äiti kuoli ja isälle jäi hallintaoikeus kaikkeen

Perukirjat tehty ja verot maksettu, kun isä kerta luopui hallintaoikeudestaan mutta hän määräsi että tilaa ei jaeta!!!

Mikäs isä tuollaisia määräyksiä jakelee?! Eihän tuossa ole mitään järkeä. Ei jakamatta jättämisessä ylipäätään eikä todellakaan siinä, että hän muka luopuu hallinnasta, ja kuvittelee voivansa yksin päättää kaikesta! Ja aiheuttaa vielä teille lapsille lahjaveroseuraamuksia.

Toivottavasti isukki ei ole muuten ehtinyt tyhjentää kuolinpesän tilejä. Hänellähän ei ole hallintaoikeutensa perusteella ollut oikeutta koskea senttiinkään rahoista, vaan ainoastaan saada omaisuuden tuotto (=korot=nykyisellä korkotasolla pyöreä nolla).

Halitulitippan kirjoitti:

Mikäs isä tuollaisia määräyksiä jakelee?! Eihän tuossa ole mitään järkeä. Ei jakamatta jättämisessä ylipäätään eikä todellakaan siinä, että hän muka luopuu hallinnasta, ja kuvittelee voivansa yksin päättää kaikesta! Ja aiheuttaa vielä teille lapsille lahjaveroseuraamuksia.

Toivottavasti isukki ei ole muuten ehtinyt tyhjentää kuolinpesän tilejä. Hänellähän ei ole hallintaoikeutensa perusteella ollut oikeutta koskea senttiinkään rahoista, vaan ainoastaan saada omaisuuden tuotto (=korot=nykyisellä korkotasolla pyöreä nolla).

Lue lisää

Siinäpä se mitäs tuollaisia, hän tietää ja sanoo miten toimitaan. Jos joku hänelle kritiikkiä esittää, tulee tuutin täydeltä tekstiä ahneudesta yms.

Iskää voisi muuten muistuttaa siitä, että hän on velvollinen tekemään sitten aikanaan osituksessa tilin oman omaisuutensa vallinnasta äidin kuoleman jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. Onkohan papalla kirjanpito kunnossa? Mm. tämän vuoksi moni leski haluaa hoitaa osituksen ja perinnönjaon nahdollisimman pian.

Haitulijallaa kirjoitti:

Iskää voisi muuten muistuttaa siitä, että hän on velvollinen tekemään sitten aikanaan osituksessa tilin oman omaisuutensa vallinnasta äidin kuoleman jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. Onkohan papalla kirjanpito kunnossa? Mm. tämän vuoksi moni leski haluaa hoitaa osituksen ja perinnönjaon nahdollisimman pian.

Lue lisää

""että hän on velvollinen tekemään sitten aikanaan osituksessa tilin oman omaisuutensa vallinnasta äidin kuoleman jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta""
Siis mitä tuo tarkoittaa??

No sehän tarkoittaa sitä, että isä raportoi lapsilleen, miten on omaa omaisuuttaan äidin kuoltua käyttänyt. Jos myy jotain, niin mikä oli kauppahinta ja mihin hän sen on käyttänyt. Ja jos se omaisuus tuottaa jotain (esim. pörssiosakkeista voi saada osinkoja ja sijoitusasunnosta vuokratuloa), niin nämäkin on kaikki kirjattava muistiin ja kerrottava lapsille.

Aikamoinen homma jos pesä on ollut jakamattomana vuositolkulla. Kaikkein eniten tästä hommasta ilahtuu sitten aikanaan lesken edunvalvoja, joka joutuu kasaamaan nämä tiedot salapoliisityönä kun se tilinpito on kuitenkin laiminlyöty.

Näin_ kirjoitti:

No sehän tarkoittaa sitä, että isä raportoi lapsilleen, miten on omaa omaisuuttaan äidin kuoltua käyttänyt. Jos myy jotain, niin mikä oli kauppahinta ja mihin hän sen on käyttänyt. Ja jos se omaisuus tuottaa jotain (esim. pörssiosakkeista voi saada osinkoja ja sijoitusasunnosta vuokratuloa), niin nämäkin on kaikki kirjattava muistiin ja kerrottava lapsille.

