Muistan lukeneeni, että kirjoituksiin voi osallistua ilman ainuttakaan käytyä lukion kurssia, jos pohjalla on ammatillinen tutkinto, olenko käsittänyt oikein?
Olen opiskellut ammatillisen tutkinnon aikuispuolella, jossa meillä ei ole ollut ollenkaan perusaineita.
Osallistuisin toki iltapuolella joillekin kursseille, mutta olisiko mahdollista tehdä esim niin, että jaan kirjoitukset kolmeen perättäiseen kirjoituskertaan, jolloin lukisin vain niitä aineita jotka kirjoitan kerralla? Esim. jos kirjoittaisin englannin ja matikan vuoden päästä keväällä, opiskelisin niitä kuin viimeistä päivää, enkä muita aineita. Sitten taas seuraaviin kirjoituksiin valittujen aineiden opiskelun aloittaisin noiden kirjoitusten jälkeen. Toki todellisuudessa opiskelisin päällekkäin, mutta periaatteessa voisiko se mennä noin?
Valkolakki ilman lukiota
24
1101
Vastaukset
- Opiskeluunjääkoukkuun
Periaatteessa kyllä, mutta jos katsot jonkin iltalukion opintotarjotinta, niin ei siellä ole tarjolla yhden syksyn aikana esim. kaikkia englannin kursseja.
Jos haluat menestyä hyvin kirjoituksissa, niin suosittelen sinua opiskelemaan kaikki kurssit niissä aineissa, jotka kirjoitat, myös syventävät.
Sitten sinulle voikin käydä kuten minulle. Minäkin opiskelin ensin vain ne aineet, jotka kirjoitinkin, pääsin ylioppilaaksi (minullakin siis ammatillinen tutkinto), ja sitten opiskelin vielä kaikki jäljelle jääneet pakolliset kurssit, niin että sain myös lukion päättötodistuksen. - Lakkiilmanlukiota
Kiitos vastauksesta!
Itse asiassa luinkin nyt tarkemmin aiheesta, ja vaatimuksena on vähintään 2,5 vuotta kestänyt ammatillinen koulutus. En nyt tiedä kuinka tuo omani sopii, sillä sen kesto oli 1,5 vuotta. On kuitenkin ihan sama tutkinto kuin minkä nuoret suorittavat.
Ilmeisesti niitä vaadittavia opintoja tulisi kuitenkin.
Otan yhteyttä lähimpään iltalukiota tarjoavaan kouluun ja varaan keskusteluajan opinto-ohjaajan kanssa. :) - jhjkhkh
Mitä meinaat 1,5 vuoden koulutuksellasi? Itse kun kävin ammattikoulun, niin luokallani oli muutama vähän vanhempi oppilas ja he valmistuivat about 1,5-2 vuodessa, koska heillä oli jo aikaisemmin käytynä lukio/amis.
Voisi jotenkin kuvitella, että sulla pitää todellakin olla alla se 2,5 vuotinen koulutus, koska muutenhan vaatimuksena olisi "ammatillinen koulutus", eikä "2,5 vuotta kestänyt ammatillinen koulutus". Mutta tosiaan kannattaa kysellä siltä opinto-ohjaajalta.
Mutta muuten ihan mahdolliselta ja järkevältä tuo suunnitelmasi vaikuttaa. Itse kirjoitin ammattikoulupohjalta, mutta kävin kirjoitusten aikana nettilukiota ihan vain sen takia, että reenasin siellä niihin aineisiin jotka meinasin kirjoittaa. Poislukien venäjä, koska venäjän kursseja ei nettilukiossa ole. Kolmella kirjoituskerralla vedin itsekin ja harjoittelin aina vain niihin aineisiin, jotka sillä kerralla meinasin kirjoittaa.- Lakkiilmanlukiota
Ei ole taustalla aiempaa tutkintoa. Tutkinto on suoritettu aikuiskoulutuksena tavallaan näyttötutkintona. Oikealta nimeltään on muistaakseni näyttötutkintoon valmistava koulutus.
