Maksat kämppäsi kahteen kertaan?

Heh heh, mutta toiset eivät maksamisen jälkeen omista mitään se on minusta tosi hauskaa hohohoh

"Ha ha haa... moni mies kuule tässä maassa maksaa talonsa kaksi kertaa :D"

Niin todella maksaa. Etenkin siis jos asuu vuokralla.

höhöhööhöhöh kirjoitti:

Heh heh, mutta toiset eivät maksamisen jälkeen omista mitään se on minusta tosi hauskaa hohohoh

Aivan en omistakkaan mutta sinä maksat sinne sossuun vuokrani ja minä en maksa mitään ja silti sinä et omista vuokrakämppääni...Kumpi meistä on se idiootti? Snä taukki maksat veroina minun asumiseni ja silti et saa mitään vähennyksiin? Oletko vähän taukki? Sinä häviät ,en minä. Mieti vähän ennenkuin kirjoittelet tyhmiä älynväläyksiä tänne.....Kyllä olet taukki! Toivottavasti sinulla ei ole lapsia jotka voivat periä tuon tyhmyyden geeneissä,,,

TyhmäMaksaja kirjoitti:

Aivan en omistakkaan mutta sinä maksat sinne sossuun vuokrani ja minä en maksa mitään ja silti sinä et omista vuokrakämppääni...Kumpi meistä on se idiootti? Snä taukki maksat veroina minun asumiseni ja silti et saa mitään vähennyksiin? Oletko vähän taukki? Sinä häviät ,en minä. Mieti vähän ennenkuin kirjoittelet tyhmiä älynväläyksiä tänne.....Kyllä olet taukki! Toivottavasti sinulla ei ole lapsia jotka voivat periä tuon tyhmyyden geeneissä,,,

Lue lisää

Sinä tuhnutat "ikuisen vapun talossa" kaiken maailman mamujen ja päihderiippuvaisten kanssa. Toki olet itsekin yksi näistä, joten asia ei niin häiritse ja kuvittelet tehneesi oivan valinnan.

Ajan mittaan mieli kyllä muuttuu, mutta sitten on asialle mahdotonta enää tehdä mitään. Jo nelikymppisenä huomaat, miten kaveripiiri pienenee. Viinan & muiden päihteiden kanssa läträäminen vaatii veronsa onhan alemmilla sos. luokilla muutenkin tapana nahistella ja olla puukkohippasilla. Vaikka aiheesta maksamattomat velat. Elämässä eteenpäin pääseet eivät puolestaan viitsi nahjusten kanssa hengailla.

Pitemmän päälle voi olla aika kurjaa nyhjöttää aina siinä samassa 30 m² yksiössä tai minkä luukun sossu nyt sattuikaan hankkimaan. Ei ole varaa matkustella eikä tarvi ostaa uutta telkkaria tai tietokonetta, vaikka mieli tekisi.

Viisikymppisenä kunto voi jo olla sellainen, että jatksat hädin tuskin könytä parin korttelin matkan lähiöräkälään, jossa nojaat pari tuntia tuoppiin. Siinä toivossa, että pari kohtalotoveria osuisi paikalle, niin voisi taas maailmaa parantaa.

Näitä on nähty. Ja ennakoiden sitä kehumista, miten on lapsiakin siitetty... juu, tiedän minäkin tapauksen, jolla on (ainakin) 3 mukulaa ja kaikki eri naisten kanssa tehtyjä. Nämä lapset eivät enää halua pitää yhteyttä itsesäälissä piehtaroivaan & täysin alkoholisoituneeseen isäänsä. Joka on vuosikymmenet asunut kaupungin piffaamassa vuokrakämpässä, tehnyt töitäkin (että siinä mielessä sinua fiksumpi yksilö), mutta on tästä huolimatta tällä hetkellä "konkurssissa" (=ulosotossa).

Aijai!
Nyt osui upperkuti suoraan tyffen leuan kärkeen ja tyffe tipahti tuhnuttelusoffansa taakse miettimään karua elämäänsä.

> Jos vuokralla maksaa vuokraisännälle talon kahteen kertaan ja omansa kahteen kertaan, niin siitähän jää yksi talon hinta omaksi.

Totuus on vielä karumpi. Asunto tarvitaan koko elämän ajaksi ja kun tarkastellaan näin pitkän eli 60 vuoden ajanjakson kustannuksia, niin silloin asuntolainakin on rikka rokassa ja hallitsevin on "juoksevat kulut", omistusasujalla vastike satunnaiset remontit ja vuokraloisella vuokra. 750 €/kk tekee jo aikas paljon 60 vuodessa ... ja vielä paljon enemmän, kun laskelmiin otetaan mukaan esim. 3,5 % korotus vuosittain. Moinen korotus nimittäin nostaa vuokran yli 7-kertaiseksi 60 vuodessa!

Kokeilin joskus perustason kaksiolle laskelmaa pyörittää ja päädyin siihen, että omistusasuja saattaa keritä maksamaan asuntonsa (ostohinnan) liki 10 kertaan! Tyyliin laina = 1x ostohinta, korot 0,5x ostohinta, vastikkeisiin 4x ostohinta, loput remontteihin, voihan putkiremonttikin tulla eteen kahdesti... Että joo, kannattaa 1. asunnon hankintaa pantata siinä toivossa, että saisi sen ostettua -10 % alehinnalla ;-D Siitähän tulee huikea 1 % säästö elinikäisiin kuluihin.

Vuokraloinen voittaa tämänkin kisan maksamalla asuntonsa 11-12 kertaan. Minkä jälkeen vuokraloinen omistaa pinon kuitteja ja omistusasuja asunnon, jonka arvo voi hyvinkin olla 3-4x alkuperäinen ostohinta (nousua maltilliset 2 %/vuosi).

Rahasummina em. tarkoittaa, että vuokralainen maksaa vuokria reilut 2 miljoonaa ja tienaa 0 € omaisuuden. Omistusasuja maksaa 1½ miljoonaa ja tienaa itselleen puolen miljoonan omaisuuden (velaton asunto).

Uskomattomia lukuja? Koittakaapa kaivella esiin, mitä esim tämän päivän eläkeläiset ovat aikoinaan asunnoistaan maksaneet. Voisiko vaikka olla niin, että ostohinta on ollut huima 100 000 mk.... ja nykypäivänä asunnon arvo onkin 130 k€ eli 8-kertainen. Ja nykypäivänä vastaavan asunnon vuokra on 750 €/kk = 4500 mk/kk = 54 000 mk/vuosi. 10 vuoden vuokrat = yli 5x asunnon alkup. ostohinta jo ilman mitään korotuksia.

Juuri näin, juuri näin.
Ja sitten vähän anuutellaa!

se_lihava kirjoitti:

Juuri näin, juuri näin.
Ja sitten vähän anuutellaa!

Kyllä se on läski joka anuttelee periskentelyreissullansa!

Hyi helvetti!
Ei ihan joka pojalla ole kiinnostusta tuollaiseen asumiseen.

Tavallaan kyllä.
Mutta sossunelätin elintaso on kovin heikko.
Mielummin sitä maksaa pikkuisen veroistaan kunnanvaivaisillle ja asuu komeassa omakotitalossa, ajaa hienolla autolla ja käy kauniilla. huvilalla.
Kun kerran valita voi ja pystyy.
Ainahan sitä sossunelätiksi pääsee, jos muuhun ei pysty.

Niin minustakin tuo on outoa....sitä olen yrittänyt sanoa kun ammatissani ulosmittaan velallisten taloja....

Näin!,

Se on mahdollista koska kukkahattutädit hyysää......

Ja sama "partalapsille" mutta isommin kuluin......

Ja kyllä me kahta-kolmea työtä tekevät veronmaksajat kustannamme kaikki "viulut", "sellot" ja "sembalotkin"......


t: se tyhmä työtätekevä ja verojamaksava, niin ja velkansamaksava.....

Jos kerran olet siellä Pattaylla niin varmasti olet tietoinen puhelimen, tablettitietokoneisiin myytävät liittymät rekisteröidään ja passi kysytään nykyään kun se tehdään vai käytätkö kotimaista liittymää? Vai fiksuna järkevänä käytät vain nettikahviloita, että et jää kiinni.? Tiedän sattuneesta syystä Thaimaasta ja Pattayastakin jotain. Tarkkaa lukua noista kelan tukien väärinkäyttöön johtavista kiinnijäämisprosenteista en tiedä, eikä se kiinnostakkaan. Mikäli toimit oikeasti näin
en vaan ymmärrä, miksi kerrot sen suureen ääneen? Sen Thaipankin kortti on nykyään vain vuoden voimassa. Entä sitten kun virolaisilta loppuu työt, velipoika joutuu etsimään uudet? Aikansa kutakin.

Kerrankin joku fiksu joka osaa ajatella! Juuri näin! Suomessa ei tosiaan kannata omistaa yhtään mitään,mutta porukka ei tajua vaan tätä...

Lopeta helvetti sentään tuo mainostaminen!!!
Osta sivuilta mainostilaa ja lopeta trollailu.

Olennainen havainto on se, että asuntoa maksettaessa siihen on käytetty parhaimmat elinvuodet, noin 25-40 ikävuodet.

Kun perilliset, joita on keskimäärin kaksi, maksavat perintöveron, myyntivoiton veron ja välittäjän palkkiot, on hyvä jos he kummatkin saavat yhden vuoden nettopalkkaansa vastaavat summat asunnosta itselleen. Heidän vanhempansa ovat kuitenkin aikanaan maksaneet asuntoa yhteensä 30 maksuvuotta!

Maksamisen pystyi hoitamaan nopeamminkin, mutta silloin maksutaakka oli kolminkertainen vuokranmaksuun verrattuna ja siten useimmille mahdoton tehtävä.

Tuo on asia jota oikeasti kannattaa miettiä ja samoin sitä, miten mieletön verotaakka seuraa läpi elämän ja kuolemankin.