Aikamoinen homma jos pesä on ollut jakamattomana vuositolkulla. Kaikkein eniten tästä hommasta ilahtuu sitten aikanaan lesken edunvalvoja, joka joutuu kasaamaan nämä tiedot salapoliisityönä kun se tilinpito on kuitenkin laiminlyöty.

Lue lisää

no mutta saahan jokainen omaa omaisuuttaan käyttää miten haluaa. tässähän tapauksessa ei ollut enää pois annettua hallinta-ja käyttöoikeutta paapalla.

Haitulijallaa kirjoitti:

Iskää voisi muuten muistuttaa siitä, että hän on velvollinen tekemään sitten aikanaan osituksessa tilin oman omaisuutensa vallinnasta äidin kuoleman jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. Onkohan papalla kirjanpito kunnossa? Mm. tämän vuoksi moni leski haluaa hoitaa osituksen ja perinnönjaon nahdollisimman pian.

Lue lisää

Mutta meijän leski sanoo että kaikki on hänen, ULOS!!!

Kulut maksaa se, jolla on hallintaoikeus. Jos isäsi on luopunut hallintaoikeudestaan mutta kuolinpesää ei ole jaettu, kulut kuuluvat kuolinpesälle. Kuoleman jälkeiseltä ajalta pesänosakkaat ovat solidaarisessa velkavastuussa kaikista pesänkuluista. Eli se jolla on rahaa ja jolta vaaditaan maksua, maksaa ja tämä sitten hakee omansa muilta.

Jos te pesänosakkaat, jätätte vapaaehtoisesti pesän omaisuuden jonkun käytettäväksi, vaatimatta korvausta esim. vastuuta kuluista, saatte vain itseänne syyttää. Jos ette vaadi kuluvastuuta, eli sovi asiasta lesken kanssa, sitä ei ole, vaan hän voi väittää, että olette hyväksyneet kuluvastuun, on sitä hullumpiakin kuultu. No on siinä vaatimusaikaa mutta riippuu mitä olette puhuneet. Ehkä hän teitä haukkuu ahneiksi kun ette halua maksaa hänen elämistään mutta päätös siitä, että vaaditteko on loppupeleissä teidän.

Edellä mainittu ei koske, jos kyseessä on parin yhteisenä kotina toiminut asunto tai asuinkiinteistö.

Jotainpientä kirjoitti:

Kulut maksaa se, jolla on hallintaoikeus. Jos isäsi on luopunut hallintaoikeudestaan mutta kuolinpesää ei ole jaettu, kulut kuuluvat kuolinpesälle. Kuoleman jälkeiseltä ajalta pesänosakkaat ovat solidaarisessa velkavastuussa kaikista pesänkuluista. Eli se jolla on rahaa ja jolta vaaditaan maksua, maksaa ja tämä sitten hakee omansa muilta.

Jos te pesänosakkaat, jätätte vapaaehtoisesti pesän omaisuuden jonkun käytettäväksi, vaatimatta korvausta esim. vastuuta kuluista, saatte vain itseänne syyttää. Jos ette vaadi kuluvastuuta, eli sovi asiasta lesken kanssa, sitä ei ole, vaan hän voi väittää, että olette hyväksyneet kuluvastuun, on sitä hullumpiakin kuultu. No on siinä vaatimusaikaa mutta riippuu mitä olette puhuneet. Ehkä hän teitä haukkuu ahneiksi kun ette halua maksaa hänen elämistään mutta päätös siitä, että vaaditteko on loppupeleissä teidän.

Edellä mainittu ei koske, jos kyseessä on parin yhteisenä kotina toiminut asunto tai asuinkiinteistö.

Lue lisää

""" Eli se jolla on rahaa ja jolta vaaditaan maksua, maksaa ja tämä sitten hakee omansa muilta. """anteeksi nyt mutta tuota em. kohtaa en ymmärtänyt, sori.