Mutta laajuus on periaatteessa kuitenkin sama kuin missä tahansa ammatillisessa perustutkinnossa.
Siksi en ihan tiedä mitä tuolla 2,5-vuotisella tarkalleen tarkoitetaan.
Sillä normaali ammattikoulussa käytynä esim. puutarhurin koulutus kestää sen 3 vuotta, mutta aikuispuolella senkin voi suorittaa reilussa vuodessa. - Opiskeluunjääkoukkuun
Lakkiilmanlukiota kirjoitti:
Ei ole taustalla aiempaa tutkintoa. Tutkinto on suoritettu aikuiskoulutuksena tavallaan näyttötutkintona. Oikealta nimeltään on muistaakseni näyttötutkintoon valmistava koulutus.
Mutta laajuus on periaatteessa kuitenkin sama kuin missä tahansa ammatillisessa perustutkinnossa.
Siksi en ihan tiedä mitä tuolla 2,5-vuotisella tarkalleen tarkoitetaan.
Sillä normaali ammattikoulussa käytynä esim. puutarhurin koulutus kestää sen 3 vuotta, mutta aikuispuolella senkin voi suorittaa reilussa vuodessa.Valitettavasti se 2,5 vuotta tarkoittaa kirjaimellisesti 2,5 vuotta. Minä olin käynyt 2-vuotisen ammattikoulun ja se ei riittänyt. Mutta sitten yllättäen käymäni Markkinointi-instituutin kurssi hyväksyttiin, koska papereissa luki, että sen kesto oli sen 2,5 vuotta.
Mutta sinuna en olisi huolissani. Ainakin minä nautin lukio-opiskelusta paljon, ei haittaa vaikka "joutuisi" käymään vähän ylimääräistä.
Ota mukaan kaikki mahdolliset kurssitodistukset, kun menet tapaamaan aikuislukion rehtoria. Hän osaa sieltä ruotia esiin mitä lisäopintoja tarvitaan. - fdsfsdf
Kaiken järjen mukaan näin.
Ilta- tai nettilukioon ja suorittaa vaan ne pakolliset kurssit aineista jotka kirjoittaa, niin sillähän vissiin jo irtoaa osallistumisoikeus. Toivottavasti ap nyt pääsee jotain reittiä pitkin sinne kirjoituksiin!
- mietinvaan
Sen vaan sanon, että hulluksi on maailma mennyt.
Aikaisemmin ylioppilaslakki oli peruskoulun ja lukion huipentuma... Se oli osoitus tietynlaisen sivistyksen perustasosta. Toki eroja ylioppalaiden vällillä sivistyksessä on aina ollut, mutta kaikki kuitenkin olivat käyneet samat lukion kurssit ja kokeneet yhdessä jotain ainutlaatuista.
Nyt lakin voi saada kuka tahansa uuvatti, joka vaan viitsii käydä jonkin 2 asteen koulutuksen.
Siis ajatelkaapas nyt, ylioppilaskoe laadittiin aikaisemmin lukion oppimäärän perusteella. Nyt, kun kirjoituksiin osallistuu paljon muutakin sakkia kuin lukiolaisia, tarkoittaa se, että kokeet suunnitellaan aivan eri lähtökohdasta.
Toisin sanoen kokeet on pakko laatia helpommiksi kauttaaltaan. Toki ylempiin arvosanoihin (M, E, L) täytyy edelleen osata asioita. Mutta alempia arvosanoja varmaan saa helpommalla verrattuna nyt vaikkapa vuosikymmenen tai parin vuosikymmenen takaisiin kokeisiin.- mietinvaan
Tarkemmin ajatellen kommenttini kuulostaa ehkä vähän turhan jyrkältä, eikä sitä ollut varsinaisesti suunnattu ketjun aloittajaa vastaan, joka kyseli mitä kursseja pitäisi käydä menestyäkseen kirjoituksissa. Itsekin kirjoitin parikymppisenä lukion aikuispuolella samaan aikaan työskennellen, eikä siinä ole mitään väärää.
