Ajattelin tässä nyt laittaa ajatukseni tänne analysoitavaksi.
Olen melko hyvän näköinen ja urheilullinen, 28 vuotias Tampereella asuva mies. Itselläni on nyt sellainen tilanne, etten vain millään keksi mitään syytä ruveta parisuhteeseen naisten kanssa. Ja tämän sanon nyt vihaamatta, että harkitsisin miehen kanssa parisuhteeseen ryhtymistä.
Minä viihdyn vain paljon paremmin yksikseni ja muita ihmisiäkin tykkään tavata vain harvakseltaan ja pitää ihmissuhteet muutenkin melko pinnallisina. Minua jotenkin ahdistaa ajatus siitä, että asuisi jonkun toisen kanssa, koska sitten minun täytyisi muuttaa elämääni siten, että se miellyttää myös häntä. Tämä taas aiheuttaa vaivaa, jollaisen sietäminen olisi aivan perusteltua, mikäli nainen antaisi minulle jotain. Omasta kokemuksestani voin kuitenkin sanoa, että en vain mitenkään keksi mitään mitä nainen voisi minulle antaa, kyseisen vaivannäön hyvittämiseksi. Tietenkin seksi on yksi suuri asia, mutta kun koko asian laittaa puntariin, niin seksuaalisesta nautinnosta saatu elämänlaadullinen parannus vain ei hyvitä sitä elämänlaadullista haittaa mikä naisen miellyttämisestä koituu.
Tykkään kuitenkin naisten seurasta, mutta mielestäni naisten seurasta nauttimiseen ei vain tarvita mitään parisuhdetta. Saan, omasta mielestäni, aivan tarpeeksi naisten seuraa töissä, kaupassa asioidessani, sukulaisia tavatessani, bussissa ja harrastuksissa. Joskus tässäkin määrässä on jo sietämistä, ja kuppi meinaa tulla täyteen kesken kaiken.
Olen kyllä joskus ajatellut, että lapsia olisi kiva saada, koska mielestäni lapset ovat melko vesseleitä. Ongelma vaan on se, että tällöin minun täytyisi hankkia myös nainenkin, jolloin taas lapsen hankkimisen tuottamista hyödyistä täytyisi vähentää naisen miellyttämisestä aiheutuvat haitat. Toinen ongelma on myös se, että en koe että voisin tarjota lapselle välttämättä erinomaista lapsuutta, perustaa ja tukea, joten on vaarana, että lapsi osoittaisi minua kohtaan kiittämättömyydestä aiheutuvaa epäkunnioitusta. Mikäli lapsi tulisikin arvioimaan tukeni ja apuni riittämättömäksi suhteessa niihin odotuksiin jota hän varttuessaan omaksuu, niin tällöin voisi käydä niin, että en ansaitsisikaan lapsen silmissä kiitosta vaivannäöstäni, asia joka pitää ottaa huomioon kun mietin sitä hyötyä mitä lapsen hankkimisesta seuraisi. Hyöty on ehdollinen suhteessa siihen, arvostaako lapsi sitä vaivaa jonka olen häneen uhrannut.
Toinen ongelma mikä minulla on lapsen hankkimisen suhteen on se, että jotenkin minusta tuntuu, että lapset eivät tässä yhteiskunnassa kuulu vanhemmilleen, vaan mitä enemmissä määrin lapset kuuluvat valtiolle ja kuten maanomistuksessa, vanhemmalla on vain valtion myöntämä hallinnollinen oikeus lapseen. Oikeus joka voidaan kuitenkin hetkenä minä hyvänsä viedä vanhemmalta, mikäli valtio katsoo, että vanhempi on kohdellut kyseistä valtiolle kuuluvaa lasta, tavalla joka ei ole valtion antamien ohjeiden mukainen.
Minua myös hirvittää ajatus siitä, että hankkiessani lapsia, annan naiselle mielivaltaisen vallan jolla hän voi katkaista halutessaan suhteeni kyseisiin valtion omistamiin, mutta minun hallinnoimiini lapsiin. Kuinka voisin koskaan siis pitää lapsiani ominani ja uskaltaa antaa itseni kiintyä heihin, jos heidät voidaan milloin tahansa riistää minulta, jos nainen vain päättää, että en olekaan enää parasta mitä hän ansaitsee? Oikeuteni hallinnoida kyseisiä valtion lapsia olisi siis sillä ehdolla, että pidän huolen, että olen koko ajan parasta mitä kyseinen kumppanini voisi vain mielestään saada. Koska mikäli epäonnistuisin tyydyttämään kumppanini jollakin tavalla, niin voisi hän ottaa minusta eron ja varmasti saisi 100 varmasti huoltajuuden lapsiin. Tietenkin hän myös samalla voisi muuttaa toiselle puolelle Suomea, ja siten tehdä yhteydenpitoni lapsiin käytännössä mahdottomaksi.
Koska parisuhteet menevät mielestäni aina valtataisteluksi, niin siksi näenkin edellä mainitsemani kaltaiset, minun etuni kannalta haitalliset valta-asetelman, hyvin huolestuttavina. Naisen pussiin järjestetyt valta-asetelmat ovat huolestuttavia, koska erimielisyyden sattuessa nainen voi käyttää niitä pelotteina saadakseen minut suostumaan tahtoonsa, johon suostuminen ilman pelotetta olisi mielestäni muuten kohtuutonta.
Mielestäni, koska naiset toimivat hyvin pitkälti intuition pohjalta, niin on vain ajan kysymys koska nainen alkaa käyttämään hänelle myötyisiä valta-asetelmia minua vastaan, minkä jälkeen hän myös tulkitsee perääntymiseni heikkoutena, josta seuraa kunnioituksen katoaminen ja siten epäkunnioitusta, joka taas vain lisää parisuhteen kannattamattomuutta.
Tässä käytännön esimerkki siitä miten nainen voisi käyttää hänelle suotuisaa valta-asetelmaa minua vastaan, intuition pohjalta, ilman tietoista tarkoitusta:
Nainen: Vie roskat ulos.
Minä: En jaksa.
Nainen: Sinä, et välitä minusta.
Minä: Kyllä välitän.
Nainen: No vie sitten roskat ulos, tai muuten minä lähden ja vien lapset mukana, koska sinä et selvästikään välitä minusta.
Naiset ovat turhia.
49
656
Vastaukset
Naisilla on myös monia muita heille myötyisiä valta-asetelmia, kuten se että he voivat halutessaan tehdä sinusta rikosilmoituksen ja syyttää sinua vaikka pahoinpitelystä, tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Asia on vakava uhka, vaikka se ei johtaisikaan tuomioon, syytöksen aiheuttavan sosiaalisen vaikutuksen takia. Ja uhka on todellinen, tilanteen helppouden takia, koska mikäli nainen olisi jostain syystä tyytymätön toimintaani parisuhteessa, niin hän voisi uudelleen tulkita (ystävättarian avustuksella) jonkin aikaisemman tapahtuman, ja syyttää minua sitten jostain rikoksesta. Minulle on nimittäin näin käynytkin, että kun olisin laittamassa parisuhdetta poikki, niin nainen alkoi keksiä syytöksiä minua vastaan, joilla hän voisi yrittää painostamaan minua siten, että kokisin, ettei minulla olisikaan varaa suututtaa häntä, koska jos tekisin niin, niin hän pystyisi aiheuttamaan vahinkoa minun maineelleni keksimillään syytöksillä. Kyseinen valta-asetelma, jälleen tekee naisten kanssa toimimisesta varovaisuutta ja suurta harkintaa vaativaa, koska hänellä on niin monia hänen kannaltaan hyödyllisiä valta-asetelmia, että aina kun on tekemässä jotain mikä saattaisi naisen hermostuttaa, on syytä huolellisesti miettiä että on kaikkien hänen koukkujen, vipujen ja verkkojen ulottumattomissa, ennen kuin asian tekee. Tämä taas tekee naisten kanssa asioinnista hyvin stressaavaa, koska sitä joutuu jatkuvasti miettimään omia ja naisen siirtoja, niin ettei itse päätyisi tilanteessa epäedulliseen asetelmaan, jota nainen voi käyttää omaksi edukseen.