Tässähän tapauksessa pappa vaatii kuolinpesää maksamaan, papallahan ei ole sitä hallintaoikeutta enää jonka perusteella hän kustantaisi esim. venettään. Mutta jakoa hän ei hyväksy.

tuuurescc kirjoitti:

""" Eli se jolla on rahaa ja jolta vaaditaan maksua, maksaa ja tämä sitten hakee omansa muilta. """anteeksi nyt mutta tuota em. kohtaa en ymmärtänyt, sori.

Tässähän tapauksessa pappa vaatii kuolinpesää maksamaan, papallahan ei ole sitä hallintaoikeutta enää jonka perusteella hän kustantaisi esim. venettään. Mutta jakoa hän ei hyväksy.

Lue lisää

Lisään vielä, etttä eikö olisi ollut oikein niin että paappa olisi maksanut verot jotka tuli minulle kun hän luopui hallintaoikeudestaan?Mutta hän säästää pahan päivän varalle.

tuuurescc kirjoitti:

""" Eli se jolla on rahaa ja jolta vaaditaan maksua, maksaa ja tämä sitten hakee omansa muilta. """anteeksi nyt mutta tuota em. kohtaa en ymmärtänyt, sori.

Tässähän tapauksessa pappa vaatii kuolinpesää maksamaan, papallahan ei ole sitä hallintaoikeutta enää jonka perusteella hän kustantaisi esim. venettään. Mutta jakoa hän ei hyväksy.

Lue lisää

"Tässähän tapauksessa pappa vaatii kuolinpesää maksamaan"
Maksatko useinkin toisten ihmisten laskuja vapaaehtoisesti?

"Lisään vielä, etttä eikö olisi ollut oikein niin että paappa olisi maksanut verot jotka tuli minulle kun hän luopui hallintaoikeudestaan?"
Miksi se olisi oikein, sinähän sait jotain, eli sen hallintaoikeuden (määräysoikeus). Et vain halua käyttää oikeuttasi, koska et halua loukata isääsi. Valinta on sinun vaaditko ositusta ja jakoa vai et tee mitään. Voit toki ehdottaa, että hän maksaisi kulut ja saa leikkiä kipparia veneessään.

Jotainpientä kirjoitti:

"Tässähän tapauksessa pappa vaatii kuolinpesää maksamaan"
Maksatko useinkin toisten ihmisten laskuja vapaaehtoisesti?

"Lisään vielä, etttä eikö olisi ollut oikein niin että paappa olisi maksanut verot jotka tuli minulle kun hän luopui hallintaoikeudestaan?"
Miksi se olisi oikein, sinähän sait jotain, eli sen hallintaoikeuden (määräysoikeus). Et vain halua käyttää oikeuttasi, koska et halua loukata isääsi. Valinta on sinun vaaditko ositusta ja jakoa vai et tee mitään. Voit toki ehdottaa, että hän maksaisi kulut ja saa leikkiä kipparia veneessään.

Lue lisää

""Maksatko useinkin toisten ihmisten laskuja vapaaehtoisesti? """
Mutta eikös jakamattomassa kp:ssä kaikki ole yhteistä?

tuuresccc kirjoitti:

""Maksatko useinkin toisten ihmisten laskuja vapaaehtoisesti? """
Mutta eikös jakamattomassa kp:ssä kaikki ole yhteistä?

en kyllä vieläkään tiedä kenen alussa kuvaamassani tilanteessa lain mukaan kuuluu maksaa jakamattoman kp:n menot.

"Mutta eikös jakamattomassa kp:ssä kaikki ole yhteistä?"
Kuolinpesän omaisuus, kyllä. Mutta jos toinen aiheuttaa kuluja, maksatko ne itse tyytyväisenä?

