Aloitan sanomalla että tiedän maailmassa olevan vakavempiakin asioita kun tämä aihe ja tilanne, mutta tilanne häiritsee minua ja olisi mukava kuulla muiden kokemuksia asiasta.
-------------
Eilen oli minun ja mieheni 9-vuotispäivä. Se on minulle tärkeä päivä, vuosipäivä. Ensi vuonna olemme sitten olleet 10 vuotta yhdessä ja se vasta onkin saavutus. Halusin sitten muistaa puolisoani ja ostin hänelle pientä kivaa ja kukkakimpun (heh, ehkä naisille yleensä annetaan ne kukat, mutta voihan rakkauttaan ja kunnioitusta miehellekkin osoittaa.... Sitäpaitsi hän sai uuden pleikkapelin viime viikolla, joten en viitsinyt mitään suurempaa ostaa tällä kertaa). Kotiin tultuessani mies istuu kalsareilla sohvalla, koti on kun pommin jäljiltä ja katse seuraa vaan jääkiekkopeliä. Selvä.
Ojensin lahjani ja toinen toljottaa siinä typeränä "jaa... en mää.. muistanu.. me vaa tavattii..? siis.. tapaamispäivä tänääkö?" Niin, tyhmä, vuosipäivä. Ollaan 9 vuotta oltu yhdessä. Mutta jatka toki pelin katsomista.
Olen monesti pyytänyt niin kiltisti kun turhaantuneesti vaikka sitä että jos et keksi mitään yllätystä, romanttista elettä tms. niin siivoa edes koti. Tiedät, että olen väsynyt töistä tullessani ja arvostaisin suuresti että sinullakin olisi halu pitää koti kunnossa. Meillä siis minä olen se moppaaja ja touhuuja, hänellä useimmiten riittää vaan tekosyitä. Minä pesen, pyykkään, kokkaan, huolehdin... (hän kyllä lupasi tehdä makaroonilaatikon minulle, mutta siitä on jo kuukausi.. nälkä olis jo.)
Suutuin, tai enemmänkin petyin. Vuodessa on pari tärkeää päivää jotka olisi mukava että muistat, olivat ne sitten sinulle tärkeitä tai ei. Valmistuin juuri korkeakoulusta ja olin virallisesti ammattilainen huhtikuun lopulla jo, mutta tutkintotodistus tuli vasta toukokuun alussa postissa. Huhtikuussa mies ei osoittanut millään eleellä tai teolla että oli saavutuksistani ylpeä... eikä silloinkaan kun todistus tuli. Ei kukkia, ei edes korttia. Vaan se sama typerä naamalla ja selityksiä. Loukkaannuin todella paljon. Minä olen tsempannut puolisoani ja hänen opiskeluitaan sekä työntekoa. Mietin jo nyt miten voisin osoittaa ylpeyttä ja kunnioitusta häntä kohtana kun hän valmistuu loppuvuodesta. Haluan todellakin osoittaa että arvostan sitä kuinka hän on painanut duunia. Nyt tekee mieli viskata koko ajatus pönttöön.
En vaan ymmärrä tätä. 28 vuotias aikuinen mies ei ole enää mikään kakara joka hiukan unohtelee. Meidän 9 vuoden aikana olen kerran saanut hääpäivänä kukan. Ei kauheesti yllätetä ja keksitä mitään. Mies vetoo siihen ettei vaan osaa tai tiedä mitä tekisi, tai että ei ole riittävästi rahaa. Sanonpa vaan, että vaatiiko se tosiaan aivoja että vaikka yllättää toisen aamiaisella? Vie syömään tai elokuviin? Keksii jonkun mukavan piknik-reissun ja valmistaa eväät? Siis ihan totta? Minulle ei uppoa tuo että "no miehet on nyt vähän..." Eikä ole. Montaa naista muistetaan merkkipäivinä yms. Moni saa silloin tällöin yllätyksiä ja rakkaudenosoituksia. Mutta joo lähdetään tuolle linjalle - naisetki nyt vähän vaan on sellasia huutavia ja valittavia emakkoja, elämä on. Kaikki nyt vaan vähän on sellaisia.
Minusta vaan jos toista oikeasti rakastaa, niin toisen muistaminen tulee luonnostaan. Sitä haluaa ilahduttaa kumppania, vaikka olisikin ihan pienellä jutulla, mutta kuitenkin, koska ajatus on tärkein. Minä ainakin tykkään välillä yllättää mies, vaikka kunnon aterialla ja leffaillalla, pienellä lahjalla, pienillä eleillä, koska rakastan häntä. Mutta minä puolestani jään aina nuolemaan näppejä. Kuulemaan selityksiä.
