Kielitaitolaki pitää korjata

Tuon lain korjaamista pitää vaatia kaikkien puolueiden edustajilta.

SDPn Sinikka Mönkäre on esitellyt lain pres Haloselle, joka on lain hyväksynyt.

Toki olemme olleet yhteydessä ministeriin jo viime kesänä. Ministeri vastasi avustajansa kautta kahden kuukauden kuluttua standardivastauksella.
Myös Suomalaisuuden liiton edustajaa kansalliskielistrategian ohjausryhmässä on informoitu asiasta, mutta hänkin on voimaton tämän asian tiimoilta.
Pieni halkeama pakkoruotsimuurissa toki on sisäministerin päätös vapauttaa maahanmuuttajapoliisit pakkoruotsivaatimuksesta.
Millaista muotoilua ehdottaisit kielitaitolakiin ?

millainenmuotoilu kirjoitti:

Toki olemme olleet yhteydessä ministeriin jo viime kesänä. Ministeri vastasi avustajansa kautta kahden kuukauden kuluttua standardivastauksella.
Myös Suomalaisuuden liiton edustajaa kansalliskielistrategian ohjausryhmässä on informoitu asiasta, mutta hänkin on voimaton tämän asian tiimoilta.
Pieni halkeama pakkoruotsimuurissa toki on sisäministerin päätös vapauttaa maahanmuuttajapoliisit pakkoruotsivaatimuksesta.
Millaista muotoilua ehdottaisit kielitaitolakiin ?

Lue lisää

Kielitaitolaissa riittäisi vaatimus, että viranhaltijan on osattava kotimaista kieltä ja lisäksi jotain muuta kieltä. (Itse vaatisin suomea ja vierasta kieltä)

Kuntien ja alueiden ja virastojen on itsenäisesti voitava harkita ja päätää, mitä kieliä (kotimaisia ja/tai vieraita) niiden virkamiehiltä on tarpeellista vaatia.

Noihin tahojen harkintakykyyn pitää voida luottaa, vaaleissahan on mahdollista valita päättäjät, jotka ymmärtävät ja ajavat kuntiensa ja alueidensa ja niiden asukkaiden parasta.

Kielitaitolain epätarkoituksenmukaisuus paljastui Jyväskylän Yliopistossa Tiia Turkian tutkimuksessa. Hän hämmästyi, miten harvoin ruotsia tarvitaan edes hallinnonalalla, jossa oletti ruotsia tarvittavan paljon

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36797/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-2011101211533.pdf?sequence=1

”Jag valde att undersöka inrikesministeriet av de 12 ministerierna i Finland därför att
dess uppdrag är att stimulera mångfald, likabehandling och migration. Jag föreställde
mig att man behöver goda språkkunskaper även i svenska vid inrikesministeriet
eftersom ministeriet just sköter inrikesärenden i landet som har två officiella språk –
finska och svenska. Inrikesministeriet har fyra avdelningar: polis-, räddnings-,
migrations- och gränsbevakningsavdelning, så jag tror att det är viktigt och nyttigt att
kunna svenska i tjänster i dessa avdelningar. ”

”Andelen av svaren inte alls och några gånger om året utgör 61 %
av respondenterna, vilket är överraskande. Endast 12 % av respondenterna behöver
svenska språket varje dag och varje vecka. Siffran för de som skulle kunna sägas
använda svenska aktivt i arbetet är påtagligt liten när man jämför andelen med de
respondenter som använder svenska språket mera sällan. Jag hade förväntat mig att
svenska skulle vara i aktivare bruk vid inrikesministeriet, för det är ändå fråga om
tvåspråkiga statliga myndigheter. ”

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

Kielitaitolain epätarkoituksenmukaisuus paljastui Jyväskylän Yliopistossa Tiia Turkian tutkimuksessa. Hän hämmästyi, miten harvoin ruotsia tarvitaan edes hallinnonalalla, jossa oletti ruotsia tarvittavan paljon

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36797/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-2011101211533.pdf?sequence=1

”Jag valde att undersöka inrikesministeriet av de 12 ministerierna i Finland därför att
dess uppdrag är att stimulera mångfald, likabehandling och migration. Jag föreställde
mig att man behöver goda språkkunskaper även i svenska vid inrikesministeriet
eftersom ministeriet just sköter inrikesärenden i landet som har två officiella språk –
finska och svenska. Inrikesministeriet har fyra avdelningar: polis-, räddnings-,
migrations- och gränsbevakningsavdelning, så jag tror att det är viktigt och nyttigt att
kunna svenska i tjänster i dessa avdelningar. ”

”Andelen av svaren inte alls och några gånger om året utgör 61 %
av respondenterna, vilket är överraskande. Endast 12 % av respondenterna behöver
svenska språket varje dag och varje vecka. Siffran för de som skulle kunna sägas
använda svenska aktivt i arbetet är påtagligt liten när man jämför andelen med de
respondenter som använder svenska språket mera sällan. Jag hade förväntat mig att
svenska skulle vara i aktivare bruk vid inrikesministeriet, för det är ändå fråga om
tvåspråkiga statliga myndigheter. ”

Lue lisää

Vapaaehtoisuus johtaan parhaisiin oppimistuloksiin, ja sen vuoksi oppivelvollisuus Suomessa pitää poistaa kokonaan. Sitä kautta myös matematiikan pakkotumputtaminen pitää lopettaa.

En ole tarvinnut matematiikkaa missään, ja lasken tarvittavat laskut kännykän laskimella! Pakko pois.

pois.pois.pois kirjoitti:

Vapaaehtoisuus johtaan parhaisiin oppimistuloksiin, ja sen vuoksi oppivelvollisuus Suomessa pitää poistaa kokonaan. Sitä kautta myös matematiikan pakkotumputtaminen pitää lopettaa.

En ole tarvinnut matematiikkaa missään, ja lasken tarvittavat laskut kännykän laskimella! Pakko pois.

Lue lisää

Voi sinua ressukkaa. Etkö yhtään tyhmempää kommenttia saanut aikaiseksi

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

Voi sinua ressukkaa. Etkö yhtään tyhmempää kommenttia saanut aikaiseksi

Olet ITSE määrittelemäsi vapaaehtoisuuden kannalla, mutta et ole MUIDEN määrittelemän vapaaehtoisuuden kannalla...?! Oletpa kummallinen heppu.

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

Kielitaitolaissa riittäisi vaatimus, että viranhaltijan on osattava kotimaista kieltä ja lisäksi jotain muuta kieltä. (Itse vaatisin suomea ja vierasta kieltä)

Kuntien ja alueiden ja virastojen on itsenäisesti voitava harkita ja päätää, mitä kieliä (kotimaisia ja/tai vieraita) niiden virkamiehiltä on tarpeellista vaatia.

Noihin tahojen harkintakykyyn pitää voida luottaa, vaaleissahan on mahdollista valita päättäjät, jotka ymmärtävät ja ajavat kuntiensa ja alueidensa ja niiden asukkaiden parasta.

Lue lisää

Kielitaitolakia ei tarvita. Viranomaisella tulee olla keinoja tarjota palveluja suomeksi ja joillakin keskeisillä kielillä - jotka sitten erikseen sovitaan. Esimerkiksi Helsingissä voisi olla tietty määrä arabian- ja somaliankielisiä poliiseja.

Muissa maissa ei ole mitään virkapakkokieliä.

//...olin tarkkaan lukenut tuon lain lain ennenkuin kirjoitin ketjun avauksen. //

Sehän olisikin fennomaanille poikkeuksellista.

//Pointtini on, että kielitaitolaki vääristää perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulujen opetusta...//

Höpöjuttuja. Totuus on se, että jos jokin laki vääristäisi asioita - mitä se ei tee - tämä laki olisi Suomen perustuslaki.

Yhtäältä:

Jokaisella lapsella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tämä tarkoittaa käytännössä myöskin sitä, että yhdenkään kansalaisen, varsinkaan lapsen, oikeuksia saavuttaa tulevaisuudessa mikä tahansa asema viranomais-hierarkiassa ei voida rajata sukupuoleen, kieleen, varallisuuteen tai mihinkään muuhunkaan henkilökohtaiseen ominaisuuteen vedoten.