"en kyllä vieläkään tiedä kenen alussa kuvaamassani tilanteessa lain mukaan kuuluu maksaa jakamattoman kp:n menot."
Lain mukaan kuolinpesän osakkaat vastaa menoista. Mutta jostain syystä annatte tällä hetkellä leskelle, ilman korvausta oikeuden kuluttaa ja aiheuttaa kuluja pesänomaisuuteen, jos olen oikein ymmärtänyt kertomasi, eli tyydytte hänen vaatimukseen maksaa laskut ja olla osittamatta ja jakamatta. Toisin sanoen, jos omaisuus on kp nimissä velkojat velkovat kp osakkailta, on teidän homma velkoa isältänne.

Jotainpientä kirjoitti:

"Mutta eikös jakamattomassa kp:ssä kaikki ole yhteistä?"
Kuolinpesän omaisuus, kyllä. Mutta jos toinen aiheuttaa kuluja, maksatko ne itse tyytyväisenä?

"en kyllä vieläkään tiedä kenen alussa kuvaamassani tilanteessa lain mukaan kuuluu maksaa jakamattoman kp:n menot."
Lain mukaan kuolinpesän osakkaat vastaa menoista. Mutta jostain syystä annatte tällä hetkellä leskelle, ilman korvausta oikeuden kuluttaa ja aiheuttaa kuluja pesänomaisuuteen, jos olen oikein ymmärtänyt kertomasi, eli tyydytte hänen vaatimukseen maksaa laskut ja olla osittamatta ja jakamatta. Toisin sanoen, jos omaisuus on kp nimissä velkojat velkovat kp osakkailta, on teidän homma velkoa isältänne.

Lue lisää

Mutta miksi juuri isältä, koska kaikkihan osakkaat ovat jäseniä, osakkaita pesässä?Siksikö kun hänellä oli hallaintaoikeus ja hän luopui siitä?
Hän ei hyväksy jakoa, koska mielestään se tarkoittaa sitä että me olemme ahneita perinnön perään silloin jos haluamme jakoa.

tuuuresc kirjoitti:

Mutta miksi juuri isältä, koska kaikkihan osakkaat ovat jäseniä, osakkaita pesässä?Siksikö kun hänellä oli hallaintaoikeus ja hän luopui siitä?
Hän ei hyväksy jakoa, koska mielestään se tarkoittaa sitä että me olemme ahneita perinnön perään silloin jos haluamme jakoa.

Lue lisää

"Mutta miksi juuri isältä"
Eikö hän ole joka aiheuttaa kuluja tai haluaa käyttää omaisuutta?
Jos omaisuus vain on, silloin ylläpito kuuluu kaikkien vastuulle. Kaikki päälle tuon on muuta.

Se jolla on hallintaoikeus on määräysoikeus. Jos sitä ei ole kenelläkään erityisesti se on kuolinpesällä yhteisesti ja silloin omaisuutta ei käytä kukaan, jos siitä ei ole yhteisymmärrystä, yksikin vastustaja riittää. Eli isänne käyttää omaisuutta teidän suostumuksella, koska ette ole kieltäneet häntä, ettekä ole sopineet muuta. Suostumuksenne voi olla ehdollinen = maksa kulut.

"Hän ei hyväksy jakoa"
Hänen hyväksyntää ei tarvita, voitte hakea jakajaa joka suorittaa jaon. Se kyllä maksaa aikalailla, että suosittelen yritystä päästä yhteisymmärrykseen.

Jotainpientä kirjoitti:

"Mutta miksi juuri isältä"
Eikö hän ole joka aiheuttaa kuluja tai haluaa käyttää omaisuutta?
Jos omaisuus vain on, silloin ylläpito kuuluu kaikkien vastuulle. Kaikki päälle tuon on muuta.

Se jolla on hallintaoikeus on määräysoikeus. Jos sitä ei ole kenelläkään erityisesti se on kuolinpesällä yhteisesti ja silloin omaisuutta ei käytä kukaan, jos siitä ei ole yhteisymmärrystä, yksikin vastustaja riittää. Eli isänne käyttää omaisuutta teidän suostumuksella, koska ette ole kieltäneet häntä, ettekä ole sopineet muuta. Suostumuksenne voi olla ehdollinen = maksa kulut.