Tässä nyt joitain ajatuksiani, joita koskien kuulisin mielelläni rakentavaa palautetta, koska saattaahan olla, että olen arvioinut tilanteen väärin ja siitä johtuen, elän elämääni tavalla joka ei ole paras mahdollinen.Ole sinkku jos sinkuttaa, rupea suhteeseen jos haluttaa.. En jaksanut lukea edes koko tekstiä, mutta kait siellä asiaakin oli, juuri siksi en oikein ymmärrä vuodatustasi...
- relaa-
No, 28-vuotiaana maailma on vielä noin yksiselitteinen, joten nauti ihan rauhassa vapaana olosta. Ehtii niitä lapsia tehdä myöhemminkin, sitten, kun ne tyttösetkin ovat naisia eivätkä leiki enää nuorenmiehen mielen kanssa.
- 6434568
Hienoa jos pärjäät itseksesi. Jos vältyt rakastumiselta, olet saanut harvinaisen lahjan.
Varoitan vain sinua asennevirheestä. Lapset eivät ole vain vesseleitä, jotka kuuluvat vanhemmilleen. Se menee juuri toisin päin: vanhemmat kuuluvat lapsilleen. Lapset mullistavat vanhempiensa elämän täysin.
Jos et ole valmis luopumaan elämästäsi, älä harkitse parisuhdetta äläkä missään nimessä siitä lapsia.Olen kyllä ollut aidosti rakastunut, mutta olen pystynyt selittämään ilmiön, enkä pidä sitä enää pätevänä argumenttina.
- monenlaistahiihtäjää
Anna mä arvaan. Sä oot tullut jätetyks ja sulla on hoitokontakti psykiatriselle puolelle?
Olen kyllä joskus tullut jätetyksi, mutta mitään kontaktia ei ole psykiatriselle, eikä muutakaan mielenterveyshistoriaa.
- Rose_91
Jos aivan todella ei parisuhdetta halua niin ei siihen kannata ruveta. Kaikki ihmiset eivät suhdetta kaipaa ja se on ihan ok. Ei mitään pidä tehdä siksi, että "niin vain kuuluu tehdä".
Tosin minusta sinun näkökulmasi parisuhteesta hyödyn hakemisena ja ainaisena valtataisteluna on melko outo. Ehkä sitten itsellä on ollut ihanne tilanne kun ympärillä on ollut koko elämäni lähinnä kestäviä parisuhteita, joissa elämän ilot ja surut on jaettu yhdessä. Se muokkaa ajattelua positiivisemmaksi. En itse ole parisuhteessa siksi, että saisin erilaisia "hyödykkeitä" mieheltäni vaan siksi, että rakastan häntä ja haluan jakaa elämäni hänen kanssaan. Mielestäni on ihanaa, kun saa jakaa elämänsä toisen kanssa. Tietysti parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja mutta eikö ajatuksena ole myös löytää sellainen kumppani, jonka kanssa ei tarvitse liian suuria myönnytyksiä tehdä?
Samatenajatukset lasten kiitämättömyydestä ja mahdollisista hyödyistä, joita lapsesta saa, ovat erikoisia. Jos lapsen päättää hankkia niin se on aina vanhempien oma päätös. Lapsi ei ole päättänyt syntyä joten ei lapsi ole vanhemmilleen oikeastaan mitään velkaa.
Tämä on tietysti vain minun mielipiteeni, mutta ehkä ajattelet asioita hieman turhan laskelmoivasti.Sanot: "En itse ole parisuhteessa siksi, että saisin erilaisia "hyödykkeitä" mieheltäni vaan siksi, että rakastan häntä ja haluan jakaa elämäni hänen kanssaan."
Itse kuitenkin näkisin asian niin, että ihminen rakastuu sellaiseen henkilöön, tai tahoon, tai asiaan josta intuitiivisesti kokee hyötyvänsä, tai jossa näkee potentiaalia omalle edulleen.
En väitä siis, että ihmiset, tai itsekkään, kylmän laskelmoivasti eläisin elämääni, vaan että tunteilleni ja tuntemuksilleni on aina jokin syy. Harva ihminen nimittäin rakastuu asiaan jonka kokee itse olevan hänelle kaikin puolin haitallinen - ihmisen enemmänkin rakastuvat asioihin jotka antavat heille nautintoa, turvaa, mahdollisuuksia, tai muita hyödykkeitä. Tunnereaktio syntyy sen tajuamisesta, että taho saattaisi olla henkilölle hyödyksi, ja tämä tunnereaktio sitten linkittyy tähän kyseiseen tahoon, jolloin syntyy illuusio, että henkilö rakastaisi tahoa itseään, hänen rakastaen kuitenkin sitä hyötyä minkä näkee tahon hänelle antavan. Eli mikäli henkilö myöhemmin näkeekin tahon "uudessa valossa", jolloin hänen ei enää näekkään tahoa hänen edulleen hyödyllisena, niin tällöin ns. "rakkaus kuole".- Rose_91
T12 kirjoitti:
Sanot: "En itse ole parisuhteessa siksi, että saisin erilaisia "hyödykkeitä" mieheltäni vaan siksi, että rakastan häntä ja haluan jakaa elämäni hänen kanssaan."
Itse kuitenkin näkisin asian niin, että ihminen rakastuu sellaiseen henkilöön, tai tahoon, tai asiaan josta intuitiivisesti kokee hyötyvänsä, tai jossa näkee potentiaalia omalle edulleen.
En väitä siis, että ihmiset, tai itsekkään, kylmän laskelmoivasti eläisin elämääni, vaan että tunteilleni ja tuntemuksilleni on aina jokin syy. Harva ihminen nimittäin rakastuu asiaan jonka kokee itse olevan hänelle kaikin puolin haitallinen - ihmisen enemmänkin rakastuvat asioihin jotka antavat heille nautintoa, turvaa, mahdollisuuksia, tai muita hyödykkeitä. Tunnereaktio syntyy sen tajuamisesta, että taho saattaisi olla henkilölle hyödyksi, ja tämä tunnereaktio sitten linkittyy tähän kyseiseen tahoon, jolloin syntyy illuusio, että henkilö rakastaisi tahoa itseään, hänen rakastaen kuitenkin sitä hyötyä minkä näkee tahon hänelle antavan. Eli mikäli henkilö myöhemmin näkeekin tahon "uudessa valossa", jolloin hänen ei enää näekkään tahoa hänen edulleen hyödyllisena, niin tällöin ns. "rakkaus kuole".Jos sattuu ihastumaan mieheen omassa harrastuspiirissä eikä tiedä tästä oikeastaan mitään niin miten toisesta on voinut laskea itselleen jonkun hyödyn? Ja jouduin myös näkemään miehen "uudessa valossa" kun olimme olleet yhdessä puoli vuotta. Siitä huolimatta rakkaus ei loppunut vaan yhdessä ollaan edelleen. Ehkä suhde sitten pelastui siksi, että molemmat rakastavat nimenomaan ihmistä eikä sitä mitä resursseja toinen tuo mukanaan.
