Pesänjakajan määräämisestä valittaminen

Osallinen

Riitainen perikunta, jossa kolme sisarusta. Toinen vanhemmista kuollut aiemmin, jolloin yksi perikunnan osakas pesän ilmoittajana oli yksin pyytänyt tuttavuusperusteella erästä juristia hoitamaan perukirjan laatimisen, ja myöhemmin pyysi maistraatilta tätä henkilöä pesänjakajaksi. Maistraatilta asiasta tuli, lain mukaisesti, vain tiedoksianto, joka tuli allekirjoittaa, mutta kantaa jakajan henkilöön ei voinut ottaa.

Prosessi eteni käräjäoikeuteen, jonka päätös vastasi pesän ilmoittajan ja hänen valitsemansa juristin ajamaa tavoitetta. Aikaa meni runsaat kaksi vuotta. Oletetaan, että toisenkin vanhemman kuollessa sama pesänilmoittaja pyytää jälleen yksin tuota samaa asianajajaa pesänjakajaksi. Oletetaan myös, että hän ehtii ennen ja saa maistraatilta päätöksen tämän juristin hyväksynnälle.

Kysymys: Onko perusteita, ja ottaako maistraatti huomioon, tällaisessa tilanteessa muiden osakkaiden / muun pesän osakkaan pyynnön pesänjakajan vaihtamisesta? Onko ainoa keino olla itse nopeimpana pesänjakajaa valittaessa?

Kiitos asiallisista kommenteista.

48

2919

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oikaisu
    • Osallinen

      Kiitoksia. Määrätä esim. on tietenkin väärä käsite. Asian ydin oli kysymykseni. Voisitko ystävällisesti, nimimerkki Oikaisu, ns. omin sanoin ja arkikielisesti selvittää tähän muillekin luettavaksi ja heillekin hyödyksi, lyhyt vastauksesi kysymykseeni, kiitos.

      • Oikaisu

        Ei. Virhe ei ollut käyttämäsi termi "määrätä", sillä pesänjakaja nimenomaan määrätään.

        Mutta katsos kun maistraatti ei lainkaan käsittelee pesänjakajan määräämisasioita. Ne kuuluvat käräjäoikeudelle.

        Ja alempana sinulle on jo joku ehtinyt jo vastailla joten luehan sieltä.


      • höpläntuu

        Tuo maistraatti voisi olla kuviossa jaon/jakajan? hyväksyjänä osakkaana olevan alaikäisen/vastaavan takia ja tuo juristi on ollut vain osakkaan palkkaama pesää setvimään.


    • hophla

      Onko kysyjä nyt millälailla osallinen tähän kuolinpesään, kun kirjoitus vaikuttaa ulkopuoliselta, sillä täytyisihän siinä olla jotensakin noteerattu sen jaon tulosta, että päädyttiinkö sovintojakoon pesänjakajan esityksestä vai jakoiko pesänjakaja pelkästään lain mukaan.
      Käräjäoikeus kyllä tiedustelee kaikilta osakkailta kirjallisesti kantaa ennen määräämistä, jolloin on mahdollista esittää toista tai ilmaista tyytymättömyyttä. Ja voi yksikin osakas nostaa kanteen pesänjakajan vaihtamiseksi kesken jakoprosessin, mutta kriteerit on aika tiukat. Käytännössä voi yksinkertaisinta sekä tehokkainta palkata oma asianajaja kyttäämään pesänjakajan sopimusesityksiä ja virheitä, jos sattuu puolueellinen henkilö.

    • Osallinen

      Hei, kiitoksia kaikille, mutta jatkattehan vielä. Olen pesän osakas ja yritän katsoa asiaa ulkopuolisen neutraalin silmin. Hophialla siis osuva huomio.

      Tämä on nyt muistinvaraista, mutta mielestäni se oli niin, että viranomainen (siis käräjänoikeus) vain ilmoitti minulle sen, kuka on pesänjakaja. Minulle selvitettiin, että sain allekirjoittaakseni vain sen, että olen päätöksen saanut tiedokseni, kun vain puhelimitse itse yritin valittaa valinnasta.

      Minula oli oma asianajaja koko prosessin ajan. Jouduin valitsemaan hänet kiireessä periaatteella, että täytyi ottaa ensimmäisen jonka sai kiinni.

      Jako meni siis käräjäoikeuteen, minkä päätös oli minun mielestäni väärä, mutta pesänjakajajuristin ja muiden pesän osakkaiden mukaan oikein, koska päätös oli heille edullinen.

      Esim. ennakkoperintöjä ei suhteutettu omaisuuden (kiinteistö, osakkeita, arvopapereita) ja rahan silloiseen arvoon, kuten olen laista ymmärtänyt, että olisi pitänyt tehdä. Ennakkoperintöjen (niitä oli useita) antamisista oli kulunut 10 - 30 vuotta. Osakkaat yli 60 -vuotiaita.

      Käräjöinti tuli minulle ja tietysti pesällekin kalliiksi, enkä vienyt asiaa hoviin, koska en halunnut ottaa häviämisriskiä. Käräjanoikeuden tuomari oli nuori "harjoittelija" eli hovin viskaali hakemassa itselleen kenttäkokemusta ja vastapuoleni asianajaja "moukkamainen vanha jyrä", missä dialogissa oikeussalissa argumentoitiin jakoa esim. oppiarvoilla ja yht. kunnallisella arvovallalla, jolloin joku (perittävä) ei vain voi tehdä mitään väärin jne.