Kuitenkin minun aikanani kirjoituksiin osallistumiselle ehtona oli kuitenkin lukion oppimäärän suoritus. Minua vaan sillä tavalla periaatteellisella tasolla häiritsee, että lukion ja ylioppilaskirjoituksien välistä yhteyttä yritetään murtaa näillä kaikenlaisilla uudistuksilla.
Eikö enää vaatimuksena osallistumiselle ole lukion oppimäärä kyseistä aineesta? Eihän ylioppilaskokeen tarkoituksena ole pelkästään se suoritus ja tietty arvosana vaan myös se, että monen vuoden uurastus kulminoituu ja pystyy osoittamaan mitä on todella oppinut ja ymmärtänyt koulussa.
Tsemppiä aloittajalle kirjoituksiin. Ota kaikki irti lukiosta.
- Opiskeluunjääkoukkuun
Ylioppilastutkinto perustuu edelleen lukion oppimäärään, ei siinä ole tehty mitään "helpotuksia". Jos joku menestyy kokeessa lukiota käymättä on se osoitus siitä, että hän on hankkinut kyseiset tiedot muulla tavalla. Turha siitä pahoittaa mieltään.
Ja ylioppilaskokeen tarkoitus on nimenomaan se suoritus ja arvosana. Ei yliopistoon haettaessa katsota onko lukio suoritettu tai mitään arvosanoja lukion päättötodistuksesta, kunhan hakuoikeus on kunnossa (esim. ammattitutkinto käy). Itse pääsin yliopistoon paljolti hyvien yo-arvosanojen siivittämänä, vaikka minulla siinä vaiheessa ei ollut vielä lukion päättötodistusta.- helppoaon
Kyllä ylioppilastutkintoon on tehty helpotuksia. Merkittävä helpotus on se, että kokeensa voi jakaa kolmeen kirjoituskertaan. Ennen oli osattava kaikki kerralla ja oli kestettävä koko paine. Toiseksi helpotusta on tullut siihenkin, ettei enää tarvitse kirjoittaa ruotsia. Tämä on siloittanut monen tietä ylioppilaslakin saamisessa. Ei ole kovin kauan siitä, kun ruotsi oli kaikille pakollinen kirjoitettava.
Nykyään kerätään helppoja pisteitä terveystiedon ja yhteiskuntaopin reaaleista, jotta saadaan joku i kompensoitua. Ennen kirjoitettiin kaikki reaalit kerralla ja siis samana keväänä kuin kaikki muutkin aineet. Helpotusta on siis tullut tähänkin.
Tuossa nyt mainitsin vain joitain helpotuksia. - lkökkljlkj
Toisaalta miksi ruotsin kuuluisi olla pakollinen? Ihan hyvä vain ettei ole. Totta se tosin on, että jokainen pakollinen aine vaikeuttaa asioita. Loogista.
Mutta en ymmärrä mitä väliä sillä on, että tutkinto on mahdollisesti helpompi kun mitä se joskus oli. Se on helpompi jokaiselle kirjoittajalle, joten et sä edelleenkään mitään hyvää arvosanaa tule saamaan panostamatta kokeisiin. Eli ei se arvosanan saaminen ole sen helpompaa vaikka itse koe ehkä olisikin. - kaikki-on-suhteellista
lkökkljlkj kirjoitti:
Toisaalta miksi ruotsin kuuluisi olla pakollinen? Ihan hyvä vain ettei ole. Totta se tosin on, että jokainen pakollinen aine vaikeuttaa asioita. Loogista.