Kuitenkin vaikka asuinpaikasta riippuen remontteja saattaa tulla niin vuokralla koko
ikänsä asunut maksaa puolet enemmän AINA asumisestaan kuin omistusasunnosta.

kylmäfakta kirjoitti:

Kuitenkin vaikka asuinpaikasta riippuen remontteja saattaa tulla niin vuokralla koko
ikänsä asunut maksaa puolet enemmän AINA asumisestaan kuin omistusasunnosta.

Näin se on. Jotkut ei vaan tajua.

winssi kirjoitti:

Olennainen havainto on se, että asuntoa maksettaessa siihen on käytetty parhaimmat elinvuodet, noin 25-40 ikävuodet.

Kun perilliset, joita on keskimäärin kaksi, maksavat perintöveron, myyntivoiton veron ja välittäjän palkkiot, on hyvä jos he kummatkin saavat yhden vuoden nettopalkkaansa vastaavat summat asunnosta itselleen. Heidän vanhempansa ovat kuitenkin aikanaan maksaneet asuntoa yhteensä 30 maksuvuotta!

Maksamisen pystyi hoitamaan nopeamminkin, mutta silloin maksutaakka oli kolminkertainen vuokranmaksuun verrattuna ja siten useimmille mahdoton tehtävä.

Tuo on asia jota oikeasti kannattaa miettiä ja samoin sitä, miten mieletön verotaakka seuraa läpi elämän ja kuolemankin.

Lue lisää

Heh, ei vittu aina aina näitä tyffeleiden todella alakanttiin vedettyjä esimerkkejä :D

Perit vaikkapa Vattuniemestä 600.000 € reilunkokoisen perheasunnon, niin melkoiset vuositulot saa olla, että parikin perillistä saisisiitä lopulta vain käteensä yhden vuositulonsa verran :/

vitun-ulvake-tyffeli kirjoitti:

Heh, ei vittu aina aina näitä tyffeleiden todella alakanttiin vedettyjä esimerkkejä :D

Perit vaikkapa Vattuniemestä 600.000 € reilunkokoisen perheasunnon, niin melkoiset vuositulot saa olla, että parikin perillistä saisisiitä lopulta vain käteensä yhden vuositulonsa verran :/

Lue lisää

Perintöveroa menee noin 80 000, myyntivoiton veroa ~ 160 000, välityspalkkio 24 000, eli 264 000 vähenee ja jää 336 000.

Jos asunto on ehditty ostamaan kuplassa vaikka 700 000 eurolla, tuon rahan tienaamisessa veroja on kannettu 270 000 euroa. Yhteiskunta kupannut siten omistajalta ja hänen perikunnalta yhteensä 240 000 270 000 ostaessa maksettu varainsiirtovero 14 000 = 524 000 eur.

Tämä siis vain asunnon hankinnan, perimisen ja myynnin osalta.
Te jotka ette tajua tätä , tulette pysymään köyhinä iäti, sukupolvesta toiseen. Pelkkinä yhteiskunnan verolypsylehminä.

Eikä tuo 168 000 todellakaan ole mikään ihmeellinen liksa ihmiselle jonka vanhemmatkin ovat olleet sillä tasolla että Vattuniemestä on ostettu 700 000 euron asunto.

Whodareswins kirjoitti:

Perintöveroa menee noin 80 000, myyntivoiton veroa ~ 160 000, välityspalkkio 24 000, eli 264 000 vähenee ja jää 336 000.

Jos asunto on ehditty ostamaan kuplassa vaikka 700 000 eurolla, tuon rahan tienaamisessa veroja on kannettu 270 000 euroa. Yhteiskunta kupannut siten omistajalta ja hänen perikunnalta yhteensä 240 000 270 000 ostaessa maksettu varainsiirtovero 14 000 = 524 000 eur.

Tämä siis vain asunnon hankinnan, perimisen ja myynnin osalta.
Te jotka ette tajua tätä , tulette pysymään köyhinä iäti, sukupolvesta toiseen. Pelkkinä yhteiskunnan verolypsylehminä.

Eikä tuo 168 000 todellakaan ole mikään ihmeellinen liksa ihmiselle jonka vanhemmatkin ovat olleet sillä tasolla että Vattuniemestä on ostettu 700 000 euron asunto.

Lue lisää

Se on kyllä tämän päivän perustuhnupertille yli 5 vuoden käteen jäävät ansiotyötulot.

Ja mitä siihen perinnön kohteena olevan asunnon alkuperäiseen ostoajankohtaan tulee, niin se on ostettu silloin kun sijaintia ei vielä arvostettu edes kolmannesta siitä mitä nykypäivänä. Sellaisena aikana, jolloin Espoon puolella Länsiväylän eteläpuolelta sai vielä ostettua maatilkkuja lähes ilmaiseksi kun eivät ne ketään kiinnostaneet. Se on hankittu siis halvalla tulloin joskus.

vitun-ulvake-tyffeli kirjoitti:

Heh, ei vittu aina aina näitä tyffeleiden todella alakanttiin vedettyjä esimerkkejä :D

Perit vaikkapa Vattuniemestä 600.000 € reilunkokoisen perheasunnon, niin melkoiset vuositulot saa olla, että parikin perillistä saisisiitä lopulta vain käteensä yhden vuositulonsa verran :/

Lue lisää

Tuhnuilla realiteetit on kadonneet jo kauan sitten.

kylmäfakta kirjoitti:

Kuitenkin vaikka asuinpaikasta riippuen remontteja saattaa tulla niin vuokralla koko
ikänsä asunut maksaa puolet enemmän AINA asumisestaan kuin omistusasunnosta.

Enpä tiedä. Lopuksi vanha talo päätetään purkaa, niin sinne meni nekin työtunnit. Omakotitalo on ainoa järkevä vaihtoehto, mutta sitäkään ei halvalla saa, ellei ota korvesta, ja sellaisesta paikasta ettei moottoritie tule talon yli. Tai lentokenttä tai talvivaara.

winssi kirjoitti:

Olennainen havainto on se, että asuntoa maksettaessa siihen on käytetty parhaimmat elinvuodet, noin 25-40 ikävuodet.

Kun perilliset, joita on keskimäärin kaksi, maksavat perintöveron, myyntivoiton veron ja välittäjän palkkiot, on hyvä jos he kummatkin saavat yhden vuoden nettopalkkaansa vastaavat summat asunnosta itselleen. Heidän vanhempansa ovat kuitenkin aikanaan maksaneet asuntoa yhteensä 30 maksuvuotta!

Maksamisen pystyi hoitamaan nopeamminkin, mutta silloin maksutaakka oli kolminkertainen vuokranmaksuun verrattuna ja siten useimmille mahdoton tehtävä.

Tuo on asia jota oikeasti kannattaa miettiä ja samoin sitä, miten mieletön verotaakka seuraa läpi elämän ja kuolemankin.

Lue lisää

Ihan mahtavaa settiä! Ei wanhaan hyvän aikaan saanut kuin jotain 10, max 12 vuoden laina-aikoja eli ne perheasunnot on vuosikymmeniä sitten maksettu velattomiksi. Siis jos siinä samassa perheasunnossa on pysytty koko ajan eikä esim. vaihdettu 10 vuoden välein uuteen tai tehty isoja remontteja/laajennettu taloa.

Nykyäänkään ei kukaan ota yli 30 vuoden lainoja. Joku pankki yritit taannoin tuoda markkinoille 50 vuoden lainat, mutta kysyntää ei ollut -> tuote lakkautettiin.

vastike 300egee ei muita asumiskuluja 85neliötä Helsingissä. se on totta. Ja sitte valitetaan, että on kallista. Jos olisit ostanut oikeaan aikaan olisi sinullakin. Ja BTW. onhan se kivempi lapsillekki kertoo et on oma. Jää jotain perinnöksikin vaikkapa.

On lukuisa joukko kaltaisiani hyvin toimeentulevia ihmisiä, jotka saavat suhteilla suhteettoman halvat ja hienot luksuskämpät ostettua. Siksi ei kannata maksaa vuokria. On halvempaa asua omassa kuin maksaa vastaavan vuokraa, kun vielä huomioi asunnon myyntiarvon. Käytän rahat sijoituksiin ja ennen kaikkea mukavaan elämään. Vuokrakuitteja ei saa kuoleman jälkeen mukaan, joten en halua laittaa rahojani niihin kiinni.
Lisäksi kun asuu omassa, niin siihen on omistajan valta.

Jos työelämässä on tasolla jolloin on perusteltua hankkia vaikka 700 000 euron asunto, kannattaa se nykttilanteessa ottaa firmasta työsuhdeasuntona.
Kymmenet velkaspedet vastaavat jos firma laittaa halutaan vuokrata iso okt -ilmoituksen framille. Firma antaa asunnon ajatellessaan sen sitouttavan, ylivelkaspede saa rahallista apua ahdinkoonsa ja itse et joudu velkaantumaan laskevien hintojen aikana

Oma asuntotarveaste ja työmarkkina-arvo on muuten hyvä kartoittaa työsuhdeasuntoasian kautta. Jos saat firmasta kaksion, tuskin sinun itsekään kannattaa ostaa isompaa. Jos et saa mitään etkä pysty velattomasti ostamaan, älä itsekään osta. Olet matalan tuottoarvon duunari firmassa.
Jos saat okt:n , voit itsekin sellaisen rakennuttaa tai nyt rommissa ostaa kohtuuhintaan. Leivo hinnasta pois ainakin neljän tulevan rommivuoden pudotus valmiiksi ja muista että nykypyynnissäkään ei ole rommifaktoria otettu riittävästi huomioon. Juuri siksi se talo yhä myynnissä onkin.

Vahtisaari kirjoitti:

On lukuisa joukko kaltaisiani hyvin toimeentulevia ihmisiä, jotka saavat suhteilla suhteettoman halvat ja hienot luksuskämpät ostettua. Siksi ei kannata maksaa vuokria. On halvempaa asua omassa kuin maksaa vastaavan vuokraa, kun vielä huomioi asunnon myyntiarvon. Käytän rahat sijoituksiin ja ennen kaikkea mukavaan elämään. Vuokrakuitteja ei saa kuoleman jälkeen mukaan, joten en halua laittaa rahojani niihin kiinni.
Lisäksi kun asuu omassa, niin siihen on omistajan valta.