Tuo, että ihmiset eivät rakastuisi myös itselleen haitallisiin tyyppeihin ei muuten pidä paikkaansa. Näkeehän tämän jo siinä, että on olemassa ihmisiä, jotka ovat suhteessa esim. väkivaltaisen puolison kanssa. Rose_91 kirjoitti:
Jos sattuu ihastumaan mieheen omassa harrastuspiirissä eikä tiedä tästä oikeastaan mitään niin miten toisesta on voinut laskea itselleen jonkun hyödyn? Ja jouduin myös näkemään miehen "uudessa valossa" kun olimme olleet yhdessä puoli vuotta. Siitä huolimatta rakkaus ei loppunut vaan yhdessä ollaan edelleen. Ehkä suhde sitten pelastui siksi, että molemmat rakastavat nimenomaan ihmistä eikä sitä mitä resursseja toinen tuo mukanaan.
Tuo, että ihmiset eivät rakastuisi myös itselleen haitallisiin tyyppeihin ei muuten pidä paikkaansa. Näkeehän tämän jo siinä, että on olemassa ihmisiä, jotka ovat suhteessa esim. väkivaltaisen puolison kanssa."Tuo, että ihmiset eivät rakastuisi myös itselleen haitallisiin tyyppeihin ei muuten pidä paikkaansa."
Se pitää paikkansa subjektiivisella tasolla, koska ihmiset jotka ovat heitä riistävissä suhteissa järkeilevät ja perustelevat asian itselleen perustellen asian lopulta niin että heidän silti kannattaa jäädä, vaikka näin ei ulkopuolisen mielestä olisikaan. Ihmiset siis rakastuvat ihmisiin jotka ovat HEIDÄN OMASTA MIELESTÄ heille hyödyllisiä.
"Jos sattuu ihastumaan mieheen omassa harrastuspiirissä eikä tiedä tästä oikeastaan mitään niin miten toisesta on voinut laskea itselleen jonkun hyödyn?"
Ihmisistä pystyy päättelemään aikas paljon ihan ensivaikutelmankin perusteella, ja vaikka nämä päättelyt eivät olisikaan 100 prosenttisia, niin silti ihmiset tekevät niitä, olivat ne oikein tai eivät, ja niiden perusteella ihminen laskee onko henkilö hänen mielestään kiinnostava vai ei.
Totta puhuttaessa, aika harvassa on ne mieljonäärit jotka kulkee rikkinäisissä verkkareissa, ryystettä rinnuksissa, tai ne sosiaalisesti vaikutusvaltaiset henkilöt jotka kulkisivat epämuodikkaissa, ja huonosti istuvissa vaatteissa. Aika harvassa on myös ne ihmiset, jotka uskovat, että ovat menestyneet ja onnistuneet elämässään ja kulkevat pää alhaalla, katsekontakteja vältellen. Kyllä ihmisen ulkoasusta, eleistä ja ruumiin kielestä pystyy päättelemään jo aika paljon.
- lksjfsalkdjf
Ei parisuhteeseen kannata tietenkään ryhtyä, jos sellaista ei kerran halua. Mitä lapsiin tulee, niin heidän kanssaan sitä elämäänsä vasta joutuukin muuttamaan. Kirjoituksesi perusteella varsinkaan lapsia ei voi sinulle suositella.
- Dghjklögff
Aloittajalle on ainoastaan yhdenlainen käsitys naisista. Voisin vastaavasti selostaa kuvauksen miehistä, mikä kertoisi vain vastaavasti yhden tyyppisestä miehestä.. ... mutta en viitsi.
Tarkoitus ei ole herjata naisia, tai osoittaa vikoja vain naisten luonteessa. Milestäni nekatiiviset seikat joita naisissa on ovat inhimillisiä, ja siten löytyvät molemmista sukupuolista. Itse satuin kuitenkin olemaan mies, joten naiset ovat ensisiainen tarkastelun kohteeni, mitä tulee parisuhteisiin.
Ne asiat mistä kritisoin naisia, löydän kyllä itsestänikin, mutta se että ymmärrän ja tiedän asian olevan luonnollinen seikka, ei mielestäni tarkoita sitä että minun tulisi sietää sitä, mikäli koen että minulla on vaihtoehto jossa minun niin ei tarvitsisi tehdä.
- uyouyf
Parisuhde ei mikään pakollinen juttu. Ei ollenkaan. Eikä ketään tarvitse miellyttäkään. Mutta miellyttäminen ja hyvä suhde ovat aivan eri asioita. Hyvä suhde toimii ilman mitään ihmeellisiä miellyttämisrituaaleja tms. Erityisen tärkeää on valita sellainen kumppani, joka sopii itselle ja itse sopii tuolle toiselle. Paljon auttaa, jos molemmat osaavat kommunikoida, puhua ja kuunnella toista, ottaa toinen huomioon. Vaikka ottaa toisen huomioon, niin se ei tarkoita etteikö pitäisi ottaa itseään huomioon. Parisuhteessa ei saa unohtaa itseään. Muuten se menee ainakin myttyyn, jos elää vain toiselle. Asioista pitää myös osata sopia, neuvotella. Kuin myös lukea rivien välistä ja katsoa sormien läpi. Huumori auttaa hyvin paljon arjessa, samoin riitelyn perusasiat. Ns. "vyön alle" ei koskaan isketä edes riidellessä, ei sallita sitä kumppaniltakaan. Ei haukuta, ei nimitellä. Tällä pärjää jo varsin pitkälle.
"Nainen: Vie roskat ulos.
Minä: En jaksa.
Nainen: Sinä, et välitä minusta.
Minä: Kyllä välitän.
Nainen: No vie sitten roskat ulos, tai muuten minä lähden ja vien lapset mukana, koska sinä et selvästikään välitä minusta."
Tämän kyseisen (hölmön..) sananvaihdon voi helposti välttää monilla tavoin. Ensin pitää todeta, ettei pohjimmiltaan ole kyse roskien viemisestä, vaan suhteen laadusta ja kommunikaatiosta. Nainen on mitä ilmeisemmin turhautunut viemään roskia. Eikä muitakaan kotitöitä ole jaettu tasapuolisesti, tai mitään sinnepäinkään. Häntä ärsyttää miehen vastaus "en jaksa" suunnattomasti. Nainenkaan ei jaksa, mutta siitä huolimatta tekee kaikenlaista. Jonkunhan on vietävä roskat ja tehtävä muut kotityöt. Nainen tekee ja tekee, vaikkei jaksa, koska rakastaa miestä, välittää hänestä. Mies kieltäytyy viemästä edes niitä roskia, nainen vetää johtopäätöksen, ettei mies välitä. Itseasiassa aika loogista. Roskien viemiseen kun ei kauheasti tarvitse jaksamista ja panostusta. Oikeasti mies ei VIITSI viedä roskia. Naisestaan välittävä mies ei vastaa naiselleen "en jaksa" kuin täysin hätätapauksessa. Esim. silloin kun pyydetään jotain mikä vaatii aikaa vievää keskittymistä ja/tai suorittamista. Silloinkin ensin mies kertoo miten kamala päivä töissä oli, nyt haluaisi vain olla rauhassa x ajan. Mutta tekee tämän tehtävän huomenna heti klo xx. Mutta jos nainen pyytää viemään vain roskat, niin mies voi - vaikkei huvittaisi - lähteä viemään ne heti - tai sanoo tarkan ajankohdan tunnin parin sisällä jolloin vie ne. Parempi olisi, että kaikkien kotitöiden tekemisestä sovittaisiin etukäteen vastuualueineen, eli kumpi hoitaa mitäkin ja kuinka usein. - anaaaalyyysi
Mikä tässä nyt oli se ongelma? Olet ehkäpä tunne-elämältäsi hieman kehittymätön, sen kuvan tästä saa. Ei kaikkien tarvitse mahtua muottiin.