      Toistan vielä alkuperäisen kysymykseni ja toivon siihen selkeän ja mielellään arkikielisen vastauksen:

      Kannattaako minun toisenkin vanhempani kuoltua mennä itse asianajajan pakeille, ja pesästä ensimmäisenä hakea hyvä (ja kallis) asianajaja pesänjakajaksi yksin? Mitää keskustelua ei pesässä voida käydä.

      Kiitän teitä, jotka vastaatte kovasti jo etukäteen. Tämä on ajankohtaista juuri nyt.

      • Näin_

        Kyllä se käräjäoikeus kuulee osakkaita jakajaa määrättäessä ihan niin kuin hophla sanoikin.

        Jako meni käräjäoikeuteen?
        Sinnehän se menee, jos joko moittii sitä pesänjakajan tekemä jakoa.
        Kuka nosti moitekanteen käräjäoikeudessa? Sinä?
        Mutta käräjäoikeudenkin mielestä jako oli siis ok?

        Ennakkoperinnöt otetaan tosiaan huomioon siitä arvosta, joka niillä oli lahjaa annettaessa. Ei niihin mitään suhteutuksia tai indeksejä lasketa vaan ne käännetään suoraan euroiksi. Mitenkähän olit siis tämän asian ymmärtänyt?

        Ja vastaus kysymykseesi:
        Pesänjakajahakemuksen voit tietty tehdä nyt itse, mutta ei tuo ole mitään kilpajuoksua vaan kaikkia osakkaita kuullaan jne.


      • elävästäelämästä

        Käräjäoikeuden perustelu
        "Oikeuskäytännössä on torjuttu määräenemmistökriteeri ainoana perusteena selvittäjän valinnalle, koska selvittäjä- ja jakajajärjestelmä on osaltaan luotu suojaamaan juuri vähemmistöosakkaita( Vaasan HO 10.5.1995 S 94/751)."

        Hakija x haki ensimmäisenä ja sai mieleisensä asianajajan, ja kaikki muut (5) toisen kannalla, ja hävisivät. Aikainen lintu madon nappaa.


      • HuhuuHuu
        elävästäelämästä kirjoitti:

        Käräjäoikeuden perustelu
        "Oikeuskäytännössä on torjuttu määräenemmistökriteeri ainoana perusteena selvittäjän valinnalle, koska selvittäjä- ja jakajajärjestelmä on osaltaan luotu suojaamaan juuri vähemmistöosakkaita( Vaasan HO 10.5.1995 S 94/751)."

        Hakija x haki ensimmäisenä ja sai mieleisensä asianajajan, ja kaikki muut (5) toisen kannalla, ja hävisivät. Aikainen lintu madon nappaa.

        X:n ehdottama jakaja olisi voitu määrätä myös jos hänen hakemuksensa olisi tullut viimeisenä. Ei näitä millään kellolla ratkaista.


    • Osallinen

      Kiitoksia osaavista vastauksista.

      Nimimerkille "Näin":
      Kyllä minä tein moitekanteen. Muunsin markat euroiksi erittäin tarkasti. Kysyin pankilta ehkä n. 5 desimalin verran tarkuutta. Käräjänoikeus hylkäsi muutospyynnön vedoten ennakkoperintöjen antamiseen 1970- ja 80 -luvuilla, jolloin oikeus katsoi ne vanhentuneiksi. Oma asianajajani hyväksyi tämän perusteen myös oikeaksi tai ei ilmaissut minulle muuta kantaa. Itse ihmettelen edelleenkin.

      " Pesänjakajahakemuksen voit tietty tehdä nyt itse, mutta ei tuo ole mitään kilpajuoksua vaan kaikkia osakkaita kuullaan jne. " Varmaankin asia on näin teoriassa. Minua ei todellakaan kuultu, vaan asetettiin suoraan jo päätetyn tilanteen eteen, ja tässäkään oma asianajajani ei jälkikäteen nähnyt mitään moitittavaa.

      Olin hyvin pettynyt asianajajaani, mutta hänen vaihtamisensa olisi tullut hyvin kalliiksi minulle, kun uusi olisi ollut perehdytett'vä asiaan. Tämäkin tuli kalliiksi.

      Ota lisää kantaa, näytät tietävän näistä asioista hyvin.

      Hei "elavästäelämästä":
      Arvelinkin, että tuo ajatus, että aikainen lintu madon saa, pitää paikkansa. Toisaalta ikävää. Sinäkin tunnut asiaa kovasti tuntevalta.

      Löytyisikö vielä lisää näitä asiantuntevia ja ystävällisisä kannanottoja ja näkökulmia?

      • hophla

        Kysyn vielä, oliko se pesänjakajan ratkaisu sopimukseen perustuva ja kelpuutitte siis pesänjakajan laatimaan sopimusesityksen, vai vaatiko joku osakkaista toimitusjakoa, jolloin pesänjakaja joutuu ottamaan jokaisen osakkaan edun huomioon lain kirjainta noudattaen?
        Pesänjakaja joutuu ehdottamaan ensin sopimusjakoa, koska laki sen vaatii, mutta jos sopimukseen ei päästä tai aiemminkin osakkaan vaatiessa pesänjakajan on tehtävä jako itsenäisesti. Näissä molemmissa jakotavoissa jää mahdollisuus valittaa, yleensä kuitenkin sopimusjako päätetään heti hyväksymisklausuulilla.