Lue lisää

ja omistajan vastuu. Milloin on putkiremppaa, milloin julkisivuremppaa. Hyvää ratkaisua ei ole. Ruotsissa eivät ikinä maksa asuntolainaansa, silloinhan se on melkein kuin vuokra-asunto.

Vahtisaari kirjoitti:

On lukuisa joukko kaltaisiani hyvin toimeentulevia ihmisiä, jotka saavat suhteilla suhteettoman halvat ja hienot luksuskämpät ostettua. Siksi ei kannata maksaa vuokria. On halvempaa asua omassa kuin maksaa vastaavan vuokraa, kun vielä huomioi asunnon myyntiarvon. Käytän rahat sijoituksiin ja ennen kaikkea mukavaan elämään. Vuokrakuitteja ei saa kuoleman jälkeen mukaan, joten en halua laittaa rahojani niihin kiinni.
Lisäksi kun asuu omassa, niin siihen on omistajan valta.

Lue lisää

Miksi jokaiselle omistusasunnon omistajalle tulee verottajalta kirje kiinteistöverosta? Eikös sen pitänyt olla oma? Eihän "omasta" pitäisi mennä enää mitään maksuja? Kaikki maksaa kiltisti verottajalle vaan kokoajan lisää eikä kukaan pistä hanttiin....lampaita koko sakki!

SiinähänKärsitte kirjoitti:

Miksi jokaiselle omistusasunnon omistajalle tulee verottajalta kirje kiinteistöverosta? Eikös sen pitänyt olla oma? Eihän "omasta" pitäisi mennä enää mitään maksuja? Kaikki maksaa kiltisti verottajalle vaan kokoajan lisää eikä kukaan pistä hanttiin....lampaita koko sakki!

Lue lisää

Miksi kukaan vuokrakuoriaisista ei tunnu tietävän, että kaikki kulut asumastaan läävässtä (myös se kiinteistövero) on leivottu siihen saatanan kalliseen vuokraan sisään. Kulujen lisäksi vuokranantaja ottaa vielä siivun voittoa päältä, joten kuoriainen maksaa AINA enemmän.

Saa, saa mutta olis se edes hyvä tiedostaa mihin ne rahat menee.
Vuokraan vai omaan?

Suurin ongelma nuorena otettavan asuntolainan kanssa on sen sitovuus. Asuntovelkainen on ihminen jonka elämäntehtävänä on asuminen. Työtä on pakko tehdä ja elämä on rajoitteellista. Ei suinkaan vain lainan takia, vaan myös olemattomien lomien vuoksi. Neuvotteluvara työsuhteessa on olematon ja työnantaja tietää sen. Ainoa oljenkorsi, vuorotteluvapaa on ymmärtääkseni joko poistumassa tai vaikeutumassa.

Lainaa ottaessaan ihminen saattaa ajatella että heivaa sitten kun laina on maksettu. Se ei onnistu, ihminen on orjuuttanut itsensä jo sen 20 - 25 vuoden aikana ja seuraava kiintopiste on eläköityminen. Tuolloin orjuuntunut sielu on jo erittäin rajoittunut ja jokseenkin maksimi irtiotto on muutto omakotitalosta lähikeskustaan, jos joku sattuu talon ostamaan.

Ihmisen on pystyttävä päättämään alle nelikymppisenä se, mitä elämältään haluaa ja ryhdyttävä petaamaan asiaa. Lasten lähdettyä opiskelemaan on aika omalle elämälle. Se hetki on useimmilla noin nelivitosena ja siihen on silloin tartuttava, myöhemmin ei enää uskalla.

Yhtään katuvaa uskaltanutta en ole koskaan tavannut. Juuri tapasin henkilön jonka tapasin 18 vuotta sitten viimeksi. Hän oli tuolloin Tylsiksen tapainen ylemmän portaan kaiffari. 17 vuotta sitten hän oli lähtenyt vuorotteluvapaalle Etelä-Amerikkaan. Oli sitten palannut töihin pariksi kuukaudeksi ja päättänyt että antaa olla. Irtisanoutui ja lähti uudelleen maailmalle. Erittäin onnellinen etelässä asuva pariskunta nykyään.

Moni tärväsi vapausmahdollisuutensa ostamalla ison asunnon nousukauden lopulla. Nousun, jonka taas kerran kuviteltiin olevan ikuinen.
On ymmärrettävä että yksi sukupolvi ehtii hyödyntämään vain yhden noususyklin. Jos se on tehty liian pienellä asunnolla, ei samaan nousuun enää ehdi uudella isommalla mukaan. Sekä rommiriski että varsinkin ihmisen uskallusajan rajallisuus tulevat esteiksi.

Whodareswins kirjoitti:

Suurin ongelma nuorena otettavan asuntolainan kanssa on sen sitovuus. Asuntovelkainen on ihminen jonka elämäntehtävänä on asuminen. Työtä on pakko tehdä ja elämä on rajoitteellista. Ei suinkaan vain lainan takia, vaan myös olemattomien lomien vuoksi. Neuvotteluvara työsuhteessa on olematon ja työnantaja tietää sen. Ainoa oljenkorsi, vuorotteluvapaa on ymmärtääkseni joko poistumassa tai vaikeutumassa.

Lainaa ottaessaan ihminen saattaa ajatella että heivaa sitten kun laina on maksettu. Se ei onnistu, ihminen on orjuuttanut itsensä jo sen 20 - 25 vuoden aikana ja seuraava kiintopiste on eläköityminen. Tuolloin orjuuntunut sielu on jo erittäin rajoittunut ja jokseenkin maksimi irtiotto on muutto omakotitalosta lähikeskustaan, jos joku sattuu talon ostamaan.

Ihmisen on pystyttävä päättämään alle nelikymppisenä se, mitä elämältään haluaa ja ryhdyttävä petaamaan asiaa. Lasten lähdettyä opiskelemaan on aika omalle elämälle. Se hetki on useimmilla noin nelivitosena ja siihen on silloin tartuttava, myöhemmin ei enää uskalla.

Yhtään katuvaa uskaltanutta en ole koskaan tavannut. Juuri tapasin henkilön jonka tapasin 18 vuotta sitten viimeksi. Hän oli tuolloin Tylsiksen tapainen ylemmän portaan kaiffari. 17 vuotta sitten hän oli lähtenyt vuorotteluvapaalle Etelä-Amerikkaan. Oli sitten palannut töihin pariksi kuukaudeksi ja päättänyt että antaa olla. Irtisanoutui ja lähti uudelleen maailmalle. Erittäin onnellinen etelässä asuva pariskunta nykyään.

Moni tärväsi vapausmahdollisuutensa ostamalla ison asunnon nousukauden lopulla. Nousun, jonka taas kerran kuviteltiin olevan ikuinen.
On ymmärrettävä että yksi sukupolvi ehtii hyödyntämään vain yhden noususyklin. Jos se on tehty liian pienellä asunnolla, ei samaan nousuun enää ehdi uudella isommalla mukaan. Sekä rommiriski että varsinkin ihmisen uskallusajan rajallisuus tulevat esteiksi.

Lue lisää

Uusien asuntojen hinnoissa verojen osuus on nykyisin 45%. Jos muistan oikein ennen alv-uudistusta oli ns liikevaihtovero joka oli vain 22% luokkaa liikevaihdosta.

Poliittinen päätös siirtyä verottamaan kulutusta aiheutti verorakennemuutoksen joka nosti kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen hintoja merkittävästi. Al-veroa on nostettu pikkuhiljaa ja nyt verojen kumulatiivinen vaikutus asuntojen hinnoissa on jo 45% luokkaa eli suurin hyötyjä on valtio. Rakennusliikkeiden asuntomyynnin katteet on 15-20% luokkaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Liikevaihtovero

Valtion menoja on aina noususuhdanteissa kasvatettu ja rahoitettu korottamalla veroja.

Vielä 1980-luvulla oman asunnon sai maksettua 7-10 vuodessa, nyt 20-30 vuodessa. Asuminen on muuttunut liian kalliiksi ja tästä seuraa kuten sanoit osuvasti ihmisten elämäntehtäväksi on tullut asuminen ja asuntolainojen maksaminen. Jos asunto sijaitsee taantuvalla paikkakunnalla voi jälleenmyyntiarvo alentua merkittävästi tai romahtaa nollaan.

Suurten asuntolainojen pitkäaikainen maksaminen on pois muusta kulutuksesta eikä rahaa enää jää varallisuuden kasvattamiseen kuten
esimerkiksi pörssiosakkeiden ostoon.

http://www.stat.fi/til/rtp/2015/04/rtp_2015_04_2016-03-31_kuv_002_fi.html

Omistusasumisesta on tullut vähemmän houkuttelevaa ja onkin tunnistettavissa selvä trendi riskittömän vuokra-asumisen suuntaan.

Verorasituksessa ollaan tultu pisteeseen jossa verojen korotus alkaa vähentää bruttokansantuotetta kun kulutus laskee liian korkeiden hintojen vuoksi. Valtion saneeraus on onneksi jo alkanut ja 2017 ollaan jo kevyemmällä kustannusrakenteella eikä enää eletä velaksi niin paljoa kuin nykyisin.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Uusien asuntojen hinnoissa verojen osuus on nykyisin 45%. Jos muistan oikein ennen alv-uudistusta oli ns liikevaihtovero joka oli vain 22% luokkaa liikevaihdosta.

Poliittinen päätös siirtyä verottamaan kulutusta aiheutti verorakennemuutoksen joka nosti kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen hintoja merkittävästi. Al-veroa on nostettu pikkuhiljaa ja nyt verojen kumulatiivinen vaikutus asuntojen hinnoissa on jo 45% luokkaa eli suurin hyötyjä on valtio. Rakennusliikkeiden asuntomyynnin katteet on 15-20% luokkaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Liikevaihtovero

Valtion menoja on aina noususuhdanteissa kasvatettu ja rahoitettu korottamalla veroja.

