Ilmanvaihto

Ylipaine sopii vain rakennuksiin joissa on jo rakenteissa mikrobeja. Koneellinen poisto on pahin etenkin jos korvausilma-aukkoja ei ole tarpeeksi. Paras on koneellinen tulo-ja poisto jotka säädetään vain aavistuksen alipaineiseksi, n. -1 Pa paine-ero ulkoilmaan nähden on hyvä mutta sitä vaikeampi saada kohdalleen mitä hatarampi talo. Mielestäni suositukset alipaineelle on liian suuria. Jossakin kohteessa oli eräs mittaaja mitannut yli -30 Pa paine-eroa, niin siinä saa miettiä mistä kaikkialta ilmaa revitään, saati saako ovia auki.

"Huippuimurilla huoneistoon tulee alipaine, imee rakenteisiin kosteutta ja ajan myätä rakenteet homehtuvat."

Mistä se sitä kostautta voisi imeä? Käytännössä se tekee päinvastoin eli kuivattaa rakenteita.

Ylipaine sen sijaan puskee sisäilman kosteutta rakenteisiin.

Ainoa oikea tapa on tulo poistoilma rakennettuna ja hallittuna siten että aina on pienenpieni alipaine.
Entisajan koulurakennuksissa ei juuri ollut ilmanvaihtoa mutta koska katto oli korkealla, happea riitti melkein koko oppitunnin ajaksi. Siis melkein. Välitunneilla oli ikkuna auki. Kesällä oli koulun rakenteilla aikaa kuivaa diffuusion seinään tunkemasta kosteudesta.

Ilmeisesti insinööreille on opetettu että saastunut ilma on imettävä pois.
Vaihtoehto on todellakin puhaltaa raitista ilmaa huoneistoon ja saastunut ilma poistuu
poistokanavien kautta. Alipaine imee rakenteisiin kosteutta joka vähitellen alkaa muodostaa
homeitiöitä ja alipaine imee ne huoneistoon.

"Ajattelutapasi on ("väärä insiröömäinen tapa ajatella") ulkoilman kosteus on tänään 75% ja sisäilman kosteus 30%
Suomessa ei vielä ole onnistuttu rakentamaan rakennusta jossa rakenteiden kosteutta ei muka tulisi huoneistoon varsinkaan jos sisällä on alipaine."

Nuo kosteudet ovat suhteellista kosteutta ja se tekee vertailun mutkikkaaksi.

Kuitenkin sisäilman kosteus tiivistyy vedeksi siirtyessään rakenteen läpi tai rakosista ulospäin ja saavuttaessaan tarpeeksi kylmän kohdan seinän ulkopinnan lähellä.
Tämä kohta (kastepiste) kostuu vesimäräksi ja homehtuminen alkaa.

Alipaineen ollessa sisällä, ulkoa virtaa seinän läpi milloin kosteaa ja milloin kuivaa ilmaa sisälle. Mutta kastepistettä ei ole koska rakenne lämpenee lähestyttäessä seinän sisäpintaa. Seinä ei kostu vesimäräksi.

(Asia voi muuttua, jos jäähdytyskoneellä kylmennetään vaimakkaasti kesähelteellä sisätiloja.)