On kyse siitä perjaatteesta, että toista ei vaan kiinnosta laittaa yhtäkään ajatusta toiseen, edes yrittää. Sitä en ymmärrä. Kun on ollut monta vuotta yhdessä ja monta (toivottavasti) edessä, niin suhde vaatii työtä ja kipinän ylläpitoa, niin se vaan on. Mutta se ei ihan toimi kun halu työstää parisuhdetta on vaan yksipuoleista... Olen ottanut puheeksi tämän, monesti, tuloksetta. Mies sentään myönsi että olisi petrattavaa, mutta en minä nyt käskystäkään halua että hän toimii.
Tänään meni sitten kuppi nurin ja heitin ostamani ruusut roskiin. Ei hän niitä ansaitse. Itkin koko työmatkan. Siskot, mites teidän parisuhteessa?
(Ja tosiaan, nyt ei ole kyse siitä että haluan puolison hemmottelevan minua kun mitäkin gold diggeriä, ei tosiaankaan. Kaipaan vaan puolisoltani kunnioitusta ja kiitosta, edes joskus. Ps, anteeksi pitkästä tekstistä... Kiva jos jaksoit lukea.)
Mies ei muista merkkipäiviä
19
1769
Vastaukset
- rakastan_yksin
Luin tekstini läpi ja voi mooses siinä on kirjoitusvirheitä. Kestäkää :D
- NäinkinVoiOllaXX
No harva mies nyt mitään valtaisia romanttisia eleitä tekee. Mutta kyllä meillä muistetaan yleensä aina vuosipäivät, hääpäivät, synttärit ja muut. Ei ehkä niin kauhean persoonallisesti, kukkia, suklaata tai muuta vastaavaa. Joululahja on joskus ollut ihan yllätyskin. Mutta tiedän että ajatus on tärkein ja mies kyllä yrittää. Ja muutaman kerran on tullut jotain lahjaa ihan todella yllättäen kun en ole odottanut. En siis valita.
Sen verran tiedän että miehen äiti on aikoinaan kyllä miestä vähän "kouluttanut" eli muistutti minun tultuani kuvioihin että muistat sitten aina merkkipäivät... Ehkä anopilla oli omakohtaista kokemusta siitä että kaikki eivät muista :)- rakastan_yksin
Tuokin jo kelpaisi, kukkia, suklaata tai jotain. Minusta se ei ole liikaa vaadittua että edes jollain osoittaa sitä arvostusta ja rakkautta. Joo, rahalla ei rakkautta osteta, mutta tosiasia on se että varmasti jokainen parisuhteessa oleva välillä haluaisi että jollain tavalla muistetaan. Minä en halua että vaan minua muistetaan, vaan puolestani tykkään todella paljon ajoittain muistaa miestäni. Se on mielestäni tärkeää osoittaa sitä arvostusta muullakin tavalla kun arkisesti vaan halata...
Kuten sanoin, parisuhde vaatii työtä, kipinän ylläpitoa. Jos arki on kokoajan vaan samaa ja ennalta-arvattavaa, niin ei se kovin hääppöstä 9 vuoden jälkeen ole. Kyllä sitä kaipaa jotain muutakin väriä elämään.
- Oppeliini1
Miksi edes odotat miehen muistavan mitään kun tiedät että se on turhaa?
Seuraavan sinulle tärkeän merkkipäivän lähestyessä kysy mitä hän haluaisi tehdä sen kunniaksi! Mennäänkö ravintolaan vai konserttiin, elokuviin vai tehdäänkö superpäivällinen yhdessä kotona jne. jne. Tai jos merkkipäivä on tiistai, siirtäkää sen muistamista viikonloppuun tai aikaan joka kummallekin sopii.
Sitten vain toimitte yhteisen suunnitelman mukaan.