Vielä 1980-luvulla oman asunnon sai maksettua 7-10 vuodessa, nyt 20-30 vuodessa. Asuminen on muuttunut liian kalliiksi ja tästä seuraa kuten sanoit osuvasti ihmisten elämäntehtäväksi on tullut asuminen ja asuntolainojen maksaminen. Jos asunto sijaitsee taantuvalla paikkakunnalla voi jälleenmyyntiarvo alentua merkittävästi tai romahtaa nollaan.

Suurten asuntolainojen pitkäaikainen maksaminen on pois muusta kulutuksesta eikä rahaa enää jää varallisuuden kasvattamiseen kuten
esimerkiksi pörssiosakkeiden ostoon.

http://www.stat.fi/til/rtp/2015/04/rtp_2015_04_2016-03-31_kuv_002_fi.html

Omistusasumisesta on tullut vähemmän houkuttelevaa ja onkin tunnistettavissa selvä trendi riskittömän vuokra-asumisen suuntaan.

Verorasituksessa ollaan tultu pisteeseen jossa verojen korotus alkaa vähentää bruttokansantuotetta kun kulutus laskee liian korkeiden hintojen vuoksi. Valtion saneeraus on onneksi jo alkanut ja 2017 ollaan jo kevyemmällä kustannusrakenteella eikä enää eletä velaksi niin paljoa kuin nykyisin.

Lue lisää

Suomi on verottanut kansalaisia liikaa sen todisti Lafferin käyrä. Verorasitus oli käyrän laskevalla osalla jolloin liian korkea verotus alkaa laskemaan valtion verotuloja. Verojen lasku nosti valtion verotuloja.

Etenkin SDP:n poliitikko ja päivän byrokraattipalkinnon saaja Sanna Marin on kuitenkin kieltänyt Lafferin käyrän toimivuuden.

"Marin oli tapansa mukaisesti taas väärässä. Verokertymä ei suinkaan pysyvästi alentunut, vaan kasvoi vuonna 2015 peräti 14 % ja nousi jo lähes veron laskua edeltäviin lukuihin. Näin siitä huolimatta, että Suomen BKT on heikentynyt viimeisen kolmen vuoden ajan".

"Sosialidemokraateille on katkera pala nieltäväksi, että käytäntö osoittaa todeksi Lafferin käyrän ja sen, että korkea verotus tappaa taloudellista aktiviteettia".

http://paivanbyrokraatti.com/2016/01/21/pb-sanna-marin-sdp-jolle-lafferin-kayra-tuli-yllatyksena/

Tässä on tutkimustietoa vuokra- ja omistusasuntojen hintaeroista 9 kaupungissa. Pundit ja Antigue ei kuitenkaan tätä faktaa hyväksy mutta annettaan heidän elää omassa kuplassa. Tutkimuksissa on myös havaittu että omistusvimma lisää työttömyyttä.

Taloustutkija Jani-Petri Laamanen Tampereen yliopistosta kommentoi.

"Vuokrien nousu on kiihtynyt. Siitä huolimatta etenkin suurimmissa kaupungeissa vuokra-asuminen tulee edelleen keskimäärin omistusasumista halvemmaksi".

"Helsingissä 75 neliön kolmion kuukausivuokra on lähes 550 euroa alhaisempi kuin vastaavan omistusasunnon menot, joihin on laskettu yhtiövastike ja 90 prosentin lainarahoitus".

"Samansuuntainen tilanne on Turussa ja Tampereella, mutta erot eivät ole yhtä isoja. Esimerkiksi Tampereella kolmion vuokra tulee kuukaudessa 185 euroa vastaavan omistusasunnon suoria asumismenoja halvemmaksi. Oulussa ero on keskimäärin vain 39 euroa".

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/06/24/9-kaupunkia-ostaako-asunto-vai-elaako-vuokralla/20138520/310

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Tässä on tutkimustietoa vuokra- ja omistusasuntojen hintaeroista 9 kaupungissa. Pundit ja Antigue ei kuitenkaan tätä faktaa hyväksy mutta annettaan heidän elää omassa kuplassa. Tutkimuksissa on myös havaittu että omistusvimma lisää työttömyyttä.

Taloustutkija Jani-Petri Laamanen Tampereen yliopistosta kommentoi.

"Vuokrien nousu on kiihtynyt. Siitä huolimatta etenkin suurimmissa kaupungeissa vuokra-asuminen tulee edelleen keskimäärin omistusasumista halvemmaksi".

"Helsingissä 75 neliön kolmion kuukausivuokra on lähes 550 euroa alhaisempi kuin vastaavan omistusasunnon menot, joihin on laskettu yhtiövastike ja 90 prosentin lainarahoitus".

"Samansuuntainen tilanne on Turussa ja Tampereella, mutta erot eivät ole yhtä isoja. Esimerkiksi Tampereella kolmion vuokra tulee kuukaudessa 185 euroa vastaavan omistusasunnon suoria asumismenoja halvemmaksi. Oulussa ero on keskimäärin vain 39 euroa".

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/06/24/9-kaupunkia-ostaako-asunto-vai-elaako-vuokralla/20138520/310

Lue lisää

Säälittävän vanhoja lehtijuttuja kaivat uudestaan esiin eikä siinä kaikki. Tein tuon lehtijutun vuokra- ja ostohintojen perusteella laskelman Helsingistä ja kuinka kävikään.
.
Ainoa keino, millä asunnon ostaja olisi hävinnyt asunnon vuokraajalle, oli sinun laskutoimituksesi, jossa vaadit laskutoimitusta tehtäväksi 60 vuoden ajalle, vuokrat eivät nouse tuossa ajassa lainkaan, korot ovat siitä huolimatta 3-4 prosenttia, asunnon korjaamiseen menee hurjan paljon korjauskustannuksia ja vielä mitä. Sinun väitteesi mukaan asunnon arvo on valtavasta korjaamisesta huolimatta lähes arvoton 60 vuoden kuluttua.
.
Uskottavuutesi on lähes nolla, kun väität että vuokranantajat ovat hyväsydämisiä hölmöjä, jotka vuokraavat asuntoja tappiolla. Olet myös väittänyt, että ilman asumisen verottamista vuokra ja omassa asunnossa asumisen kulut olisivat lähes samat. Tosin siinähän sentään myönnät, että omassa asunnossa asuminen on edullisempaa.
.
Oikaraista siteeraat mielelläsi, vaikka et edes ymmärrä, mitä Oikarainen kirjoittaa. Nyt lähden kesäpäivän viettoon..

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Tässä on tutkimustietoa vuokra- ja omistusasuntojen hintaeroista 9 kaupungissa. Pundit ja Antigue ei kuitenkaan tätä faktaa hyväksy mutta annettaan heidän elää omassa kuplassa. Tutkimuksissa on myös havaittu että omistusvimma lisää työttömyyttä.

Taloustutkija Jani-Petri Laamanen Tampereen yliopistosta kommentoi.

"Vuokrien nousu on kiihtynyt. Siitä huolimatta etenkin suurimmissa kaupungeissa vuokra-asuminen tulee edelleen keskimäärin omistusasumista halvemmaksi".

"Helsingissä 75 neliön kolmion kuukausivuokra on lähes 550 euroa alhaisempi kuin vastaavan omistusasunnon menot, joihin on laskettu yhtiövastike ja 90 prosentin lainarahoitus".

"Samansuuntainen tilanne on Turussa ja Tampereella, mutta erot eivät ole yhtä isoja. Esimerkiksi Tampereella kolmion vuokra tulee kuukaudessa 185 euroa vastaavan omistusasunnon suoria asumismenoja halvemmaksi. Oulussa ero on keskimäärin vain 39 euroa".

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/06/24/9-kaupunkia-ostaako-asunto-vai-elaako-vuokralla/20138520/310

Lue lisää

Tuo lehtijuttu on aika rajallinen. Jotta sen väittämä toteutuisi, tulisi asukkaan menehtyä ilman perillisiä viimeistään laina-ajan lopussa! Muutenhan lainan poismaksun jälkeen omistusasujan asuminen muuttuu vuokralaista halvemmaksi tai kuollessaan vainajan perikunta saa myydä asunnon.
Rommi on sitten toinen juttu ja viime vuodet vuokralla perhekoon rivarissa asunut on pärjännyt ilmeise hyvin verrattuna kuplaostajaan.

Silti se kuplaostajakin saattaa päästä voitolle, tai hänen perikuntansa. Nousuodotelmat ovat tietenkin pettäneet, mutta olematon korko auttaa pitämään suorat kulut vuokran tasalla ja vahingoksi tulee vain se arvonlasku. Sitä paikkaa taas sitten kun velka on maksettu pois ja yli jäävä raha verrattuna vuokraan jää itselle sijoitettavaksi.

Whodareswins kirjoitti:

Tuo lehtijuttu on aika rajallinen. Jotta sen väittämä toteutuisi, tulisi asukkaan menehtyä ilman perillisiä viimeistään laina-ajan lopussa! Muutenhan lainan poismaksun jälkeen omistusasujan asuminen muuttuu vuokralaista halvemmaksi tai kuollessaan vainajan perikunta saa myydä asunnon.
Rommi on sitten toinen juttu ja viime vuodet vuokralla perhekoon rivarissa asunut on pärjännyt ilmeise hyvin verrattuna kuplaostajaan.

Silti se kuplaostajakin saattaa päästä voitolle, tai hänen perikuntansa. Nousuodotelmat ovat tietenkin pettäneet, mutta olematon korko auttaa pitämään suorat kulut vuokran tasalla ja vahingoksi tulee vain se arvonlasku. Sitä paikkaa taas sitten kun velka on maksettu pois ja yli jäävä raha verrattuna vuokraan jää itselle sijoitettavaksi.