    • Osallinen

      Päädyttiin toimiusjakoon melko pian, koska sopimusjakoon ei ollut edelltytyksiä. Jakajan tulisi siis lain mukaan toimia jokaisen edun mukaisesti, mutta minun näkökulmastani katsottuna hän toimi siten, että hänet valinneen osakkaan toiveet jaossa toteutuivat.

      • Kerrohan

        Avaahan vähän tuota teidän casea. Miten jako meno miten olisit halunnut sen menevän?


      • hophla

        Se on sitten mennyt sillä tavoin ikävästi.

        Periaatteessa siitä voisi kannella asianajajaliittoon, jos asianajaja on neuvonut väärin sen pesänselvittäjä-/jakajamääräyksen suhteen tai käräjäoikeuden virkamiesten osalta ylimmille laillisuusvalvojille.

        Käräjäoikeus lähettää ensinnäkin todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta, ja se tulee palauttaa allekirjoitettuna, mutta siinä itse tiedoksiannossa tulee ottaa kantaa siihen, hyväksyykö hakemuksen pesänselvittäjän/pesänjakajan määräämisestä ja tällä juridisesti on myös merkitystä esimerkiksi siinä tapauksessa, että pesässä ei olisi varjoja, jolloin hakijat vastaavat kuluista.
        Pitäisi kyllä selvitä siitä käräjäoikeuden lähettämästä päätöksestä hakemuksen hyväksyneet. Ko. päätös on voinut olla myös pesänselvittäjän ensimmäisen kirjeen liitteenä.


    • eeeasoikkeli

      Esteellisyysperiaate voisi tulla kyseeseen jos kyseinen pesänjakaja on joskus aikaisemmin edustanut pesän osakasta.

      Pesässä 6 osakasta,yksi halusi pesänjakajan,ehdotti tiettyä lakimiestä,pankin lakimies kyseli että onko hän edustanut sua aikaisemmin,sanoi että joo..no siihen tuli vastaus että parempi olla ottamatta häntä,toinen osakas ehdotti toista lakimiestä,selvisi että tämä lakimies oli edustanut häntä joskus..no sekään ei käynyt,sitten pankin lakimies ehdotti itse erästä lakimiestä jonka kaikki hyväksyivät,neutraali pesänjakaja pantiin puikkoihin.Vanha pieru joka viivyttelee,kohta 2 vuotta mennyt eikä vieläkään maalia näkyvissä kun ei viitsi panna myyntiin mettää jotta kaikilla olisi kivaa.

    • Osallinen

      No nyt tulee sellaista informaatiota sinulta hophla, että minun on kaivettava valtaisa paperipinoni esiin ja tarkistettava nämä asiat. Mutta miksi ei asianajajani, jolle näytin kaikki paperit, olisi osannut puuttua tähän, jään ihmettelemään.

      Vai mitä te muut ajattelette siitä, että mitä kaikkea asianajajalta voi edellyttää?

      Nimimerkille Kerrohan sanon tässä vaiheessa, että jos alan enemmän avata tätä casea, niin pelkään olevani liian helposti tunnistettavissa muille osakkaille. Mietin hiukan tätä vielä.

      Kiitos siitä, että olet kiinnostunut. (Tunnen olevani niin yksin tämän perinnönjaon kanssa, mikä paljasti lopullisesti vanhempieni pimeät puolet

      • väärinkäsityksiäkö

        Ongelmasi on siis pesänjakajan henkilö? Silloin, kun pesänjakajan määräämistä on haettu, käräjäoikeus on varannut kaikille pesän osakkaille tilaisuuden lausuman antamiseen hakemuksen johdosta. Olen tästä keskusteluketjusta saanut jotenkin sen käsityksen, että olit ymmärtänyt asian niin, että voit vain kuitata saaneesi hakemuksen tiedoksi, mutta että sinulla ei olisi ollut oikeutta lausua hakemuksesta.

        Olet jotenkin nyt ymmärtänyt asian väärin. Hakemusasian lausumapyynnössä sanotaan näin:

        "HAKEMUKSEEN VASTAAMINEN

        Käräjäoikeus varaa Teille tilaisuuden antaa kirjallinen lausuma oheisen hakemuksen johdosta.

        SEURAUS LAUSUMAN ANTAMATTA JÄTTÄMISESTÄ TAI PUUTTEELLISESTA LAUSUMASTA

        Jos ette anna pyydettyä lausumaa määräajassa, käräjäoikeus voi käsitellä ja ratkaista asian laiminlyönnistä huolimatta. Asia voidaan käsitellä ja ratkaista myös, jos ette ole esittänyt lausumassanne perustetta hakemuksen vastustamiselle tai vetoatte ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen.

        LAUSUMAN TOIMITTAMINEN KÄRÄJÄOIKEUDELLE

        Teidän on toimitettava lausumanne käräjäoikeuden kansliaan 14 päivän kuluessa tämän pyynnön tiedoksiannosta. Voitte omalla vastuullanne toimittaa sen kansliaan myös postitse, telekopiona, muuna sähköisenä viestinä tai lähetin välityksellä.

