Sori jos sanon suoraan

Yhtään akkain lehteä taloon niin suhteet säilyy kun pelkkiä vaihtamalla paranee juttuja.

Taitaa sinunkin elämäsi olla yhtä sekamelskaa, kun sinulla on enemmän aikaa luuhata keskustelupalstoilla. Toivottavasti sinulla ei ole omia lapsia ja jos on, niin ovat ainakin huostaanotettu ja sijoitettu jonkun paremman ihmisen hoidettavaksi.

Kolahtiko omaan nilkkaan ja herne nokkaan?

Voi olla joskus, aika usein voisi onnistua myös sen vanhan suhteen korjaaminen. Voi näyttää siltä että lapset selviää hyvin, sitten kun ollaan omaa parisuhdetta ja perhettä perustamassa voi ne kaikki traumat puskea esiin eroperheen lapsena.

Joskustaijoskus kirjoitti:

Voi olla joskus, aika usein voisi onnistua myös sen vanhan suhteen korjaaminen. Voi näyttää siltä että lapset selviää hyvin, sitten kun ollaan omaa parisuhdetta ja perhettä perustamassa voi ne kaikki traumat puskea esiin eroperheen lapsena.

Lue lisää

No eihän onnistu. Siksi ihmiset eroavat. Mitä ihmeen järjenjuoksua tuo on "tietää" paremmin toisten asiat ja tuntea suhteet kuin nämä toiset itse?

Naimisiin mennään ja lapset tehdään sen hetken perusteella.... Just! Kun pitäisi osata ajatella vähän sitä hetkeä pidemmällekin!
Juu ei voi arvata etukäteen tuleeko sairauksia tai onnettomuuksia. Aikuisen pitäisi osata ajatella ettei parisuhde ole koskaan vaaleanpunaisen kuplan sisällä elämistä. Tässä olisi hyvä uuden lain paikka. Pitäisi olla vähintään 7 v yhdessä jotta edes parit saisivat avioitua. Siinä ajassa on ehtinyt huomata että tuleeko tästä suhteesta mitään vai ei.
Käsittämätöntä tuo eron helppouden puolustelu lasten näkökulmasta. Te kaikki puolustelijat lienette eronneita.

Uusilaki kirjoitti:

Naimisiin mennään ja lapset tehdään sen hetken perusteella.... Just! Kun pitäisi osata ajatella vähän sitä hetkeä pidemmällekin!
Juu ei voi arvata etukäteen tuleeko sairauksia tai onnettomuuksia. Aikuisen pitäisi osata ajatella ettei parisuhde ole koskaan vaaleanpunaisen kuplan sisällä elämistä. Tässä olisi hyvä uuden lain paikka. Pitäisi olla vähintään 7 v yhdessä jotta edes parit saisivat avioitua. Siinä ajassa on ehtinyt huomata että tuleeko tästä suhteesta mitään vai ei.
Käsittämätöntä tuo eron helppouden puolustelu lasten näkökulmasta. Te kaikki puolustelijat lienette eronneita.

Lue lisää

"Kun pitäisi osata ajatella vähän sitä hetkeä pidemmällekin! "

Että kun on tyhmää. Tulevaisuutta kun ei todellakaan voi ennustaa.

Uusilaki kirjoitti:

Naimisiin mennään ja lapset tehdään sen hetken perusteella.... Just! Kun pitäisi osata ajatella vähän sitä hetkeä pidemmällekin!
Juu ei voi arvata etukäteen tuleeko sairauksia tai onnettomuuksia. Aikuisen pitäisi osata ajatella ettei parisuhde ole koskaan vaaleanpunaisen kuplan sisällä elämistä. Tässä olisi hyvä uuden lain paikka. Pitäisi olla vähintään 7 v yhdessä jotta edes parit saisivat avioitua. Siinä ajassa on ehtinyt huomata että tuleeko tästä suhteesta mitään vai ei.
Käsittämätöntä tuo eron helppouden puolustelu lasten näkökulmasta. Te kaikki puolustelijat lienette eronneita.

Lue lisää

Ihme määkinää...
Sinulta "Uusilaki" on tainnut mennä kokonaan ohi se, että nykyisin iso osa ihmisistä ei mene naimisiin, vaikka perheen perustavatkin? Kerropa nyt suuressa viisaudessasi, miten tuollaisen "jumalattomuuden" estäisit..???
Entä miten on mahdollista, että ennen vanhaan mentiin kihloihin ja naimisiin usein vuoden sisällä tapaamisesta ja onnistuttiin pitämään liitot kasassa?

Olisiko mitään, jos turhanpäiväisen määkinän sijaan keskityttäisiin ihan vain siihen OMAAN pikkuelämään? Jokainen toimii, kuten parhaaksi näkee - ja kantaa myös tekojensa seuraukset. Aikuiset ihmiset pärjäävät aina ja suurin osa älyää kuitenkin pitää huolen jälkikasvustaan eron jälkeenkin. Itseasiassa tuttavapiirissä on useampikin tapaus, jossa uralleen omistautuneesta isästä on tullut eron jälkeen enemmän läsnäoleva lapsilleen.

Aika monelta näkyy unohtuneen se tekojen seurausten kantaminen. Juupa, useampikin tapaus tuttavapiirissäsi... sittenhän voisi säätää myös "pakkoero-lain" niin saataisiin monille lapsille paremmat isät! Hyvä idea!

piuopiup kirjoitti:

"Kun pitäisi osata ajatella vähän sitä hetkeä pidemmällekin! "

Että kun on tyhmää. Tulevaisuutta kun ei todellakaan voi ennustaa.

Ei varmaan jos on tunnettu alta vuosi, ostetaan kämppä, mennään naimisiin, pykästään mukula tai pari ja sitten huomataan että voi hitto, en mää ny tätä halunnukkaan eikä toi toinenkaan ollu sitä mitä luulin.

hdfhbfsdvxcfv kirjoitti:

Ihme määkinää...
Sinulta "Uusilaki" on tainnut mennä kokonaan ohi se, että nykyisin iso osa ihmisistä ei mene naimisiin, vaikka perheen perustavatkin? Kerropa nyt suuressa viisaudessasi, miten tuollaisen "jumalattomuuden" estäisit..???
Entä miten on mahdollista, että ennen vanhaan mentiin kihloihin ja naimisiin usein vuoden sisällä tapaamisesta ja onnistuttiin pitämään liitot kasassa?

Olisiko mitään, jos turhanpäiväisen määkinän sijaan keskityttäisiin ihan vain siihen OMAAN pikkuelämään? Jokainen toimii, kuten parhaaksi näkee - ja kantaa myös tekojensa seuraukset. Aikuiset ihmiset pärjäävät aina ja suurin osa älyää kuitenkin pitää huolen jälkikasvustaan eron jälkeenkin. Itseasiassa tuttavapiirissä on useampikin tapaus, jossa uralleen omistautuneesta isästä on tullut eron jälkeen enemmän läsnäoleva lapsilleen.

Lue lisää

"Onnistuttiin pitämään liitot kasassa". Miksi niin onnistuttiin. Hirveän yksinkertainen vastaus. No kun ei oltu sitä pullamössö-sukupolvea; heti mulle kaikki tänne ja minä minä minä ja minä Ei luovutettu liian helpolla. Eikä ollut somea jonne käyttää kaikki se aika mikä käytettiin johonkin muuhun. Vaikka siihen perheeseen.

Uusilaki kirjoitti:

Naimisiin mennään ja lapset tehdään sen hetken perusteella.... Just! Kun pitäisi osata ajatella vähän sitä hetkeä pidemmällekin!
Juu ei voi arvata etukäteen tuleeko sairauksia tai onnettomuuksia. Aikuisen pitäisi osata ajatella ettei parisuhde ole koskaan vaaleanpunaisen kuplan sisällä elämistä. Tässä olisi hyvä uuden lain paikka. Pitäisi olla vähintään 7 v yhdessä jotta edes parit saisivat avioitua. Siinä ajassa on ehtinyt huomata että tuleeko tästä suhteesta mitään vai ei.
Käsittämätöntä tuo eron helppouden puolustelu lasten näkökulmasta. Te kaikki puolustelijat lienette eronneita.

Lue lisää

Haloo! "Mennään naimisiin ja tehdään lapset sen hetken perusteella"

Millä muulla hetkellä mennään naimisiin kuin juuri sillä hetkellä? Pitäisikö mennä sillä hetkellä, kun siltä ei yhtään tunnu? Tai ei ole kumppania kenen kanssa mennä? Vai pitäisikö odottaa maailmaan tappiin kumppania, jota ei ole olemassa?

Ja miten niin mennään naimisiin? Puolet Suomessa syntyvistä lapsista syntyvät avioliiton ulkopuolella. Lasten vanhemmat joko asuvat yhdessä tai eivät asu, vanhempien tilanteen mukaan. Sateenkaariperheessä ei vielä edes virallisesti voi olla sellainen "kokoonpano" kuin se oikeasti on.
"Suomalaisissa tilastoissa näkyvät vain ne perheet, joiden vanhemmat elävät rekisteröidyssä parisuhteessa, mutta suuri osa seksuaalivähemmistöjen perheistä jää edelleen tilastojen ulkopuolelle."