Mutta en ymmärrä mitä väliä sillä on, että tutkinto on mahdollisesti helpompi kun mitä se joskus oli. Se on helpompi jokaiselle kirjoittajalle, joten et sä edelleenkään mitään hyvää arvosanaa tule saamaan panostamatta kokeisiin. Eli ei se arvosanan saaminen ole sen helpompaa vaikka itse koe ehkä olisikin."Eli ei se arvosanan saaminen ole sen helpompaa vaikka itse koe ehkä olisikin."
Eikö tuo ole vähän epäloogisesti sanottu? Kyllähän kokeen helpotus automaattisesti johtaa siihen, että on helpompi saada hyviä arvosanoja.
Sehän on faktaa, että monen ällän rivejä on nykyään enemmän kuin vanhoina aikoina. Jos aikanaan sai 6 ällää samoista kirjoituksista niin olihan se vaikeampi saavutus kuin se, että se saa ne 6 ällää vaikkapa kahden tai kolmen kirjoituskerran aikana.
Tämä nyt mitenkään väheksymättä laudaturarvosan eteen työtä tehneitä. Se on uskomattoman hieno saavutus aina, mutta kuitenkin kaikki on suhteellista :-) - Ällärivi
kaikki-on-suhteellista kirjoitti:
"Eli ei se arvosanan saaminen ole sen helpompaa vaikka itse koe ehkä olisikin."
Eikö tuo ole vähän epäloogisesti sanottu? Kyllähän kokeen helpotus automaattisesti johtaa siihen, että on helpompi saada hyviä arvosanoja.
Sehän on faktaa, että monen ällän rivejä on nykyään enemmän kuin vanhoina aikoina. Jos aikanaan sai 6 ällää samoista kirjoituksista niin olihan se vaikeampi saavutus kuin se, että se saa ne 6 ällää vaikkapa kahden tai kolmen kirjoituskerran aikana.
Tämä nyt mitenkään väheksymättä laudaturarvosan eteen työtä tehneitä. Se on uskomattoman hieno saavutus aina, mutta kuitenkin kaikki on suhteellista :-)Ei muuten johda helpotukseen helppo koe. Pisteet laitetaan Gaussin käyrälle ja 5 %:lle annetaan Laudatur. Jos on helppo koe, niin ällään tarvitaan paljon pisteitä, vaikeassa kokeessa vähemmän.
Ennen, eli silloin kun kaikki aineet kirjoitettiin yhdellä kirjoituskerralla, ei edes ollut arvosanoissa Eximiaa. Silloin Laudaturin sai 20 % kirjoittajista, eli oli todella paljon helpompaa saada korkein arvosana.
Nykyään on enemmän hyviä arvosanoja vain sen vuoksi, että on niin paljon enemmän kirjoittajiakin. Ennen aika harvempi kävi lukion, ja töihin saattoi päästä suoraan peruskoulusta, mikä nykyään lienee aika mahdotonta. - sanon.minä
Ällärivi kirjoitti:
Ei muuten johda helpotukseen helppo koe. Pisteet laitetaan Gaussin käyrälle ja 5 %:lle annetaan Laudatur. Jos on helppo koe, niin ällään tarvitaan paljon pisteitä, vaikeassa kokeessa vähemmän.
Ennen, eli silloin kun kaikki aineet kirjoitettiin yhdellä kirjoituskerralla, ei edes ollut arvosanoissa Eximiaa. Silloin Laudaturin sai 20 % kirjoittajista, eli oli todella paljon helpompaa saada korkein arvosana.
Nykyään on enemmän hyviä arvosanoja vain sen vuoksi, että on niin paljon enemmän kirjoittajiakin. Ennen aika harvempi kävi lukion, ja töihin saattoi päästä suoraan peruskoulusta, mikä nykyään lienee aika mahdotonta.Ennen aikaan tosiaan harvempi kävi lukion. Se harvempi joukko oli valikoitunut joukko ja kirjoittajien taso oli toista kuin nykyään. Silloin kirjoitettiin tasokkaassa seurassa ja jo A:n saamiseen vaadittiin enemmän kuin nykyään C:hen.