        Jos pyydätte ennen määräajan päättymistä sen pidentämistä, käräjäoikeus voi erityisestä syystä pidentää määräaikaa lausuman antamiselle.

        KIRJALLISEN LAUSUMAN SISÄLTÖ

        Teitä kehotetaan lausumassanne ilmoittamaan hyväksyttekö hakemuksen vai vastustatteko sitä.

        Jos vastustatte hakemusta, Teitä kehotetaan
        – esittämään sellaiset vastustamisen perusteet, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisemisessa;
        – ilmoittamaan mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka aiotte esittää, ja ilmoittamaan mitä kullakin todisteella aiotte näyttää toteen;
        – esittämään euromääräisen vaatimuksenne tähänastisten oikeudenkäyntikulujenne korvaamisesta, jos pidätte sitä aiheellisena;
        – tekemään väitteenne siitä, ettei käräjäoikeus voi ottaa asiaa tutkittavaksi.

        Teidän tulee myös liittää lausumaanne asiakirja, johon vastustaminen perustuu, ja ne kirjalliset todisteet, joihin lausumassanne vetoatte. Asiakirja on liitettävä lausumaan joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä. Lausumassa on myös ilmoitettava todistajan ja muun kuultavan postiosoite ja puhelinnumero virka-aikana.

        Voitte laatia lausuman itse tai antaa sen asiamiehen tehtäväksi. Laatijan on allekirjoitettava lausuma ja lisäksi ilmoitettava ammattinsa, kotipaikkansa, osoitteensa ja puhelinnumeronsa, josta hänet virka-aikana tavoittaa. Lausumassa on myös ilmoitettava se postiosoite, johon kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Nämä asiakirjat voidaan antaa Teille tiedoksi lähettämällä ne postitse lausumassa ilmoitettuun osoitteeseen.

        Lausumassa on mainittava käräjäoikeuden asianumero SE JA SE."

        Eli, kun olet saanut tämän lausumapyynnön tiedoksesi, olisit voinut lausumassasi esittää, että vastustat pesänjakajan määräämistä, koska (ja tähän perusteet). Olisit myös voinut esittää omaa ehdokastasi pesänjakajan tehtävään (tietysti häneltä olisi pitänyt olla kirjallinen suostumus mukana).

        Tämä vain rautalankana, koska tosiaan vaikutti siltä, että jokin väärinkäsitys on tullut. Kyllä käräjäoikeus aina lausuttaa hakemukset (poislukien tietyt kiireelliset väliaikaismääräystilanteet, mutta niissäkin saa sitten myöhemmin lausua).


    • Osallinen

      Edellinen on perusteellinen ja hyvä selvitys. Uutta minulle, paljon kiitoksia.

      Käräjänoikeudesta minulle silloin sanottiin (notaari puhelimessa) etten voi valittaa tai enää vaikuttaa pesänjakajn valintaan, koska kaksi muuta osakasta jo olivat jakajan valinneet ja tehneet tarvittavat toimet / paperit sitä varten.

      Voisiko tällainen olla ns. muotovirhe, joka pakottaa katsomaan koko oikeudenkäynnin uudestaan?

      • hophla

        Se nyt riippuu mitä oikeudenkäyntiä tässä tarkoitetaan. Virallisselvitys ei ole varsinaisesti oikeudenkäynti.


      • hophla

        "Käräjänoikeudesta minulle silloin sanottiin (notaari puhelimessa) etten voi valittaa tai enää vaikuttaa pesänjakajn valintaan, koska kaksi muuta osakasta jo olivat jakajan valinneet ja tehneet tarvittavat toimet / paperit sitä varten."

        Tämä on niin perinjuurin outoa, ihankuin siinä olisi ollut kyse jostakin muusta kuin pesänselvittäjä/jakajamääräyksestä. Etenkin jakajan valinta, sillä osakkaat voivat tehdä pelkän ehdotuksen ja käräjäoikeus päättää, jos katsoo henkilön sopivaksi. Tietty siinä mielessä voivat valita, että esittävät jotakuta.

        Muuten ihan sivuhuomiona, olet koko ajan puhunut vain jakajasta, niin eikö siinä tarvittu selvittäjää laisinkaan?


      • Epäilys

        Mitähän tässä ihan oikeasti on tapahtunut? Olisiko kyse siitä, että ap ei ole antanut lausumaa, jakaja on määrätty ja tämä puhelinkeskustelu on ollut vasta sen jälkeen?


    • Osallinen

      Hei, edellisessä puhun ennen oikeudenkäyntiä tapahtuneesta pesänjakajan määräämisestä eli viranomaiselvityksestä, kun tarkoitukseni oli vaikuttaa pesänjakan henkilön valintaan.

      Oikeudenkäynnillä tarkoitan tapahtumia sen jälkeen, kun olin moittinut suoritettua perinnönjakoa, ja asia siirtyi jakajalta käräjänoikeudelle, missä jakaja oli mukana enää vain yhtenä todistajista.

      • edelleenepäselvää

        Se on käräjäoikeus, ei käräjäNoikeus.

        "Käräjänoikeudesta minulle silloin sanottiin (notaari puhelimessa) etten voi valittaa tai enää vaikuttaa pesänjakajn valintaan, koska kaksi muuta osakasta jo olivat jakajan valinneet ja tehneet tarvittavat toimet / paperit sitä varten."