Kun lapsi syntyy, oppiia ja kasvaa, oppivelvollisuus säätyy siten, että kaikki lapset ja nuoret ovat samanlaisessa asemassa, onpa lapsi kotoisin Kajaanista, Vaasasta tai Helsingistä. Kaikille annetaan yksi ja sama mahdollisuus.

Toisaalta:

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi; ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan kielen perusteella.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

***

Katkeran fennomaanin todellinen vaatimus ja todellinen totuus löytyy siitä, että Suomen tulisi olla yksikielisesti suomalainen tasavalta. Tämähän on myös ollut kahden fennomaanijohtajan eli Pekka Siitoimen ja Heikki Talan tavoitteena alusta saakka.

Suomen perustuslaki on kuitenkin niin syvälle juurtunut ja niin hyvin suojattu, että katkeralla fennomaanilla on vielä pitkä matka tavoitteeseensa. Liian pitkä matka.

> Kielilaki 423/2003 ei määrää, että jokaikisella virkamiehellä pitäisi olla ruotsintaito.

Kyllä määrää. Minimissään vaaditaan tyydyttävää toisen kotimasen kielen ymmärtämistä.

MunsalanSoutaja kirjoitti:

//...olin tarkkaan lukenut tuon lain lain ennenkuin kirjoitin ketjun avauksen. //

Sehän olisikin fennomaanille poikkeuksellista.

//Pointtini on, että kielitaitolaki vääristää perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulujen opetusta...//

Höpöjuttuja. Totuus on se, että jos jokin laki vääristäisi asioita - mitä se ei tee - tämä laki olisi Suomen perustuslaki.

Yhtäältä:

Jokaisella lapsella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tämä tarkoittaa käytännössä myöskin sitä, että yhdenkään kansalaisen, varsinkaan lapsen, oikeuksia saavuttaa tulevaisuudessa mikä tahansa asema viranomais-hierarkiassa ei voida rajata sukupuoleen, kieleen, varallisuuteen tai mihinkään muuhunkaan henkilökohtaiseen ominaisuuteen vedoten.

Kun lapsi syntyy, oppiia ja kasvaa, oppivelvollisuus säätyy siten, että kaikki lapset ja nuoret ovat samanlaisessa asemassa, onpa lapsi kotoisin Kajaanista, Vaasasta tai Helsingistä. Kaikille annetaan yksi ja sama mahdollisuus.

Toisaalta:

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi; ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan kielen perusteella.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

***

Katkeran fennomaanin todellinen vaatimus ja todellinen totuus löytyy siitä, että Suomen tulisi olla yksikielisesti suomalainen tasavalta. Tämähän on myös ollut kahden fennomaanijohtajan eli Pekka Siitoimen ja Heikki Talan tavoitteena alusta saakka.

Suomen perustuslaki on kuitenkin niin syvälle juurtunut ja niin hyvin suojattu, että katkeralla fennomaanilla on vielä pitkä matka tavoitteeseensa. Liian pitkä matka.

Lue lisää

Missä kohtaa ruotsinkielinen joutuu huonompaan asemaan jos osa ikäluokasta opiskelee ruotsin sijasta muita opintoja?
Nuo toisia opintoja valinneet hyödyttävät erilaisella osaamisellaan sinua ja muita suomalaisia, eikö totta?
Entä miten suomenkielinen joutuu huonompaan asemaan jos poisvalitsee ruotsin?

Hänelle on huomattava etu, kun hän voi ottaa valinnaisia lisäopintoja muista oppiaineista ruotsin opintojen sijaan. Se auttaa jatko-opintoihin pyrittäessä yhtä paljon kuin nyt kielikylpyoppilaat saavat etua, kun pyrkivät ruotsinkielisiin opiskeluohjelmiin ja virkapaikoille, joissa vaaditaan vahvaa kaksikielisyyttä.

Miksi osalla nuorista on oikeus hakea itselleen hyötyä suomi-ruotsi-kielikylvystä, mutta muilta kielletään vastaavan hyödyn hakeminen muiden opintojen kautta? Sehän loukkaa kansalaisten tasavertaisuutta.

Et-lukenut-kunnolla kirjoitti:

> Kielilaki 423/2003 ei määrää, että jokaikisella virkamiehellä pitäisi olla ruotsintaito.

Kyllä määrää. Minimissään vaaditaan tyydyttävää toisen kotimasen kielen ymmärtämistä.

Lue lisää

Ei vaadita jokaiselta viranomaiselta, vaan virastolta pitää löytyä ruotsinkielistä palvelua

Mene Emmi ja poista suomen kaksikielisyys, kun olet sen poistanut niin tule palstalle kertomaan milloin se tapahtuu, sopiiko?

MunsalanSoutaja kirjoitti:

//...olin tarkkaan lukenut tuon lain lain ennenkuin kirjoitin ketjun avauksen. //

Sehän olisikin fennomaanille poikkeuksellista.

//Pointtini on, että kielitaitolaki vääristää perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulujen opetusta...//

Höpöjuttuja. Totuus on se, että jos jokin laki vääristäisi asioita - mitä se ei tee - tämä laki olisi Suomen perustuslaki.

Yhtäältä:

Jokaisella lapsella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tämä tarkoittaa käytännössä myöskin sitä, että yhdenkään kansalaisen, varsinkaan lapsen, oikeuksia saavuttaa tulevaisuudessa mikä tahansa asema viranomais-hierarkiassa ei voida rajata sukupuoleen, kieleen, varallisuuteen tai mihinkään muuhunkaan henkilökohtaiseen ominaisuuteen vedoten.

Kun lapsi syntyy, oppiia ja kasvaa, oppivelvollisuus säätyy siten, että kaikki lapset ja nuoret ovat samanlaisessa asemassa, onpa lapsi kotoisin Kajaanista, Vaasasta tai Helsingistä. Kaikille annetaan yksi ja sama mahdollisuus.

Toisaalta:

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi; ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan kielen perusteella.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

***

Katkeran fennomaanin todellinen vaatimus ja todellinen totuus löytyy siitä, että Suomen tulisi olla yksikielisesti suomalainen tasavalta. Tämähän on myös ollut kahden fennomaanijohtajan eli Pekka Siitoimen ja Heikki Talan tavoitteena alusta saakka.

Suomen perustuslaki on kuitenkin niin syvälle juurtunut ja niin hyvin suojattu, että katkeralla fennomaanilla on vielä pitkä matka tavoitteeseensa. Liian pitkä matka.

Lue lisää

"Kun lapsi syntyy, oppiia ja kasvaa, oppivelvollisuus säätyy siten, että kaikki lapset ja nuoret ovat samanlaisessa asemassa, onpa lapsi kotoisin Kajaanista, Vaasasta tai Helsingistä. Kaikille annetaan yksi ja sama mahdollisuus."

Miksi Ahvenoitten lapsille ei anneta tätä mahdollisuutta ?
Siis Ahvenanmaan lapsille ?? Miksi heidät saa asettaa huonompaan asemaan,
kun heiltä riistettiin oikeus tulla pakotetuksi suomen kieleen ?

Juuri kielitaitolaki, kuten EmmiNiemeläinen on jo useanman kerran maininnut, on muutettava. Sen pitää vastata kielilakia, olla linjassa sen kanssa, jotta kielitaitolakia ei enää voi käyttää pakkoruotsin perusteluun ja opiskelijoiden pelotteluun. Ruotsin osaamisen tarve supistuu sen seurauksena vastaamaan todellista kysyntää.

Kielitaitolaista: "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

Kielitaitolaki on säädettävä koskemaan viranomaista, tuomioistuinta ja muuta toimijaa kollektiivina eikä koko henkilöstöä. Hallitus voisi vaikka huomenna antaa eduskunnalle muutosesityksen samaan tapaan kuin se antoi esityksen yo-kirjoitusten pakkoruotsin poistamisesta.