Lue lisää

Tutkijat Oikarinen ja Laamanen ovat ilmeisesti laskeneet melko suoraviivaisesti nykyhinnoilla olettaen asuntojen ja vuokrien sekä hoitokulujen hinnat olisi pysyneen pitkässä aikasarjassa reaalisesti samoina joka on järkevä oletus. Nousut ja laskut olisivat yhtä suuret. Korkomenot laskettu pitkäaikaisen asuntolainan keskikoron mukaan ei nykyisen alhaisen koron mukaan joka sekin on järkevä oletus. Nimellishintojen nousu olisi siis inflaation luokkaa.

Vertailu pitäisi laskea siten että huomioidaan omistusasunnon kustannukset koko elinkaaren ajalta purkukustannuksineen ja tätä kustannusta tulisi verrata vastaavaan vuokrahintaan. Tuona aikana omistusasunnolla on todennäköisesti ollut useampi kuin yksi omistaja jos käytetään Rakennusviraston arvioimaa rakennusten elinikää 60-80 vuotta. Taantuvilla alueilla rakennusten elinkaari on lyhyempi. Tällainen vertailu on hankalaa koska vanhat kerrostaloalueet eivät ole vielä elinkaarensa päässä.

Omistusasuja hankkii elinaikanaan keskimäärin kolme asuntoa. Asumismenoihin tulee laskea mukaan asuntojen vaihdoista syntyneet kustannukset kuten välittäjien palkkiot ja varainsiirtoverot.

Omistajan kuoltua asunto velkoineen jää perikunnalle. Verottaja laskee 40/60 mukaan eli 60% asunnon hinnasta on verollista ja 40% katsotaan ostokustannukseksi jos oikein muistan.

Omistusasunnon realisointi voi ajoittua perikunnan kannalta ikävästi aikaan jolloin reaalihinnat ovat alhaiset. Taantuvalla paikkakunnalla myynti voi olla hankalaa.

Jos omistusasunto on hankittu hintojen ollessa reaalisesti alhaiset ja vuokrien ollessa normaalihintaiset voi omistusasuminen olla halvempaa kuten 1994-1996 laman pohjahinnoilla käteisellä ostettu uusi omistusasunto vrt linkissä "Oikarisen oskillaattori" vihreä käyrä sivulla 4/15. Tuolloin omistusasuminen oli puolta halvempaa vuokra-asumiseen nähden. Asuntolainojen korot olivat tuolloin korkeat joten hyödyn saivat vain ne harvat joilla oli paljon käteistä.

http://www.slideshare.net/YIT_Corporation/asuntomarkkinoiden-tulevaisuuden-nkymi-elias-oikarinen

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Tutkijat Oikarinen ja Laamanen ovat ilmeisesti laskeneet melko suoraviivaisesti nykyhinnoilla olettaen asuntojen ja vuokrien sekä hoitokulujen hinnat olisi pysyneen pitkässä aikasarjassa reaalisesti samoina joka on järkevä oletus. Nousut ja laskut olisivat yhtä suuret. Korkomenot laskettu pitkäaikaisen asuntolainan keskikoron mukaan ei nykyisen alhaisen koron mukaan joka sekin on järkevä oletus. Nimellishintojen nousu olisi siis inflaation luokkaa.

Vertailu pitäisi laskea siten että huomioidaan omistusasunnon kustannukset koko elinkaaren ajalta purkukustannuksineen ja tätä kustannusta tulisi verrata vastaavaan vuokrahintaan. Tuona aikana omistusasunnolla on todennäköisesti ollut useampi kuin yksi omistaja jos käytetään Rakennusviraston arvioimaa rakennusten elinikää 60-80 vuotta. Taantuvilla alueilla rakennusten elinkaari on lyhyempi. Tällainen vertailu on hankalaa koska vanhat kerrostaloalueet eivät ole vielä elinkaarensa päässä.

Omistusasuja hankkii elinaikanaan keskimäärin kolme asuntoa. Asumismenoihin tulee laskea mukaan asuntojen vaihdoista syntyneet kustannukset kuten välittäjien palkkiot ja varainsiirtoverot.

Omistajan kuoltua asunto velkoineen jää perikunnalle. Verottaja laskee 40/60 mukaan eli 60% asunnon hinnasta on verollista ja 40% katsotaan ostokustannukseksi jos oikein muistan.

Omistusasunnon realisointi voi ajoittua perikunnan kannalta ikävästi aikaan jolloin reaalihinnat ovat alhaiset. Taantuvalla paikkakunnalla myynti voi olla hankalaa.

Jos omistusasunto on hankittu hintojen ollessa reaalisesti alhaiset ja vuokrien ollessa normaalihintaiset voi omistusasuminen olla halvempaa kuten 1994-1996 laman pohjahinnoilla käteisellä ostettu uusi omistusasunto vrt linkissä "Oikarisen oskillaattori" vihreä käyrä sivulla 4/15. Tuolloin omistusasuminen oli puolta halvempaa vuokra-asumiseen nähden. Asuntolainojen korot olivat tuolloin korkeat joten hyödyn saivat vain ne harvat joilla oli paljon käteistä.

http://www.slideshare.net/YIT_Corporation/asuntomarkkinoiden-tulevaisuuden-nkymi-elias-oikarinen

Lue lisää

Jälleen linkität yhden vanhan jo täällä käsitellyn Oikarisen esityksen. Juuri sen, josta sinulla oli roppakaupalla väärinkäsityksiä jotka on täällä jo tullut käsiteltyä, sen vuoksi en niitä enää toista.
.
Montako vuokra-asuntoa keskimäärin vuokralainen käyttää elinaikanaan? Siihenkin pitäisi lisätä vuokravakuuskulut, palkkiot välittäjälle jne. Pitäisköhän oman asunnnon kuluja vähennettäessä ottaa huomioon kotitalousvähennys (pitäisi, mutta ei ole yhdessäkään laskelmassa mukana).
.
Jälleen teet väärän tulkinnan "Omistajan kuoltua asunto velkoineen jää perikunnalle. Verottaja laskee 40/60 mukaan eli 60% asunnon hinnasta on verollista ja 40% katsotaan ostokustannukseksi jos oikein muistan." Minun pitäisi jo alkaa saada korvausta opettamisesta. Saat itse miettiä, missä meni vikaan tälläkin kertaa.
.
Viimeinen johtopäätöksesi on jälleen rankasti virheellinen. Tämänkin sinulle selostin viimeksi, mutta mitään ei mene perille. Vielä lyhyesti: Oikarinen kuvaa asuntojen osto- ja myyntihintojen kehittymistä suhteessa vuokratasoon. Et voi olla niin yksinkertainen, että teet osto- ja myyntihinnasta päätelmän puolta halvempaa asumista/puolta kalliimpaa asumista.

pundit kirjoitti:

Jälleen linkität yhden vanhan jo täällä käsitellyn Oikarisen esityksen. Juuri sen, josta sinulla oli roppakaupalla väärinkäsityksiä jotka on täällä jo tullut käsiteltyä, sen vuoksi en niitä enää toista.
.
Montako vuokra-asuntoa keskimäärin vuokralainen käyttää elinaikanaan? Siihenkin pitäisi lisätä vuokravakuuskulut, palkkiot välittäjälle jne. Pitäisköhän oman asunnnon kuluja vähennettäessä ottaa huomioon kotitalousvähennys (pitäisi, mutta ei ole yhdessäkään laskelmassa mukana).
.
Jälleen teet väärän tulkinnan "Omistajan kuoltua asunto velkoineen jää perikunnalle. Verottaja laskee 40/60 mukaan eli 60% asunnon hinnasta on verollista ja 40% katsotaan ostokustannukseksi jos oikein muistan." Minun pitäisi jo alkaa saada korvausta opettamisesta. Saat itse miettiä, missä meni vikaan tälläkin kertaa.
.
Viimeinen johtopäätöksesi on jälleen rankasti virheellinen. Tämänkin sinulle selostin viimeksi, mutta mitään ei mene perille. Vielä lyhyesti: Oikarinen kuvaa asuntojen osto- ja myyntihintojen kehittymistä suhteessa vuokratasoon. Et voi olla niin yksinkertainen, että teet osto- ja myyntihinnasta päätelmän puolta halvempaa asumista/puolta kalliimpaa asumista.

Lue lisää

Jos asuntoa on omistettu yli 10v on hankintameno olettama 40% kuten muistelin. Peritty asunto on usein ollut vainajalla yli 10 vuotta. Jos perikunta myy kuolinpesän asunnon sovelletaan luovutusvoittoveroa. Verottaja käyttää nimellishintoja joten hankintameno olettamaa kannattaa usein käyttää. Jos perintö jää kuolinpesälle sovelletaan perintöveroa.

"Hankintameno-olettama tarkoittaa sitä, että luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennetään aina vähintään 20 prosenttia luovutushinnasta, jos luovuttaja oli omistanut omaisuuden luovutushetkellä alle 10 vuoden ajan; ja 40 prosenttia luovutushinnasta, jos luovuttaja oli omistanut omaisuuden luovutushetkellä vähintään 10 vuoden ajan".

"Hankintameno-olettama vähennetään hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärän sijasta, jos hankintameno-olettaman mukaan laskettu vähennys on yhteismäärää suurempi. Voitto lasketaan siis verovelvolliselle edullisemmalla tavalla. Voittoa laskettaessa vähennetään siis joko hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai hankintameno-olettaman mukaan laskettu vähennys, mutta ei molempia. Hankintameno-olettaman lisäksi ei siis saa vähentää (todellista) hankintamenoa tai voiton hankkimisesta olleita menoja (myyntikuluja)".