"Hän ei hyväksy jakoa"
Hänen hyväksyntää ei tarvita, voitte hakea jakajaa joka suorittaa jaon. Se kyllä maksaa aikalailla, että suosittelen yritystä päästä yhteisymmärrykseen.

Lue lisää

Eikö yhteisessä pidä olla yhteispäätös kaikesta, jaostakin?


Siis KAIKKI ON YHTEISTÄ? KUN ON JAKAMATTA, niin pariskunnan yhdessä kotinaan käyttämä talokin kuuluu siihen YHTEISEEN, mutta hallintaoikeus poistunut?

akustti kirjoitti:

Eikö yhteisessä pidä olla yhteispäätös kaikesta, jaostakin?


Siis KAIKKI ON YHTEISTÄ? KUN ON JAKAMATTA, niin pariskunnan yhdessä kotinaan käyttämä talokin kuuluu siihen YHTEISEEN, mutta hallintaoikeus poistunut?

Lue lisää

Kaikesta käytöstä, myynnistä yms pitää olla yhteinen päätös mutta ositusta voi leski tai vaikka yksi perillinen vaatia (AL 85§) ja perinnönjakoa voi yksikin osakas (PK 23:1§). Se että ositus tai jako vaatii sitten yhteisymmärryksen on toinen asia. Ja jos ei onnistu yhteisymmärryksen löytyminen niin sitten se joka haluaa jakoa, hakee jakajan määräämistä, muut eivät voi käytännössä estää jakajan määräystä (AL 98§ ja PK 23 luku). Jakajan lasku maksetaan päältä, yleensä 10te, joten yhteisymmärrystä alkaa usein löytyä.

Yhteinen koti on sitten jo eri asia, siihen on PK 3:1a§, jonka mukaan sen hallinta on leskellä. Leski voi kyllä siitäkin luopua mutta sen tulee olla nimenomaista, luopumisen jälkeen sitäkin koskisi nuo jakoasiat mutta aika harvinaista on luopua ilman, että lesken asuminen olisi muuten järjestetty ja silloinkin.

Jotainpientä kirjoitti:

Kaikesta käytöstä, myynnistä yms pitää olla yhteinen päätös mutta ositusta voi leski tai vaikka yksi perillinen vaatia (AL 85§) ja perinnönjakoa voi yksikin osakas (PK 23:1§). Se että ositus tai jako vaatii sitten yhteisymmärryksen on toinen asia. Ja jos ei onnistu yhteisymmärryksen löytyminen niin sitten se joka haluaa jakoa, hakee jakajan määräämistä, muut eivät voi käytännössä estää jakajan määräystä (AL 98§ ja PK 23 luku). Jakajan lasku maksetaan päältä, yleensä 10te, joten yhteisymmärrystä alkaa usein löytyä.

Yhteinen koti on sitten jo eri asia, siihen on PK 3:1a§, jonka mukaan sen hallinta on leskellä. Leski voi kyllä siitäkin luopua mutta sen tulee olla nimenomaista, luopumisen jälkeen sitäkin koskisi nuo jakoasiat mutta aika harvinaista on luopua ilman, että lesken asuminen olisi muuten järjestetty ja silloinkin.

Lue lisää

Mitä eroa on osituksella ja perinnönjaolla?

Googlella varmaan nopeammin.
Osituksessa puretaan entisen avioparin avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja jos köyhempi haluaa, hän saa tasinkoa. Lesken ei tarvitse maksaa. Ositus pitää tehdä ennen perinnönjakoa, että saadaan selville vainajan varallisuus, jos vainaja oli naimisissa tai rek. parisuhteessa.
Perinnönjaossa jaetaan vainajan varallisuus perillisten kesken.

Jotainpientä kirjoitti:

Googlella varmaan nopeammin.
Osituksessa puretaan entisen avioparin avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja jos köyhempi haluaa, hän saa tasinkoa. Lesken ei tarvitse maksaa. Ositus pitää tehdä ennen perinnönjakoa, että saadaan selville vainajan varallisuus, jos vainaja oli naimisissa tai rek. parisuhteessa.
Perinnönjaossa jaetaan vainajan varallisuus perillisten kesken.