Jos koet elämänasenteesi ongelmaksi, niin jokin terapia voisi olla hyvä reitti sen tutkiskeluun. Jos et koe sitä ongelmaksi, niin älä myöskään tee siitä ongelmaa itsellesi pohjautuen muiden ihmisten mielipiteisiin.Ongelma oli se, että näen muiden ihmisten kävelevän tietä jota omissa silmissäni ei ole hyvä kulkea. Ihmettelen vaikn miksi muut silti päättävät kulkea kyseistä tietä ja esitän joitain seikkoja koita minulle on sen suhteen, miksi tie ei ole niin hyvä kulkea. Ymmärrän, että joillain on jotain perusteluita sen suhteen, miksi he näkevät tie hyväksi kulkea, mutta mikäli olen itsekkin ajatellut kyseistä perustelua, arvioidessani tien kelvollisuutta, niin annan myös mielipiteeni sen suhteen, miksi olen kuitenkin, kyseisestä perustelusta huolimatta, nähnyt tien huonona kulkea.
Oma näkökantani tien kelvollisuudesa saattaa johtua kulmasta josta tietä tarkkailen, mutta minua kiinnostaisikin tietää, että mitkä ovat ne syyt ja perustelut joita niillä ihmisillä on, jotka tietä tänäpäivänä päättävät kävellä, jotta tietäisin olenko ottanut kaiken huonioon tehdessäni arviointiani tien kelvollisuudesta.Näkisin myös, että tunne-elämän kehitys on kääntäen verrannollinen ely-elämän kehitykseen. Eli, mitä enemmän henkilö ymmärtää maailmaa, niin sitä enemmän hän lakkaa luottamasta tunteisiin ja tuntemuksiinsa maailmasta, koska ymmärrys on vain kaikin puolin parempi opas todellisuudessa kuin tunne ja tuntemus.
- fgjfgjf
T12 kirjoitti:
Ongelma oli se, että näen muiden ihmisten kävelevän tietä jota omissa silmissäni ei ole hyvä kulkea. Ihmettelen vaikn miksi muut silti päättävät kulkea kyseistä tietä ja esitän joitain seikkoja koita minulle on sen suhteen, miksi tie ei ole niin hyvä kulkea. Ymmärrän, että joillain on jotain perusteluita sen suhteen, miksi he näkevät tie hyväksi kulkea, mutta mikäli olen itsekkin ajatellut kyseistä perustelua, arvioidessani tien kelvollisuutta, niin annan myös mielipiteeni sen suhteen, miksi olen kuitenkin, kyseisestä perustelusta huolimatta, nähnyt tien huonona kulkea.
Oma näkökantani tien kelvollisuudesa saattaa johtua kulmasta josta tietä tarkkailen, mutta minua kiinnostaisikin tietää, että mitkä ovat ne syyt ja perustelut joita niillä ihmisillä on, jotka tietä tänäpäivänä päättävät kävellä, jotta tietäisin olenko ottanut kaiken huonioon tehdessäni arviointiani tien kelvollisuudesta."Ongelma oli se, että näen muiden ihmisten kävelevän tietä jota omissa silmissäni ei ole hyvä kulkea.Ihmettelen vaikn miksi muut silti päättävät kulkea kyseistä tietä ja esitän joitain seikkoja koita minulle on sen suhteen, miksi tie ei ole niin hyvä kulkea. "
Tiedätkö mitä? Sinä pystyt tekemään ja muuttamaan vain omia valintojasi, omaa tietäsi, omaa elämääsi. Kenenkään tehtävä ei ole arvostella toisten ihmisten tekemiä valintoja. Jos sinulle on ongelmana, että toiset ihmiset kävelevät omia teitään, se on vain ja ainoastaan sinun ongelma. Ellet pääse siitä itse eroon, hakeudu terapiaan. On turha tehdä itselleen ongelmaa toisten ihmisten asioista, ne eivät sinulle kuulu. fgjfgjf kirjoitti:
"Ongelma oli se, että näen muiden ihmisten kävelevän tietä jota omissa silmissäni ei ole hyvä kulkea.Ihmettelen vaikn miksi muut silti päättävät kulkea kyseistä tietä ja esitän joitain seikkoja koita minulle on sen suhteen, miksi tie ei ole niin hyvä kulkea. "
Tiedätkö mitä? Sinä pystyt tekemään ja muuttamaan vain omia valintojasi, omaa tietäsi, omaa elämääsi. Kenenkään tehtävä ei ole arvostella toisten ihmisten tekemiä valintoja. Jos sinulle on ongelmana, että toiset ihmiset kävelevät omia teitään, se on vain ja ainoastaan sinun ongelma. Ellet pääse siitä itse eroon, hakeudu terapiaan. On turha tehdä itselleen ongelmaa toisten ihmisten asioista, ne eivät sinulle kuulu.Tarkoitukseni siis ei ole saada muita muuttamaan tietään, vaan ymmärtää miksi he niin tekevät. Tekevätkö he sen siksi koska
1. Asia vain sattuu olemaan helpoin valinta ja tapahtuvan luonnostaan?
2. Siksi koska he eivät tiedä kuinka muutenkaan elämää elää?
3. Siksi koska heillä on jokin tietoinen ja perusteltava syy?
Haluan siis ymmärtää ihmisiä jotka tekevät kanssani eri lailla, en siksi jotta voisin ilkkua heille, tai käännyttää heitä, vaan siksi koska haluan kuulla miksi he omasta mielestään niin tekevät, ja kuinka he käytöksensä perustelevat.- fgjfgjf
T12 kirjoitti:
Tarkoitukseni siis ei ole saada muita muuttamaan tietään, vaan ymmärtää miksi he niin tekevät. Tekevätkö he sen siksi koska
1. Asia vain sattuu olemaan helpoin valinta ja tapahtuvan luonnostaan?
2. Siksi koska he eivät tiedä kuinka muutenkaan elämää elää?
3. Siksi koska heillä on jokin tietoinen ja perusteltava syy?
Haluan siis ymmärtää ihmisiä jotka tekevät kanssani eri lailla, en siksi jotta voisin ilkkua heille, tai käännyttää heitä, vaan siksi koska haluan kuulla miksi he omasta mielestään niin tekevät, ja kuinka he käytöksensä perustelevat.Jaahas, no sitten. Hyvä.