Ioni¤ on vuosia sitten esittänyt kielitaitolain muuttamista nopeana keinona pakkoruotsista eroon pääsemiseksi näin: "Kielilain mukaisten velvoitteiden tulee kohdistua viranomaiseen tai tuomioistuimeen. Yksittäisellä virkamiehellä ei ole velvoitetta kielen osaamiseen vaan velvoite kielipalvelujen järjestämiseen - eriasteisena virka-alueen kielijakaumasta riippuen - on tuomistuimen ja viranomaisen velvoite. Yksittäisen virkamiehen tai tuomarin osalta ei kielitaitovaatimusta ole ja näin ollen kielitaitoa koskeva lainsäädäntö voidaan kumota. Kielilakia täsmennettäköön tämän periaateen topteuttamiseksi. Mallini perustuu käsitykseen, jossa voimassa olevia resursseja kohdennetaan sinne, missä kiellisten palvelujen tarvetta ilmenee. Mallini olisi kustannustehokas ja tuottaisi myös nykyistä parempia kielellisä palveluja.
Ioni¤ 6.9.2011 09:45 ( http://keskustelu.suomi24.fi/node/10099960#comment-51094915

Osaaatko lukea ja ymmärrätkö lukemaasi?

Nuo kohdat kielitaitolaista pitää korjata vastaamaan kielilakia ja perustuslakia, jotka eivät vaadi koko väestöltä eikä edes korkeakoulututkinnon suorittaneilta "viranomaishenkilöiltä" toisen kotimaisen kielen taitoa.

Taitovaatimus kohdistuu viranomaiseen, palveluun, hallinnonalaan, ei jokaikiseen yksittäiseen viranhaltijaan.

"Itkunsekainen tuherrus" on jokapäiväistä RKPn ja Folktingetin toimistoissa ja HBLn palstoilla, siellä itketään koko ajan, miten huonosti suomenkieliset osaavat ruotsia.
Ikäänkuin teikäläiset eivät selviäisi kielivähemmistönä ilman että jokaista teikäläistä kohti on 19 palvelijaa, jotka ovat opetelleet teidän kielenne, kun te ette ole opetelleet enemmistön kieltä. Suomenkieliset pärjäävät Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Vai mitä, MunsalanSoutaja?

"Viranomaishenkilöltä, jolla on kelpoisuusvaatimuksena korkekoulututkinto, edellyteään AINA toisen kotimaisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

Niin nykylaki säättää. Se tiedetään. Siihen halutaan muutos, sellainen, jota noudatetaan esimerkiksi Kanadassa ja Irlanissa ja jonka ajatusta sovelletaan pohjoismaisessa kielisopimiksessa.

Kielitaito on asetettava lain tarkoittamalle toimijalle kollektiivina eikä koko toimijan koko korkeakoulutetulle henkilöstölle.

Ioni¤: "Kielilakia täsmennettäköön tämän periaateen topteuttamiseksi. Mallini perustuu käsitykseen, jossa voimassa olevia resursseja kohdennetaan sinne, missä kiellisten palvelujen tarvetta ilmenee. Mallini olisi kustannustehokas ja tuottaisi myös nykyistä parempia kielellisä palveluja." http://keskustelu.suomi24.fi/node/10099960#comment-51094915 (Ioni¤ 6.9.2011 09:45).

MunsalanSoutaja on mestari sotkemaan asioita, luetunymmärtämisessä on vakavia puutteita. Vaikea uskoa, että suomi olisi äidinkielesi.

Väännän uudelleen rautalangasta:

1. Perustuslaki määrittelee suomalaisten kielelliset oikeudet.
Perustuslaki ei aseta kielellisiä velvollisuuksia, että kansalaisten pitäisi opetella joku itselle vieras kieli.
Perustuslaki ei edellytä keneltäkään suomalaiselta molempien kansalliskielten taitoa.

2. Kielilaki edellyttää, että kaikista julkisista viranomaispalveluista pitää löytyä palvelu ruotsiksi ja suomeksi.
Kielilaki ei kuitenkaan vaadi, että joka ikisellä virkahenkilöllä pitäisi olla ruotsin/suomentaito. (katso ylempää, mitä Pirkko Nuolijärvi todennut)
Kielilaki ei myöskään edellytä molempien kansalliskielten taitoa eikä opiskelua, ei perusasteella, ei keskiasteella eikä korkea-asteella.

3. Vasta Kielitaitolaissa esitetään vaatimus, että viroissa, joiden pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto, pitää osata ruotsia/suomea. Taitovaatimus on korkeampi kaksikielisten kuntien kohdalla, matalampi yksikielisissä kunnissa.

Juuri tuota Kielitaitolakia vaaditaan nyt korjattavaksi.
Samoin vaadin perusopetuslain korjaamista, niin että pakollinen toisen kotimaisen opiskelu muutetaan valinnaiseksi.

Perustelut vaatimuksilleni esitin jo avauspuheenvuorossani.

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

MunsalanSoutaja on mestari sotkemaan asioita, luetunymmärtämisessä on vakavia puutteita. Vaikea uskoa, että suomi olisi äidinkielesi.

Väännän uudelleen rautalangasta:

1. Perustuslaki määrittelee suomalaisten kielelliset oikeudet.
Perustuslaki ei aseta kielellisiä velvollisuuksia, että kansalaisten pitäisi opetella joku itselle vieras kieli.
Perustuslaki ei edellytä keneltäkään suomalaiselta molempien kansalliskielten taitoa.

2. Kielilaki edellyttää, että kaikista julkisista viranomaispalveluista pitää löytyä palvelu ruotsiksi ja suomeksi.
Kielilaki ei kuitenkaan vaadi, että joka ikisellä virkahenkilöllä pitäisi olla ruotsin/suomentaito. (katso ylempää, mitä Pirkko Nuolijärvi todennut)
Kielilaki ei myöskään edellytä molempien kansalliskielten taitoa eikä opiskelua, ei perusasteella, ei keskiasteella eikä korkea-asteella.

3. Vasta Kielitaitolaissa esitetään vaatimus, että viroissa, joiden pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto, pitää osata ruotsia/suomea. Taitovaatimus on korkeampi kaksikielisten kuntien kohdalla, matalampi yksikielisissä kunnissa.

Juuri tuota Kielitaitolakia vaaditaan nyt korjattavaksi.
Samoin vaadin perusopetuslain korjaamista, niin että pakollinen toisen kotimaisen opiskelu muutetaan valinnaiseksi.

Perustelut vaatimuksilleni esitin jo avauspuheenvuorossani.

Lue lisää

Täsmälleen juuri noin.

Kohtaa 3 haluaisin kommentoida sikäli ettei lain nimi virallisesti "Kielitaitolaki" vaan "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta".

Ko lain määräykset koskevat vain julkisyhteisöjä ja lain tulkinta jää luonnollisesti työnantajalle, joka viimekädessä vastaa siitä että virastosta löytyy riittävästi kielitaitoa.

"Jos suomenkielinen ei halua puhua."

Suomenkieliset ovat tunnettuja juuri tuosta.

MITÄÄN OIKEUTTA SAADA PALVELUA RUOTSIKSI.

-Onpas.

SELLAISTA IHMISOIKEUTTA EI OLE OLEMASSA.

- Ei olekaan mutta sen sijaan on kansalaisen perusoikeus saada yhteiskunnalliset palvelunsa suomeksi/ruotsiksi.

SELLAISTA KANSAINVÄLISTÄ SOPIMUSTA EI OLE OLEMASSA.

- sellainenkin on olemassa, sen nimi on Pohjoismainen kielisopimus KVG

-Onpas.

Ei ole. Oikeus on filosofinen käsite ja laki taas poliittinen päätös.

- Ei olekaan mutta sen sijaan on kansalaisen perusoikeus saada yhteiskunnalliset palvelunsa suomeksi/ruotsiksi.

Ei ole, koska me suomenkieliset olemme päättäneet olla noudattamatta perustuslakia eikä tätä estä mikään - ei kansainväliset sopimukset eivätkä ihmisoikeudet.