"Jakamattomaan kuolinpesään kuuluvan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on kuolinpesän tuloa. Osuus jakamattomaan kuolinpesään on osakkaan irtainta omaisuutta. Sen luovutuksesta syntyvä luovutusvoitto on osakkaan tuloa. Kuolinpesän tai osakkaan voiton taikka tappion määrää laskettaessa omaisuuden hankintamenona pidetään edellä mainituissa tilanteissa perintöverotuksessa käytettyä verotusarvoa. Vaihtoehtoisesti voidaan voiton määrää laskettaessa käyttää hankintameno-olettamaa, jos se on verovelvolliselle edullisempi".


https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Omaisuuden_luovutusvoiton_verotus(12315)#hankintameno1

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Luovutusvoitot_ja_tappiot/Kuolinpesa_ja_luovutusvoiton_verotus(25187)

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Tässä on tutkimustietoa vuokra- ja omistusasuntojen hintaeroista 9 kaupungissa. Pundit ja Antigue ei kuitenkaan tätä faktaa hyväksy mutta annettaan heidän elää omassa kuplassa. Tutkimuksissa on myös havaittu että omistusvimma lisää työttömyyttä.

Taloustutkija Jani-Petri Laamanen Tampereen yliopistosta kommentoi.

"Vuokrien nousu on kiihtynyt. Siitä huolimatta etenkin suurimmissa kaupungeissa vuokra-asuminen tulee edelleen keskimäärin omistusasumista halvemmaksi".

"Helsingissä 75 neliön kolmion kuukausivuokra on lähes 550 euroa alhaisempi kuin vastaavan omistusasunnon menot, joihin on laskettu yhtiövastike ja 90 prosentin lainarahoitus".

"Samansuuntainen tilanne on Turussa ja Tampereella, mutta erot eivät ole yhtä isoja. Esimerkiksi Tampereella kolmion vuokra tulee kuukaudessa 185 euroa vastaavan omistusasunnon suoria asumismenoja halvemmaksi. Oulussa ero on keskimäärin vain 39 euroa".

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/06/24/9-kaupunkia-ostaako-asunto-vai-elaako-vuokralla/20138520/310

Lue lisää

Suomea on alettu kehittämään kohti suurempaa vuokra-asuntokantaa ei vain vuokra-asumisen edullisimman kustannuksen takia vaan myös työllisyyden takia.

Suomalaiset asuntomarkkinoita tutkineet yliopistotutkijat Laamanen ja Oikarinen ovat havainneet saman kuin taloustieteen professori Andrew Oswald Warwickin yliopistosta. Omistusasuminen lisää työttömyyttä.

"Omistusasuminen lisää työttömyyttä, eikä sen tason pitäisi ylittää missään maassa yli 40 prosenttia, sanoo taloustieteen professori Andrew Oswald. Ottakaa mallia Sveitsistä ja luopukaa asuntolainan korkovähennyksistä, hän sanoo Taloussanomille".

"Professorin perusteesin mukaan asuntolaina saa ihmiset jämähtämään paikoilleen työn perässä liikkumisen sijaan. Lisäksi omistusasuminen voi taannuttaa alueiden elinvoimaisuutta. Tämä johtuu siitä, että asuntovelkaiset välttelevät riskejä eivätkä perusta yrityksiä entiseen malliin. Lisäksi he voivat vastustaa naapuruston rakennusprojekteja pelätessään, että ne heikentävät asuntojen arvoa".

Omistusasuja ei halua muuttaa pois kotipaikkakunnalta mistään hinnasta ja on halukas ottamaan vastaan huonommin palkattua työtä kotipaikkakunnalta sanotaan tutkimuksissa.

Oma asunto on mielletty hyvänä sijoituskohteena joka on väärä käsitys. Parempaa tuottoa saa muista sijoitusinstrumenteista kuten pörssiosakkeista.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/11/21/luopukaa-jo-omistusasumisen-ihannoinnista/201316129/310

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Suomea on alettu kehittämään kohti suurempaa vuokra-asuntokantaa ei vain vuokra-asumisen edullisimman kustannuksen takia vaan myös työllisyyden takia.

Suomalaiset asuntomarkkinoita tutkineet yliopistotutkijat Laamanen ja Oikarinen ovat havainneet saman kuin taloustieteen professori Andrew Oswald Warwickin yliopistosta. Omistusasuminen lisää työttömyyttä.

"Omistusasuminen lisää työttömyyttä, eikä sen tason pitäisi ylittää missään maassa yli 40 prosenttia, sanoo taloustieteen professori Andrew Oswald. Ottakaa mallia Sveitsistä ja luopukaa asuntolainan korkovähennyksistä, hän sanoo Taloussanomille".

"Professorin perusteesin mukaan asuntolaina saa ihmiset jämähtämään paikoilleen työn perässä liikkumisen sijaan. Lisäksi omistusasuminen voi taannuttaa alueiden elinvoimaisuutta. Tämä johtuu siitä, että asuntovelkaiset välttelevät riskejä eivätkä perusta yrityksiä entiseen malliin. Lisäksi he voivat vastustaa naapuruston rakennusprojekteja pelätessään, että ne heikentävät asuntojen arvoa".

Omistusasuja ei halua muuttaa pois kotipaikkakunnalta mistään hinnasta ja on halukas ottamaan vastaan huonommin palkattua työtä kotipaikkakunnalta sanotaan tutkimuksissa.

Oma asunto on mielletty hyvänä sijoituskohteena joka on väärä käsitys. Parempaa tuottoa saa muista sijoitusinstrumenteista kuten pörssiosakkeista.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/11/21/luopukaa-jo-omistusasumisen-ihannoinnista/201316129/310

Lue lisää

Yhteiskunta ei missään nimessä ole kehittymässä sellaiseen suuntaan että vuokralla asuva pystyisi sijoittamaan osakkeisiin tai muuallekaan. Kaikki raha mitä työstä saa, tulee menemään elinkuluihin niissä kansanryhmissä jotka eivät kykene oman asunnon ostoon.

Tämä johtuu siitä että Suomessa oli pitkään vallalla tasapuolinen tulonjako. Vaativan työn tekijä tienasi vähemmän kuin mitä hänen kansainvälisesti verraten kuului ja matalapalkkainen taas tienasi enemmän kuin mitä kansainvälisesti verraten oli oikein. Tuo asetelma on muuttunut viime vuosina.

Jatkossa vaativan työn tekijä ostaa asunnon edelleenkin, mutta tarveharkintaisesti ja/tai pätkätyötä tekevä perussuorittaja ei enää omaan kykene. Jo lainaehtojen muuttuminen tekee tuon eron.

Jo nyt tuhannet väärästä kaupungista oman ostaneet, siellä työpaikkansa sittemmin menettäneet ja muualle halvemmalla työllistyneet kiroavat aikanaan tekemäänsä ostoa. Joutuu pitämään kahta asuntoa, perhe on hajallaan viikot, rahaa kuluu matkoihin jne. vain sen vuoksi ettei irtisanomispaikkakunnan asunnosta pääse eroon ja toisaalta perheasunnon vuokra työllistymiskaupungissa on liian kova. Tällaisia on ennenkaikkea Salon seudulla, mutta myös entisillä paperiteollisuuspaikkakunnilla ja muualla.
Älkää siis missään tapauksessa ostako taloa vaikkapa Uudestakaupungista, vaikka nyt työtä Mersujen kasauksessa onkin. Se talo tulee sitomaan teidät sen tehtaan kohtaloon.

Periaatteessa sama pätee koko Suomeen. Omistusasunto Suomessa sitoo omistajansa Suomen kohtaloon. On huomioitava se tosiasia rttä Suomi on nykyään Euroopan kärkikriisimaiden joukossa.

winssi kirjoitti:

Yhteiskunta ei missään nimessä ole kehittymässä sellaiseen suuntaan että vuokralla asuva pystyisi sijoittamaan osakkeisiin tai muuallekaan. Kaikki raha mitä työstä saa, tulee menemään elinkuluihin niissä kansanryhmissä jotka eivät kykene oman asunnon ostoon.

Tämä johtuu siitä että Suomessa oli pitkään vallalla tasapuolinen tulonjako. Vaativan työn tekijä tienasi vähemmän kuin mitä hänen kansainvälisesti verraten kuului ja matalapalkkainen taas tienasi enemmän kuin mitä kansainvälisesti verraten oli oikein. Tuo asetelma on muuttunut viime vuosina.

Jatkossa vaativan työn tekijä ostaa asunnon edelleenkin, mutta tarveharkintaisesti ja/tai pätkätyötä tekevä perussuorittaja ei enää omaan kykene. Jo lainaehtojen muuttuminen tekee tuon eron.

Jo nyt tuhannet väärästä kaupungista oman ostaneet, siellä työpaikkansa sittemmin menettäneet ja muualle halvemmalla työllistyneet kiroavat aikanaan tekemäänsä ostoa. Joutuu pitämään kahta asuntoa, perhe on hajallaan viikot, rahaa kuluu matkoihin jne. vain sen vuoksi ettei irtisanomispaikkakunnan asunnosta pääse eroon ja toisaalta perheasunnon vuokra työllistymiskaupungissa on liian kova. Tällaisia on ennenkaikkea Salon seudulla, mutta myös entisillä paperiteollisuuspaikkakunnilla ja muualla.
Älkää siis missään tapauksessa ostako taloa vaikkapa Uudestakaupungista, vaikka nyt työtä Mersujen kasauksessa onkin. Se talo tulee sitomaan teidät sen tehtaan kohtaloon.

Periaatteessa sama pätee koko Suomeen. Omistusasunto Suomessa sitoo omistajansa Suomen kohtaloon. On huomioitava se tosiasia rttä Suomi on nykyään Euroopan kärkikriisimaiden joukossa.

Lue lisää

Yhteiskunta ei tietenkään kehity siihen suuntaan, että pienipalkkainen vuokralainen pystyisi rikastumaan osakkeita ostamalla koska säästöjä ei kartu ellei sitten ole äärimmäisen pihi.

Pienipalkkaiset asuvat joko kaupungin vuokra-asunnoissa joissa on halvat vuokrahinnat ja saavat usein asumistukea. Vaihtoehtoisesti pienipalkkainen asuu vanhempiensa kodissa jolloin vuokraa ei tarvitse maksaa.

Naimisiin mentyään pienipalkkaisen perheen yhteistulot (4000€/kk) kyllä riittävät omistus-asuntoon joka mainituilla paikkakunnilla on hinnaltaan edullinen mutta ei enää pörssiosakkeiden ostoon. Vähäiset säästöt menevät kodin kunnostukseen.