Lue lisää

mitä se avio-oikeustoisen omaisuuteen, mikä osituksessa puretaan, pitää sisällään, kiitos?

Riiittalll kirjoitti:

mitä se avio-oikeustoisen omaisuuteen, mikä osituksessa puretaan, pitää sisällään, kiitos?

Siis tarkoittaako AVIO-OIKEUS vain sitä että jos se leski on köyhempi, niin hänellä kuitenkin on oikeus puoleen avioparin yhteisestä omaisuudesta (jos ei kohtuuttomuuksiin mennä)?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Avio-oikeus

Niin, tässä selityksessähän selviää niin että leskellä on se oikeus jokatapauksessa, AINA normaalisti (varmaan jotain ihme poikkeavuuksia lukuunottamatta).
Miksi siitä niin puhutaan paljon, usein mainitaan joka teksteissä, kun se on automaatti ja selviö. Puolethan tietenkin pariskunnan jäsenillä on kun kummallakin on omaisuutta. Jokin tässä ei ihan mee luonnollisesti tässä selityksessä.Miksi puhutaan avio-oikeudesta kun se päivänselvää. Ei kai kukaan ajattelisikaan että kun toinen kuolee, leski ei saisi omaa puolikastaan?

Avioliitossa on omaisuuden erillisyyden periaate eli mikän puolisoiden omaisuus ei muutu yhteiseksi avioliiton perusteella. Se omaisuus minkä puoliso omisti avioliiton solmiessaan tai mitä hän avioliiton aikana ansaitsee tai saa, on hänen yksityistä omaisuttaan. Tottakai puolisoilla voi olla yhteistäkin omaisuutta, monesti esim. asunto.

Avio-oikeus taas puolisoilla on lähtökohtaisesti kaikkeen toistensa omaisuuteen. Mutta sillä ei ole avioliiton aikana mitään merkitystä.

Kun avioliitto päättyy, toimitetaan omaisuuden ositus. Osituksessa on mukana vain tuo avio-oikeuden alainen omaisuus. Omaisuus tai joku osa siitä voi olla myös avio-oikeudesta vapaata. Puolisot ovat joko itse voineet tehdä avioehtosopimuksen tai joku kolmas henkilö on voinut esim. lahjakirjassa tai testamentissa määrätä, että saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta kyseiseen omaisuuteen.

Leski saa osituksessa aina pitää oman omaisuutensa ja saa mahdollisesti tasinkoa, jos on köyhempi. Ositus menee ihan samojen perusssäntöjen mukaan niin avioerossa kuin toisen puolison kuoltua. Poikkeuksena on lesken oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille. Jos siis leski on rikkaampi, hän saa silloinkin pitää kaiken oman omaisuutensa, vaikka sen osuus olisi YLI PUOLET puolisoiden yhteenlasketuista varoista.

Tässä esimerkki: vainajan varat 105.000, lesken varat 95.000, kaksi lasta.

Toimitetaan ositus:
Puolisoiden varat ovat yhteensä 200.000, mistä avio-osa on puolet eli 100.000. Leski saa tasinkoa 5.000. Tämän jälkeen molemmilla puolilla on saman verran omaisuutta.

Toimitetaan perinnönjako:
Jäämistössä (joka siis määrittyy vasta osituksessa) on varoja 100.00. Kaksi lasta, jotka jakavat jäämistön keskenään. Kummankin lakimääräinen perintöosuus on puolet pesän varoista. Kumpikin lapsi saa 50.000 euroa.

Aaatos kirjoitti:

Siis tarkoittaako AVIO-OIKEUS vain sitä että jos se leski on köyhempi, niin hänellä kuitenkin on oikeus puoleen avioparin yhteisestä omaisuudesta (jos ei kohtuuttomuuksiin mennä)?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Avio-oikeus

Niin, tässä selityksessähän selviää niin että leskellä on se oikeus jokatapauksessa, AINA normaalisti (varmaan jotain ihme poikkeavuuksia lukuunottamatta).
Miksi siitä niin puhutaan paljon, usein mainitaan joka teksteissä, kun se on automaatti ja selviö. Puolethan tietenkin pariskunnan jäsenillä on kun kummallakin on omaisuutta. Jokin tässä ei ihan mee luonnollisesti tässä selityksessä.Miksi puhutaan avio-oikeudesta kun se päivänselvää. Ei kai kukaan ajattelisikaan että kun toinen kuolee, leski ei saisi omaa puolikastaan?