Lisäksi avoliittoja ei tilastoida, eikä siten myöskään avoliittoihin syntyneitä lapsia. Edelleen - myös avoerot eivät ole tilastoissa.

On itsestäänselvyys, että myös lapset siitetään juuri täsmälleen siittämishetkellä - oli heitä suunniteltu tai ei. Ihan näin ehkäisyvälineiden ja katumuspillerien aikakaudellakin. Onko sinulle yllätys, ettei kaikkia lapsia edelleenkään "hankita" kuin kaupan hyllyltä, kun sellaista halutaan, kun siihen ollaan valmiit, kun ollaan suunniteltu yhteinen tulevaisuus seuraavat 20 v eteenpäin. Eikä mitään muutoksia ja poikkeamia sallita. Kiinnostaisi tietää kuinka monta lasta syntyisi vuodessa, jos näillä mentäisiin. 1000? Eiköhän se olisi sukupuuton paikka.

Mistä vaaleanpunaisesta kuplasta puhut? Minusta on sinulla on v.pun. käsitys ydinperheestä ja todellisuudesta, johon et kykene sopeutumaan. Vaadit toisten ihmisten elävän sinun hienona pitämääsi todellisuutta. Aika kylmää.

oioiijjj kirjoitti:

Haloo! "Mennään naimisiin ja tehdään lapset sen hetken perusteella"

Millä muulla hetkellä mennään naimisiin kuin juuri sillä hetkellä? Pitäisikö mennä sillä hetkellä, kun siltä ei yhtään tunnu? Tai ei ole kumppania kenen kanssa mennä? Vai pitäisikö odottaa maailmaan tappiin kumppania, jota ei ole olemassa?

Ja miten niin mennään naimisiin? Puolet Suomessa syntyvistä lapsista syntyvät avioliiton ulkopuolella. Lasten vanhemmat joko asuvat yhdessä tai eivät asu, vanhempien tilanteen mukaan. Sateenkaariperheessä ei vielä edes virallisesti voi olla sellainen "kokoonpano" kuin se oikeasti on.
"Suomalaisissa tilastoissa näkyvät vain ne perheet, joiden vanhemmat elävät rekisteröidyssä parisuhteessa, mutta suuri osa seksuaalivähemmistöjen perheistä jää edelleen tilastojen ulkopuolelle."

Lisäksi avoliittoja ei tilastoida, eikä siten myöskään avoliittoihin syntyneitä lapsia. Edelleen - myös avoerot eivät ole tilastoissa.

On itsestäänselvyys, että myös lapset siitetään juuri täsmälleen siittämishetkellä - oli heitä suunniteltu tai ei. Ihan näin ehkäisyvälineiden ja katumuspillerien aikakaudellakin. Onko sinulle yllätys, ettei kaikkia lapsia edelleenkään "hankita" kuin kaupan hyllyltä, kun sellaista halutaan, kun siihen ollaan valmiit, kun ollaan suunniteltu yhteinen tulevaisuus seuraavat 20 v eteenpäin. Eikä mitään muutoksia ja poikkeamia sallita. Kiinnostaisi tietää kuinka monta lasta syntyisi vuodessa, jos näillä mentäisiin. 1000? Eiköhän se olisi sukupuuton paikka.

Mistä vaaleanpunaisesta kuplasta puhut? Minusta on sinulla on v.pun. käsitys ydinperheestä ja todellisuudesta, johon et kykene sopeutumaan. Vaadit toisten ihmisten elävän sinun hienona pitämääsi todellisuutta. Aika kylmää.

Lue lisää

No mikähän se lopputulema usein on jos on tunnettu liian vähän aikaa, käytännössä toista ei edes tunneta, pykästään se mukelo, ostetaan kämppä ja huomataan kun alkuhuuma haihtuu että en mä tätä odottanut. On eletty siinä barbi-leikkien vaaleanpunaisessa kuplassa. Näinhän se menee kun ei kestetä tylsää arkea. Aletaan etsiä barbille uutta keniä tai kenille barbia.

Uusilaki kirjoitti:

Naimisiin mennään ja lapset tehdään sen hetken perusteella.... Just! Kun pitäisi osata ajatella vähän sitä hetkeä pidemmällekin!
Juu ei voi arvata etukäteen tuleeko sairauksia tai onnettomuuksia. Aikuisen pitäisi osata ajatella ettei parisuhde ole koskaan vaaleanpunaisen kuplan sisällä elämistä. Tässä olisi hyvä uuden lain paikka. Pitäisi olla vähintään 7 v yhdessä jotta edes parit saisivat avioitua. Siinä ajassa on ehtinyt huomata että tuleeko tästä suhteesta mitään vai ei.
Käsittämätöntä tuo eron helppouden puolustelu lasten näkökulmasta. Te kaikki puolustelijat lienette eronneita.

Lue lisää

Erosta kärsii lapset ,vaikkakin ovat teinejä. Olen vanhempi ja tiedän missä mennään. Kyllä se vastuu loppuu erossa toiselta. Olen vihainen lasteni puolesta. Pelottaa tulevaisuus. Pitkä liitto kaik meni!

Kiitos kysymästä. Olen pitkässä parisuhteessa, yhdessä oltu jo rapiat vaille 30 v. Olen kyllä tasapainossa itseni kanssa. Ymmärtänyt sen että suhde muuttuu, on hyviä ja on huonoja aikoja. Mikään suhde ei ole yhtä ruusuilla tanssimista. Oman onnellisuuden kautta kasvaa parisuhteen onnellisuus. Jos ei itse kasvaisi ihmisenä ja ole valmis koko ajan muutokseen, olisi ero tullut varmasti jo monet monet kerrat eteen. Kyse on pitkälti omista valinnoista ja tahdosta. Ympärillä nähnyt liikaa näitä tämän aikakauden "kakaroita", kun ei aina olekaan niin "kivaa" ja tapahdu tyyliin "kaikki mulle heti tänne" - luovutetaan!
Tänne on mukava heittää kommenttia, nähdä ja huomata miten herkästi ihmiset ottavat herneen nokkaansa. Taitaa osalle kolahtaa liian lähelle. :-)

Ruikutiruikuti kirjoitti:

Kiitos kysymästä. Olen pitkässä parisuhteessa, yhdessä oltu jo rapiat vaille 30 v. Olen kyllä tasapainossa itseni kanssa. Ymmärtänyt sen että suhde muuttuu, on hyviä ja on huonoja aikoja. Mikään suhde ei ole yhtä ruusuilla tanssimista. Oman onnellisuuden kautta kasvaa parisuhteen onnellisuus. Jos ei itse kasvaisi ihmisenä ja ole valmis koko ajan muutokseen, olisi ero tullut varmasti jo monet monet kerrat eteen. Kyse on pitkälti omista valinnoista ja tahdosta. Ympärillä nähnyt liikaa näitä tämän aikakauden "kakaroita", kun ei aina olekaan niin "kivaa" ja tapahdu tyyliin "kaikki mulle heti tänne" - luovutetaan!
Tänne on mukava heittää kommenttia, nähdä ja huomata miten herkästi ihmiset ottavat herneen nokkaansa. Taitaa osalle kolahtaa liian lähelle. :-)

Lue lisää

Jos olisit tasapainossa itsesi kanssa, ymmärtäisit hieman muitakin. Etkä ainakaan ruikuttaisi täällä muiden eroista.

piuopiup kirjoitti:

Jos olisit tasapainossa itsesi kanssa, ymmärtäisit hieman muitakin. Etkä ainakaan ruikuttaisi täällä muiden eroista.

Kolahtiko tässä joku sinuun? Oletko itse eronnut aloituksessa mainituista syistä? Vai pitäisikö tällä avioero-palstalla vain puhua erojen puolesta? Sana lienee vapaa. Selittäisitkö kiitos miten tasapainossa itsensä kanssa oleminen korreloi ajatukseen ja mielipiteeseen siitä että turhia eroja tässä maassa oikeasti tapahtuu. Älä ole sokea vaikka se ei omaa elämääsi koskettaisi.
Ymmärrän kyllä hyvinkin paljon asioita, mutta en sitä että ei jakseta / haluta / viitsitä nähdä vähän vaivaa asioiden eteen. Kuten avioliiton ja perheen. Anteeksi mielipiteeni jos se on näköjään joillekin vaikea sulattaa. Se koira älähtää johon kalikka kolahtaa.