Pienipalkkaisten on turha haaveilla omistusasuntoa kehittyvien kaupunkien keskustoista jotka ovat nyt liian kalliita suuripalkkaisillekin.

Nykyisin asuntolainojen maksuajat ovat 20-30 vuotta joten kuukausierät ovat alhaiset 300-500€/kk. Taantuvilla paikkakunnilla saa tuohon hintahaarukkaan vuokrattua kerrostalokaksion tai kolmion joten turvallisempaa on asua vuokralla jos työpaikka on uhattuna.

Asunnon ostoajankohta on pienipalkkaisella tärkeää, ei kannata ostaa kuplahintaista asuntoa vaan odotella vuokralla tai kotosalla hintojen laskua.

Nuuka pienipalkkainen kotona asuva henkilö voi kyllä ostaa pörssiosakkeita säästöillään pienissä erissä.

Pienipalkkaiset ovat usein sosiaalidemokraattisen aatteen hapattamia eikä tästä syystä kovin innokkaita sijoittamaan porvarillisesti pörssiosakkeisiin ja näin estävät itseltään vaurastumisen.

http://m.taloussanomat.fi/raha/2015/04/08/nain-suomalaiset-tienaavat-katso-yli-sadan-ammatin-lista/20154339/139

Suuripalkkaisen henkilön kannattaa asua edullisessa vuokra-asunnossa ja ostaa koko ajan pörssiosakkeita kuten hyväpalkkaisena opettajana uransa aloittanut osakemiljonääriksi itsensä rikastuttanut Erkki Sinkko.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Jos asuntoa on omistettu yli 10v on hankintameno olettama 40% kuten muistelin. Peritty asunto on usein ollut vainajalla yli 10 vuotta. Jos perikunta myy kuolinpesän asunnon sovelletaan luovutusvoittoveroa. Verottaja käyttää nimellishintoja joten hankintameno olettamaa kannattaa usein käyttää. Jos perintö jää kuolinpesälle sovelletaan perintöveroa.

"Hankintameno-olettama tarkoittaa sitä, että luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennetään aina vähintään 20 prosenttia luovutushinnasta, jos luovuttaja oli omistanut omaisuuden luovutushetkellä alle 10 vuoden ajan; ja 40 prosenttia luovutushinnasta, jos luovuttaja oli omistanut omaisuuden luovutushetkellä vähintään 10 vuoden ajan".

"Hankintameno-olettama vähennetään hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärän sijasta, jos hankintameno-olettaman mukaan laskettu vähennys on yhteismäärää suurempi. Voitto lasketaan siis verovelvolliselle edullisemmalla tavalla. Voittoa laskettaessa vähennetään siis joko hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai hankintameno-olettaman mukaan laskettu vähennys, mutta ei molempia. Hankintameno-olettaman lisäksi ei siis saa vähentää (todellista) hankintamenoa tai voiton hankkimisesta olleita menoja (myyntikuluja)".

"Jakamattomaan kuolinpesään kuuluvan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on kuolinpesän tuloa. Osuus jakamattomaan kuolinpesään on osakkaan irtainta omaisuutta. Sen luovutuksesta syntyvä luovutusvoitto on osakkaan tuloa. Kuolinpesän tai osakkaan voiton taikka tappion määrää laskettaessa omaisuuden hankintamenona pidetään edellä mainituissa tilanteissa perintöverotuksessa käytettyä verotusarvoa. Vaihtoehtoisesti voidaan voiton määrää laskettaessa käyttää hankintameno-olettamaa, jos se on verovelvolliselle edullisempi".


https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Omaisuuden_luovutusvoiton_verotus(12315)#hankintameno1

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Luovutusvoitot_ja_tappiot/Kuolinpesa_ja_luovutusvoiton_verotus(25187)

Lue lisää

Tuohonkin kopioit eri juttuja ymmärtämättä miten asia todellisuudessa menee. Ei perikunta maksa luovutusvoittoveroa minkään kaavamaisen 40 prosentin säännön mukaan. Pääsääntö on, että luovutusvoittovero maksetaan myyntihinnan ja perukirjaan merkityn käyvän arvon erotuksesta. Lähtökohta on siis perukirjaan merkitty arvo eikä mikään kaavamainen 40 prosentin sääntö. Perikunta saa käyttää 40 prosentin hankintameno-oletusta, jos se ylittää perukirjaan merkityn arvo. Perukirjaan pitää kuitenkin merkitä käypä arvo.
.
Aika pitkään saa asuntojen hinnat nousta, että 40 prosentin kaavamainen arvo ylittää perukirjaan merkityn käyvän arvon. Lisäksi alunperin annoit ymmärtää, että vero maksetaan nimenomaan tuosta 60 prosentista asunnon omistajan kuollessa.
.
Lisäksi ennen perinnönjakoa tehdään ositus mahdollisten puolisoiden kesken. Puoliso ei tietenkään maksa perintö- eikä luovutusuvoittoveroa omasta omaisuudestaan.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Yhteiskunta ei tietenkään kehity siihen suuntaan, että pienipalkkainen vuokralainen pystyisi rikastumaan osakkeita ostamalla koska säästöjä ei kartu ellei sitten ole äärimmäisen pihi.

Pienipalkkaiset asuvat joko kaupungin vuokra-asunnoissa joissa on halvat vuokrahinnat ja saavat usein asumistukea. Vaihtoehtoisesti pienipalkkainen asuu vanhempiensa kodissa jolloin vuokraa ei tarvitse maksaa.

Naimisiin mentyään pienipalkkaisen perheen yhteistulot (4000€/kk) kyllä riittävät omistus-asuntoon joka mainituilla paikkakunnilla on hinnaltaan edullinen mutta ei enää pörssiosakkeiden ostoon. Vähäiset säästöt menevät kodin kunnostukseen.

Pienipalkkaisten on turha haaveilla omistusasuntoa kehittyvien kaupunkien keskustoista jotka ovat nyt liian kalliita suuripalkkaisillekin.

Nykyisin asuntolainojen maksuajat ovat 20-30 vuotta joten kuukausierät ovat alhaiset 300-500€/kk. Taantuvilla paikkakunnilla saa tuohon hintahaarukkaan vuokrattua kerrostalokaksion tai kolmion joten turvallisempaa on asua vuokralla jos työpaikka on uhattuna.

Asunnon ostoajankohta on pienipalkkaisella tärkeää, ei kannata ostaa kuplahintaista asuntoa vaan odotella vuokralla tai kotosalla hintojen laskua.

Nuuka pienipalkkainen kotona asuva henkilö voi kyllä ostaa pörssiosakkeita säästöillään pienissä erissä.

Pienipalkkaiset ovat usein sosiaalidemokraattisen aatteen hapattamia eikä tästä syystä kovin innokkaita sijoittamaan porvarillisesti pörssiosakkeisiin ja näin estävät itseltään vaurastumisen.

http://m.taloussanomat.fi/raha/2015/04/08/nain-suomalaiset-tienaavat-katso-yli-sadan-ammatin-lista/20154339/139

Suuripalkkaisen henkilön kannattaa asua edullisessa vuokra-asunnossa ja ostaa koko ajan pörssiosakkeita kuten hyväpalkkaisena opettajana uransa aloittanut osakemiljonääriksi itsensä rikastuttanut Erkki Sinkko.

Lue lisää

Pienipalkkainen vuokralainen maksaa vuokraa koko elinikänsä. Vuokra on monin verroin suurempi, kuin vastike. Asuntolainan keskimääräinen maksuaika on 17 vuotta. Jos asunnon ostaa 25 vuotiaana ehtii elää velattomassa asunnossa matalilla asumiskuluilla keskimäärin 39 vuotta.
.
Helsingissä keskivuokra 50 neliön asunnosta on n. 900 euroa, keskimääräinen hoitovastike vain n. 180 euroa. Vaikka hoitovastikkeen lisäksi varaisi korjauskustannuksiin joka kuukausi vaikka 120 euroa, on summa paljon pienempi kuin vuokra. Vuokralla-asuminen ei vaan pitkässä juoksussa kannata taloudellisesti mitenkään.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Uusien asuntojen hinnoissa verojen osuus on nykyisin 45%. Jos muistan oikein ennen alv-uudistusta oli ns liikevaihtovero joka oli vain 22% luokkaa liikevaihdosta.

Poliittinen päätös siirtyä verottamaan kulutusta aiheutti verorakennemuutoksen joka nosti kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen hintoja merkittävästi. Al-veroa on nostettu pikkuhiljaa ja nyt verojen kumulatiivinen vaikutus asuntojen hinnoissa on jo 45% luokkaa eli suurin hyötyjä on valtio. Rakennusliikkeiden asuntomyynnin katteet on 15-20% luokkaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Liikevaihtovero

Valtion menoja on aina noususuhdanteissa kasvatettu ja rahoitettu korottamalla veroja.

Vielä 1980-luvulla oman asunnon sai maksettua 7-10 vuodessa, nyt 20-30 vuodessa. Asuminen on muuttunut liian kalliiksi ja tästä seuraa kuten sanoit osuvasti ihmisten elämäntehtäväksi on tullut asuminen ja asuntolainojen maksaminen. Jos asunto sijaitsee taantuvalla paikkakunnalla voi jälleenmyyntiarvo alentua merkittävästi tai romahtaa nollaan.

Suurten asuntolainojen pitkäaikainen maksaminen on pois muusta kulutuksesta eikä rahaa enää jää varallisuuden kasvattamiseen kuten
esimerkiksi pörssiosakkeiden ostoon.

http://www.stat.fi/til/rtp/2015/04/rtp_2015_04_2016-03-31_kuv_002_fi.html

Omistusasumisesta on tullut vähemmän houkuttelevaa ja onkin tunnistettavissa selvä trendi riskittömän vuokra-asumisen suuntaan.