Ei pitäisi olla aivokirurgiaa!- rakastan_yksin
Olipas odotettavissa tuollainen kommentti, koska aina pitää olla joku vikisemässä :)
Minähän olen nimenomaan ehdottanut aina miehelle jotain ja olenpa vielä ihan selkeällä suomenkielellä toistuvasti toivonut että hän puolestaan järkkäisi jotain, edes kerran. Eli epäselväksi se ei ole jäänyt että minulle merkkipäivät ovat sellaisia että voisi edes vähän muistaa, puoleen ja toiseen :)
Ja kyllä, mies voi ihan hyvin muistaa vaimoa merkkipäivänä vaikka hän ei itse koe merkkipäivää sen erikoisemmaksi, koska parisuhteessa välillä tehdään asioita ilahduttaakseen toista vaikka itse ei lainkaan siitä pitäisi. Lukuisat kerrat olen miestäni tukenut, ostanut hänelle asioita mitä hän on tarvinnut, tsempannut harrastuksia ja aina asettanut hänet edelleni :) Se mitä pyydän, tai toivoisin, on todella pientä sen rinnalla. - rasittavaa_tuollanen
rakastan_yksin kirjoitti:
Olipas odotettavissa tuollainen kommentti, koska aina pitää olla joku vikisemässä :)
Minähän olen nimenomaan ehdottanut aina miehelle jotain ja olenpa vielä ihan selkeällä suomenkielellä toistuvasti toivonut että hän puolestaan järkkäisi jotain, edes kerran. Eli epäselväksi se ei ole jäänyt että minulle merkkipäivät ovat sellaisia että voisi edes vähän muistaa, puoleen ja toiseen :)
Ja kyllä, mies voi ihan hyvin muistaa vaimoa merkkipäivänä vaikka hän ei itse koe merkkipäivää sen erikoisemmaksi, koska parisuhteessa välillä tehdään asioita ilahduttaakseen toista vaikka itse ei lainkaan siitä pitäisi. Lukuisat kerrat olen miestäni tukenut, ostanut hänelle asioita mitä hän on tarvinnut, tsempannut harrastuksia ja aina asettanut hänet edelleni :) Se mitä pyydän, tai toivoisin, on todella pientä sen rinnalla.onko mies pyytänyt sinua ostamaan niitä asioita joita hän on tarvinnut?
onko hän pyytänyt sinulta tsemppiä?
onko hän pyytänyt asettamaan itsensä edellesi?
Ei ihme ettei mies osaa tehdä itse mitään kun kaikki annetaan valmiina eteen.
Minusta olisi todella rasittavaa tuollainen "passaaminen" ja vielä rasittavampaa olisi jos tämä passaaja kiukuttelee siitä, miten saa kaikki tehdä itse. Oma on valintasi.
En kestäisi montaa kuukautta tuollaista hyysäämistä ja siitä kitisemistä, lähtisin nostelemaan parisuhteesta jossa toinen pomottaa koko ajan.
Miehesi ilmeisesti on joko hyvin pitkäpinnainen tai sitten hän on äitinsä piloille passaama pikkupoika joka ei ole saanut koskaan kasvaa mieheksi, kun naiset ovat aina tehneet kaiken pyytämättä valmiiksi hänen puolestaan.
- Sivistymättömiätolloja
Mieähet eivät muista tärkeämpiäkään asioita, jotta mitä withua valitat. Niille ei ole muita tärkeitä asioita kuin paneminen, futis, lätkä, ölkki ja ehkä joillekin myös työ.
- rakastan_yksin
Pikkukakkonen loppu jo, mene nukkumaan.
- Onkatseltujoskus
Miksi "pikkukakkonen"-juttu naurattaa mua?
- Ymmärränsinua
Toinen ei koskaan muutu toisen painostuksesta. Se pitää herätä hänestä itsestään, sitä ei voi tietää onko hän muutoskykyinen vai ei. Mitä itse luulet? Kerro hänelle mistä ilahtuisit ja mistä tulisit onnelliseksi. Hänen oma valinta on se muuttuuko vai ei.
- rakastan_yksin
Niinhän se asia nimenomaan on, ja olen aina sanonut että minä en pakota häntä ostamaan kukkia tai muuta, vaan se pitää nimenomaan tulla hänen omasta tahdosta yllättää ja ilahduttaa. Minulle se tulee ainakin luonnosta.
Joten olen puhunut asiasta, mutta hän usein vaan vähättelee kykyään yllättää ja ei ehkä vaan ymmärrä sitä tärkeyttä että muistaa myös toista välillä.
Vika on myös ehkä minussa kun kokoajan passaan ja huolehdin hänen tarpeista. Pitäisi hetkeksi jättää hänet itsensä armoille... nääntymään :D
- tyhjättynnyritjne
just. miten se joillekin naisille on vaikeeta hyväksyä miehensä sellaisena kuin se on. En ole koskaan ymmärtänyt tätä miten pitää olla muuttamassa ihmistä luonteeltaan kokonaan toisenlaiseksi.
Jos toinen ei muista, ei muista. Ei siitä tartte marttyyrina sanoo, että en passaa sinua enää kun sinäkään et passaa. Eihän se ole pyytänyt passaamaan vai onko?
Sun miehellä nuo hommat ei tule luonnostaan selkäytimestä ja jos se ei ole 9 vuodessa sinun haluamillesi tavoille oppinut, niin ei hän tule oppimaan jatkossakaan.
Joko hyväksyt miehesi sellaisena kuin on tai otat eron.
Omalta puoleltani voin sanoa, että itse vittuunnuin siitä kun mieheni tuli töistä, meni jääkaapille ja otti sieltä oluen ja istahti keittiön pöydän ääreen. Joka ikinen työpäivä sama juttu. Vitutti se jatkuva oluen juominen vaikka se oli vain se 1, suututti se että minä hääräsin hikihatussa ruokaa, mutta ei puhettakaan että olisi tarjoutunut auttamaan tai edes perunoita kuorinut.