Ruikutiruikuti kirjoitti:

Kolahtiko tässä joku sinuun? Oletko itse eronnut aloituksessa mainituista syistä? Vai pitäisikö tällä avioero-palstalla vain puhua erojen puolesta? Sana lienee vapaa. Selittäisitkö kiitos miten tasapainossa itsensä kanssa oleminen korreloi ajatukseen ja mielipiteeseen siitä että turhia eroja tässä maassa oikeasti tapahtuu. Älä ole sokea vaikka se ei omaa elämääsi koskettaisi.
Ymmärrän kyllä hyvinkin paljon asioita, mutta en sitä että ei jakseta / haluta / viitsitä nähdä vähän vaivaa asioiden eteen. Kuten avioliiton ja perheen. Anteeksi mielipiteeni jos se on näköjään joillekin vaikea sulattaa. Se koira älähtää johon kalikka kolahtaa.

Lue lisää

Olen myös huomannut, että aikaisemmin hyvä keskustelupalsta on muuttunut erojen puolustamiseen ja puolison, yleensä ex-miehen syyttelemiseen ja moittimiseen.

Itse olen nähnyt monia eroja joissa juuri nainen haluaa erota omassa tylsistymisessään. Itsessään kun ei näe sitä millainen nalkuttaja ja päällepäsmäri on. Monessa tapauksessa mies on tallattu lattianrakoon jolla ei ole mitään keinoja puolustautua.

Olisiko suurin osa niitä, jotka katuvat eroaan ja se tuska täytyy täällä purkaa ilkeilemällä ns. paremmassa elämässä eläville kanssasiskoille?
Monella meistäkin on parisuhde ollut joskus kriisissä, mutta niistä on yhteispelillä selvitty ja nyt eletään seesteistä aikaa iloiten lapsenlapsista ja hyvästä sekä kestävästä sukuyhteydestä, johon ei kuulu "uusioyrittäjiä".

Tuttavapiirissä on nähty katkeria pettämiseen päättyneitä avioeroja ja myös lasten huostaanottoja, uusista isä-tai äitipuolista puhumattakaan.
Lapset ovat suurin kärsijäryhmä näissä " huvikseen" eroon päättyneissä perheissä!

Paikallisessa ravintoloissa vitsinä se kun iskurepliikkinä on se kun näytellään lasten kuvia keskenään.

Ruikutiruikuti kirjoitti:

Kolahtiko tässä joku sinuun? Oletko itse eronnut aloituksessa mainituista syistä? Vai pitäisikö tällä avioero-palstalla vain puhua erojen puolesta? Sana lienee vapaa. Selittäisitkö kiitos miten tasapainossa itsensä kanssa oleminen korreloi ajatukseen ja mielipiteeseen siitä että turhia eroja tässä maassa oikeasti tapahtuu. Älä ole sokea vaikka se ei omaa elämääsi koskettaisi.
Ymmärrän kyllä hyvinkin paljon asioita, mutta en sitä että ei jakseta / haluta / viitsitä nähdä vähän vaivaa asioiden eteen. Kuten avioliiton ja perheen. Anteeksi mielipiteeni jos se on näköjään joillekin vaikea sulattaa. Se koira älähtää johon kalikka kolahtaa.

Lue lisää

Avioeropalstalla jos missä pitää ehdottomasti puhua vain avioerojen puolesta. Eroavalle ei voi pahemmin sanoa kuin "älä eroa" tai "eroat täysin turhaa". Ja niiden, jotka eivät koskaan ole eronneet ei kannattaisi antaa mitään neuvoja. Se on aivan yhä hyödytöntä kuin mies kuvailisi miten synnytti, miten se sujui.

Sariannele kirjoitti:

Olen myös huomannut, että aikaisemmin hyvä keskustelupalsta on muuttunut erojen puolustamiseen ja puolison, yleensä ex-miehen syyttelemiseen ja moittimiseen.

Itse olen nähnyt monia eroja joissa juuri nainen haluaa erota omassa tylsistymisessään. Itsessään kun ei näe sitä millainen nalkuttaja ja päällepäsmäri on. Monessa tapauksessa mies on tallattu lattianrakoon jolla ei ole mitään keinoja puolustautua.

Olisiko suurin osa niitä, jotka katuvat eroaan ja se tuska täytyy täällä purkaa ilkeilemällä ns. paremmassa elämässä eläville kanssasiskoille?
Monella meistäkin on parisuhde ollut joskus kriisissä, mutta niistä on yhteispelillä selvitty ja nyt eletään seesteistä aikaa iloiten lapsenlapsista ja hyvästä sekä kestävästä sukuyhteydestä, johon ei kuulu "uusioyrittäjiä".

Tuttavapiirissä on nähty katkeria pettämiseen päättyneitä avioeroja ja myös lasten huostaanottoja, uusista isä-tai äitipuolista puhumattakaan.
Lapset ovat suurin kärsijäryhmä näissä " huvikseen" eroon päättyneissä perheissä!

Lue lisää

Tylsistymisen takana on jotain muuta. Ja vaikkei olisikaan, niin pitää erota, jos sitä haluaa.Aina.

Kiitos, olen kyllä täysin henkisesti tasapainoinen ihminen, suorasanainen mikä saa jotkut heti takajaloilleen.
Allekirjoitan kommenttisi täysin!
Mutta tuo toiseksi viimeinen kappale! Hyvin harva vain siinä onnistuu. Ikävä kyllä. Liikaa on huonosti hoidettuja eroja joissa lapset joutuu kärsimään. Vaikkei juuri siinä hetkessä niin myöhemmin. Lapset kun ovat hyvin lojaaleja molemmille vanhemmille ja se kaikki "paha olo" voi purkautua ihan jossain muualla.

"Avaajalla on kovin karikatyrinen, extremistinen ja tunnepitoinen, sekä agressiivinenkin vuodatus. Henkistä tasapainoisuuttako?"

Henkinen tasapaino todella kaukana.

Ruikutiruikuti kirjoitti:

Kiitos, olen kyllä täysin henkisesti tasapainoinen ihminen, suorasanainen mikä saa jotkut heti takajaloilleen.
Allekirjoitan kommenttisi täysin!
Mutta tuo toiseksi viimeinen kappale! Hyvin harva vain siinä onnistuu. Ikävä kyllä. Liikaa on huonosti hoidettuja eroja joissa lapset joutuu kärsimään. Vaikkei juuri siinä hetkessä niin myöhemmin. Lapset kun ovat hyvin lojaaleja molemmille vanhemmille ja se kaikki "paha olo" voi purkautua ihan jossain muualla.

Lue lisää

On myös ydinperheissä huonoissa voivia lapsia. Eivätkä hekään avaudu siitä, välttämättä missään. Huonosti voivia lapsia on ydinperheissäkin, ja hyvin voivia eroperheissä.

Ja kummassakohan enemmän?

piuopiup kirjoitti:

On myös ydinperheissä huonoissa voivia lapsia. Eivätkä hekään avaudu siitä, välttämättä missään. Huonosti voivia lapsia on ydinperheissäkin, ja hyvin voivia eroperheissä.

En nyt oikein tajua, puolusteletko jotenkin eroperheiden lasten huonovointisuutta sillä että kun niitä huonovointisia lapsia on ydinperheissäkin?
Ikävä kyllä näitä tapauksia on ympärillä kun vanhemmat on eronneet ja heidän mielestään lapsilla on kaikki hyvin. Sivusta kun näkee monesti jotain ihan muuta. Ammatin puolesta.

Sitten on paljon niitä vanhempia sukupolvia, joita on kasvatettu pitämään eronneita kakkosluokan kansalaisina ja vähän muita huonompina. Ja nämä asenteet elää. Mitenkäs sitten ne onnelliset ydinperheiden lapset, joiden vanhemmat ovat niin kiireisiä, työtä tekeviä ja harrastavia, että lapset menee siinä sivussa. Sorry, minäkin olen tällaisten perheiden lapsia nähnyt, jotka eivät ole niin kovin onnellisia olleet. Itse arvostan kovasti omien vanhempieni kommenttia (ovat kovastikin ydinperheen ja liittojen säilymisen kannalla, niin että pelkäsin ilman tukea kokonaan jääväni), että elämäänsä ei kannata uhrata huonoon suhteeseen. Se on paljon sanottu heiltä se.

No olisiko ne lapset eron jälkeen onnellisempia kun ne kiireiset työlleen ja harrastuksille omistautuneet vanhemmat sitten vuoroviikoin / viikonlopuin katsovat niitä lapsia muun ohessa? Todennäköisesti entisessä tilanteessa voisi jompikumpi olla paikalla. Luuletko että monella tuo tilanne eron jälkeen muuttuu? Uralle, harrastuksille ym omistautunut vanhempi muuttuu täysin epäitsekkääksi lapsille läsnäolevaksi vanhemmaksi. Ikävä kyllä kun se ei mene niin.