- sellainenkin on olemassa, sen nimi on Pohjoismainen kielisopimus KVG

Pohjoismainen kielisopimus tarkoittaa vain oikeutta saada tulkkauspalveluita. Tästä voidaankin tehdä tulkinta ETTÄ MYÖS SUOMEN PERUSTUSLAKI TARKOITTAA OIKEUTTA SAADA TULKKAUSPALVEUITA RUOTSIKSI. MISSÄÄN EI LUE SELLAISTA, ETTÄ PERUSTUSLAKI TAI EDES KIELILAKI TARKOITTAISI SITÄ, ETTEIKÖ RUOTSINKIELISIÄ PALVELUITA SAISI TOTEUTTAA TULKKAUKSESSA.

ANKDAM on hyvä ja selittää sen, miten yksikielisillä valtion viranomaisilla on jo oikeus hoitaa ruotsinkieliset palvelut tulkkauksella, jos perustuslaki kerran tarkoittaa sitä, että virkamiesten pitää osata ruotsia. Miten tämä on mahdollista?

Perusoikeudet toteutuvat, kun ruotsinkielisille järjestetään tulkkaus.

surut_ovat_vähemmistö kirjoitti:

-Onpas.

Ei ole. Oikeus on filosofinen käsite ja laki taas poliittinen päätös.

- Ei olekaan mutta sen sijaan on kansalaisen perusoikeus saada yhteiskunnalliset palvelunsa suomeksi/ruotsiksi.

Ei ole, koska me suomenkieliset olemme päättäneet olla noudattamatta perustuslakia eikä tätä estä mikään - ei kansainväliset sopimukset eivätkä ihmisoikeudet.

- sellainenkin on olemassa, sen nimi on Pohjoismainen kielisopimus KVG

Pohjoismainen kielisopimus tarkoittaa vain oikeutta saada tulkkauspalveluita. Tästä voidaankin tehdä tulkinta ETTÄ MYÖS SUOMEN PERUSTUSLAKI TARKOITTAA OIKEUTTA SAADA TULKKAUSPALVEUITA RUOTSIKSI. MISSÄÄN EI LUE SELLAISTA, ETTÄ PERUSTUSLAKI TAI EDES KIELILAKI TARKOITTAISI SITÄ, ETTEIKÖ RUOTSINKIELISIÄ PALVELUITA SAISI TOTEUTTAA TULKKAUKSESSA.

ANKDAM on hyvä ja selittää sen, miten yksikielisillä valtion viranomaisilla on jo oikeus hoitaa ruotsinkieliset palvelut tulkkauksella, jos perustuslaki kerran tarkoittaa sitä, että virkamiesten pitää osata ruotsia. Miten tämä on mahdollista?

Perusoikeudet toteutuvat, kun ruotsinkielisille järjestetään tulkkaus.

Lue lisää

"ANKDAM on hyvä ja selittää sen, miten yksikielisillä valtion viranomaisilla on jo oikeus hoitaa ruotsinkieliset palvelut tulkkauksella, jos perustuslaki kerran tarkoittaa sitä, että virkamiesten pitää osata ruotsia. Miten tämä on mahdollista?"

Kaipa se teoriassa olisi mahdollista mutta toimivan tulkkauskärjestelmän luominen kaikkiin virastoihin ja julkisen talouden palvelupisteisiin ei vain käytännössä ole mahdollista ja maksaisi tähtitieteellisiä summia. Tulkkaus vaatii ammattitaitoa ja sen tulee täyttää määrätyt laatukriteerit, kuka tahansa ei voi toimia tulkkina.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

SUOMENKIELINEN EI TARVITSE SUOMESSA RUOTSIN KIELTÄ.
Tiedättekö miksi?
Siksi että suomenkielinen ei tarvitse Suomessa ruotsin kieltä, vaan sitä tarvitsevat vain ruotsinkieliset. Jos siis ruotsinkielinen haluaa palvelua ruotsiksi, niin etsiköön jonkun, joka sitä vapaaehtoisesti haluaa antaa. Me suomenkielisethän emme tarvitse palvelua ruotsiksi, joten meillä ei voi olla velvollisuutta opetella ruotsia. Sen sijaan, jos ruotsinkieliset haluavat, että Suomessa on pakko antaa palvelua ruotsiksi, niin silloin meidän suomenkielisten velvollisuus ON VAATIA, ETTÄ KAIKKI RUOTSINKIELISET PAKOTETAAN JULKISELLE SEKTORILLE TÖIHIN, JOTTA RUOTSINKIELISET SAAVAT PALVELUA RUOTSIKSI.

Mitä vittua te ruotsinkieliset oikein kuvittelette olevanne, kun tulette vaatimaan suomenkielisiltä palvelua ruotsiksi???!!! Painukaa Ruotsiin, jos suomen kieli on teidän aivoillenne liian vaikea kieli tai perustakaa oma reservaatti, jossa puhutaan vain ruotsia, mutta tässä maassa yksikään ruotsinkielinen ei tule vaatimaan suomenkieliseltä ruotsin taitoa. Painukaa vittuun ruman kielenne kanssa.

Demokraattisessa valtiossa maan enemmistö puhuu sitä kieltä, mitä se haluaa ja maan vähemmistöt puhuvat sitä kieltä, mitä heiltä vaaditaan. RUOTSINKIELISET OVAT VÄHEMMISTÖ. SUOMESSA EI OLE OLEMASSA KAHTA TASAVERTAISTA KIELTÄ.

surut_ovat_vähemmistö kirjoitti:

SUOMENKIELINEN EI TARVITSE SUOMESSA RUOTSIN KIELTÄ.
Tiedättekö miksi?
Siksi että suomenkielinen ei tarvitse Suomessa ruotsin kieltä, vaan sitä tarvitsevat vain ruotsinkieliset. Jos siis ruotsinkielinen haluaa palvelua ruotsiksi, niin etsiköön jonkun, joka sitä vapaaehtoisesti haluaa antaa. Me suomenkielisethän emme tarvitse palvelua ruotsiksi, joten meillä ei voi olla velvollisuutta opetella ruotsia. Sen sijaan, jos ruotsinkieliset haluavat, että Suomessa on pakko antaa palvelua ruotsiksi, niin silloin meidän suomenkielisten velvollisuus ON VAATIA, ETTÄ KAIKKI RUOTSINKIELISET PAKOTETAAN JULKISELLE SEKTORILLE TÖIHIN, JOTTA RUOTSINKIELISET SAAVAT PALVELUA RUOTSIKSI.

Mitä vittua te ruotsinkieliset oikein kuvittelette olevanne, kun tulette vaatimaan suomenkielisiltä palvelua ruotsiksi???!!! Painukaa Ruotsiin, jos suomen kieli on teidän aivoillenne liian vaikea kieli tai perustakaa oma reservaatti, jossa puhutaan vain ruotsia, mutta tässä maassa yksikään ruotsinkielinen ei tule vaatimaan suomenkieliseltä ruotsin taitoa. Painukaa vittuun ruman kielenne kanssa.

Demokraattisessa valtiossa maan enemmistö puhuu sitä kieltä, mitä se haluaa ja maan vähemmistöt puhuvat sitä kieltä, mitä heiltä vaaditaan. RUOTSINKIELISET OVAT VÄHEMMISTÖ. SUOMESSA EI OLE OLEMASSA KAHTA TASAVERTAISTA KIELTÄ.

Lue lisää

RUOTSINKIELISET OVAT VÄHEMMISTÖ. SUOMESSA EI OLE OLEMASSA KAHTA TASAVERTAISTA KIELTÄ.

Lain mukaan on, suomi ja ruotsi. ref Perustuslaki KVG

P.S. Ei totuus muuksi muutu huutamallakaan.

Ankdam kirjoitti:

RUOTSINKIELISET OVAT VÄHEMMISTÖ. SUOMESSA EI OLE OLEMASSA KAHTA TASAVERTAISTA KIELTÄ.

Lain mukaan on, suomi ja ruotsi. ref Perustuslaki KVG

P.S. Ei totuus muuksi muutu huutamallakaan.

Lue lisää

Ankdam: "P.S. Ei totuus muuksi muutu huutamallakaan."

