Circus....

”Jos jokaisella meistä on oma totuus, emme koskaan löydä hyvyyttä.”
.

Kaikki lähtee ajattelusta ja kyvystä hahmotta asioita, halustamme sitoutua ja laittaa itsemme likoon tehdessämme asioita.
.

Sanat meissä ovat jatkuvuuden jonoja katseen soinnista äänen sointiin ja niiden surauksena syntyviä maisemallisen kauniita tekoja .Totuus meissä lähtee aina omasta minästämme ja meidän tavoitteistamme, halustamme päästä kohti päämääräämme. Ymmärrämme missä olemme ja mihin haluamme olla menossa.
.
Kavennammeko ympäristöämme vai olemmeko enemmän kuin jokainen yksilö erikseen voi olla. Kykyämme ja yrityksiämme hahmottaa käsitteellistämistä. Toiveikkuus, melodisuus, mahdollisuus lukea ja ymmärtää todellisuutta puhtaimmillaan. Olemmeko sitä mitä toivoisimme ja teemmekö itse asioita joita haluaisimme ympäristömme heijastelevan.
.
Kaikki lähtee virittymisestä, halusta olla vastaanottavainen ja kyky lähettää ”rakkaudellisuuden” signaaleja ympäristöön ilman mitään hyöty- ja välineellistämisajatuksia. Yhteys olla myötätunto ja lämpö, jonka seurauksena olemme lähempänä toinen toisiamme ja saamme luovuudet paremmin toinen toistemme käyttöön. Saamme henkemme soimaan kanssaihmistemme välisessä kommunikoinnissa.
.
Jokaisen pitäisi pystyä identifioimaan oman elämänsä objekteja, ulkoisten piirteiden perusasioita, joita katsomalla ymmärtää miten mekanismit elävät ja liikkuvat toisiinsa nähden ja sen jälkeen ajatuksen voimalla, vahvalla älyllä sukkuloimaan sisällön subjektina ja viemään näkemystään toivomaansa maaliin. Tunteet ja asioiden merkityksellisyyden kokeminen on saatava ulos kaikista objektiivisista tosiasioista, joita näemme ja koemme. Meidän on sisimmässämme tunnettava ja annettava horisonttimme olla riittävän laaja, jotta oikeilla asioilla on edes mahdollisuus vaikuttaa.
.
Miksi emme anna mahdollisuutta? Miksi tukeudumme aina samoihin kaavoihin, teemme mitä muutkin tekevät ja odottavat meidän tekevän. Mietimme liikaa pelkkää hyötyä ja tukeudumme historiaan. Menneeseen on helppo katsoa ja lukea uuden päivän askelmerkit ja taas poljemme paikoillamme. Sen sijaan, että valitsisimme toisin ja kaikki lähtee tietysti ajatuksesta, että meillä on mahdollisuus tehdä asioita toisin. Tarvitsemme ympäristön tulla kuulluksi ja akustiikan, joka heijastelee sydämemme ääntä, ettei se vaan huku kaikkeen meluun, jota myös ympäristöstä aina löytyy.
.
Meidän tulee valita ennen kaikkea myönteisyys, arvonanto ja rakkaus. Jos minä onnistun ja sinä onnistut, niin silloin me onnistumme varmasti. Tällaisessa totuudessa on aina oma paikkansa hyvyydelle, riippumatta kenen totuudesta puhutaan. Kyse on siitä, että ymmärryksen lisäksi osaamme viedä asioita ja osaamme vaikuttaa riittävän syvälle tekojen tasolle, riippumatta missä merkityksessä asioita katsomme tai teemme. Havahdumme miten pienestä ajatuksen siemenestä syntyy teko. Kasvatamme sitä asenteena ja kirkastamme kokonaiskuvaa yksityiskohtia unohtamatta.
.
Viisaus asuu meissä ja kun muistaisimme vielä sanattoman yhteyden aikaan saaman hyväksynnän ja hyväntahtoisuuden, joka kantaa hallitsemattomissakin tilanteissa ja varsinkin silloin. Avoin mieli tarvitsee vierelleen heittäytyvää osallistumista, jotta lähestymisemme ihmisen kasvuun on oikeassa suhteessa ja saamme aitoa ja huomioonottavaa venymistä aikaan toinen toisissamme. Kokonaisuus ratkaisee aina onnistumisen ja kaikki lähtee siitä pienen pienestä ajatuksesta, jota ei koskaan kannata aliarvioida.
.
.
https://www.youtube.com/watch?v=Tj75Arhq5ho
.
Vappuja kaikille, ihana kevät taitaa olla vihdoinkin täällä...

Minun on kyllä parempi pysyä tällä puolen ruutua aivan incognito kuten tähänkin asti. Harmittavan vähän kukaan viitsii tai innostuu kommentoimaan täällä mitään, vaikka varmaan mielenkiintoisia keskusteluja olisi mahdollisuus virittää asiassa kuin asiassa. Ehkä kirjoitukseni ovat sen verran latteita tai pitkäpiimäisiä, ettei ne saa isommin huomiota ja kiinnostusta aikaiseksi (niitä ei jakseta lukea loppuun asti). Kiitos sinulle palautteestasi.

Hyvää viikon jatkoa myös sinne.