Mietihänsitä kirjoitti:

No olisiko ne lapset eron jälkeen onnellisempia kun ne kiireiset työlleen ja harrastuksille omistautuneet vanhemmat sitten vuoroviikoin / viikonlopuin katsovat niitä lapsia muun ohessa? Todennäköisesti entisessä tilanteessa voisi jompikumpi olla paikalla. Luuletko että monella tuo tilanne eron jälkeen muuttuu? Uralle, harrastuksille ym omistautunut vanhempi muuttuu täysin epäitsekkääksi lapsille läsnäolevaksi vanhemmaksi. Ikävä kyllä kun se ei mene niin.

Lue lisää

Ja lisäksi vuoroviikkovanhemmuuteen, kuten myös viikonloppuvanhemmuuteen liittyy ne uudet kumppanit tai ehdokkaat. Silloin erolapset kokevat menetyksensä kaksinkertaisena. Uusissa suhderakennelmissa ollaan kuin laput silmillä suuren ihastuksen huumassa. Äidin ja/tai isän sijalla on uudet kumppanit eikä vanhemmilla riitä aikaa lapsensa huomioimiseen.
Nukutaan heti seurustelun alussa jo yhdessä, suukotellaan ja istutaan sylikkäin...mitä liikkuu lapsen mielessä. Hylättynä olemisen tuskaa! Onnellisuus on siitä kaukana..
Nämä näkyvät sivusta paremmin vaikka eroavat, eronneet ja täälläkin suurella joukolla eroja puolustavat eivät sitä ymmärrä.

Vanhemman onnellisuus vaikkakin sitten uuden kumppanin kanssa ei ole lapselta pois päinvastoin se lisää myös lapsen hyvinvointia. Toki niin, että lapsikin edelleen huomioidaan ja kaikkihan tätä eivät osaa tehdä ydinperheessä aivan niinkuin ei uusioperheessäkään.
Aikamoinen taakka parisuhteesta lapsille kyllä tulee, jos yhdessä pitää pysyä ties kuinka onnettomassa parisuhteessa ihan vaan lasten takia.
Aloitukseen vastaan, että me kaikki ei valitettavasti olla tarpeeksi vahvoja kestämään kaikkia parisuhteen haasteita. Kyllä itseäni olen kovasti syyttänyt, jos ydinperheen joudun hajottamaan. Kuuppa ei vaan valitettavasti kestä tätä tiedä häntä olisiko lasten sitten parempi olla kokonaan ilman sellaista vanhempaa, kannattaako niin heikon ihmisen ede elää.

monenmoistaon kirjoitti:

Sitten on paljon niitä vanhempia sukupolvia, joita on kasvatettu pitämään eronneita kakkosluokan kansalaisina ja vähän muita huonompina. Ja nämä asenteet elää. Mitenkäs sitten ne onnelliset ydinperheiden lapset, joiden vanhemmat ovat niin kiireisiä, työtä tekeviä ja harrastavia, että lapset menee siinä sivussa. Sorry, minäkin olen tällaisten perheiden lapsia nähnyt, jotka eivät ole niin kovin onnellisia olleet. Itse arvostan kovasti omien vanhempieni kommenttia (ovat kovastikin ydinperheen ja liittojen säilymisen kannalla, niin että pelkäsin ilman tukea kokonaan jääväni), että elämäänsä ei kannata uhrata huonoon suhteeseen. Se on paljon sanottu heiltä se.

Lue lisää

Olen samaa mieltä, että elämää ei kannata tuhlata huonoon suhteeseen. Yleistä kuitenkin on että erotaan siksi ettei laiteta panoksia nykysuhteeseen ja haetaan omaa hekumaa. Mediassa naisia peräti kannustetaan olemaan itsekkäitä ja etsimään seksuaalista tyydytystä tarvittaessa parisuhteen ulkopuolelta. Jos parisuhde ei ole fantastinen alkuhuuman jälkeen, se katsotaan huonoksi ja epätyydyttäväksi.
Miehen näkökulmasta katsoen tämä asenneympäristö ei ole kovin parisuhdesuhdemyönteinen tai otollinen maaperä luottamukselle ja sille, että voisi ja tehdä yhteisiä pitkän tähtäimen suunnitelmia, jotka kuitenkin hyvälle parisuhteelle edellytys.

oikeudet kirjoitti:

Olen samaa mieltä, että elämää ei kannata tuhlata huonoon suhteeseen. Yleistä kuitenkin on että erotaan siksi ettei laiteta panoksia nykysuhteeseen ja haetaan omaa hekumaa. Mediassa naisia peräti kannustetaan olemaan itsekkäitä ja etsimään seksuaalista tyydytystä tarvittaessa parisuhteen ulkopuolelta. Jos parisuhde ei ole fantastinen alkuhuuman jälkeen, se katsotaan huonoksi ja epätyydyttäväksi.
Miehen näkökulmasta katsoen tämä asenneympäristö ei ole kovin parisuhdesuhdemyönteinen tai otollinen maaperä luottamukselle ja sille, että voisi ja tehdä yhteisiä pitkän tähtäimen suunnitelmia, jotka kuitenkin hyvälle parisuhteelle edellytys.

Lue lisää

"Yleistä kuitenkin on että erotaan siksi ettei laiteta panoksia nykysuhteeseen ja haetaan omaa hekumaa. "

En allekirjoita tuota ollenkaan. Kyllä siihen nykysuhteeseen laitetaan panoksia, jopa liikaa, niin ettei huomata suhteen realiteetteja. Uskotaan vain sitkeästi auvoisemaan tulevaisuuteen, vaikka ei ole saanut vastakaikua kumppanilta vuosiin. Eli edelleen: molempien täytyy olla messissä suhteessa ja puhaltaa yhteiseen hiileen. Jos toista kiinnostaa paljon liiton ulkopuoliset suhteet, vain omat harrastukset niin se kertoo,ettei suhde voi hyvin.

Hoitoalantyöntekijä kirjoitti:

En nyt oikein tajua, puolusteletko jotenkin eroperheiden lasten huonovointisuutta sillä että kun niitä huonovointisia lapsia on ydinperheissäkin?
Ikävä kyllä näitä tapauksia on ympärillä kun vanhemmat on eronneet ja heidän mielestään lapsilla on kaikki hyvin. Sivusta kun näkee monesti jotain ihan muuta. Ammatin puolesta.

Lue lisää

Kaikista huonoiten menee lapsilla, joiden huonovointisuutta ei kukaan näe. Useinmiten he ovat ydinperheen lapsia. Ydinperheiden ongelmat ovat salatuimpia. Oikeastaan erittäin hyvä, jos joku näkee lapsen ongelman. Ei tietenkään sitten, ellei tee asialle mitään.Ja totuuden nimissä on sanottava, ettei kaikkiin lasten ongelmiin edes tarvitse puuttua. Tietty määrä ongelmia on ihan terveellistä. Usein aikuinen tekee lapsen ongelmasta kärpäsestä härkäsen.

Sariannele kirjoitti:

Ja lisäksi vuoroviikkovanhemmuuteen, kuten myös viikonloppuvanhemmuuteen liittyy ne uudet kumppanit tai ehdokkaat. Silloin erolapset kokevat menetyksensä kaksinkertaisena. Uusissa suhderakennelmissa ollaan kuin laput silmillä suuren ihastuksen huumassa. Äidin ja/tai isän sijalla on uudet kumppanit eikä vanhemmilla riitä aikaa lapsensa huomioimiseen.
Nukutaan heti seurustelun alussa jo yhdessä, suukotellaan ja istutaan sylikkäin...mitä liikkuu lapsen mielessä. Hylättynä olemisen tuskaa! Onnellisuus on siitä kaukana..
Nämä näkyvät sivusta paremmin vaikka eroavat, eronneet ja täälläkin suurella joukolla eroja puolustavat eivät sitä ymmärrä.

Lue lisää

No onhan vanhemman suukottelu ja muut hellyydenosoitukset vierasta kohtaan ihan persiistä. Parempi oli olla biologisten vanhempien riitojen keskellä, tai niiden välikappaleena. Mieti nyt vähän mitä ihmeen asenteellisuutta sanomasi pitää sisällään.

nmnbm kirjoitti:

No onhan vanhemman suukottelu ja muut hellyydenosoitukset vierasta kohtaan ihan persiistä. Parempi oli olla biologisten vanhempien riitojen keskellä, tai niiden välikappaleena. Mieti nyt vähän mitä ihmeen asenteellisuutta sanomasi pitää sisällään.

Lue lisää

Et ole tosissasi?! "Parempi oli olla biologisten vanhempien riitojen keskellä, tai niiden välikappaleena. "

Ei muuten ole ihan tervettä haluta mieluummin riitaa ja väkivaltaa (henkistä/fyysistä) kuin hellyydenosoituksia.

oikeudet kirjoitti:

Olen samaa mieltä, että elämää ei kannata tuhlata huonoon suhteeseen. Yleistä kuitenkin on että erotaan siksi ettei laiteta panoksia nykysuhteeseen ja haetaan omaa hekumaa. Mediassa naisia peräti kannustetaan olemaan itsekkäitä ja etsimään seksuaalista tyydytystä tarvittaessa parisuhteen ulkopuolelta. Jos parisuhde ei ole fantastinen alkuhuuman jälkeen, se katsotaan huonoksi ja epätyydyttäväksi.
Miehen näkökulmasta katsoen tämä asenneympäristö ei ole kovin parisuhdesuhdemyönteinen tai otollinen maaperä luottamukselle ja sille, että voisi ja tehdä yhteisiä pitkän tähtäimen suunnitelmia, jotka kuitenkin hyvälle parisuhteelle edellytys.