Nykykirjoittajista ehkä paras kolmannes selviytyisi muutaman kymmenen vuoden takaisista kirjoituksista ollenkaan, jos heitettäisi siihen joukkoon ja niihin vaatimuksiin. - ewrerw
kaikki-on-suhteellista kirjoitti:
"Eli ei se arvosanan saaminen ole sen helpompaa vaikka itse koe ehkä olisikin."
Eikö tuo ole vähän epäloogisesti sanottu? Kyllähän kokeen helpotus automaattisesti johtaa siihen, että on helpompi saada hyviä arvosanoja.
Sehän on faktaa, että monen ällän rivejä on nykyään enemmän kuin vanhoina aikoina. Jos aikanaan sai 6 ällää samoista kirjoituksista niin olihan se vaikeampi saavutus kuin se, että se saa ne 6 ällää vaikkapa kahden tai kolmen kirjoituskerran aikana.
Tämä nyt mitenkään väheksymättä laudaturarvosan eteen työtä tehneitä. Se on uskomattoman hieno saavutus aina, mutta kuitenkin kaikki on suhteellista :-)Ei se ole ollenkaan epäloogista. Helppo koe -> sinä saat hyvät pisteet, mutta niin saavat kaikki muutkin -> pisterajat on korkeat ja pienetkin virheet voivat tiputtaa sinut heikoille arvosanoille.
Vaikea koe -> sinä saat heikommat pisteet, mutta niin saa kaikki muutkin -> pisterajat ovat matalemmat ja pienillä virheillä ei ole suurta vaikutusta arvosanoihin.
Jos arvosanoja jaettaisiin peruskoulutyyliin suoraan pistemäärien mukaan, niin sitten asia olisi luonnollisesti eri, mutta kun "kilpailet" arvosanoista muiden kanssa, niin helposta kokeesta ei välttämättä noin vain otetakaan sitä hyvää arvosanaa. - ewrwerewr
sanon.minä kirjoitti:
Ennen aikaan tosiaan harvempi kävi lukion. Se harvempi joukko oli valikoitunut joukko ja kirjoittajien taso oli toista kuin nykyään. Silloin kirjoitettiin tasokkaassa seurassa ja jo A:n saamiseen vaadittiin enemmän kuin nykyään C:hen.
Nykykirjoittajista ehkä paras kolmannes selviytyisi muutaman kymmenen vuoden takaisista kirjoituksista ollenkaan, jos heitettäisi siihen joukkoon ja niihin vaatimuksiin.Mihin perustat väitteesi? Se on toki totta, että kun kirjoittajamäärät kasvaa niin niitä laiskoja ja/tai tyhmiäkin mahtuu porukkaan väkisinkin enemmän, mutta ihmettelenkin enempi yleisen tasonlaskun kannalta.
Mutta oma sukupolvihan on tietysti aina se rohkein, älykkäin ja kaunein. Ja itse on tietty sitten sukupolvensa paras. Heh. - sanon.minä
ewrwerewr kirjoitti:
Mihin perustat väitteesi? Se on toki totta, että kun kirjoittajamäärät kasvaa niin niitä laiskoja ja/tai tyhmiäkin mahtuu porukkaan väkisinkin enemmän, mutta ihmettelenkin enempi yleisen tasonlaskun kannalta.
Mutta oma sukupolvihan on tietysti aina se rohkein, älykkäin ja kaunein. Ja itse on tietty sitten sukupolvensa paras. Heh.Väitehän on perusteltu jo sillä, että lukiolaisten joukko oli valikoitunut. Vain lahjakkaimmat tulivat lukioon ja pääsivät kirjoituksiin asti. Taso oli parempi kuin nykyään, kun mukana on nyt kaikenlaista söheltäjää.