Kysymys on siitä totuudesta, mitä sillä kahden kielen tasavertaisuudella tarkoitetaan käytännössä. Enemmistön mielestä se ei toteudu muun muassa silloin, kun enemmistölle on säädetty eri yhteyksiin vähemmistökielipakko, jota RKP:n kellokkaat ovat sinnikkäästi vaatineet ja yhä uudelleen ilmoittavat vaativansa. Se ei edes koske heidän kannattajiaan muuten kuin sellaisina etuina, jotka olisivat verrattavissa vain niihin huikeisiin etuihin, mitkä koituisivat ruotsinsuomalaisille Ruotsin kaiken kattavasta pakkosuomesta.

Ankdam on toistanut yhtenään, että "tehkää pakkoruotsillenne mitä lystäätte, kunhan palvelut pelaavat". Pääsääntöisesti ne pelataavat loitavasti vähemmistön itsensä toteuttamina ilman, että ennemmistön tarvitsee osata sanaakaan vähemmistön kieltä.

Yhdenvertaisuus toteutuu hyvin Ionin mallia noudattaen. Se on samanlainen kuin Kanadassa ja Irlannissa. Ionin malli tiiviisti:

"Nykyisen järjestelmän vallitessa kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin. Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite vain viranomaiseen. Malli löytyy muun muassa Irlannista ja Kanadasta." http://keskustelu.suomi24.fi/t/12012119/ionin-malli

Kielitaitolaki on kumottava ja muutettava. Sen kielitaitovaatimus on asetettava vain viranomaisille ja vastaaville toimijoille kollektiiveina, ei yksittäisille henkilöille. Pakkoruotsi esimerkiksi kaikkien korkeakoulutettujen pätevyysvaatimuksena käy sen seurauksena tarpeettomaksi.

Oletpas sinä pahalla päällä.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "P.S. Ei totuus muuksi muutu huutamallakaan."

Kysymys on siitä totuudesta, mitä sillä kahden kielen tasavertaisuudella tarkoitetaan käytännössä. Enemmistön mielestä se ei toteudu muun muassa silloin, kun enemmistölle on säädetty eri yhteyksiin vähemmistökielipakko, jota RKP:n kellokkaat ovat sinnikkäästi vaatineet ja yhä uudelleen ilmoittavat vaativansa. Se ei edes koske heidän kannattajiaan muuten kuin sellaisina etuina, jotka olisivat verrattavissa vain niihin huikeisiin etuihin, mitkä koituisivat ruotsinsuomalaisille Ruotsin kaiken kattavasta pakkosuomesta.

Ankdam on toistanut yhtenään, että "tehkää pakkoruotsillenne mitä lystäätte, kunhan palvelut pelaavat". Pääsääntöisesti ne pelataavat loitavasti vähemmistön itsensä toteuttamina ilman, että ennemmistön tarvitsee osata sanaakaan vähemmistön kieltä.

Yhdenvertaisuus toteutuu hyvin Ionin mallia noudattaen. Se on samanlainen kuin Kanadassa ja Irlannissa. Ionin malli tiiviisti:

"Nykyisen järjestelmän vallitessa kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin. Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite vain viranomaiseen. Malli löytyy muun muassa Irlannista ja Kanadasta." http://keskustelu.suomi24.fi/t/12012119/ionin-malli

Kielitaitolaki on kumottava ja muutettava. Sen kielitaitovaatimus on asetettava vain viranomaisille ja vastaaville toimijoille kollektiiveina, ei yksittäisille henkilöille. Pakkoruotsi esimerkiksi kaikkien korkeakoulutettujen pätevyysvaatimuksena käy sen seurauksena tarpeettomaksi.

Lue lisää

"Kysymys on siitä totuudesta, mitä sillä kahden kielen tasavertaisuudella tarkoitetaan käytännössä."

Kyse ei olekaan kahden kielen tasavertaisuudesta, ei teoriassa eikä käytännössä, vaan kielten puhujien tasavertaisesta kohtelusta!

"Ankdam on toistanut yhtenään, että "tehkää pakkoruotsillenne mitä lystäätte, kunhan palvelut pelaavat".

Aivan niin, ja toistan taas! Se todellinen pakko on teidän suomenkielisten, ja meidän ruotsinkielisten, yhdenvertainen kohtelu yhteiskunnan taholta, miten se toteutetaan ei ole se pointti.
Meidän surujen kannalta ei ole kiinnostavaa mitä te koulussa opiskelette, kunhan meidän koulutuksemme on vertailukelpoista eli samansisältöistä ja samanlaatuista, ja kunhan saamme yhteiskunnalta samat äidinkieliset palvelut kuin tekin.

Kyse ei siis ole kielten tasavertaisuudesta vaan niiden puhujien tasavertaisuudesta!

Ankdam kirjoitti:

"Kysymys on siitä totuudesta, mitä sillä kahden kielen tasavertaisuudella tarkoitetaan käytännössä."

Kyse ei olekaan kahden kielen tasavertaisuudesta, ei teoriassa eikä käytännössä, vaan kielten puhujien tasavertaisesta kohtelusta!

"Ankdam on toistanut yhtenään, että "tehkää pakkoruotsillenne mitä lystäätte, kunhan palvelut pelaavat".

Aivan niin, ja toistan taas! Se todellinen pakko on teidän suomenkielisten, ja meidän ruotsinkielisten, yhdenvertainen kohtelu yhteiskunnan taholta, miten se toteutetaan ei ole se pointti.
Meidän surujen kannalta ei ole kiinnostavaa mitä te koulussa opiskelette, kunhan meidän koulutuksemme on vertailukelpoista eli samansisältöistä ja samanlaatuista, ja kunhan saamme yhteiskunnalta samat äidinkieliset palvelut kuin tekin.

Kyse ei siis ole kielten tasavertaisuudesta vaan niiden puhujien tasavertaisuudesta!

Lue lisää

Ankdam: "Kyse ei siis ole kielten tasavertaisuudesta vaan niiden puhujien tasavertaisuudesta!"

Puhujat "kantavat" kieltänsä, joten on kysymys kielten aseman yhdenvertaisuudesta, mikä toteutuu hyvin Ionin mallilla, samalla tavalla kuin Kanadassa ja Irlannissa.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Kyse ei siis ole kielten tasavertaisuudesta vaan niiden puhujien tasavertaisuudesta!"

Puhujat "kantavat" kieltänsä, joten on kysymys kielten aseman yhdenvertaisuudesta, mikä toteutuu hyvin Ionin mallilla, samalla tavalla kuin Kanadassa ja Irlannissa.

Lue lisää

Ei kieliä voi kohdella tasavertaisesti, sen puhujia ja opiskelijoita voi!

Hyvä, että älysit vihdoin jättää lain tulkitsemisen niille, jotka sen osaavat.

Mielipiteenäsi sen sijaan voit kertoa mitä tahansa soopaa, kuten fennomaaneille on tyypillistä.

> Kuitenkin heti lain voimaantulon jälkeen sitä laatimassa olleet selittivät, ettei kyse ole vaatimuksesta.

Pistäpäs linkkiä tulemaan vai perustuuko hataraan fennomaanin muistikuvaan?

//Kielilaki ei vaadi kaikilta virkamiehiltä ruotsin/suomentaitoa.... Kielilaki 423/2003 ei määrää, että jokaikisella virkamiehellä pitäisi olla ruotsintaito.... Kielilaki ei kuitenkaan vaadi, että joka ikisellä virkahenkilöllä pitäisi olla ruotsin/suomentaito.//

Sinähän tuijotat tanakasti kuvaamaasi lakia, mutta silmäsi ovat kiinni.

Pirkko Nuolijärven tehtävä ei ole ollut ottaa kantaa pakolliseen ruotsin kielen opiskeluun, koska kielilaki ei koske sitä. Nuolijärvi on suomen kielen professori, mutta hän ei ole juristi. Nuolijärvi on yhtä mieltä kanssamme siitä, että kieliä koskeva lainsäädäntö ei rajoitu kielilakiin, vaan asiaa käsitellään erityisesti perustuslaissa, kielitaitolaissa, perusopetuslaissa, yliopistolaissa ja kuntalaissa, jonka lisäksi on olemassa lukuisia asiaa koskevia säännöksiä.