Lue lisää

Aivan, sata peukkua tästä kirjoituksesta!

Ei välttämättä edes omaa tai siis suhde ei välttämättä onnistu, vaikka itse sitä toivoisit ja sen eteen toimisit. Toisen puolesta

eivoitoimia kirjoitti:

Ei välttämättä edes omaa tai siis suhde ei välttämättä onnistu, vaikka itse sitä toivoisit ja sen eteen toimisit. Toisen puolesta

Niinpä juuri. Vaikka itse haluaisi kuinka paljon suhdetta, niin toista ei voi pakottaa siihen. Toisen tahtoa ei voi muuttaa.

Mikähän kommentti tämä oikein oli ja miten se edes liittyi aloittajan asiaan? Tässähän puhuttiin suhteessa olevista.

eivoitoimia kirjoitti:

Mikähän kommentti tämä oikein oli ja miten se edes liittyi aloittajan asiaan? Tässähän puhuttiin suhteessa olevista.

No eihän aloittajan asiaa edes ollut. Hän arvosteli toisten ihan suhteita, toisten eroja, vaikkei tiedä niistä mitään. Paitsi omat hatarat mielikuvansa.

On erillaista yksinäisyyttä on olla ilman välittäviä ja läsnäolevia vanhempia. Vanhemmat ei jätä, kuten ystävät joskus saattavat, vaan antavat elämän kolhiessa lapsilleen tukensa. Eronneet ja kausksi toisistaan muuttaneet vanhemmat eivät siihen pysty, eivätkä usein kykene eron ja pettämisen aiheuttamien kaunojen vuoksi.

Sinäkö, jonkun ukkomiehen heila, olet paras neuvonantaja avioeropalstalla?

Edellinen oli nickille RR02X!

Kysynvaansitä kirjoitti:

Edellinen oli nickille RR02X!

Tämä sinun vastauksesi oli ihan turha topic. Näkeehän se tyhmempikin (paitsi sinä) että vastasit edellisessä RR02X:lle.

Kysynvaansitä kirjoitti:

Sinäkö, jonkun ukkomiehen heila, olet paras neuvonantaja avioeropalstalla?

No mutta enhän mä nyt enää oo ukkomiehen heila. Ja taitaisi sullekin tehdä hyvää sen mainitsemani kirjan lukeminen, jos sä noin yleensä lukea osaat. :))

Sinähän se paras olet täällä kommentoimaan. Eroperheen lapsi varustettuna kieroutuneella seksuaalisuudella! Ihan on äitipuoli opettanut alistamisen salat! Todella tervettä touhua?

Ruikutiruikuti kirjoitti:

Sinähän se paras olet täällä kommentoimaan. Eroperheen lapsi varustettuna kieroutuneella seksuaalisuudella! Ihan on äitipuoli opettanut alistamisen salat! Todella tervettä touhua?

Lue lisää

Eroperheen lapsena mulla on siis paras perspektiivi kahden ihmisen -isäni ja äitini- avioeroon. Mä oon kuitenkin nähnyt sen joka päivä niin kauan kun sitä prosessia kesti. Vastaavaa perspektiiviä sulla tuskin on.

Seksuaalisuudella ja sen ilmenemismuodoilla tuskin on mitään merkitystä siihen ja sillä, kuka on mullekin sen prosessin asiat opettanut.

RR02X kirjoitti:

Eroperheen lapsena mulla on siis paras perspektiivi kahden ihmisen -isäni ja äitini- avioeroon. Mä oon kuitenkin nähnyt sen joka päivä niin kauan kun sitä prosessia kesti. Vastaavaa perspektiiviä sulla tuskin on.

Seksuaalisuudella ja sen ilmenemismuodoilla tuskin on mitään merkitystä siihen ja sillä, kuka on mullekin sen prosessin asiat opettanut.

Lue lisää

Lukuvinkkejä muillekin jakelet, joten voit ihan perehtyä aiheeseen. Miten lapsuus vaikuttaa seksuaalisuuteen. Paljon et asioista tiedä jos väität ettei. Vaikuttaa todella paljon!
Sinulla on kokemus vain sinun näkökulmasta, eroperheen lapsena. Tekeekö se sinusta asiantuntijan johon voit verrata kaikkia eroja? Mikä tarve sinulla on puolustaa eroja? Kun niitä turhia eroja KUITENKIN tapahtuu.

Ruikutiruikuti kirjoitti:

Lukuvinkkejä muillekin jakelet, joten voit ihan perehtyä aiheeseen. Miten lapsuus vaikuttaa seksuaalisuuteen. Paljon et asioista tiedä jos väität ettei. Vaikuttaa todella paljon!
Sinulla on kokemus vain sinun näkökulmasta, eroperheen lapsena. Tekeekö se sinusta asiantuntijan johon voit verrata kaikkia eroja? Mikä tarve sinulla on puolustaa eroja? Kun niitä turhia eroja KUITENKIN tapahtuu.

Lue lisää

Ei itse lapsuus vaikuta itse seksuaalisuuteen, koska jokaisen pitäis saada kasvaa lapsuutensa ilman seksuaalisia paineita. Joko ulkoisia tai perheen sisäisiä.
Teininä saadut "opit ja vaikutteet" vaikuttavat seksuaalisuuteen paljon enemmän, mulla on siitä oikein paljon kokemustakin. Mutta kuten nähty, sä et tiedä etkä ymmärrä näistä asioista yhtään mitään.

Älä viitsi olla näsäviisas! Tuskin sinäkään mikään asiantuntija olet - kaukana siitä - jos tolle tiette sä haluat lähteä. Missä kohtaa tässä meidän viestiketjussa mä oon puolustellut eroja? Se oli sinä itse ensimmäisenä se, kuka veti esille tämän erojutun ja kuinka kovasti sä aloit heti syyttelemään mua ukkomiehen heilaksi. Mä ainoastaan sanoin, että hyvää tekisi ap. avaajalle ja sullekin lukea se kirja jonka mainitsin. Se olit sinä itse, joka tässä alkoi nillittämään.

Mitä sitten vaikka turhia eroja tapahtuu. Ja sinäkö sen sivullisena määrittelet, että mikä ero on turha ja mikä ei? No et tosiaankaan tee, vaikka kovasti sulla olis siihen haluja. Jospa sä keskittyisit välillä siihen sun omaan elämään, eikä koko ajan niin, että sä koetat puuttua muiden elämiin. Vai onko se sulla vain niin, että kun sun oma elämä on niin paska, niin sun on pakko koettaa suoltaa sun teesejä muille?

RR02X kirjoitti:

Ei itse lapsuus vaikuta itse seksuaalisuuteen, koska jokaisen pitäis saada kasvaa lapsuutensa ilman seksuaalisia paineita. Joko ulkoisia tai perheen sisäisiä.
Teininä saadut "opit ja vaikutteet" vaikuttavat seksuaalisuuteen paljon enemmän, mulla on siitä oikein paljon kokemustakin. Mutta kuten nähty, sä et tiedä etkä ymmärrä näistä asioista yhtään mitään.

Älä viitsi olla näsäviisas! Tuskin sinäkään mikään asiantuntija olet - kaukana siitä - jos tolle tiette sä haluat lähteä. Missä kohtaa tässä meidän viestiketjussa mä oon puolustellut eroja? Se oli sinä itse ensimmäisenä se, kuka veti esille tämän erojutun ja kuinka kovasti sä aloit heti syyttelemään mua ukkomiehen heilaksi. Mä ainoastaan sanoin, että hyvää tekisi ap. avaajalle ja sullekin lukea se kirja jonka mainitsin. Se olit sinä itse, joka tässä alkoi nillittämään.

Mitä sitten vaikka turhia eroja tapahtuu. Ja sinäkö sen sivullisena määrittelet, että mikä ero on turha ja mikä ei? No et tosiaankaan tee, vaikka kovasti sulla olis siihen haluja. Jospa sä keskittyisit välillä siihen sun omaan elämään, eikä koko ajan niin, että sä koetat puuttua muiden elämiin. Vai onko se sulla vain niin, että kun sun oma elämä on niin paska, niin sun on pakko koettaa suoltaa sun teesejä muille?