        Missä vaiheessa olet ollut puhelimitse yhteydessä käräjäoikeuteen? Saatuasi tiedoksi hakemuksen ja lausumapyynnön, vai joskus myöhemmin? Pitää paikkansa, että notaarit näitä käsittelevät, mutta eihän puhelimitse asiaa käräjäoikeudelle argumentoida, vaan kirjallisesti. Oletko lausumapyynnön saatuasi antanut lausumaa kirjallisesti? Jos lausumaa ei anneta, eli hakemusta ei vastusteta, niin hakemus silloin hyväksytään.

        En usko hetkeäkään, että asiaa käsitellyt notaari olisi väittänyt, että et olisi voinut asiassa lausumaa antaa ja vastustaa hakemusta. Ja vaikka asia olisi ratkaistu kantasi vastaisesti (eli alkuperäisen hakemuksen mukaan), olisit voinut valittaa asiasta hovioikeudelle (mikäli muutoksenhaun ajat ovat olleet vielä auki, eli siis tyytymättömyyden ilmoitus ja valitus).


      • Näin_
        edelleenepäselvää kirjoitti:

        Se on käräjäoikeus, ei käräjäNoikeus.

        "Käräjänoikeudesta minulle silloin sanottiin (notaari puhelimessa) etten voi valittaa tai enää vaikuttaa pesänjakajn valintaan, koska kaksi muuta osakasta jo olivat jakajan valinneet ja tehneet tarvittavat toimet / paperit sitä varten."

        Missä vaiheessa olet ollut puhelimitse yhteydessä käräjäoikeuteen? Saatuasi tiedoksi hakemuksen ja lausumapyynnön, vai joskus myöhemmin? Pitää paikkansa, että notaarit näitä käsittelevät, mutta eihän puhelimitse asiaa käräjäoikeudelle argumentoida, vaan kirjallisesti. Oletko lausumapyynnön saatuasi antanut lausumaa kirjallisesti? Jos lausumaa ei anneta, eli hakemusta ei vastusteta, niin hakemus silloin hyväksytään.

        En usko hetkeäkään, että asiaa käsitellyt notaari olisi väittänyt, että et olisi voinut asiassa lausumaa antaa ja vastustaa hakemusta. Ja vaikka asia olisi ratkaistu kantasi vastaisesti (eli alkuperäisen hakemuksen mukaan), olisit voinut valittaa asiasta hovioikeudelle (mikäli muutoksenhaun ajat ovat olleet vielä auki, eli siis tyytymättömyyden ilmoitus ja valitus).

        Juuri näin.

        Ja ne käräjäoikeuden paperit ohjeet ovat standardikamaa, joka kopioidaan aina saman sisältöisinä osallisille, joten niissä on ihan takuuvarmasti ollut oikeat tiedot tuosta lausuman antamisesta yms.

        Ihmisten on vain usein vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa tuo, että annetaan mahdollisuus lausuman antamiseen, ja että asia voidaan ratkaista, vaikka lausumaa ei annettaisikaan. Jotkut vain ymmärtävät sen väärin eli että asiaan ei voisi itse enää vaikuttaa.

        Ja mikä tässä jaossa siis oli lopulta se ongelma? Jos jakajan naama ei miellyttänyt, mutta hän teki jaon kuitenkin oikeudenmukaisesti, niin eikös tuon asian voisi jo unohtaa?


    • voistoimia

      hei en suosittele ketään kokeilemaan,mutta olisiko teoreettisesti mahdollista saada pesänselvittäjä vaihtoon seuraavalla tavalla..
      Menee käymään pesänselvittäjän toimistossa ja antaa reippaan korvatillikan,tämähän olisi periaatteessa lievä pahoinpitely,asianajajat on laissa suojeltu siten että lievä pahoinpitely,on yleisensyyttäjän eikä asianomistajan juttu kuten tavan tallaajalla,oisiko oikeudenkäynti pesänselvittäjän purkuperusta,eihän selvittäjä voi enää toimia puoluettomasti

    • Osallinen

      Hei kaikki!

      Pesänjakajana jatkoi sekä perunkirjoituksen että pesänselvityksen tehnyt henkilö, joka oli pesän ilmoittajan aloitteesta pyydetty tekemään perunkirjoitus, koska mm. toimi samassa talossa kuin perittävä asui.

      Mitä "edelleenepäselvää" kirjoittaa on minulle uutta, ja kiitos siitä. Muistan voimakkaan loukkaantumisen tunteeni, kun ilmeni, ettei minulla ollut mitään sanavaltaa jakajan valintaan / ehdottamiseen.

      Jaossa, ja siitä seuranneessa oikeuden päätöksessä oli ongelmana minulle se, että jako tapahtui minua kohtaan epäoikeudenmukaisesti. Näyttää minulle edelleenkin siltä, ettei oikeus panautunut asiaan, vaan meni siitä, mikä oli hepoin tapa ja jo pesämnjakajan ehtotus.
      Meni luottamus käräjänoikeuksiin.

      Nyt minulla on varattuna uusi aika asianajajalle toimistoon, missä useita juristeja, niin että voivat konsultoida toisiaan.

      Kiitos "voistoimia":n hauskasta jutusta.

      • edelleenepäselvää

        "Mitä "edelleenepäselvää" kirjoittaa on minulle uutta"

        Miten tämä VOI olla sinulle uutta?