Pirkko Nuolijärvi: "Käytännössä esimerkiksi verovirasto tai sairaanhoitopiiri huolehtii siitä, että niillä on kaksikielisessä suomienemmistöisessä kunnassa riittävästi ruotsin kielen taitoista henkilöstöä. Jokaisen verovirkailijan tai sairaalan vastaanotossa työskentelevän ei siis tarvitse osata ruotsia kaksikielisen henkilön tavoin, vaan riittää, että viranomainen tarjoaa myös ruotsinkieliset palvelut riittävän selvästi ja ohjaa tarvittaessa asiakkaat kieltä taitavien virkamiesten äärelle."

Kai sinä ymmärrät, mitä tuossa sanotaan? Jokaisen asiaan liittyvän henkilön ei tarvitse osata ruotsia kaksikielisen henkilön tavoin, vaan ainoastaan auttavasti.

Sinulle on nyt lukuisia kertoja annettu tietoon, mitä "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" sanoo asiasta:

"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

MI-NI-MIS-SÄÄN TYY-DYT-TÄ-VÄÄ YM-MÄR-TÄ-MI-SEN TAI-TOA. Viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.

***

Kielitaitolaki edellyttää, että viranomaiselta, jolla on kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto, edellytetään HENKILÖNÄ aina minimissään toisen kotimaisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.

Mikä tässä asiassa on sinulle vielä epäselvää?

"Kielitaitolaki edellyttää, että viranomaiselta, jolla on kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto, edellytetään HENKILÖNÄ aina minimissään toisen kotimaisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.
Mikä tässä asiassa on sinulle vielä epäselvää?"

Epäselvää on se, miksi yliopistotutkintoa ei saa ilman ruotsin kielen osaamista, vaikka ei koko ikänään mene töihin julkiselle sektorille käyttämään julkista valtaa ja turvaamaan bättre folkin privilegioita!
Kerro se logiikka!

pakkoruotsitetut kirjoitti:

"Kielitaitolaki edellyttää, että viranomaiselta, jolla on kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto, edellytetään HENKILÖNÄ aina minimissään toisen kotimaisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.
Mikä tässä asiassa on sinulle vielä epäselvää?"

Epäselvää on se, miksi yliopistotutkintoa ei saa ilman ruotsin kielen osaamista, vaikka ei koko ikänään mene töihin julkiselle sektorille käyttämään julkista valtaa ja turvaamaan bättre folkin privilegioita!
Kerro se logiikka!

Lue lisää

//Kerro se logiikka!//

Se ei ole minun tehtäväni, minä kerroin sinulle, mitä laki sanoo asiasta.

Äkkiä tulee mieleen ajatus, että ketään ei haluta rajata "virkamieskillan" ulkopuolelle. Vaikka et menekään julkiselle sektorille, sinulla on mahdollisuus teoriassa päästä sinne, koska ruotsin kielen ymmärtämisen tulee olla vain tyydyttävää, eli yläkoulutasoa.

//KIELITAITOLAKI PITÄÄ LAITTAA REMONTTIIN!//

Avaaja sotkee selkeästi lakeja keskenään, jonka lisäksi hän ei näe metsää puilta.

Fennomaanien ongelma on todellisuudessa Suomen perustuslaki. Katkeran fennomaanin todellinen vaatimus ja todellinen totuus löytyisi perustuslain muuttamisesta: Suomen tulisi olla yksikielisesti suomalainen tasavalta. Tämähän on myös ollut kahden fennomaanijohtajan eli Pekka Siitoimen ja Heikki Talan tavoitteena alusta saakka.

Yhden lain muuttaminen ei siis riitä, koska kieltä koskeva lainsäädäntö ei rajoitu kielilakiin tai kielitaitolakiin, vaan asiaa käsitellään erityisesti edellä kuvatussa perustuslaissa, perusopetuslaissa, yliopistolaissa ja kuntalaissa, jonka lisäksi on olemassa lukuisia asiaa koskevia säännöksiä.

Fennomaanin pitää siis vaatia muutosta melko laajalla rintamalla. Usean sadan vuoden työ, sanoisin. On vaikeaa muuttaa vain yhtä lakia, kun kyseessä on kuitenkin koko Suomen kansalaisten yhdenvertaisuus.

Kyllä, kielitaitolaki on pakko muuttaa. Se on tehty siten, että vaikkei siitä, kuten ei perustuslaistakaan seuraa pakkoruotsia, on annettu mahdollisuus rakentaa tulkinta, jossa yllättäin pakkoruotsia vaaditaankin.

Tätä tulkintaa ei kukaan oikeasti lähde puolustamaan, koska se ei ilmeisesti kestäisi, mutta sitä voidaan sopivasti vilauttaa, kun halutaan vaimentaa keskustelu kielivapaudesta.

Milloin aloitatte, fennomaanit? Alkaa olla kiire käynnistellä hanketta vielä, kun persut on hallituksessa.

hsfshgfsgfs kirjoitti:

Milloin aloitatte, fennomaanit? Alkaa olla kiire käynnistellä hanketta vielä, kun persut on hallituksessa.

Huomaat kyllä, kun remonttimiehet aloittavat työnsä.

Vuosisatoja olette nyt odottaneet ihmettä tapahtuvaksi. EN jaksa uskoa, että mitään saatte aikaan tälläkään kertaa.

On niitä jotka tekevät ja niitä jotka puhuvat. Muut vievät ja te vikisette.

Ionin malli ei ota huomioon korkeakoulututkinnon vaatimuksia yksilötasolla. Tästä seuraa:

1) Ellei yksilöllä ole molempien kotimaisten kielten taitoa, osa viroista on yksilölle teoriassa tavoittamattomissa jo alakoulusta lähtien;
2) Kohdan 1 tilanne korjaantuu vasta kun yksilö osoittaa osaavansa molempia kotimaisia kieliä edes auttavasti (ja tämä edellyttää aikuisopintoja);
3) Ellei yksilöllä ole molempien kotimaisten kielten taitoa edes auttavalla tasolla, viranomainen työantajana menettää paljon potentiaalisia työntekijöitä;
4) Kielellisessä palvelussa kaksikieliset ja suomea hyvin hallisevat ruotsinkieliset miehittävät ns. parhaat tehtävät koska pystyvät palvelemaan useampia; ja
5) Johtotehtävät jäävät todennäköisesti vielä kärjistetymmin niille, jotka hallitsevat molempia kieliä, ja tilanne pahenee entisestään.

Ionin malli ei ota huomioon yhdenvertaisuus-periaatetta.

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Analogian mukaan kielitaitoiset etenevät ja kielitaidottomat taantuvat.

Et siis ymmärrä? Kun virkamiesruotsi poistuu ja kielivelvoite on pelkästään viranomaisen vastuulla, niin esimerkiksi Vantaalla riittää että henkilöstöstä on 2,7% ruotsintaitoisia. Luulisin että jo nyt Vantaan virastoissa on vähintään 2,7% henkilöstöstä ruotsintaitoisia. Ruotsin todellinen tarve tulee esille kun virkamiesruotsi poistetaan. Suurimmassa osassa Suomea ruotsin tarve on pyöreä nolla.

dsfsfagfas kirjoitti:

Ionin malli ei ota huomioon korkeakoulututkinnon vaatimuksia yksilötasolla. Tästä seuraa:

1) Ellei yksilöllä ole molempien kotimaisten kielten taitoa, osa viroista on yksilölle teoriassa tavoittamattomissa jo alakoulusta lähtien;
2) Kohdan 1 tilanne korjaantuu vasta kun yksilö osoittaa osaavansa molempia kotimaisia kieliä edes auttavasti (ja tämä edellyttää aikuisopintoja);
3) Ellei yksilöllä ole molempien kotimaisten kielten taitoa edes auttavalla tasolla, viranomainen työantajana menettää paljon potentiaalisia työntekijöitä;
4) Kielellisessä palvelussa kaksikieliset ja suomea hyvin hallisevat ruotsinkieliset miehittävät ns. parhaat tehtävät koska pystyvät palvelemaan useampia; ja
5) Johtotehtävät jäävät todennäköisesti vielä kärjistetymmin niille, jotka hallitsevat molempia kieliä, ja tilanne pahenee entisestään.

Ionin malli ei ota huomioon yhdenvertaisuus-periaatetta.