1. "helpoin valinta ja tapahtuvan luonnostaan"
"luonto" on ihmisen dna:ssa. Se saa ihmisen etsimään parisuhdetta, tai sitten ei. Joillekin riittää ystävät, työ ja harrastukset. Useimmat viihtyvät itsekseen, mutta haluavat parisuhteen. Nimenomaan halu parisuhteeseen on vaikein, ei helpoin. Sillä ihminen, joka viihtyy itsekseenkin ja haluaa parisuhteen, ei halua minkälaista parisuhdetta tahansa. Siinä pitää usein kurkistella monen kiven alle, eikä sittenkään välttämättä tärppää. Ajan kanssa todennäköisesti kyllä, riippuen kuinka voimakas halu.
Monet kuitenkin ns. ajautuvat parisuhteeseen. Yleensä siinä ei ole kyse enää halusta vaan tarpeesta. Kun on kyse tarpeesta, niin kumppanin kriteerit eivät ole niin tiukkoja. Melkein mikä tahansa kelpaa. Läheisriippuvaiset kuuluvat tähän ryhmään. He usein jatkavat suhdetta, vaikka se olisi silminnähden heille haitallinen, jopa vaarallinen.
2. Siksi koska he eivät tiedä kuinka muutenkaan elämää elää?
Tähän ryhmään kuuluu usein pelkästään edellä mainittuja läheisriippuvaisia. Heille on tarve elää parisuhteessa, ja kaikki energia menee siihen. Toki on myös ihmisiä, joita ei kiinnosta pätkääkään mikään muu kuin se mitä on aina ollut. Tottumus on toinen luonto. Vai meniköhän tuo sanonta oikein...?
3. Siksi koska heillä on jokin tietoinen ja perusteltava syy?
Kaikelle voi olla vaikka ja mitä syitä, tai sitten ei. Mutta joka tapauksessa parisuhde, avioliitto, lapset - ne kaikki ovat tietoisia valintoja. Itsekin olen ollut naimisissa, parisuhteessa, on lapsia (jo aikuisia). En lähtisi perustelemaan ja selittelemään valintojani yhtään sen enempää. Minä vain halusin naimisiin ja lapsia. Myöhemmin halusin erota. Minulla on miesystävä ja paljon todella erilaisia ystäviä. Olen heistäkin ikionnellinen. Tällä hetkellä olen urani huipulla, maailman mielenkiintoisimmassa työssä ja työpaikasta. Harrastan säännöllisesti tiettyjä lajeja, mutta ainakin joka viides vuosi harrastan jotain uutta. Sellaista, johon en tunne oikeastaan mitään mielenkiintoa. "No mitäköhän tuokin nyt sitten on, mitä siellä tehdään". Varsin kummallista, että aina olen alkushokista toivottuani innostunut jostain, mistä en ikinä olisi voinut kuvitella innostuvani. Ihmiselle tekee hyvää tutkia erilaisia alueita, ja välillä poistua mukavuusalueeltaan.
- fgjfgjf
Piti kyllä vielä sanoa otsikoinnista: "naiset ovat turhia". Ilman naista et sinäkään olisi syntynyt. Ja etenkin ilman naista, ja kohtua. Miehet ovat turhempia näissä lisääntymisasioissa.
Näin on. Otsikko olikin tarkoituksella hivenen provosoiva, jotta saisin useamman lukemaan ajatukseni ja siten kuulla useamman ihmisen mielipiteen.
Olen samaa mieltä, että miehet ovat tässä yhteiskunnassa erittäin turhia ja korvattavissa.
Miehiltä on jo kauan aikaa siitten riistetty heidän luontaisten hyödykkeiden arvo.
1. Aseet riistivät miesten arvon suojelioina.
2. Koneet riistivät miehen arvon kantajana, rakentajana, kaivajana, yms.
3. Keinohedelmöitys riisti miehen arvon siittäjänä ja isänä.
4. Valtio riisti miehen arvon vaimon ja lapsien taloudellisena tukena.
5. Koulutusjärjestelmä riisti miehen arvon lapsiensa opettajana.
Sama muutos on nyt myös tapahtumassa naisille, koska naisten arvoa ollaan riistämässä pornon ja muiden välineiden ja asioiden kautta, joiden tarjoajana naiset ennen olivat korvaamattomia.- anaaalyyysi
T12 kirjoitti:
Näin on. Otsikko olikin tarkoituksella hivenen provosoiva, jotta saisin useamman lukemaan ajatukseni ja siten kuulla useamman ihmisen mielipiteen.
Olen samaa mieltä, että miehet ovat tässä yhteiskunnassa erittäin turhia ja korvattavissa.
Miehiltä on jo kauan aikaa siitten riistetty heidän luontaisten hyödykkeiden arvo.
1. Aseet riistivät miesten arvon suojelioina.
2. Koneet riistivät miehen arvon kantajana, rakentajana, kaivajana, yms.
3. Keinohedelmöitys riisti miehen arvon siittäjänä ja isänä.
4. Valtio riisti miehen arvon vaimon ja lapsien taloudellisena tukena.
5. Koulutusjärjestelmä riisti miehen arvon lapsiensa opettajana.
Sama muutos on nyt myös tapahtumassa naisille, koska naisten arvoa ollaan riistämässä pornon ja muiden välineiden ja asioiden kautta, joiden tarjoajana naiset ennen olivat korvaamattomia.Yhteiskunta kehittyy ihmisten keksintöjen avulla. Edelleen siellä koulussakin ihminen, mahdollisesti jonkun isä tai äiti opettaa toisten lapsia, kun sillä aikaa joku ihminen toimii sähkötuotannossa, joku kuljettaa autolla ihmisiä töihin ja kouluun nje. kehittymään ja tuottamaan lisää ihmiskunnan ylläpitämiseksi ja toiminnan jatkumisesta. Loppujen lopuksi se on edelleen se ihminen joka on kaiken takana.
- anaalyyysi
Et ole ehkä ollut rakastunut tai rakastanut ketään. Ehkä tunteesi Ihmisiä kohtaan on samanlaiset kuin jotain arvokasta esinettä kohtaan. Ne tunteet ovat pinnallisia ja esine on vaihdettavissa kun sen hyöty ei enää kata ylläpitovaivaa.
- eilapsia
Ennen oli ok, että mies käskytti naista ja teki kaikki kodin siisteyden eteen. Miehille se oli ok, mutta ei naisille. Silti sitä tehtiin, kun kukaan muu ei niitä tehnyt. Ennen mies toi rahan kotiin ja nainen hoiti kodin.
Nyt kun asia on toisin. Miehet saavat valittaa ja kun joutuvat tekemään kodin eteen se onkin kamala asia. Silti useassa perheessä se nainen tuo rahan kotiin ja miehelle ei käy edes roskien vieminen.
Voi sanoa "en jaksa" naisen on ollut kautta aikojen jaksettava, vaikkei niin haluaisikaan.
Ny 2000- luvulla miehelle käy yhteiselämä mahdottomaksi, jos joutuu jotain tekeen parisuhteen eteen. Ei se oo niin, että silloin ennenkin oli näin nii nytkin on.
Aina hoetaan miten pitää uudistaitua ja hoitaa asiat kotiin liittyvissä asioissa . Ei se oo niin että jos mies joutuu panostaan parisuhteessa, että aina pitää hyötyä,että voi jotain tehdä.