        "Muistan voimakkaan loukkaantumisen tunteeni, kun ilmeni, ettei minulla ollut mitään sanavaltaa jakajan valintaan / ehdottamiseen. "

        Mutta kun sinulla NIMENOMAISESTI ON OLLUT sananvalta jakajan valintaan/ehdottamiseen. Kun sinulle on lähetetty lausumapyyntö jonka liitteenä on ollut hakemus, OLISIT VOINUT ehdottaa sinun mielestäsi parempaa pesänselvittäjä/-jakajaehdokasta. Ehdotitko?

        Jos ehdotit, niin se, että asia on ratkaistu toisin kuin sinä olisit halunnut, ei tarkoita sitä, että asiassa olisi tapahtunut jokin virhe tai epäoikeudenmukaisuus. Ihmisen oikeassa olemisen tarve on vain usein aika suuri, inhimillinen piirre sinänsä.

        "jako tapahtui minua kohtaan epäoikeudenmukaisesti"

        Sinun mielestäsi. Oletko tullut ajatelleeksi sitä, että voit olla väärässä?


      • hophla

        Tässä keskusteluketjussa esille tulleen perusteella, aloittajan saattaisi olla parempi jättää asia sikseen, koska ongelma vaikuttaisi olevan myös siinä, että voi olla vaikeuksia osoittaa oikeudenmenetystä tai epäkorrektimmin sanottuna, vakuuttaa muita todellisesta oikeussuojan tarpeesta. Varsinkin nämä perintöoikeudelliset asiat kun ovat senluonteisia, että siinä oletetaan perinnönsaajien osaavan toimia kaukaa-viisaasti-yhteistyössä ja se on jo katastrofi, jos on jouduttu virallismenettelyyn, saati että mentäisiin tuomioistuimeen.


    • Osallinen

      Tuota juuri olenkin miettimässä. Ilmaiset asian hyvin. Tärkeää saada erilaisia näkökulmia teiltä.

      Nyt olemme uuden pesänjakajan valinnan edessä, kun toinenkin vanhempi kuoli. Ja sitten on oma epäoikeudenmukaisuudenkokemus. Noinhan pitäisi olla, kuten hophla sanoo, että ollaan porukalla etukäteen viisaita, mutta testaattori oli tehnyt yhden perillisen kanssa kimpan ja antanut hänelle muille kertomatta alihinnoitetun etukäteisperinnön.

      • Näin_

        Millä tavalla se on sinun mielestäsi alihinnoiteltu?

        Ja jos se on ennakkoperintö, niin sehän otetaan huomioon nyt, eli testaattori on miettinyt myös teidän muiden etua. Jos hän olisi määrännyt, että se EI ole ennakkoperintöä, niin silloinhan tuo saaja olisi muita edullisemmassa asemassa.

        Ja mitäs jos tällä kertaa suostuisit sopimaan jaosta muiden kanssa? Niin ei tarvitsisi hakea sitä pesänjakajaa. Otatte yhdessä sopimanne lakimiehen tekemään paperit, niin tulee halvemmaksikin.


      • hophla

        Aloittajan tulisi purkaa auki sitä epäoikeudenmukaisuuskokemustaan, johtuuko se perinnönjättäjän puolueellisesta tahdosta vaiko muiden osakkaiden huijaustoimista. Lisäksi olisi aiheellista eritellä niitä syitä, miksi sopimusratkaisu muiden kanssaperijöiden kanssa ei ole onnistunut, koska sitä kuitenkin kysytään ensimmäisenä silloin kun joudutaan virallisprosessiin, että onko ollut halukkuutta sopimiseen ja mistä syystä siihen ei ole päästy.
        Yleensä on taipumusta nähdä umpikujaan päätynyt tilanne siten, että siellä on yksi, joka jarruttaa tai haastaa riitaa, joten jos joutuu puolustautumaan tästä, pitää olla todella hyvät perustelut ja liki mustaa valkoisella, eikä auta puhua lillukanvarsista, vaan kokoajan pitää olla valmiutta kohtuulliseen ratkaisuun vaikka siinä joutuisi itse vähän kärsimään.


    • Osallinen

      Kiitoksia edellisille. Avaan asiaa hieman.

      Ennakkoperinnössä oli kyseessä kiinteistö, ja arvaatte varmaan, että kyse oli rakkaasta mökistä arvokkaalla merenrantapaikalla. Kaikki lapsuuden ja nuoruuden muistot, kesät, kokemukset.

      Testaattori 85 -vuotiaana tutun juristin kanssa yhdessä suunnittelemaalla ja kimpassa yhden osakkaan kanssa myi alihintaan (alihintahan on sallittua, mutta tässä oli kyseessä suurempi alihinta kuin lain sallima, mistä siitäkin taisteltiin) muilta täysin salassa.

      Tämä oli sellainen emotionaalinen (ja myös rahallinen) katastrofi, jonka yli ei niin vaan mennä, kun perijä kielsi muita enää menemästä paikalle. Oikeudessa hän kielsi kieltäneensä.

      Tähän tietty liittyy muutakin, mutta tällainen ei vain helposti ole ylitettävissä. Miksi vanhempani tämän tekivät, on minulle arvoitus, vaikka kyllähän suosinta oli selvää kymmenet vuodet, mutten olisi voinut kuvitellakaan, että se oli näin suurta.