Lue lisää

Ja Aatokselle toteaisin vielä, että leski ei "saa" omaa puolikastaan, vaan hän omistaa sen kaiken aikaa. Puolisoiden omaisuus ei siis muodosta mitään yhteistä pesää, vaan avioliitossa on omaisuuden erillisyyden periaate, josta jo kerroinkin. Ja ne poikkeukset tasajaosta eivät ole mitään "ihme poikkeuksia", vaan riippuvat omaisuuden jakautumisesta ja siitä, mikä omaisuus oli avio-oikeuden alaista ja mikä mahdollisesti avio-oikeudesta vapaata.

LW- kirjoitti:

Avioliitossa on omaisuuden erillisyyden periaate eli mikän puolisoiden omaisuus ei muutu yhteiseksi avioliiton perusteella. Se omaisuus minkä puoliso omisti avioliiton solmiessaan tai mitä hän avioliiton aikana ansaitsee tai saa, on hänen yksityistä omaisuttaan. Tottakai puolisoilla voi olla yhteistäkin omaisuutta, monesti esim. asunto.

Avio-oikeus taas puolisoilla on lähtökohtaisesti kaikkeen toistensa omaisuuteen. Mutta sillä ei ole avioliiton aikana mitään merkitystä.

Kun avioliitto päättyy, toimitetaan omaisuuden ositus. Osituksessa on mukana vain tuo avio-oikeuden alainen omaisuus. Omaisuus tai joku osa siitä voi olla myös avio-oikeudesta vapaata. Puolisot ovat joko itse voineet tehdä avioehtosopimuksen tai joku kolmas henkilö on voinut esim. lahjakirjassa tai testamentissa määrätä, että saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta kyseiseen omaisuuteen.

Leski saa osituksessa aina pitää oman omaisuutensa ja saa mahdollisesti tasinkoa, jos on köyhempi. Ositus menee ihan samojen perusssäntöjen mukaan niin avioerossa kuin toisen puolison kuoltua. Poikkeuksena on lesken oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille. Jos siis leski on rikkaampi, hän saa silloinkin pitää kaiken oman omaisuutensa, vaikka sen osuus olisi YLI PUOLET puolisoiden yhteenlasketuista varoista.

Tässä esimerkki: vainajan varat 105.000, lesken varat 95.000, kaksi lasta.

Toimitetaan ositus:
Puolisoiden varat ovat yhteensä 200.000, mistä avio-osa on puolet eli 100.000. Leski saa tasinkoa 5.000. Tämän jälkeen molemmilla puolilla on saman verran omaisuutta.

Toimitetaan perinnönjako:
Jäämistössä (joka siis määrittyy vasta osituksessa) on varoja 100.00. Kaksi lasta, jotka jakavat jäämistön keskenään. Kummankin lakimääräinen perintöosuus on puolet pesän varoista. Kumpikin lapsi saa 50.000 euroa.

Lue lisää

"22.5.2016 11:46

Avioliitossa on omaisuuden erillisyyden periaate eli mikän puolisoiden omaisuus ei muutu yhteiseksi avioliiton perusteella. "

Eli jos tyttö menee naimisiin maatilan omistajan kanssa, niin mites se maatila tytön leskeytyessä muuttunut sellaiseksi että se pannaan puoliksi rintaperillisten ja lesken kanssa? Onko pitänyt tehdä avioliiton aikan jotkin paperit vai miten se tapahtuu, kun se tila ei aluksi tietenkään ollut kuin sen kuolleen omaisuutta?

Mistäs tuon keksit, että maatila pantaisiin puoliksi?