En todellakaan suosittele sinulle lapsia, koska joudut silloin tekeen asioita mitä et jaksa. Taidat olla itsekeskeinen ihmiinen."Taidat olla itsekeskeinen ihmiinen."
Kyllä, niin olenkin - varsinainen ihmishirviö ja narsistipaholainen. Naisten alistaja ja itseni rakastaja. pusi pusi ;)
Mutta et voi kuitenkaan kiistää, että niin se vaan menee, että seksuaalisuudessa on kysymys vallasta. Ei alistettu mies saa edes kulliaan pystyyn, koska jos mies pelkää (kuten ihminen alistettuna tekee), ei hän voi saada erektiota.
Mieti kaikkia näitä pedofiili miehiä. He ovat kaikki sellasia vässyköitä, joilla on huono itsetunto ja siksi he kiihottuvat vain lapsista, koska lapset ovat ainoa joihin he kokevat että heillä on valta-asema.
Toinen pointti: Mieti miksi naiset tykkäävät monesti siitä että heidät sidotaan ja miehet taas puolestaan kiihottuvat siitä kun nainen on sidottu, tai muuten seksuaalisesti alistettu.
Kolmas pointti: Mieti kaikkia tapoja joilla naiset yrittävät vietellä miehiä. Eikö kaikissa näissä konsteissa keskeisenä seikkana ole se, että nainen yrittää esittää heikompaa ja haavoittuvaisempaa kuin mitä on, ja siten kiihottaa miestä alitajuisella tasolla, koska tämä saa miehen kuvittelemaan, että hänellä on valta-asema? Miehet jotka kiihottuvat laihoista naisista, tekevät niin koska he kokevat, että heillä on fyysisen kokonsa puolesta naiseen valta-asema. Miehet jotka kiihottuvat lihavista naisista, tekevät niin koska he näkevät että heillä on naiseen valta-asema, koska naisen lihavuus estää häntä tekemästä tyettyjä asioita ja aiheuttaa hänelle sosiaalisen stigman. Mieti korkokenkiä - eikö ne ole kiihottavat siksi, että ne rajoittavat naisen liikkumista ja siten tekevät hänestä helpommin alistettavan? Mieti pitkää tukkaa - eikö se ole kiihottava siksi koska se on niin epäkäytännöllinen, ja siten estää naista esim. tappelemasta, jolloin hän on jälleen miehen helpommin alistettava. Eikä myös kaulapanta naisella ole erityisen seksuaalinen vaate, ja miksiköhän asia olisi näin? Olisikohan siksi koska tämä kertoo välittömästi miehelle, että nainen on alistettu, mikä jälleen kiihottaa miestä, koska valta-kiihottaa miestä. Mites "Sano minua rehtoriksi" - miksi rehtoriksi? Miksi ei talonmieheksi, tai siivoojaksi? Olisikohan samasta syystä - eli siksi koska miehet kiihottuvat vallasta.
Mikäli yhteiskunta riisuu mieheltä vallan, niin hän myös tuhoaa miehen seksuaalisesti, mutta samalla kun yhteiskunta tekee niin, niin se riistää myös naiselta hänen seksuaalisuutensa, riistämällä naisilta heidän feminiinisyytensä.
- cyvuik
Trolli ihan selvästi. Tällä on kirjotuksella on tarkoitus saada kukkahattu tädit vihaseksi.
Älytöntä ja sairasta touhuaMielestäni päättelyssäsi on looginen virhe. Oletat, että olisi mahdollista elää niin että kukkahattutädit eivät tulisi vihaisiksi. Lakkaa elämästä pelossa - veräjän ovi on ollut auki koko ajan, sen kuin vain juokset vapauteen.
- MurhiaTurheita
Ei se. Jos romanssi syttyy, rakkaus ja suhde syntyy... sitä voi miettiä sitten kun se tapahtuu...
Kun aihe ei ole ajankohtainen, tuskin siihen motivaatiotakaan syttyy.
:)
Tarkoitan, palstat on täynnä , vikaa siinä ja vikaa tässä, kun rakkaus leimahtaa sitä ei katsele vikoihin.... kun ei ole ihastunut/eikä rakastunut , kiinnittää mielen vikakohtiin....
Toiset murehtii , on ulkonäköpaineita jne.... mut naurettavia tommoset x)
Sitko lempi leimahtaa, se leimahtaa... elä siinä sitten... älä ennen... x) - Ylläriylläri
Olet ihan normaali narsisti. Kaltaisillasi ei ole empatiaa tai syvää tunne-elämää. Jatka vaan sinkkuna. Se on varmasti parasta kaikille.
- nonnniiiiiii
Kuka tässä on puhunut kullin pystyssä pitämisessä ?
Ei suorasti muut kuin minä, mutta noin niin kuin lisääntymisen, ja siten myös yhteiskunnan kannalta aika oleellinen asia.
- jjllkb
En suosittele sinulle lapsia ollenkaan, koska joutuisit ajattelemaan muita kuin itseäsi ja muut voivat jopa hyötyä sinusta. Parempi ettet hanki lapsia. Vesseleitä voi hetken olla, mutta sinulle se voisi olla ylipääsemätöntä huolehtia lapsesta. Joutuisit ottaan lapsen edun huomioon. Se on elin ikäinen vastuu toisesta ihmisestä , vaikka lapsen ylläpito loppuu, kun hän täyttää 18 - vuotta silti sinulla on elin ikäinen vastuu toisesta.
Et ole siihen valmis koskaan. - rajatonmies
Tunteet ovat hyvinkin tarpeellisia. Mutta ne voivat olla myös haitallisia, jos niiden antaa sitä olla. Pidät tunteita kuitenkin epämukavina, koska et tunnista omia tunteitasi etkä osaa toimia niiden kanssa, joten turvaannut järkeen. Se on tunneperäistä toimintaa, joka on puolestaan itsesuojeluvaistosi sanelemaa. Joten toimit itseäsi vastaan, järkevästikin ajatellen. Pakenet luomiesi henkisten muurien taakse, ja niiden takana turvallisesti haet itsellesi uhrin aseman, ja syytät maailmaa siitä, että se ei toimi juuri niinkuin sinä haluaisit. Sinulla ei ole omaa emotionaalista kokemusta aikuisen miehen elämästä, ja silti luot kummallisia teorioita siitä kuinka yhteiskunta nykyaikana tekee miehen tarpeettomaksi. Haloo? Yllättäen sinua ei ohjaa järki, vaan ainoastaan omat pelkosi, kuten jokaisesta kirjoituksestasi voi lukea.
Se, että väität järkiuskoasi jotenkin tunne-elämää ylevämmäksi, on hybriksesi.Sanoit: "Pakenet luomiesi henkisten muurien taakse, ja niiden takana turvallisesti haet itsellesi uhrin aseman, ja syytät maailmaa siitä, että se ei toimi juuri niinkuin sinä haluaisit."
En kyllä voi yhtään samaistua tuohon. En näe itseäni kyllä yhtään uhrina, vaan minusta asiat vain ovat kuten ne ovat, ja siten tietyn lainen toiminta on tietyssä tilanteessa kannattavampaa, kuin toisen lainen toiminta.
En kuitenkaan kiistä sitä, että minun toimintaani ohjaa jokseenkin pelot. Näen kuitenkin pelon aika keskeisenä motivaattorina, kun ihmisten psykologisia syitä selvitetään heidän toiminnoilleen.