      Sain lakiosani, mutta siitä ei ole kysymyskään. Lisäksi testaattori kuoli Alzheimerin tautiin myöhemmin, mutta sen taudin vaikutus kiellettiin täysin vastapuolen juristin, joka kaupan yksityiskohdat oli suunnitellut, toimesta. En halunnut missään vaiheessa nöyryyttää testaattoria, joka tautinsa kielsi, pyytämällä hänestä mitään lausuntoa.

      No, tuo taisi olla enemmänkin purkausta, kuin ongelmanratkaisua. Haluan kuitenkin tässäkin tilanteessa toimia siten, että itsekunnioitukseni säilyy ja että myös saisin oikeutta.

      Taas kaikki lisäneuvot tervetulleita, kiitos.

      • hophla

        Siis miten tämä nyt on mennyt. Oliko vanhemmillasi keskinäinen testamentti ja sillä rajoitettu perillisten oikeus vaatia jakoa lakiosaan ensimmäisen puolison kuoltua vai kuinka ja mikä on tilanne nyt toisenkin puolison kuoltua?
        Sehän on normaalitilanne keskinäisen testamentin tapauksessa, että rintaperilliset eivät saa enempää kuin lakiosansa, jos vaativat jakoa lesken eläessä, koska julkilausumaton tavoite on, etteivät vaatisi ja alkaisi riitelemään.


    • Osallinen

      Vanhemmilla oli keskinäinen testamentti, mutta koska leski oli leskeydyttyään jo lähempänä sataa kuin yhdeksääkymmentä vuotta, ei ositusta (kai oikea termi) tehty. Tästä olivat kaikki asianosaiset samaa mieltä ja leski itsekin. MYös asianosaiset juristit. Näin leskelle jäi vain hänen oma omaisuutensa.

      • Näin_

        Se mitä leskelle jää, selviää osituksessa. Jos ositus on vielä toimittamatta, ei ole lopullisesti ratkaistu, mitä omaisuutta kummallekin puolelle (leski ja perilliset) tulee.

        Jos ositus on toimittamatta, ei perinnönjakoa saa tehdä.

        Jos ositus on toimittamatta, voivat lesken perilliset aikanaan lesken kuoltua joutua maksamaan tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille, vaikka leskellä itsellään olisi ollut oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa, jos ositus olisi toimitettu hänen elinaikanaan.

        Eli eiköhän se ositus nyt kuitenkin ole toimitettu, kun on kerran lakimiehiäkin ollut useampi asioita hoitamassa.


    • Osallinen

      Juu, ositus voidaan katsoa toimitetuksi, on läpäissyt myös käräjäoikeuden (harvan) seulan, ja ongelmat ovat ihan muualla eli niissä asioissa, joista tässä ketjussa olenkin jo kertonut.

      • hophla

        Tästä on nyt jäänyt pimentoon sen puolisoiden keskinäisen testamentin vaikutus, jota voisi kaivaa esille. Oliko se sitten pelkkä keskinäinen käyttöoikeustestamentti, jos 'leskelle jäi vain hänen oma omaisuutensa'?


      • nulliteetti

        Edellisessä viestissä väitit, ettei ositusta oltu tehty. Nyt olet päinvastaista mieltä. Tietenkin siellä on joku jakotoimitus täytynyt tehdä, jos on päädytty jo moitekanteeseen asti aikaisemminkin. Nyt sinne tuli jo se testamenttikin mukaan, jota et aluksi edes maininnut etkä ole vieläkään kertonut edes oleellisia kohtia sen sisällöstä. Ongelmasi ovat kyllä ihan muualla, kuin tässä ketjussa esittämissäsi asioissa. Abstraktien, loogisten käsitteiden hahmottaminen oikealla tavalla näyttävät tuottavan sinulle vaikeuksia. Samoin niistä kirjoittaminen selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Tiesitkä muuten että Alzhaimerin tauti voi olla perinnöllinen?

        Pesänjakajan hakemusasian yksityiskohtien miettiminen ei myöskään korvaa terapiaa vanhempien epäreiluuden prosessointikeinona. (Terapia tulee myös paljon halvemmaksi kuin purkaa epämääräisiä epäoikeudenmukaisuuden tunteita asianajajien kanssa.)


      • hophla

        Jotain vääryyttä siinä on ilmiselvästi koettu, mutta onko sen aiheuttaja ollut aloittaja itse tietämättömyydellään, asian puoskaroineet juristit, epäoikeudenmukainen oikeuslaitos vaiko perinnönjättäjä ilkeyttään tai peräti muut ahneet kanssaperilliset, on jäänyt aikalailla arvailujen varaan.


      • Yleinen_elämänkokemus

        Toistaiseksi ei ole tullut ilmi oikeastaan muuta kuin osallisparan kyvyttömyys hahmottaa asioita ja lukea asiatekstiä (kuten nyt tuo lausumapyyntö).

        Perinnönjaoissa tulee monesti kärhämää, koska ihmiset purkavat suruaan riitelemällä, kun eivät osaa muuten näyttää tunteitaan, ja lapsuuden traumat nousevat esiin, kun tajutaan, että läheinen on nyt lopullisesti poissa.

        Joskus vanhemmat haluavat kohdella lapsiaan eri tavalla syystä tai toisesta. Ja heilä on siihen oikeus. Lakiosansa voi aina vaatia, jos niin haluaa, mutta tässä ei ilmeisesti ollut kyse siitä, ettei ap olisi lakiosan verran omaisuutta saanut?