Lue lisää

Kirjoitan tänne vain ja ainoastaan tällä yhdellä nimellä, joten minä en ole sinun ukkomies heilasta kirjoittanut (enkä sellaisesta tiennyt). Luepa ketju uudestaan ja ajatuksen kanssa.
Kuten aloituksessa mainitsin, kritisoin turhia eroja, jotka johtuu puolisoiden haluttomuudesta, kyvyttömyydestä, keskenkasvuisuudesta edes YRITTÄÄ pelastaa liittoa / tehdä asioiden eteen jotain! Ja kiitos kysymästä, tästä on aika laajalti kokemusta, sitä ei tarvitse täällä sen koommin ammattia tai työtehtäviä selvitellen tehdä, salassapitovelvollisuus sitoo. Ja se siitä.
Minua syytät näsäviisaudesta vaikka itse olet siihen ensimmäisenä sortunut. Minua kehoitat lukemaan kirjan jotta "loppuu nillitys" ja tuolle toiselle henkilölle toteat "jos nyt lukea osaat"... fiksuako? Eikö tuo ole erojen puolustamista? "Hyppäät" silmille kun kritisoin eroja. Turhia eroja! Tästä ei tarvitse muiden ottaa itseensä, tietääkseni en ole missään vaiheessa sanonut KAIKKIA EROJA turhiksi. Enkä ylistänyt ydinperhettä ainoana oikeana, missään vaiheessa.
Myös tuollainen "sä et tiedä näistä asioista yhtään mitään" on aika lapsekasta. Tuo seksuaalisuus-asia ja sen synty ja kaikki siihen liittyvä on niiiiiin laaja asia ettei sen käsittelyyn tämän illan tunnit riittäisi jos sitä alkaisi avata. Kyse on todellakin aika paljon laajemmasta kuin mainitsemasi. Teinikin on vielä lapsi vaikka vartalo olisi kuin aikuisen. Kommenttisi paljosta kokemuksesta kyllä herättää enemmän säälin kuin mitään muita tunteita. Oletkohan vähän liikaakin kokenut mikä olisi voinut jäädä kokematta - ainakin vielä teini-ikäisenä.
"Mitä sitten vaikka turhia eroja tapahtuu" Juuri näinhän kaikki itsekkäät, omaan napaan tuijottavat ajattelee. Ei se minulle kuulukaan, mutta silloin kuuluu ja näkyy kun lapset on niitä sijaiskärsijöitä!
Mutta sehän on tätä nykymaailmaa, "mitä väliä vaikka tuolla ojan pohjalla makaa joku hakattuna, eihän mua satu, joku toinen saa mennä kattoo, enkä soita ambulanssia kun akku on vähissä ja pitää face päivittää". Ja mistähän ihmeestä tuokin viimeinen kommenttisi piti vetää? Kiitos kysymästä, oma elämäni on rikasta (en nyt tarkoita lompakon paksuutta), sisältörikasta ja pidän elämää suurena lahjana ja iloitsen joka päivästä ihanien ihmisten ympärillä ja lähellä. Olen saanut niin paljon mistä en olisi edes osannut haaveilla vuosia vuosia sitten. Ainoat negatiiviset ihmiset joihin olen törmännyt näyttää olevan suomi24:n keskustelupalstoilla, kuvastaneeko jollain tavalla tätä aikakautta ja sen ihmisiä. Nähtävästi - ikävä kyllä.

Etköhän sinä ruikutiruikuti itse kirjoitellut hieman kärkkäästi ja ilkeästikin tuolla ylempänä, joten ihmettelen suuresti miksi niin nostit maitosi, kun joku muu oli kanssasi eri mieltä. Hienoa, että osaat arvostaa sitä mitä olet saanut, mutta otatko yhtään huomioon että kaikki eivät ole välttämättä samaa saanut. Täällä palstalla voi kirjoitella katkeroituneita ihmisiä, jotka ovat yksinäisiä, syrjäytyneitä, sairaita ym. Eikä nuo kaikki asiat ole pelkästään ihmisestä itsestään kiinni.
Juttusi kuulostaa erikoiselta siinä mielessä, että viittaat kirjoituksessasi salassapitovelvollisuuteen ym. eli annat käsityksen kuin olisit asiantuntija. Kukaan asiantuntija ei kuitenkaan kirjoittaisi niinkuin sinä kirjoitat. Ensinnäkin puhut siitä ja oikeastaan tuomitset ihmisiä siitä, että he eivät edes yritä pelastaa liittoaan. Moni yrittää pelastaa liittoaan, mutta kaikki eivät vain pysty/osaa/kykene. Osalla varsinkin miehistä saattaa olla niin vahvoja ongelmia tunnepuolella, että vaikka he haluaisivatkin pelastaa liittonsa ja muuttaa toimintaansa, he eivät tähän pysty. Voin sanoa, että se on satuttavaa, mutta toisaaltaa sitä ymmärtää miksi toinen toimi noin ja liitto ei kestänyt.

Ruikutiruikuti kirjoitti:

Kirjoitan tänne vain ja ainoastaan tällä yhdellä nimellä, joten minä en ole sinun ukkomies heilasta kirjoittanut (enkä sellaisesta tiennyt). Luepa ketju uudestaan ja ajatuksen kanssa.
Kuten aloituksessa mainitsin, kritisoin turhia eroja, jotka johtuu puolisoiden haluttomuudesta, kyvyttömyydestä, keskenkasvuisuudesta edes YRITTÄÄ pelastaa liittoa / tehdä asioiden eteen jotain! Ja kiitos kysymästä, tästä on aika laajalti kokemusta, sitä ei tarvitse täällä sen koommin ammattia tai työtehtäviä selvitellen tehdä, salassapitovelvollisuus sitoo. Ja se siitä.
Minua syytät näsäviisaudesta vaikka itse olet siihen ensimmäisenä sortunut. Minua kehoitat lukemaan kirjan jotta "loppuu nillitys" ja tuolle toiselle henkilölle toteat "jos nyt lukea osaat"... fiksuako? Eikö tuo ole erojen puolustamista? "Hyppäät" silmille kun kritisoin eroja. Turhia eroja! Tästä ei tarvitse muiden ottaa itseensä, tietääkseni en ole missään vaiheessa sanonut KAIKKIA EROJA turhiksi. Enkä ylistänyt ydinperhettä ainoana oikeana, missään vaiheessa.
Myös tuollainen "sä et tiedä näistä asioista yhtään mitään" on aika lapsekasta. Tuo seksuaalisuus-asia ja sen synty ja kaikki siihen liittyvä on niiiiiin laaja asia ettei sen käsittelyyn tämän illan tunnit riittäisi jos sitä alkaisi avata. Kyse on todellakin aika paljon laajemmasta kuin mainitsemasi. Teinikin on vielä lapsi vaikka vartalo olisi kuin aikuisen. Kommenttisi paljosta kokemuksesta kyllä herättää enemmän säälin kuin mitään muita tunteita. Oletkohan vähän liikaakin kokenut mikä olisi voinut jäädä kokematta - ainakin vielä teini-ikäisenä.
"Mitä sitten vaikka turhia eroja tapahtuu" Juuri näinhän kaikki itsekkäät, omaan napaan tuijottavat ajattelee. Ei se minulle kuulukaan, mutta silloin kuuluu ja näkyy kun lapset on niitä sijaiskärsijöitä!
Mutta sehän on tätä nykymaailmaa, "mitä väliä vaikka tuolla ojan pohjalla makaa joku hakattuna, eihän mua satu, joku toinen saa mennä kattoo, enkä soita ambulanssia kun akku on vähissä ja pitää face päivittää". Ja mistähän ihmeestä tuokin viimeinen kommenttisi piti vetää? Kiitos kysymästä, oma elämäni on rikasta (en nyt tarkoita lompakon paksuutta), sisältörikasta ja pidän elämää suurena lahjana ja iloitsen joka päivästä ihanien ihmisten ympärillä ja lähellä. Olen saanut niin paljon mistä en olisi edes osannut haaveilla vuosia vuosia sitten. Ainoat negatiiviset ihmiset joihin olen törmännyt näyttää olevan suomi24:n keskustelupalstoilla, kuvastaneeko jollain tavalla tätä aikakautta ja sen ihmisiä. Nähtävästi - ikävä kyllä.

Lue lisää

Ei tuon kanssa kannata aikaa tuhlata. Yksi kuvaavin kommenttinsa tuolla on "mitä sitten jos on tarpeettomia eroja". Hänen puolisona kohdalla se ei oletettavasti ole, kun näkee miten vääntää asiat väkisin puutaheinääsontaa vain väitelläkseen, mut toivottavasti on perheetön trolli.