Käyn töissä, koska en halua olla köyhä - eli köyhyyden pelkoni ajaa työntekokäytöstäni.
Jotkut ovat mukavia kaikille, koska he eivät halua jäädä yksin - eli yksinäisyyden pelko ajaa monien ihmisten sosiaalista käyttäytymistä.
Kuntoilen, ja syön terveellisesti, koska en halua kuolla enkä sairastua ennenaikaisesti - eli kuoleman ja terveyden menettämisen pelko ajaa liikunta- ja ruokailukäyttäytymistäni.
Vältän parisuhteita, koska en halua tulla hyväksikäytetyksi, enkä petetyksi - eli hyväksikäytön ja petoksen pelko ajaa parisuhdekäyttäytymistäni.
Onko tässä sinusta jotakin vikaa, tai outoa? Minusta kyseessä on aika normaali tilanne, jota vastaan toimimista voisi jopa pitää jonkin sorttisena mielisairautena.- rajatonmies
Eipä juuri missään, mikä ei ole laitonta, ole todellisuudessa mitään merkittävää vikaa silloin kun ollaan oikeasti rehellisiä itselleen. Ei edes itsekeskeisyydessä, paitsi silloin kun on vastussa esimerkiksi lapsista. Kirjoitat paljon myös asiaa, ja olet ainakin osittain oikeassa joissakin kohdin. Lisäksi arvostan vastaamistasi, kommenttini voi lukea tuomitsevana ja vähempi henkilö olisi ollut hiljaa.
Minkä näkisin lähinnä ongelmaksesi on se, että et vaikuta käyvän läpi omakohtaisesti läpi niitä haasteita, jotka tekisivät sinusta oikeasti kaiken sen arvoisen arvioijan, millaisen yrität kirjoituksissasi tuoda esille. Tavallaan ymmärrän sen, sillä aikanaan itsekin menin tilanteisiin vain pää edellä. Myöhemmin kuitenkin opin menemään niihin välillä myös pe.rse edellä, ja tämän opin rikastuttamana en palaisi vanhaan, en millään.
Kannustan sinua voittamaan pelkojasi niin paljon kuin pystyt, ja luultavasti jossain vaiheessa, kun huomaat niissä piilevän esteellisen vaikutuksen elämääsi tulet niin myös tekemään. Kannustan opettelemaan ottamaan rennosti yleensä. Nimittäin kaikkea voi yrittää välttää, myös elämistä. Onko välttelevän ja itseensä kääriytyvän elämä niin hienoa, vaikka se kestäisi hetken pitempään, tai vaikka omistaisi turvallisuuden tunnetta luovan numeron pankkitilillä? Luultavasti nimittäin selviydyt, vaikka olisit väliaikaisesti työtön, etkä kuole heti jos jätät lenkin väliin ja syöt kebabin, jne. jne. Lisäksi naisia on hyvin monenlaisia. Tunnen monta, ja olen tuntenut enemmän, ja oikeastaan ainoa seikka mitä todella olen oppinut on se, että naiset ovat ensisijaisesti yksilöitä - eivät siis mikään homogeeninen ryhmä, jolta sopii odottaa aina samanlaista reaktiota samassa tilanteessa. Osa naisista on todellakin kovia hyväksikäyttäjiä, ja osa hyväksikäytettäviä. Tähän väliin mahtuu valtava määrä järkeviä ja hienoja naisia, joiden kanssa seurustelu voi olla hyvinkin järkevää. Tai tunteellista jopa.
Tieto pelkän tiedon vuoksi on vain tietoa. Haasta myös itsesi välillä, ettet kuole henkisesti pystyyn.
- Totuudenkertojatar
Minusta sinä vain analysoit nyt kaiken puhki. Elät elämääsi niin kuin hyväksi näet. Mikään vaihtoehto ei ole sileä, tasainen, helppo. Nyt sinusta tuntuu ettet halua parisuhdetta, se on ihan fine. Se voi kostautua tai olla kostautumatta myöhemmin. Kaikki tekevät virheitä, joita katuvat, tai pikemminkin miettivät mitä jos olisin valinnut toisin. Mitä jos olisin yrittänyt kuitenkin. Tai että ei olisi pitänyt yrittää kuitenkaan. Kyllä mä sanoisin että elät elämää just niin kuin tällä hetkellä tuntuu hyvältä, voit myöhemmin mahdollisesti vatvoessasi palata siihen ajatukseen, että se tuntui silloin hyvältä ratkaisulta.
- yiuik
Tuollainen asioiden turha pyörittely voi tehdä sinut täysin hulluksi. Relaa, ajattele vähemmän, tee asioita, joista nautit.
Jokainen on tai ei ole suhteessa. Kannattaa silti muistaa, että Suomi on luvattu sinkkujen maa. Jos nuorena rakastaa vain omaa itseään, eikä heittäydy suhteeseen/suhteisiin, vanhempana siitä tuskin mitään tulee, vaikka itse haluaisi. Tai kuolee ennen kuin on vanha.
Aikuisten oikeasti parisuhteessa voi oppia eniten niin toisesta ihmisestä kuin myös itsestään. Kun jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa, oppii itsestään asioita, joita yksineläjä ei joudu kohtaamaan itsessään. Sori, mutta epäilen kykyäsi edes solmia parisuhdetta, koska analysoit niin vimmatusti.- fgk000
Käytetyt naiset eivät ole kunnioitettavia.
- yksinonhyvä
Ap:n on on EHDOTTOMASTI elettävä elämänsä ihan itsekseen, siis ilman ketään naista, ainakaan vakituista. Ehdottomasti.
Tämän tyyppisen miehen kanssa yhdessäeläminen olisi katastrofi. Mieletön tarve analysoida ja analysoida, mikä tekee jos ei ihmistä itseään, niin ainakin sen kumppanin hulluksi. Kukaan tuollaista jaksa.
Kyse ei ole edes naisista, vaan yleensä toisista ihmisistä, mutta naisiin on miehen helpointa juuttua, kun ei tunne kestävänsä sen paremmin itseään kuin muitakaan. Elämästä VOI tehdä vaikean miettimällä kaiken aikaa, miten muista ihmisistä ja ihmissuhteista joko hyötyy tai ei, mikä suhde on kannattava ja mikä ei, saako enemmän kuin antaa ja niin edelleen. Samaa ajattelen, kuin edellinen vastaaja, parisuhteen solmiminen ei tuolla asenteella edes luonnistu.
Kaikkien ihmisten ei pidäkään elää parisuhteessa. Monillekin ihmisille yksin eläminen on se parhain valinta, koska ketään toista ihmistä ei saisi altistaa jatkuvalle arvioimiselle. Karu totuus on, että lasta ei voi hankkia ilman toista sukupuolta ja se hankittu lapsi on sitten molempien yhtä paljon, joten jos noin pahoja uhkakuvia kokee lasten hankkimiseen liittyvän, niin jääkööt ne lapset toisten tehtäviksi.
Jokaisen ihmisen pitäisi saada elää sitä elämää, minkä itselleen kokee parhaimmaksi, ja jos noin ankaraa analysointia harrastaa, niin eiköhän se oma paras ole sieltä jo kristalloitunut. - Möhöö
Vanha sanonta, kun koville pannaan niin koiraskin poikii.