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Analogian mukaan kielitaitoiset etenevät ja kielitaidottomat taantuvat.

Lue lisää

MunsalanSoutaja/TapioRautalapio/dsfsfagfas

tiedoksi :

Julkisen sektorin tehtäviin voi mainiosti työllistyä myös ilman toisen kotimaisen taitoa. "Palvelua joustavasti......Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä"

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/esitteen_tulostus.html
"Palvelua joustavasti molemmilla kielillä

Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä. Viranomaisen tulee suunnitella toimintansa niin, että kielitaitoa on siellä missä sitä todella tarvitaan ja että asiakkaan on helppo saada selville, mistä hän saa palvelua omalla kielellään.

Käytännössä voidaan toimia monin tavoin oma tehtäväalue huomioon ottaen. Esimerkiksi jos asiakaspalvelupisteitä on useita, eri palvelupisteet voivat antaa palvelua eri kielillä. Työvuoro­ tai työnjakojärjestelyillä voidaan varmistaa, että molempia kieliä hallitsevia työntekijöitä on aina saatavissa. Valtion yksikielinen alueyksikkö voi puhelimitse ottaa yhteyttä keskusviranomaisen
sellaiseen yksikköön, jossa on asian hoitamiseksi riittävä kielitaito. Myös Internetissä ja viranomaisen intranetissä saatavilla olevat suomen­ ja ruotsinkieliset lomakkeet, niiden täyttöohjeet ja muu tieto helpottavat toimintaa."

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

MunsalanSoutaja/TapioRautalapio/dsfsfagfas

tiedoksi :

Julkisen sektorin tehtäviin voi mainiosti työllistyä myös ilman toisen kotimaisen taitoa. "Palvelua joustavasti......Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä"

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/esitteen_tulostus.html
"Palvelua joustavasti molemmilla kielillä

Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä. Viranomaisen tulee suunnitella toimintansa niin, että kielitaitoa on siellä missä sitä todella tarvitaan ja että asiakkaan on helppo saada selville, mistä hän saa palvelua omalla kielellään.

Käytännössä voidaan toimia monin tavoin oma tehtäväalue huomioon ottaen. Esimerkiksi jos asiakaspalvelupisteitä on useita, eri palvelupisteet voivat antaa palvelua eri kielillä. Työvuoro­ tai työnjakojärjestelyillä voidaan varmistaa, että molempia kieliä hallitsevia työntekijöitä on aina saatavissa. Valtion yksikielinen alueyksikkö voi puhelimitse ottaa yhteyttä keskusviranomaisen
sellaiseen yksikköön, jossa on asian hoitamiseksi riittävä kielitaito. Myös Internetissä ja viranomaisen intranetissä saatavilla olevat suomen­ ja ruotsinkieliset lomakkeet, niiden täyttöohjeet ja muu tieto helpottavat toimintaa."

Lue lisää

Mitä sulle on sanottu tuolla edellä?: Jokaisen asiaan liittyvän henkilön ei tarvitse osata ruotsia kaksikielisen henkilön tavoin, vaan ainoastaan auttavasti. Kysehän on vain henkilöistä, joilla on korkeakoulututkinto.

Sinulle on nyt lukuisia kertoja annettu tietoon, mitä "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" sanoo asiasta:

"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

MI-NI-MIS-SÄÄN TYY-DYT-TÄ-VÄÄ YM-MÄR-TÄ-MI-SEN TAI-TOA. Viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.

***

Kielilaki ja kielitaitolaki eivät ole sama laki. Kuten eivät ole myöskään perustuslaki, perusopetuslaki, yliopistolaki tai kuntalaki.

MunsalanSoutaja kirjoitti:

Mitä sulle on sanottu tuolla edellä?: Jokaisen asiaan liittyvän henkilön ei tarvitse osata ruotsia kaksikielisen henkilön tavoin, vaan ainoastaan auttavasti. Kysehän on vain henkilöistä, joilla on korkeakoulututkinto.

Sinulle on nyt lukuisia kertoja annettu tietoon, mitä "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" sanoo asiasta:

"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

MI-NI-MIS-SÄÄN TYY-DYT-TÄ-VÄÄ YM-MÄR-TÄ-MI-SEN TAI-TOA. Viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.

***

Kielilaki ja kielitaitolaki eivät ole sama laki. Kuten eivät ole myöskään perustuslaki, perusopetuslaki, yliopistolaki tai kuntalaki.

Lue lisää

MunsalanSoutaja,
Viitsisitkö katsoa edellä olevasta linkistä, mitä Oikeusministeriön ohjeessa 30.4.2006 todetaan.
"Palvelua joustavasti molemmilla kielillä
Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä."

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

MunsalanSoutaja,
Viitsisitkö katsoa edellä olevasta linkistä, mitä Oikeusministeriön ohjeessa 30.4.2006 todetaan.
"Palvelua joustavasti molemmilla kielillä
Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä."

Lue lisää

Ohje ei ole ristiriidassa lain kanssa. Kielilaki ja kielitaitolaki eivät ole sama asia.

"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Kielitaitolaki määrää, että viranomaiselta, jolla on kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto, edellytetään HENKILÖNÄ aina minimissään toisen kotimaisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen

Konttorivirkailijalta, vastaanottovirkailijalta, vahtimestarilta, siivojalta jne. ei vaadita ruotsin kielen taitoa, ellei sitä erikseen määrätä.

MunsalanSoutaja kirjoitti:

Ohje ei ole ristiriidassa lain kanssa. Kielilaki ja kielitaitolaki eivät ole sama asia.

"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Kielitaitolaki määrää, että viranomaiselta, jolla on kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto, edellytetään HENKILÖNÄ aina minimissään toisen kotimaisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen

Konttorivirkailijalta, vastaanottovirkailijalta, vahtimestarilta, siivojalta jne. ei vaadita ruotsin kielen taitoa, ellei sitä erikseen määrätä.

Lue lisää

MunsalanSoutaja,
Viitsisitkö vihdoinkin lukea Oikeusministriön ohjeen 30.4.2016
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/esitteen_tulostus.html

Siinä on selkeä ero kielitaitovaatimuksissa viranomaiselle ja yksittäisille virkailijoille.

Ohjeessa ei eritellä julkisen sektorin henkilöstöä koulutuksen perusteella.

Aikamoinen linjanmuutos aikaisempaan Kielitaitolain tulkintaan?!

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

MunsalanSoutaja,
Viitsisitkö katsoa edellä olevasta linkistä, mitä Oikeusministeriön ohjeessa 30.4.2006 todetaan.
"Palvelua joustavasti molemmilla kielillä
Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä."

Lue lisää

Onko siis aiempi muoto " ei tarvitse osata kaksikielisen tavoin" korvattu muotoilulla "ei tarvitse osata"..

Kielitaitolaissa oli muuten sellainenkin rajaus, että "julkista valtaa käyttävän" pitää osata ruotsia: Jos siis ei käytä valtaa, ei tarvitse osata ruotsia..

Onko kielitaitolain tulkinta tosiaan muuttunut ? Mielenkiintoista!
Vai onko niin, että tulkinta ollut tähän asti RKP:n yksipuolinen tulkinta,
jossa ruotsi henkilökohtainen velvollisuus..

Oikeusministeriön ohje on todistusarvoltaan luotettavampi kuin RKP:n tulkinta, vaikka toki RKP-läisen oikeusministerin aikana tulkinnoissa ei eroa..

> me kielipellet

Heh...! Hyvin sanottu.

LOU-650 kirjoitti:

> me kielipellet

Heh...! Hyvin sanottu.

Pakottaja on pelle!

sdghdfghdfg kirjoitti:

Pakottaja on pelle!

Muista äänestää :)

pakottaja on hirviö, suomen ja Suomen syöjä

Mitä kohtaa tästä alta et ymmärrä? Kerro reilusti, niin voi auttaa. Kielilaki ei ole sama kuin kielitaitolaki.

Kielitaitolaki määrää, että viranomaiselta, jolla on kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto, edellytetään HENKILÖNÄ aina minimissään toisen kotimaisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.

