan toisiokäämi, jonka päät ovat L1 ja L2, niiden puoliväli on N, ja se on kytketty jakelumuuntajan kohdalla maadoituselektrodiin.

MUTTA N (eli nollajohdin) kulkee vain jakelumuuntajan kohdalla L1-L2 käämin puolivälistä eli väliulosotosta maadoituselektrodiin, mihinkään muualle tuota N -johdinta ei Filippiineillä ole kytketty!

Systeemi on siis muuten suoraan jenkeistä kopioitu, mutta kun Filippiineillä pistorasialle on haluttu 240V (eikä 120V kuten jenkeissä), niin siksi asunnon sähkötaululle tulee 2 eri vaihetta, ei siis vaihe ja nolla kuten useimmissa muissa maissa. Siksi Filippiineillä "sulake" (eli johdonsuoja-automaatti) on yleensä kaksivaihemallia (joka on muissa maissa harvinainen).

Koska myös asunnon sähkömittarille tulee 2 vaihetta mutta ei nollaa eikä suojamaadoitusta, ja myös mittarilta lähtee 2 vaihetta, herää kysymys: Miten nykyaikainen digitaalinen sähkömittari (jossa LCD -näyttö mittarin lasin läpi luettavissa) reagoi, jos joku kuluttaa 120V sähköä toisen vaiheen ja omatekoisen nollan (eli asiakkaan oman maadoituselektrodin) välistä ?

Mitenkään optimaalinen tuollainen tilanne ei siis ole, koska jakeluyhtiö ei normaalisti ole vetänyt taloon nollajohtoa lainkaan.

JOS talon asukas/omistaja on jenkki, niin voi olla että sähköyhtiön asentajan lahjomalla taloon sen nollankin saa, virallisesti käsittääkseni ei.

Kannattaa huomata: tuo High Leg delta on käsittääkseni aivan normaali 3-vaihejärjestelmä, mutta eroaa Suomen 3-vaihejärjestelmästä seuraavilla tavoilla:

1) Pääjännite on 240V (Suomessa 400V)

2) 3-vaihejärjestelmän keskipistettä EI OLE nollattu!

3) vaiheiden L1, L2 välisen jakelumuuntajan toisiokäämin puolivälissä oleva väliulosotto on nollattu

Kuten on yleisesti tunnettua, kelluvan järjestelmän minkä tahansa YHDEN pisteen voi nollata, mutta sen nollauksen jälkeen järjestelmä ei enää ole kelluva.

Tuossa High Leg deltassa on siis valittu vaiheiden L1, L2 välisen jakelumuuntajan toisiokäämin puolivälissä oleva väliulosotto siksi pisteeksi, joka liitetään maadoituselektrodiin johtimella.

Filippiineillä ei 120V jännitettä yleensä käytetä mihinkään, mutta jotkut maassa asuvat jenkit saattavat silti ottaa tuon 120V käyttöön, ehkäpä uurikin sähköyhtiön asentajan lahjomalla (?)

Jenkkien omien määräysten mukaan 1-vaihepistorasialle saa kytkeä nollan lisäksi joko L1 tai L2, mutta ei L3.

Filippiineillä taas myös L1-L3 ja L2-L3 ovat ihan normaali yhdistelmä pistorasialle (2-vaihesulakkeen kautta) kytkettynä.

Eri maissa kun on erilaiset sähköturvallisuusmääräykset, ja joissakin maissa (Filippiinit) määräysten valvonta on jotain tehottoman ja olemattoman väliltä.

Tuskin minkään maadoituselektrodin kautta saa nollaa siinä määrin että yhtään suurempi sähkön käyttö sen kautta olisi mahdollista ellei maa ole erittäin hyvin sähköä johtavaa.

Voithan kokeilla irroittaa keskukselta taloon tulevan nollan ja jättää maadoituselektrodin kytketyksi ja sitten todeta miten hyvin tuollainen käyttö onnistuu.

Ja eipä niitä määräyksiä suomessakaan valvota mitenkään sen jälkeen kun rakennus on valmistunut ja käyttöönottotarkastukset tehty. Kuka tahansa voi käydä ostamassa rautakaupasta mitä tahansa sähköasennustarvikkeita täysin vapaasti ja tehdä niillä mitä haluaa mistään määräyksistä piittaamatta.

eipidäpaikkaansa kirjoitti:

ei tuollaista voi kotitalouksissa olla käytössä ollenkaan. siis jos kääntää töpselin toisinpäin niin jännite on melkein tuplat?

"ei tuollaista voi kotitalouksissa olla käytössä ollenkaan. siis jos kääntää töpselin ..."

no kun ei !

Tuossa Filippiinien systeemissä pistorasialle tuodaan 2 eri vaihetta (ei nollaa, ja ikävä kyllä useimmiten ei myöskään suojamaadoitusta).

Filippiinien systeemissä 2 eri vaiheen välissä on 240V.

Suomalaisesta poiketen nolla on kytketty eri tavalla!

Suomessa nolla on kytketty jakelumuuntajan toisiokäämien tähtipisteeseen.

Filippiineillä nolla on kytketty jakelumuuntajan toisiokäämien vaiheiden L1 ja L2 välisen käämin keskiulosottoon, ja yleensä ei mihinkään muualle.