Siis oikeasti ennen, ts. vuosikymmeniä sitten, ylioppilaaksi pääsi kirjoittamaan vain ikäluokan parhaimmisto. Karsintaa oli tapahtunut rankasti. Siten ylioppilaskokelaiden taso oli kova.
- Ylioppilaidentaso
Jos tavoitteena on vain se lakki, jota voi sitten vappuna käyttää, niin eihän ylioppilaaksi ole kovin vaikea päästä. Mutta tähän syyllistyvät myös normi lukion suorittavat, ei ole erityisesti ammattitutkinto-opiskelijoiden helmasynti.
Eihän sellaisella yo-todistuksella, jossa on kompensaatioitakin tarvittu, mitään tee. Ei sillä mihinkään pääse. Yleisen jatko-opiskelukelpoisuuden kyllä saa, mutta sen saavat myös ammatillisen tutkinnon suorittaneet.
Ehkä muutos on sellainen, että nykyään vain hyvästä todistuksesta on hyötyä jatko-opiskelun kannalta, ennen jo pelkkä ylioppilaaksi pääsy kertoi tietystä tasosta ja avasi ovia jatkoon. - Lakkiilmanlukiota
Olen käynyt juttusilla lähimmän lukioni kanssa, ja kyllä se menee niin että tuo koulutukseni ei riitä korvaamaan mitään opintoja aikuislukion puolelta. Sinänsä ymmärrettävää, koska opintoihini ei kuulunut mitään perusaineita. Toisaalta outo, sillä kyseessä on 3-vuotiseen tutkintoon rinnastettava, näyttötutkintona suoritettu koulutus.
Tottahan se on, että menestyäkseni kirjoituksissa kursseja on parempi käydä enemmän kuin vain pakolliset.
Eli nyt alkaa kova taival, päämääränä saada lakki hyvin arvosanoin. :)
Kiitos kaikille vastanneille!- onnea.matkaan
Moni on sen taipaleen taivaltanut kokopäivätyön sivussa, minäkin. Päämäärä on hyvä ja täysin saavutettavissa. Onnea matkaan!
- valkolakki
Valkolakin arvo. Kaikille se valkolakki ei merkitse mitään muuta että se pitää olla yhtenä päivänä.Meillä on tuolla kaapissa yksi lakki joka on ollut kerran päässä. Onko tullut liian helposti ?
- Yo-66
"Meillä on tuolla kaapissa yksi lakki joka on ollut kerran päässä."
Sama tilanne. Käytin lakkia kerran lakkiaisten jälkeen, vuoden 1967 vappuna. Sen jälkeen en ole kehdannut sitä päähäni panna, koska sen saa niin vähillä tiedoilla. - Yo-84
Jokainen antaa lakilleen sen arvon, minkä haluaa. Itse olen lakkia käyttänyt muutaman kerran, yhden kerran työtehtäväkin vaati ylioppilaslakin päähän.
Lakkia arvokkaampi on tietysti ylioppilastutkinto, joka mahdollistaa monia asioita. Ylioppilastutkintoa arvokkaampi on kuitenkin maisterin tutkinto ja vielä sitäkin arvokkaampi on tohtorin tutkinto.
- Ylioppilas_Larvanto
Eihän tuo ylioppilaslakki montaa kymppiä kustanna. Voi sen kaupasta hankkia vaikkei ylioppilas olekaan. Laittaa vappuna sitten päähänsä, niin menee ihan aitona ylioppilaana. Tai pitää valkolakin päässänsä vaikka koko kesän, kun köpöttelee pitkin metsäpolkuja ja lehmihakoja! Työpaikkahaastetteluun mentäessä Yo-lakki on ihan must juttu.
https://www.riemurasia.net/video/Ylioppilas-Larvanto-ja-karjalanpiirakat/184199
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 241729
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha201644Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.591482Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka701478Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?561370Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.891344Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne171332Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se181186Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651140Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351124