        Oliko tässä casessa siis kyse ainoastaan siitä, että vahemmat olivat antaneet 70-80-luvulla jotain lahjoja muille lapsille ja tämä yksi olisi halunnut, että ne olisi nyt hyvitetty hänelle?


    • Osallinen

      Kiitos mielenkiinnosta. Ositus- ja perinnönjakokirjassa sanotaan, että "Leski xxx on luopunut keskinäisestä hallintaoikeustestamantista muilta osin, mutta on ilmoittanut pitävänsä jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen asunnon irtaimistoineen".

      Tältä osin asia on selvä.

    • Osallinen

      Nulliteetille sanoisin, että ositus siis oli tehty ja ei ollut tehty, koska siitä luovuttiin, mutta se noteerattiin, kuten ed. suorasta lainauksestani näkyy.
      Se on minulle merkityksetön sivujuonne vain.

      Olen jo kertonut, etten ole avannut koko casea tähän, koska siitä tulisi liian pitkä tällaiseen keskusteluun sopivaksi. Siksi syntyy ehkä harha, etten hahmottaisi asioita.

      (Kyvyttömyyttäni epäileville totean, että kyllä minulla akateemiset tiedeyliopiston loppututkinnot, joita on kolme, ovat ihan kohdallaan hyvin arvosanoin.)

      Toivon asiaan keskittyviä kommmentteja teiltä.

      • hophla

        "Se on minulle merkityksetön sivujuonne vain."
        Se tässä myös ongelmana, että aloittaja tekee koko ajan juridisia rajauksia ja johtopäätöksiä, mutta samalla kuitenkin viestittää olevansa juridiikasta mitään tietämätön. Ja miksi pitäisi salailla jotain sellaista, josta kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Yleensä kun se tuppaa olemaan päinvastoin, ja vääryyden kokenut suorastaan toivoo muiden asianosaisten noteeraavan, jotta saisi silläkeinoin edes jotain hyvitystä. Toki siinä tapauksessa ymmärrettävämpää, että tavalla tai toisella olettaa menettäneensä kasvonsa, mutta jos sekin perustuu väärälle olettamalle, ei siihen kovin paljoa apuja ole saatavilla, kun kukaan osaa sitä vartavasten tyrkyttää.


      • hophla

        Vai pitääkö tämä käsittää niin, että aloittaja on joutunut sukulaistensa juonittelun seurauksena kohtuuttomaan ahdinkoon.


      • hophla

        "Leski xxx on luopunut keskinäisestä hallintaoikeustestamantista muilta osin, mutta on ilmoittanut pitävänsä jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen asunnon irtaimistoineen".
        "ositus siis oli tehty ja ei ollut tehty, koska siitä luovuttiin, mutta se noteerattiin, kuten ed. suorasta lainauksestani näkyy"

        Siinä mitään ole noteerattu, vaan leski on vedonnut lakisääteiseen vähimmäissuojaansa, eikä sen perusteella voi päätellä, jäikö leskelle vain hänen oma omaisuutensa.


    • Osallinen

      Hei, myönnän olevani juuri tässä suhteessa ongelmallinen, että tuon esille osa-ongelmia. Tässä en niinkään pelkää omien kasvojeni menetystä, enkä muun perikunnankaan, mutta ehkä eniten haluan kuitenkin pitämällä jotain tietoa vain itselläni suojata vanhempieni "kunniaa".

      Nimimerkeillähän tästä osittaisesta salaamissyystä kaikki täällä kirjoittavat, vaikka omaakin nimeä voisi käyttää. Nimimerkillä SUOJATAAN jotain.

      Sinä, Hophla, olet ilmeisimmin asiantuntija ja lisäksi rennosti maailmaa katseleva, älykäs, muttet tiukkapipo. Nimimerkkisi jo kertoo paljon asenteesta. Sinulle erityiset kiitokset.

      Luulenpa, että tämä keskustelu lähenee loppuaan, kiitos kaikille.

    • Anonyymi

      Hyviä mielipiteitä vuosien takaa!
      Toivottavasti kaikki on päätynyt onnelliseen loppuun!
      Itse vähän samassa tilanteessa perikunnan kanssa ja "annoin lausuman" jnf. käräjäoikeuteen, sain luvan ( huom) valittaa HO.n josta edelleen luvan valittaa Korkeimpaan oikeuteen jossa asia tyssäsi ettei muuan seniili mummo ( nimellä Uusitalo) ottanut asiaani käsittelyyn, antoi ja määräsi "asis loppuun käsitelty" ja asia todellisuudessa jäi käsittelemättä! Laskusta tuefotettiin vaikka työt jäi tekemättä kannaltani!! Akkalauma sai tahtonsa! Asia palautui alkuun käräjäoik.! Vituttaa perkeleesti! Mutta selvittävä jotenkin? 2023.

      • Anonyymi

        Sama tilanne täällä.

        Sanoisin, että käräjäoikeuden voisi laittaa jatkokurssille.
        Liian paljon töppäilyjä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      48
      4974
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3267
    3. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      27
      1405
    4. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      181
      1245
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      74
      943
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      24
      878
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      857
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      215
      731
    9. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      728
    10. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      482
      697
    Aihe