Kymmeniä ja kymmeniä riitoja käytiin tästä ja yrittihän se mies huonoin tuloksin.
Sitten yksi päivä lopetin nalkutuksen ja vittuuntumisen, ei suututtanut enää yhtään, totesin että varmaankin hän on oluensa ansainnut. 18 vuotta siihen meni, mutta sen jälkeen ei ole häirinnyt yhtään ne 5 olutta jotka mies viikossa juo.- Rillutteleyös
Mieähen koulutusaika pienissä yksinkertaisissakin arjen askareissa on noin 10 vuotta, mieluummin runsas kuin yhtään vajaa. Opit alkavat mennä kummasti jakeluun kun niille tolvanoille selviää mikä on vaihtoehto.
- kyssäripyssäri
Rillutteleyös kirjoitti:
Mieähen koulutusaika pienissä yksinkertaisissakin arjen askareissa on noin 10 vuotta, mieluummin runsas kuin yhtään vajaa. Opit alkavat mennä kummasti jakeluun kun niille tolvanoille selviää mikä on vaihtoehto.
mikä se vaihtoehto on?
- Paapomistatuokin
No voin kyllä sanoa että itse olisin jättänyt perunat kuorimatta ja ottanut kaksi olutta sohvalla löhöten! Ois ehkä muuttunut jokin asia.
- Nm.kuuluu.tarinaan
kyssäripyssäri kirjoitti:
mikä se vaihtoehto on?
Se kerrotaan kommentissa jos osaa lukea sen ko-ko-naan.
- mekkk
Yksi tapa on että otappa miehesi kännykkä ja laitat kalenteriin kaikki sinulle tärkeät merkkipäivät ja hälyytys niihin niin muistaa ja helpottaa asiaa. Voi myls olla että miehesi lapsuuden kodissa ei ole vietetty mitään merkkipäiviä ollenkaan niin ei näe niitä tarkeiksi ja se siitä.
- omaalotteisuus
Ok, sinä olet yrittänyt puhua, sinä olet puhunut, eikä sittenkään viesti mene miehelle jakeluun.
Sinä odotatat että mies omaperäisesti ja aivan itsestään tuo sinulle yllätyksen. Sinä odotat ja odotat , petyt kun sitä tikkaria ei koskaan mieheltä oma-alotteisesti tule.
Mitä olet oppinut tuosta? Vai oletko oppinut mitään?
Etkö jo viimeistään tässä vaiheessa tajua, ettei mies tuo, lahjoita, anna sinulle yhtikäs mitään.
Joten, jos haluat niitä romanttisia suklaarasioita ja kukkia, hanki ne itse. Nauti kukista suklaasta miehen nenän edessä ja vain sanot : " kiitos kultamuru, nämä suklaat ovat aivan ihania!" Muista : älä oma-alotteisesti tarjoa yhtä ainutta suklaan palaa hänelle, äläkä sittenekään vaikka hän "yrittää' pyytää!
Salli miehen maistaa hänen omaa lääkettään! - 7268
Muotoseikat vai ajatus?
Merkkipäivillä ja juhlapyhillä ei ole koskaan ollut minulle mitään merkitystä.
Vaimoni on aina hoitanut kaikki muistamiset.
40v hääpäivän edellä hän huomautti josko se noteerattaisi jotenkin. Olimme silloin Espanjassa ja ja kävin varaamassa ko. illaksi läheisestä, tasokkaasta ravintolasta pöydän. Kannattai vaikka tulikin kalliiksi.
Toisaalta olen olen ajoittain yllättänyt vaimoni kalenterista riippumatta. Koska meillä on aina olleet yhteiset rahat niin sillä ei ole ollut merkitystä mutta ilmeistä symboliarvoa lienee?
Esimerkkeinä vaimoni hiljainen mieliteko bismarc-ketjuihin, kultaleijonaan, 0,62 0,5 0,5 timuihin, ateljee minkkiin, Irlannin kiertomatkaan, Karibian risteilyyn yms. pieneen, kalenterista riippumattomaan.
Mitään hän ei ole avoimesti halunnut mutta mieliteko on ollut ilmeistä. Hassua sinänsä koska itse asiassa hän on kustantanut puolet.
Muuta huomaavaisuus tyyppiä edustaa panokseni taloustöissä varsinkin viimeisten 15v aikana. Hän on hoitanut pyykit ja tiskikoneen sekä pyyhkinyt pölyjä. Sapuskan tehnyt kerran vuodessa. Tästä hän on antanut aidon tuntuisesti reilua tunnustusta.
Mutta merkkipäivät. Pelkkää höpöä!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031565
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781204- 881127
- 1391036
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580985Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1967Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8892- 20870
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9714Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8670