- wedontgiveafuck
Olipa tosi piiiiiiiiiiitkä aloitus aivan turhasta asiasta. Senkun olet yksin ihan vapaasti, oma on valintasi. Tosin tuollainen ylipitkä vuodatus asiasta on jokseenkin ristiriitainen, tuskin edes itse uskot sanoihis.
- omallatavallasitietty
En jaksanut ap edes lukea koko pitkää sepustustasi ja olen samaa mieltä tuosta ylianalysoimisestasi kuten joku muukin ketjussa sanoi. Lisäksi ongelmasi on se, että ylianalysoit tulevaisuutta, pelkäät mitä kaikkea voi tapahtua ja seurata ym. Se nyt vaan on niin, että elämää ei täysin voi hallita ja kontrolloida, mutta en silti tarkoita että mitään mielettömyyksiä kannattaa tehdä.
Ainoa asia mitä kannattaa analysoida on tämän hetken tilanne ja ratkaisut tämän hetken tilanteessa ja mihin ne vaikuttaa. Aika hassulta kuulostaa kuitenkin yrittää analysoida, että jos teen lapsia ja sitten tapahtuu tätä ja tuota, josta ei kuitenkaan voi tietää. Itse olen jonkinverran analysoija, mutta itse ainakin tarttuisin onneen, jos minun eteen sellainen tulisi enkä miettisi, että mut kun sitä ja tota ja tätä. Kukin tavallaan. Eiköhän kuitenkin juhlisteta jo vappua. - Kukkahattutäti-2
Erinomaista, että koet parisuhteen tarpeettomaksi. Riski, että lisääntyisit, pienenee oleellisesti. Käsityksesi lapsista on vaan niin kovin pielessä. Lapset eivät lähtökohtaisesti ole kiitollisia vanhemmilleen, vaan pitävät kaikkea heidän eteensä tehtyä itsestäänselvyytenä. Ja niin se onkin! Lapsen rakkaus vanhempaa kohtaan on usein ehdotonta, vanhemman kelvollisuudesta riippumatonta. Omien sanojesi mukaan olet narsisti; sellainen vaikutelma todellakin tästä tekstistä välittyi, ja siten olet vanhemmaksi kelvoton. Lapset olisivat surkeita uhrejasi. Näin mahdollisesti sinullekin on lapsuudessasi käynyt, katkaise kierre. Suosittelen vasektomiaa.
- Tasapainoinen34
Olipahan kirjoitus..
Sinulla on erittäin paha naisfobia. Kirjoituksestasi huokuu se, että koet naisen melkoisena uhkana elämällesi ja perustelet itsellesi sen, että naisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Sinun ongelmasi juuret ovat lapsuudessa. Äitisi taisi olla melkoinen hirviö perheessäsi ja isäsi eli täydellisesti äitisi tossun alla. Hänellä ei tainnut olla sanavaltaa mihinkään asiaan. Koko perheesi taisi elää hirviö äidin määräyksen alla? Sinulla on erittäin vääristynyt kuva naisista. Sinä heijastat näitä käsityksiä naisiin ja saat takaisin juuri sen minkä uskot.
Näin terveen naisen näkökulmasta vaikutat melkoisen häiriintyneeltä ihmiseltä. Vaikutat empatiakyvyttömältä, varautuneelta, itsekeskeiseltä, narsistiselta.. tasapainoiset naiset väistävät sinut, koska he aistivat tämän kaiken sinusta hyvin pian. Mutta ne häiriintyneet naiset kyllä hakeutuvat luoksesi..
Jos haluat muutosta suhteisiisi, niin sinun pitää muuttua..Äitini oli melko etäinen, lapsuudessani ja isää tapasin ehkä 2 tuntia kerran kahteen vuoteen. Minulla on siis melko muodolliset suhteet sukulaisiini, mutta myöhemmin elämässäni olen kuitenkin saanut syvennettyä suhdettani kahteen siskooni. En voi sanoa, ettäkö olisin kärsinyt mistään tyrannin alla elämisestä. Enkä usko, että teen kyseisiä havaintoja ja arvioita tunne-asetelmasta, vaan enemmänkin näen, että teen havainnot täysin loogisesta näkökulmasta.
Sanot, että "Sinulla on erittäin vääristynyt kuva naisista." jotta pystyisin paremmin ymmärtämään näkökantaasi, niin voisitko tarkentaa miten kuvani naisista tarkalleen ottaen on mielestäsi vääristynyt? Sekä millaisia naiset sitten mielestäsi todellisuudessa ovat?- walburi
Minusta aloituksessa oli ihan asiallista pohdintaa, joskin lopussa oli havaittavissa mielestäni turhia pelkoja lapsien pois viemistä koskien. Jos olosuhteet päätyy siihen että tulee ero ja äiti vie lapset, niin sitten on vain sovelluttava siihen. Ei lapsi sinua siitä syytä ja tunteet varmasti säilyy sinun ja lapsen välillä. Toki on harmi jos haluaisi olla aktiivisemmin osana lapsen elämässä, eikä siihen ole syystä tai toisesta mahdollisuutta. Mutta siihen on silloin vain sopeuduttava.
Mitä taas alkupään pohdintoihin tulee:
Jos parisuhteeseen ryhtyy niin se vaatii totta kai kompromisseja puolin ja toisin. Tosin harvoin se mikään älyllinen päätös on, sitä vain pitää toisesta niin paljon että haluaa toisen kanssa olla (ja kompromissit tulee tehtyä luonnostaan). Tietenkään jos ei ole rakastunut niin harvoinpa niitä kompromisseja haluaa alkaa tekemään (ellei juuri ole läheisriippuvainen, eli ei pysty/uskalla elää yksin).
Itse elän aloittajan kanssa samankaltaisessa tilanteessa. Minulla on paljon hyviä naispuoleisia ystäviä ja lisäksi seksisuhde. Koen saavani tarpeeksi naissseuraa ja olen täysin tyytyväinen tilanteeseeni, mutta ei minulla myöskään ole mitään parisuhteeseen alkamista vastaan jos tulee kohdalle ihminen jonka kanssa haluan tiiviimmin aikaa viettää. Tilanteen mukaan.
Miksi ylimiettiä asioita? Tekee niin kuin milloinkin parhaaksi kokee. - oiiuo
T12 kirjoitti:
Äitini oli melko etäinen, lapsuudessani ja isää tapasin ehkä 2 tuntia kerran kahteen vuoteen. Minulla on siis melko muodolliset suhteet sukulaisiini, mutta myöhemmin elämässäni olen kuitenkin saanut syvennettyä suhdettani kahteen siskooni. En voi sanoa, ettäkö olisin kärsinyt mistään tyrannin alla elämisestä. Enkä usko, että teen kyseisiä havaintoja ja arvioita tunne-asetelmasta, vaan enemmänkin näen, että teen havainnot täysin loogisesta näkökulmasta.
Sanot, että "Sinulla on erittäin vääristynyt kuva naisista." jotta pystyisin paremmin ymmärtämään näkökantaasi, niin voisitko tarkentaa miten kuvani naisista tarkalleen ottaen on mielestäsi vääristynyt? Sekä millaisia naiset sitten mielestäsi todellisuudessa ovat?Naisia kaikenlaisia, kuten miehiäkin.
Olet elänyt tunnekylmässä ilmapiirissä lapsuutesi. Se jättää jälkensä, pyrit analysoimalla paikkaamaan tunnetyhjiötäsi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1371916- 271908
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231848Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851630Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?621448Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201266Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371163Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381160- 111148
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101137