Moderni submissive wife

Osikointisi on helppo tulkita asenteelliseksi eikä siten oikeastaan kaipaisi kommentointia.

Asiaa maltillisemmin ajatellessa tulee ensimmäiseksi mieleeni toteamus, ettei demokraattinen äänestysmenettely toimi parisuhteessa.
Jotkut yrittävät soveltaa kiintiökäytäntöä joihinkin asioihin mutta minusta se vaikuttaa keinotekoiselta.

Ei se ole alistumista eikä päsmäröintiä, että eletään työnjaon alaisessa konsensusliitossa.
Omassa, pitkässä ( ? , 46v ) olemme todenneet, että asioiden hoituminen vaatii selkeää vastuuta ja päätöksen tekoa. Siinä määrin olen sovinisti, että tarvittaessa minä olen valmis ottamaan vastuun ja tekemään ratkaisun.
Mutta asioistahan se riippuu! Tilanteet myös vaihtelevat!

Lieneekö luonnekysymys mutta vaimoni uteliaisuus ja valmius uusien asioiden kokeilemiseen on mahdollistanut hyvin sopuisan elämän. Myönnän olleeni siinä enemmän hyötyvänä osapuolena. Tarkoitan aivan arkisista asioista hieman vähemmän julkisuutta kaipaaviin.

Minusta termit submissive tai alistunut/alistava eivät ole oikeita termejä paitsi jollakin rajatulla alueella molempien aidosta halusta.

Jos mainitsen, että liittomme aikana minä olen tuonut perheemme tuloista noin -75% niin jotkut kiihkofeministit vetävät oitis täysin virheelliset, heidän asenteellisuutensa värittämät johtopäätökset.

Takana kaksi pitkää suhdetta 20 v ja 10 v. Ekassa oltiin aika tasa-arvoisia, toisessa suhteessa mies peesasi minua koko ajan. selekästi halusi miellyttää eikä ollut tavallaan avoin oma itsensä vaan muuttui mustasta valkoiseksi sitä mukaa kuin ajatteli minun toisvovan. Tästä seurasi se, että arvostus miestä kohtaan rapisi.

Nyt len kolmannessa suhteessa. Iän myötä itsetuntoni on kohdallaan, silti nautin siitä että mies tietää mitä tahtoo ja "johtaa" orkesteriamme. Vaikka teenkin mieleni mukaan, niinkuitenkin mies kantaa tavallaan vastuuta. Siitä tulee aika hyvä olo. Turvallinen ja koen meidät oikeaksi joukkueeksi. Silloin haluaa luonnostaan tehdä toiselle hyvää ja miellyttää toista. Eli tavallaan kai nautin tuosta miehen roolista, jossa hän on mies.

Työelämän osalta tietysti meillä on omat työt ja olemme kumpikin suht hyvin toimeen tulevia. Nykyään tuo edustusrouvan rooli tuskin on kovinkaan tavoiteltava olotila kummallekaan sukupuolelle.

Onnea vaan etsintään...