Ruikutiruikuti kirjoitti:

Kirjoitan tänne vain ja ainoastaan tällä yhdellä nimellä, joten minä en ole sinun ukkomies heilasta kirjoittanut (enkä sellaisesta tiennyt). Luepa ketju uudestaan ja ajatuksen kanssa.
Kuten aloituksessa mainitsin, kritisoin turhia eroja, jotka johtuu puolisoiden haluttomuudesta, kyvyttömyydestä, keskenkasvuisuudesta edes YRITTÄÄ pelastaa liittoa / tehdä asioiden eteen jotain! Ja kiitos kysymästä, tästä on aika laajalti kokemusta, sitä ei tarvitse täällä sen koommin ammattia tai työtehtäviä selvitellen tehdä, salassapitovelvollisuus sitoo. Ja se siitä.
Minua syytät näsäviisaudesta vaikka itse olet siihen ensimmäisenä sortunut. Minua kehoitat lukemaan kirjan jotta "loppuu nillitys" ja tuolle toiselle henkilölle toteat "jos nyt lukea osaat"... fiksuako? Eikö tuo ole erojen puolustamista? "Hyppäät" silmille kun kritisoin eroja. Turhia eroja! Tästä ei tarvitse muiden ottaa itseensä, tietääkseni en ole missään vaiheessa sanonut KAIKKIA EROJA turhiksi. Enkä ylistänyt ydinperhettä ainoana oikeana, missään vaiheessa.
Myös tuollainen "sä et tiedä näistä asioista yhtään mitään" on aika lapsekasta. Tuo seksuaalisuus-asia ja sen synty ja kaikki siihen liittyvä on niiiiiin laaja asia ettei sen käsittelyyn tämän illan tunnit riittäisi jos sitä alkaisi avata. Kyse on todellakin aika paljon laajemmasta kuin mainitsemasi. Teinikin on vielä lapsi vaikka vartalo olisi kuin aikuisen. Kommenttisi paljosta kokemuksesta kyllä herättää enemmän säälin kuin mitään muita tunteita. Oletkohan vähän liikaakin kokenut mikä olisi voinut jäädä kokematta - ainakin vielä teini-ikäisenä.
"Mitä sitten vaikka turhia eroja tapahtuu" Juuri näinhän kaikki itsekkäät, omaan napaan tuijottavat ajattelee. Ei se minulle kuulukaan, mutta silloin kuuluu ja näkyy kun lapset on niitä sijaiskärsijöitä!
Mutta sehän on tätä nykymaailmaa, "mitä väliä vaikka tuolla ojan pohjalla makaa joku hakattuna, eihän mua satu, joku toinen saa mennä kattoo, enkä soita ambulanssia kun akku on vähissä ja pitää face päivittää". Ja mistähän ihmeestä tuokin viimeinen kommenttisi piti vetää? Kiitos kysymästä, oma elämäni on rikasta (en nyt tarkoita lompakon paksuutta), sisältörikasta ja pidän elämää suurena lahjana ja iloitsen joka päivästä ihanien ihmisten ympärillä ja lähellä. Olen saanut niin paljon mistä en olisi edes osannut haaveilla vuosia vuosia sitten. Ainoat negatiiviset ihmiset joihin olen törmännyt näyttää olevan suomi24:n keskustelupalstoilla, kuvastaneeko jollain tavalla tätä aikakautta ja sen ihmisiä. Nähtävästi - ikävä kyllä.

Lue lisää

Jos siellä ojanpohjalla makaa verissään joku, niin mistä sen tietää, että se on hakattu? Jos on epäilyskin jostain rikoksesta ja että uhri makaa ojassa, niin ei sinne saa mennä sekoittamaan. Riittää että on paikalla ja soittaa 112:een ja selostaa tilanteen. Sä varmaan kyllä menisit sinne ojaan kääntelee siellä olijaa ja huonossa jamassa pahentaisit hänen tilaansa. Eikö sulle edes sen verran ole opetettu? Ei tietenkään. Mutta ei se estä sua arvostelemasta nuorempia. Sitäpaitsi - vain jotku keski-ikäiset käyttää facea.

No ei mun tarvii lukea sitä minkä sanomaksi mä sya syyttelin, rapatessa roiskuu. Sori siitä - kuten yksi julkisuuden henkilö muinoin sanoi.

Aika lapsellista on myös sinun luoda vastakkainasettelua; sinä vanha ja viisas - minä nuori ja kokematon. Tyypillistä vanhemman ihmisen käytöstä.

"Ainoat negatiiviset ihmiset joihin olen törmännyt näyttää olevan suomi24:n keskustelupalstoilla" - "kyllä minä nyt niin mieleni pahoitin".
On hyvinkin fiksua sanoa, et sulle tekis hyvää lukee se kirja, nii sä saisit hieman lisää näköalaa sinne sun norsunluutorniisi. Ja vaikka perään se Kyrön Mielensäpahoittajan kirja.

kyllälapsetkärsii kirjoitti:

Ei tuon kanssa kannata aikaa tuhlata. Yksi kuvaavin kommenttinsa tuolla on "mitä sitten jos on tarpeettomia eroja". Hänen puolisona kohdalla se ei oletettavasti ole, kun näkee miten vääntää asiat väkisin puutaheinääsontaa vain väitelläkseen, mut toivottavasti on perheetön trolli.

Lue lisää

Niin, et kyllä edes sinä kyennyt siihen vastaamaan; että "mitä sitten jos on tarpeettomia eroja"? Pitääkö kaikkien koettaa pysyä "kynsin hampain" liitossaan ja koettaa sopia asiat? Kuka määrittelee tarpeettoman ja tarpeellisen eron?

Helppoahan se näyttää olevan sullekin osoitella et mitä mä oon kirjoitellut, mutta miks sulla itsellä ei oo mitään sanottavaa varsinaiseen aiheeseen? Osoittaa vain sen, ettet sä itse oo reppanaa kumoisempi.

kyllälapsetkärsii kirjoitti:

Ei tuon kanssa kannata aikaa tuhlata. Yksi kuvaavin kommenttinsa tuolla on "mitä sitten jos on tarpeettomia eroja". Hänen puolisona kohdalla se ei oletettavasti ole, kun näkee miten vääntää asiat väkisin puutaheinääsontaa vain väitelläkseen, mut toivottavasti on perheetön trolli.

Lue lisää

Olen täysin samaa mieltä kanssasi! Nuori ja kaikkitietävä, näköjään myös liikaa tuohon ikäänsä kokenut yrittää kääntää mustan valkoiseksi.
Kutsun aloittaja on kuitenkin ihan täyspäinen ja asiallinen kommentoija! Olen myös hänen kanssaan samalla linjalla...

Minä olin se kirjoittaja joka toi julki tuon " ukkomiehen heilan".
Hänhän itse kehui sitä tuolla uskottomuuspalstalla jokunen aika sitten.
Nyt hän ilmoittaa, että suhdetta ei enää ole! Taitaa olla tuuliviiri koko nainen.
Aikamoinen on myös hänen profiilinsa tuon nickin takana! Se on hyvin kuvaava näihin hänen viisasteluihinsa liittyen.
Ei voi muuta sanoa kuin " voi raukkaa".
Tässä meillä on malliesimerkki mitä nämä nykyisin niin muotia olevat erot saavat lapsessa aikaan!!

tässämielipiteeni kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä kanssasi! Nuori ja kaikkitietävä, näköjään myös liikaa tuohon ikäänsä kokenut yrittää kääntää mustan valkoiseksi.
Kutsun aloittaja on kuitenkin ihan täyspäinen ja asiallinen kommentoija! Olen myös hänen kanssaan samalla linjalla...

Minä olin se kirjoittaja joka toi julki tuon " ukkomiehen heilan".
Hänhän itse kehui sitä tuolla uskottomuuspalstalla jokunen aika sitten.
Nyt hän ilmoittaa, että suhdetta ei enää ole! Taitaa olla tuuliviiri koko nainen.
Aikamoinen on myös hänen profiilinsa tuon nickin takana! Se on hyvin kuvaava näihin hänen viisasteluihinsa liittyen.
Ei voi muuta sanoa kuin " voi raukkaa".
Tässä meillä on malliesimerkki mitä nämä nykyisin niin muotia olevat erot saavat lapsessa aikaan!!

Lue lisää

Sori!
Kutsu=ketju

tässämielipiteeni kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä kanssasi! Nuori ja kaikkitietävä, näköjään myös liikaa tuohon ikäänsä kokenut yrittää kääntää mustan valkoiseksi.
Kutsun aloittaja on kuitenkin ihan täyspäinen ja asiallinen kommentoija! Olen myös hänen kanssaan samalla linjalla...

Minä olin se kirjoittaja joka toi julki tuon " ukkomiehen heilan".
Hänhän itse kehui sitä tuolla uskottomuuspalstalla jokunen aika sitten.
Nyt hän ilmoittaa, että suhdetta ei enää ole! Taitaa olla tuuliviiri koko nainen.
Aikamoinen on myös hänen profiilinsa tuon nickin takana! Se on hyvin kuvaava näihin hänen viisasteluihinsa liittyen.
Ei voi muuta sanoa kuin " voi raukkaa".
Tässä meillä on malliesimerkki mitä nämä nykyisin niin muotia olevat erot saavat lapsessa aikaan!!

Lue lisää

"Hänhän itse kehui sitä tuolla uskottomuuspalstalla jokunen aika sitten."