Konttorivirkailijalta, vastaanottovirkailijalta, vahtimestarilta, siivojalta jne. ei vaadita ruotsin kielen taitoa, ellei sitä erikseen määrätä.

Kaikki julkisella sektorilla työskentelevät eivät ole viranomaistehtävissä, eikä kaikilla ole kelposuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa. Jos on käynyt amiksen, mitään kielitaitoa ei vaadita. Comprende?

MunsalanSoutaja kirjoitti:

Mitä kohtaa tästä alta et ymmärrä? Kerro reilusti, niin voi auttaa. Kielilaki ei ole sama kuin kielitaitolaki.

Kielitaitolaki määrää, että viranomaiselta, jolla on kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto, edellytetään HENKILÖNÄ aina minimissään toisen kotimaisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.

Konttorivirkailijalta, vastaanottovirkailijalta, vahtimestarilta, siivojalta jne. ei vaadita ruotsin kielen taitoa, ellei sitä erikseen määrätä.

Kaikki julkisella sektorilla työskentelevät eivät ole viranomaistehtävissä, eikä kaikilla ole kelposuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa. Jos on käynyt amiksen, mitään kielitaitoa ei vaadita. Comprende?

Lue lisää

MunsalanSoutaja, koeta vihdoinkin lukea läpi Oikeusministeriön ohje Kielilain soveltamisesta!!!

Tarvittaessa viranomainen voi soittaa toiseen yksikköön kielipalvelun saamiseksi. Ja netin ruotsinkielisiä sivuja voi hyödyntää.

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/esitteen_tulostus.html

Palvelua joustavasti molemmilla kielillä
Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä. ...

Käytännössä voidaan toimia monin tavoin oma tehtäväalue huomioon ottaen. Esimerkiksi jos asiakaspalvelupisteitä on useita, eri palvelupisteet voivat antaa palvelua eri kielillä. Työvuoro­ tai työnjakojärjestelyillä voidaan varmistaa, että molempia kieliä hallitsevia työntekijöitä on aina
saatavissa.

Valtion yksikielinen alueyksikkö voi puhelimitse ottaa yhteyttä keskusviranomaisen sellaiseen yksikköön, jossa on asian hoitamiseksi riittävä kielitaito. Myös Internetissä ja viranomaisen intranetissä saatavilla olevat suomen­ ja ruotsinkieliset lomakkeet, niiden täyttöohjeet ja muu tieto helpottavat toimintaa."

EmmiNiemeläinen kirjoitti:

MunsalanSoutaja, koeta vihdoinkin lukea läpi Oikeusministeriön ohje Kielilain soveltamisesta!!!

Tarvittaessa viranomainen voi soittaa toiseen yksikköön kielipalvelun saamiseksi. Ja netin ruotsinkielisiä sivuja voi hyödyntää.

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/esitteen_tulostus.html

Palvelua joustavasti molemmilla kielillä
Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä. ...

Käytännössä voidaan toimia monin tavoin oma tehtäväalue huomioon ottaen. Esimerkiksi jos asiakaspalvelupisteitä on useita, eri palvelupisteet voivat antaa palvelua eri kielillä. Työvuoro­ tai työnjakojärjestelyillä voidaan varmistaa, että molempia kieliä hallitsevia työntekijöitä on aina
saatavissa.

Valtion yksikielinen alueyksikkö voi puhelimitse ottaa yhteyttä keskusviranomaisen sellaiseen yksikköön, jossa on asian hoitamiseksi riittävä kielitaito. Myös Internetissä ja viranomaisen intranetissä saatavilla olevat suomen­ ja ruotsinkieliset lomakkeet, niiden täyttöohjeet ja muu tieto helpottavat toimintaa."

Lue lisää

MunsalanSoutaja,
huomaa, että Oikeusministeriön ohjeen mukaan Valtion ALUEYKSIKKÖ voi ottaa PUHELIMITSE YHTYTTÄ KESKUSVIRANOMAISEN SELLAISEEN YKSIKKÖÖN, JOSTA RIITTÄVÄ KIELITAITO LÖYTYY.

MunsalanSoutaja, ei kai noita alueyksiköitä pyöritetä pelkkien vahtimestarien tai siivoojien voimin? Siellä on korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö johdossa. Silti häneltä ei edellytetä ruotsinkielistä palvelua!!! Eikä se Oikeusministeriön mukaan loukkaa Kielitaitolain vaatimuksia?

Hyvin mielenkiintoista.

MunsalanSoutaja, olet väärässä:
Oikeusministeriön ohjeen mukaan viranomaisessa ASIAKASPALVELUUN
voi työllistyä, vaikka ei hallitse molempia kotimaisia kieliä

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/esitteen_tulostus.html
"Viranomaisen toimiminen kahdella kielellä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita molempia kieliä..
Työvuoro­ tai työnjakojärjestelyillä voidaan varmistaa, että molempia kieliä hallitsevia työntekijöitä on aina saatavissa. Valtion yksikielinen alueyksikkö voi puhelimitse ottaa yhteyttä keskusviranomaisen sellaiseen yksikköön, jossa on asian hoitamiseksi riittävä kielitaito"

MunsalanSoutaja, koska käytännössä Kielitaitolaki on ristiriidassa Kielilain kanssa, Kielitaitolakia on korjattava, kuten vaadin jo ketjun avausviestissä.

MunsalanSoutaja, uudessa Kielitaitolaissa pitää vain todeta, että julkisen hallinnon palveluksessa olevalta edellytetään kotimaisen kielen taitoa. Viranomainen voi lisäksi edellyttää muuta kielitaitoa, jos/kun sen tarve on todellinen viranomaisen toimintaympäristössä.

Kielitaitolain korjauksella on kiire, kun Suomessa monikielistyvän väestön tarpeisiin tarvitaan monia eri kieliä osaavaa henkilöstöä. Suomi-ruotsi -kaksikielisyyden vaatimus on kohtuttomasti ylimitoitettu, ja toisaalta liian ahdas ja yksipuolinen, eikä vastaa viranomaisten tosiasiallisiin kielitaitotarpeisiin.

Pitääkö tähän tehdä oma kansalaisaloite vai mikä voima saisi muutoksen liikkeelle?

Lain mukaan siis ruotsin taitoa vaaditaan jokaiselta henkilöltä joka:

1) on valtion palveluksessa ja tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto. Henkilön ei siis tarvitse olla edes virkamies eikä käyttää merkittävää julkista valtaa, vaan kielitaitolain mukaan ruotsin taidon vaatimus koskee kaikkia valtion työntekijöitä, joilla on työpaikkaan ollut säädettynä (laki, asetus, viranomaisen määräys) vaatimuksena korkeakoulututkinto.


2) käyttää merkittävää julkista valtaa työssään. Tällainen ryhmä on esim. rajavartijat, joiden koulutus ei ole korkeakoulututkinto, mutta silti jokaiselta vaaditaan ruotsin taito, koska työssä käytetään merkittävää julkista valtaa.


3) Kuntien ja kunnallisten viranomaisten (kuntayhtymät) kielitaitovaatimusten laajuudesta päättävät nämä elimet itse, mutta KIELILAIN mukaan niidenkin on asetettava jotakin ruotsin taidon vaatimuksia eli kuten kielilaki toteaa:

"Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia."

Yleensä kunnilla on erillinen kielitaitosääntö, jossa on lueteltu ne tehtävät, joissa pitää osata ruotsia.


4) Kielilain kohta "Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia" tarkoittaa sitä, että ruotsin taidon vaatimus koskee valtion viranomaisia KOKO MAASSA, vaikka alueella ei kukaan puhuisi ruotsia. Kielilaki antaa tässä kohtaa kuitenkin oikeuden hoitaa palvelut tulkkauksella seuraavien kohtien perusteella:

"Tässä laissa tarkoitetaan: 1) yksikielisellä viranomaisella valtion viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia"

"Jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus"

Surut ovat hiljaa, koska meni heille liian vaikeaksi. LOL :-)

"katujen nimet suomeksi ja ruotsiksi"

Tuo on riski, hälytysajoneuvo, poliisi, lääkäri ei ehdi ajoissa paikalle hätätilanteessa, kun kadunnimi ymmärretään liian hitaasti tai väärin.