Eli siis siellä tuo L1-L2 puoliväli on kytketty jakelumuuntajan yhteydessä olevaan maadoituselektrodiin, ja yleensä ei mihinkään muualle.

huom: siellä jakelumuuntajan toisiokäämit ovat kolmiokytkennässä, mutta yhdessä niistä (eli L1-L2 -käämissä) on puolivälissä väliulosotto, joka on kytketty jakelumuuntajan yhteydessä olevaan maadoituselektrodiin.

Muissa käämeissä (eli L1-L3 ja L2-L3) joko ei ole väliulosottoa, tai jos on, sitä ei ole kytketty mihinkään.

3-vaihemoottori kytketään Filippiineillä ihan normaalisti kolmeen eri vaiheeseen, mutta siellä siis pääjännite on 230-240V kun se Suomessa on 400V.

pistokkeen toisinpäin kääntäminen ei vaikuta jännitteeseen.

Ero on siinä, että kun Suomessa 3-vaihejärjestelmän tähtipiste on yhteydessä maahan, Filippiineillä näin EI OLE !

Joissakin uusissa taloissa on suojamaadoitus, mutta silloin se on vain ja ainoastaan suojamaadoitus, se siis ei ole energian siirtoon osallistuva nollajohdin, kun Filippiineillä ei tuollaista nollajohdinta tarvita.

Vanhoissa taloissa ei ole suojamaadoitusta (eikä kaikissa uusissakaan).

kannattaa lukea

https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta

jos tuo systeemi kiinnostaa.

Ainoa ero USA:n ja Filippiinien High-leg_delta -sähköjärjestelmässä on se, että USA:ssa pistorasialle tulee nolla ja vaihe (L1 tai L2, mutta EI L3), mutta Filippiineillä pistorasialle tulee 2 eri vaihetta (ei nollaa lainkaan).

kannattaa siis huomata, että L1 ja L2 ovat keskenään samanarvoisia (kummassakin 115V - 120V , 60 Hz maata vasten), mutta L3 on eri asemassa: L3 jännite maata vasten on n. 207 V / 60 Hz.

USA:ssa tuota L3 ei siis voi käyttää kuin joko 3-vaihepistorasialle tai 230-240V pistorasialle, mutta jälkimmäinen käyttötapa saattaa USA:ssa olla määräystenvastainen.

Sensijaan Filippiineillä pistorasialle tulee 2 eri vaihetta, voivat olla joko:

a) L1 ja L2

b) L1 ja L3

c) L2 ja L3

Jenkkejä ilmeisesti pelottaa ajatus, että jossain pistorasiassa olisi vaihe, jonka jännite maata vasten on yli 200V (poikkeuksena 3-vaihepistorasiat).

Filippiineillä taas tuo L3 on käytössä ihan siinä kuin L1 tai L2:kin.

em. syistä 2-vaihesulake on Filippiineillä yleinen, Suomessa sitä ei tarvita, koska nollajohto ei tarvitse sulaketta.

Toki eräät elektronisella teholähteellä olevat laitteet saattavat aiheuttaa nollajohtoon suuria virtoja 150 Hz taajuudella.

En tiedä, riittääkö tuo syyksi vaatia jatkossa nollajohtoonkin sulake; tämä ratkaisu suojaisi ylivirralta ja sen tulipaloriskiltä, mutta samalla se saattaisi jopa lisätä sähköiskun vaaraa: jos nollajohdon sulake palaisi, niin laite lakkaisi toimimasta jäädessään ilman nollaa, mutta siitä voisi silti saada sähköiskun, kun
laitteelle tulisi edelleen vaihe. Koska tällaiseen ei ole totuttu, niin tässä ratkaisussa on vaaransa.

"Tässä systeemissä itseasiassa se high leg merkkaaminen on melko tärkeää"

Väitteesi on:

amerikkalaisesta näkökulmasta: TOSI

(toki, koska L3-N on n. 208V jenkkien yleisesti odottaman 110V - 120V sijasta).

filippiiniläisestä näkökulmasta: EPÄTOSI

Näin siksi, että kun Filippiineillä nollaa ei käytetä mihinkään, niin vaiheen ja nollan välisellä jännitteellä ei ole mitään merkitystä.

Koska suurinkin vaihe-nolla -jännite on n. 208 V (kun Suomessa normaalisti 230V), ei asialla ole myöskään sähköturvallisuuden kannalta mitään meritystä.

Toki puuttuva suojamaadoitus on sähköturvallisuuden kannalta erittäin ikävä asia, mutta vaiheen ja nollan välisellä jännitteellä ei todellakaan ole mitään merkitystä; ainakaan niin kauan kuin jännite ei ylitä kaapelin tai sähkölaitteen eristyslujuutta.
Kun tuo vaihe-nolla -jännite on alle 230V, tämäkään ei muodosta ongelmaa.

Filippiineillä siis 2 eri vaiheen välinen jännite on n. 240V, ja tässä suhteessa kaikki vaiheet (L1, L2, L3) ovat samanarvoisia, siitä huolimatta että vaiheen L3 jännite maata vasten on suurempi kuin muilla vaiheilla (L1, L2).