Verorasituksessa ollaan tultu pisteeseen jossa verojen korotus alkaa vähentää bruttokansantuotetta kun kulutus laskee liian korkeiden hintojen vuoksi. Valtion saneeraus on onneksi jo alkanut ja 2017 ollaan jo kevyemmällä kustannusrakenteella eikä enää eletä velaksi niin paljoa kuin nykyisin.

Lue lisää

> Vielä 1980-luvulla oman asunnon sai maksettua 7-10 vuodessa, nyt 20-30 vuodessa

Hahhah. Joskus muinoin eli kekkoslovakian aikaan ei pitkiä, yli 10 vuoden laina-aikoja pankista edes saanut. Lisäksi piti säästää 30 % asunnon hinnasta etukäteen - tähän kului useampi vuosi ja tämä pitäisi oikeastaan ottaan mukaan laina-aikaan.

Lisäksi vetoapua antoi huimaa vauhtia laukannut inflaatio ja 80-luvun hintojen nousu (joka pienensi lainan määrää suhteessa asunnon arvoon).

Tuo pakkosäästäminen & isot lainanlyhennykset ovat kyllä herkkua, jota en itse kaipaa. Nähtyäni mihin ne johtivat. Oli nimittäin pikkaisen tiukkaa rahasta. Ei ihan hirveästi tarvinnut ulkomaanmatkoja harrastaa ja "perheauto" saattoi olla joku kälynen B/C-segmentin käytetty kippo. Ei tarvinnut nähdä untakaan mistään farkusta, jonka ruumaan uppoaa lastenvaunut tai polkupyörä kokonaisena.

Erityisen selkeä ero on näkynyt OK-taloa rakentavien autoissa. Siihen vanhaan hyvään aikaan talotyömaiden pihoilla pyöri ruosteista autonraatoa. Kaikki raha upotettiin taloon -> auto oli sitten sellainen parin tonnin raato. Pihatyötkin saattoivat jäädä rästiin vuosiksi, kun piti vetää henkeä ja säästää viimeistelyyn.

Nykyään ei tarvi vyötä kiristää samaan malliin, joten viimeistelytyöt ovat enempi viitseliäisyydestä kiinni ja työmailla pyörii uudenkiiltävää D-segmentin euroautoa tai kitumaasturia.

Pelleksi tunnustaudut myös höpöttämällä nykyisistä 40 vuoden laina-ajoista. Ei mikään pankki tällaista tarjoa eikä kukaan moista kaipaa. Markkinoille yritettiin taannoin kyllä tuoda 50 vuoden lainoja (olisikohan ollut joku postisäästöpankin perillinen kysessä...?), mutta kysyntää ei vaan ollut -> tuote lakkautettiin.

Jos joku on maksanut lainaa vuosikymmeniä, niin se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että kämppää on vaihdettu 10 v. välein uuteen (isompaan/kalliimpaan) tai sitä vanhaa on remontoitu rankasti, esim rakennettu "elintasosiipi" yms. vuosien mittaan.

Myös rakentamisen laatu 70/80 luvulla ... huhhuh. Melkoisia parakkeja osa näiden aikakausien taloista. Tasakatot, lähiöikkunat, painovoimainen/koneellinen poisto, ei salaojia, ei vesieristyksiä, valesokkelit, sähköpatterit....

Halvalla rakentaisi nykyäänkin, jos saisi kaiken tehdä yhtä halvalla & huolimattomasti kun silloin tehtiin.

pundit kirjoitti:

Pienipalkkainen vuokralainen maksaa vuokraa koko elinikänsä. Vuokra on monin verroin suurempi, kuin vastike. Asuntolainan keskimääräinen maksuaika on 17 vuotta. Jos asunnon ostaa 25 vuotiaana ehtii elää velattomassa asunnossa matalilla asumiskuluilla keskimäärin 39 vuotta.
.
Helsingissä keskivuokra 50 neliön asunnosta on n. 900 euroa, keskimääräinen hoitovastike vain n. 180 euroa. Vaikka hoitovastikkeen lisäksi varaisi korjauskustannuksiin joka kuukausi vaikka 120 euroa, on summa paljon pienempi kuin vuokra. Vuokralla-asuminen ei vaan pitkässä juoksussa kannata taloudellisesti mitenkään.

Lue lisää

Ennen matalapalkkatyötkin olivat pysyviä, jopa kunnan, kaupungin tai valtion virkoja. Nyt julkkari on ulkoistanut ne työt ja hommat pyörivät pitkälti erilaisten pätkätyösuhteiden varassa. Silloin epävarmuus ja lyhyin väliajoin tapahtuvan kilpailuttamisen takia syntyvä työttömyysriski estävät asunnon oston. Työtön vuokralainen saa asumistuen, työtön velka-asuja vain tukea vastikkeeseen.
Asuntoa ei voi ostaa tai siihen ei myönnetä lainaa.

Muuten olen samaa mieltä että pysyvään työsuhteeseen, matalapalkkaiseenkin, päässeen kannatta ottaa laina ja maksaa omaa kaksiota. Tätä vaan ei enää ole tarjolla matalapalkka-aloilla. Me perusvauraat tai varakkaat emme vaan aina tätä ymmärrä. Elämme aivan eri maailmassa.

Whodareswins kirjoitti:

Ennen matalapalkkatyötkin olivat pysyviä, jopa kunnan, kaupungin tai valtion virkoja. Nyt julkkari on ulkoistanut ne työt ja hommat pyörivät pitkälti erilaisten pätkätyösuhteiden varassa. Silloin epävarmuus ja lyhyin väliajoin tapahtuvan kilpailuttamisen takia syntyvä työttömyysriski estävät asunnon oston. Työtön vuokralainen saa asumistuen, työtön velka-asuja vain tukea vastikkeeseen.
Asuntoa ei voi ostaa tai siihen ei myönnetä lainaa.

Muuten olen samaa mieltä että pysyvään työsuhteeseen, matalapalkkaiseenkin, päässeen kannatta ottaa laina ja maksaa omaa kaksiota. Tätä vaan ei enää ole tarjolla matalapalkka-aloilla. Me perusvauraat tai varakkaat emme vaan aina tätä ymmärrä. Elämme aivan eri maailmassa.

Lue lisää

Pätkätyöläisinä on myös akateemisesti koulutettuja kuten tutkijoita, opettajia, toimittajia, näyttelijöitä, kirjailijoita ja muita taiteilijoita.

"Arviolta joka kahdeksas työntekijä Suomessa tekee pätkätyötä ilman vakituista työsuhdetta. Pätkätyöläisiä on näin ollen kaikkiaan noin 300 000. Määräaikaiset ovat usein naisia, jotka työskentelevät hoiva-alalla tai opetustyössä.

Akavan viime syksynä valmistuneen tutkimuksen mukaan varsinkin humanistit saavat varautua kausitöihin vielä viisikymppisinäkin. Yksi heistä on tiedottaja ja toimittaja Taina Repo, joka aloitti juuri kahdennentoista pestinsä samalle työnantajalle".

pundit kirjoitti:

Pienipalkkainen vuokralainen maksaa vuokraa koko elinikänsä. Vuokra on monin verroin suurempi, kuin vastike. Asuntolainan keskimääräinen maksuaika on 17 vuotta. Jos asunnon ostaa 25 vuotiaana ehtii elää velattomassa asunnossa matalilla asumiskuluilla keskimäärin 39 vuotta.
.
Helsingissä keskivuokra 50 neliön asunnosta on n. 900 euroa, keskimääräinen hoitovastike vain n. 180 euroa. Vaikka hoitovastikkeen lisäksi varaisi korjauskustannuksiin joka kuukausi vaikka 120 euroa, on summa paljon pienempi kuin vuokra. Vuokralla-asuminen ei vaan pitkässä juoksussa kannata taloudellisesti mitenkään.

Lue lisää

Pundit olet osittain oikeassa. Helsingissä etenkin keskustassa kun taloyhtiöllä on paljon vuokrattavia liikekiinteistöjä katutasossa voi hoitovastike olla 180€ luokkaa mutta pääkaupunkiseudulla se on liki 300€ ja nousu on 3,6% vuodessa.

Lainaus 2013 Kiinteistölehdestä.

"Pääkaupunkiseudulla hoitovastike oli 2013 keskimäärin 5,26 €/m² eli 50 m² kaksiossa 263 €/kk. Muualla hoitovastike oli keskimäärin 4,29 e/ m², mikä 50 neliöltä tekee 214,5 €/kk eli noin 20 % vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla".

http://www.kiinteistolehti.fi/2015/03/19/asumisen-kustannusten-kasvu-on-pysaytettava/

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Tässä on tutkimustietoa vuokra- ja omistusasuntojen hintaeroista 9 kaupungissa. Pundit ja Antigue ei kuitenkaan tätä faktaa hyväksy mutta annettaan heidän elää omassa kuplassa. Tutkimuksissa on myös havaittu että omistusvimma lisää työttömyyttä.

Taloustutkija Jani-Petri Laamanen Tampereen yliopistosta kommentoi.

"Vuokrien nousu on kiihtynyt. Siitä huolimatta etenkin suurimmissa kaupungeissa vuokra-asuminen tulee edelleen keskimäärin omistusasumista halvemmaksi".

"Helsingissä 75 neliön kolmion kuukausivuokra on lähes 550 euroa alhaisempi kuin vastaavan omistusasunnon menot, joihin on laskettu yhtiövastike ja 90 prosentin lainarahoitus".

"Samansuuntainen tilanne on Turussa ja Tampereella, mutta erot eivät ole yhtä isoja. Esimerkiksi Tampereella kolmion vuokra tulee kuukaudessa 185 euroa vastaavan omistusasunnon suoria asumismenoja halvemmaksi. Oulussa ero on keskimäärin vain 39 euroa".

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/06/24/9-kaupunkia-ostaako-asunto-vai-elaako-vuokralla/20138520/310

Lue lisää

Suomen Pankin tutkijan Jarkko Kivistön tutkimusraportti asuntojen ja vuokrien hinnoista.

http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_04_2012.pdf