Osituksessa se kyllä otetaan huomioon jos se on avio-oikeuden alaista.

Eikö näitä asioita oikeasti opeteta peruskoulussa, kun ihmiset tuntuvat olevan näin pihalla näiden kanssa? Luulisi, että siellä opetettaisiin edes lukutaitoa, mutta eipä sitten näemmä sitäkään.

No väännetääs rautalangasta:
Se, että omaisuus on yksin tämän maamiehen on yksi asia.
Toinen asia on sitten se, että se on avio-oikeuden alaista.

Avio-oikeus toteutetaan vasta osituksessa ja se taas tehdään vasta avioliiton päätyttyä toisen puolison kuolemaan tai kun on haettu avioeroa. Yhteiseksi tuo maatila ei muutu koskaan, eikä tämä leski välttämättä saa siitä mitään osituksessa, vaikka puolisoaan köyhempi olisikin.

Ositus tehdään siis kaikesta omaisuudesta, ei mistään yksittäisestä maatilasta taikka mistään muustakaan yksittäisestä omaisuuserästä. Osituslaskelmassa sitten selviää, tuleeko maksettavaksi tasinkoa vai ei. Ja sitten sovitaan mitä tasinkona luovutetaan. Tasinko voidaan maksaa rahallakin. Tarvittaessa otetaan pankista lainaa.

Näin_ kirjoitti:

Mistäs tuon keksit, että maatila pantaisiin puoliksi?

Osituksessa se kyllä otetaan huomioon jos se on avio-oikeuden alaista.

Eikö näitä asioita oikeasti opeteta peruskoulussa, kun ihmiset tuntuvat olevan näin pihalla näiden kanssa? Luulisi, että siellä opetettaisiin edes lukutaitoa, mutta eipä sitten näemmä sitäkään.

No väännetääs rautalangasta:
Se, että omaisuus on yksin tämän maamiehen on yksi asia.
Toinen asia on sitten se, että se on avio-oikeuden alaista.

Avio-oikeus toteutetaan vasta osituksessa ja se taas tehdään vasta avioliiton päätyttyä toisen puolison kuolemaan tai kun on haettu avioeroa. Yhteiseksi tuo maatila ei muutu koskaan, eikä tämä leski välttämättä saa siitä mitään osituksessa, vaikka puolisoaan köyhempi olisikin.

Ositus tehdään siis kaikesta omaisuudesta, ei mistään yksittäisestä maatilasta taikka mistään muustakaan yksittäisestä omaisuuserästä. Osituslaskelmassa sitten selviää, tuleeko maksettavaksi tasinkoa vai ei. Ja sitten sovitaan mitä tasinkona luovutetaan. Tasinko voidaan maksaa rahallakin. Tarvittaessa otetaan pankista lainaa.

Lue lisää

käsittääkseni ositus voidaan kyllä tehdä kuolinpesässä vain osastakin omaisuutta.

Osittaiset ositukset ovat kyllä teoriassa mahdollisia, mutta niitä tekemällä mennään yleensä niin pahasti metsään, ettei lopullista ositusta osaa enää tehdä kukaan.

Mitä hyötyä olisi siitä, että ositus olisi osittainen?

Osituksen ydin on osituslaskelma. Jotta se olisi ylipäätään mahdollista tehdä, täytyy siinä olla mukana kaikki puolisoiden omaisuus. Vain niin voidaan laskea mahdollinen tasinko.

Joka tapauksessa osittaista ositusta tehtäessä tulisi sopia siitä, miten se otetaan huomioon lopullisessa osituksessa, ja miten ositetut varat arvostetaan, jos niiden arvo on osittaisen osituksen jälkeen mutta ennen lopullista ositusta noussut. Arvonmuutosten myötähän oikeus saada tasinkoakin voi vaihtua puolelta toiselle.

Itse en ole koskaan törmännyt sellaiseen tilanteeseen jossa osittainen ositus olisi jollain lailla perusteltu.

Ja muistakaa nyt ihmiset että ositus ei ole sama asia kuin perinnönjako.