Oonko mä niin siellä tosiaankin sanonu? Ihanko tosiaankin?

tässämielipiteeni kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä kanssasi! Nuori ja kaikkitietävä, näköjään myös liikaa tuohon ikäänsä kokenut yrittää kääntää mustan valkoiseksi.
Kutsun aloittaja on kuitenkin ihan täyspäinen ja asiallinen kommentoija! Olen myös hänen kanssaan samalla linjalla...

Minä olin se kirjoittaja joka toi julki tuon " ukkomiehen heilan".
Hänhän itse kehui sitä tuolla uskottomuuspalstalla jokunen aika sitten.
Nyt hän ilmoittaa, että suhdetta ei enää ole! Taitaa olla tuuliviiri koko nainen.
Aikamoinen on myös hänen profiilinsa tuon nickin takana! Se on hyvin kuvaava näihin hänen viisasteluihinsa liittyen.
Ei voi muuta sanoa kuin " voi raukkaa".
Tässä meillä on malliesimerkki mitä nämä nykyisin niin muotia olevat erot saavat lapsessa aikaan!!

Lue lisää

"Tässä meillä on malliesimerkki mitä nämä nykyisin niin muotia olevat erot saavat lapsessa aikaan!!"

Ai oon vai? Ja ne nykyajan 45-50 -vuotiaat ovat malliesimerkkejä siitä, kuinka he eivät oo kyenneet olemaan sellaisessa liitossa, joka olisi pysynyt kasassa. Kuten vaikka sä?

kauheantuomitsevaa kirjoitti:

Etköhän sinä ruikutiruikuti itse kirjoitellut hieman kärkkäästi ja ilkeästikin tuolla ylempänä, joten ihmettelen suuresti miksi niin nostit maitosi, kun joku muu oli kanssasi eri mieltä. Hienoa, että osaat arvostaa sitä mitä olet saanut, mutta otatko yhtään huomioon että kaikki eivät ole välttämättä samaa saanut. Täällä palstalla voi kirjoitella katkeroituneita ihmisiä, jotka ovat yksinäisiä, syrjäytyneitä, sairaita ym. Eikä nuo kaikki asiat ole pelkästään ihmisestä itsestään kiinni.
Juttusi kuulostaa erikoiselta siinä mielessä, että viittaat kirjoituksessasi salassapitovelvollisuuteen ym. eli annat käsityksen kuin olisit asiantuntija. Kukaan asiantuntija ei kuitenkaan kirjoittaisi niinkuin sinä kirjoitat. Ensinnäkin puhut siitä ja oikeastaan tuomitset ihmisiä siitä, että he eivät edes yritä pelastaa liittoaan. Moni yrittää pelastaa liittoaan, mutta kaikki eivät vain pysty/osaa/kykene. Osalla varsinkin miehistä saattaa olla niin vahvoja ongelmia tunnepuolella, että vaikka he haluaisivatkin pelastaa liittonsa ja muuttaa toimintaansa, he eivät tähän pysty. Voin sanoa, että se on satuttavaa, mutta toisaaltaa sitä ymmärtää miksi toinen toimi noin ja liitto ei kestänyt.

Lue lisää

Toki tilanteita, kohtaloita, ihmissuhteita jne on monenmoisia. Aina kaikkeen ei voi itse vaikuttaa. Mutta on hyvin paljon asioita joihin voi vaikuttaa. Katkeruus ei ole ulkopuolelta tuleva asia, vaan täysin pään sisältä - ihmisestä itsestään lähtevä tunne ja tila. Kuten myös yksinäisyys. Ei kukaan toinen sieltä kotoa tule hakemaan jos ei itse tee edes jonkinlaista askelta ja aloitusta eteenpäin. Tässä tullaan siihen toisesta välittämiseen ja lähimmäisestä huolehtimiseen josta jokainen on vastuussa. Täällä edustan omaa itseäni ja omaa näkemystäni - ammatistani ja työnantajastani huolimatta. Suomessa iso ongelma on se, että missään koskaan et voisi oikeasti puhua asioista niiden oikeilla nimillä, syystä että aina joku syyllistyy -ottaa itseensä. Kaikelle ja kaikesta löytyy puolesta puhujia ja asioiden hyssyttelijöitä. Asia etenee ja silloin tapahtuu jotain positiivista, kun edes yksikin tämän ketjun lukijoista tunnistaa itsensä ja herää ajattelemaan -että hei, oliskohan tässä jotain josta voisin ottaa opikseni ja kasvaa ajatusmaailmaltani yhden (vaikka puolen sentin) askeleen eteenpäin.

RR02X kirjoitti:

Jos siellä ojanpohjalla makaa verissään joku, niin mistä sen tietää, että se on hakattu? Jos on epäilyskin jostain rikoksesta ja että uhri makaa ojassa, niin ei sinne saa mennä sekoittamaan. Riittää että on paikalla ja soittaa 112:een ja selostaa tilanteen. Sä varmaan kyllä menisit sinne ojaan kääntelee siellä olijaa ja huonossa jamassa pahentaisit hänen tilaansa. Eikö sulle edes sen verran ole opetettu? Ei tietenkään. Mutta ei se estä sua arvostelemasta nuorempia. Sitäpaitsi - vain jotku keski-ikäiset käyttää facea.

No ei mun tarvii lukea sitä minkä sanomaksi mä sya syyttelin, rapatessa roiskuu. Sori siitä - kuten yksi julkisuuden henkilö muinoin sanoi.

Aika lapsellista on myös sinun luoda vastakkainasettelua; sinä vanha ja viisas - minä nuori ja kokematon. Tyypillistä vanhemman ihmisen käytöstä.

"Ainoat negatiiviset ihmiset joihin olen törmännyt näyttää olevan suomi24:n keskustelupalstoilla" - "kyllä minä nyt niin mieleni pahoitin".
On hyvinkin fiksua sanoa, et sulle tekis hyvää lukee se kirja, nii sä saisit hieman lisää näköalaa sinne sun norsunluutorniisi. Ja vaikka perään se Kyrön Mielensäpahoittajan kirja.

Lue lisää

Ajatteletko sinä ollenkaan mitä kirjoitat? Jos luet tuon kirjoituksesi uudelleen niin mietihän kumpi tässä enemmän ikä-korttia käyttää? Minulle biologisella iällä eli syntymävuodella ei ole juurikaan merkitystä, vain sillä henkisellä iällä mikä monesti aika selkeästi tulee ilmi jo muutamasta lauseesta. Voi olla parikymppinen ihminen joka henkisesti on lähempänä nelikymppistä ajatusmaailmaltaan ja päinvastoin. ! Jos ojassa makaa ihminen, todellakin menisin häntä auttamaan. Suurempi todennäköisyys on se, että hän makaa verissään itse aiheutettuna humalassa kuin toisen pahoinpitelemänä. Ja vaikka olisi toisen pahoinpitelemämä, asennosta näkee onko selkäydinvamma mahdollinen - yleensä ei. Eri asia autokolari tms. Todellakin pitäisi mennä kokeilemaan pulssi, hengitys, aloittaa mahdollinen elvytys ja sen jälkeen huolehtia muuta apua paikalle.
Kiitos vinkistä, Mielensä pahoittaja -kirjan olen jo lukenut. Hyvää huumoria joka iskee minuun. Tuo toinen kirja on vieras, mutta sen aion hankkia jos vain paikallisesta kirjastosta löytyy. Odotan ja toivon saavani siitä uusia ahaa-elämyksiä kun sitä useasti olet jo mainostanut. Sinulle suosittelen Kimmo Takanen: Tunne lukkosi -kirjaa. Ei kannata yrittää yhdessä illassa lukea. Voi olla jopa raskasta, mutta antoisaa. Muutama sivu kerrallaan ajatuksen kanssa ja välillä joutuu palaamaan jopa muutama sivu takaisin. Monelle mietittävää, suosittelen.

Ruikutiruikuti kirjoitti:

Ajatteletko sinä ollenkaan mitä kirjoitat? Jos luet tuon kirjoituksesi uudelleen niin mietihän kumpi tässä enemmän ikä-korttia käyttää? Minulle biologisella iällä eli syntymävuodella ei ole juurikaan merkitystä, vain sillä henkisellä iällä mikä monesti aika selkeästi tulee ilmi jo muutamasta lauseesta. Voi olla parikymppinen ihminen joka henkisesti on lähempänä nelikymppistä ajatusmaailmaltaan ja päinvastoin. ! Jos ojassa makaa ihminen, todellakin menisin häntä auttamaan. Suurempi todennäköisyys on se, että hän makaa verissään itse aiheutettuna humalassa kuin toisen pahoinpitelemänä. Ja vaikka olisi toisen pahoinpitelemämä, asennosta näkee onko selkäydinvamma mahdollinen - yleensä ei. Eri asia autokolari tms. Todellakin pitäisi mennä kokeilemaan pulssi, hengitys, aloittaa mahdollinen elvytys ja sen jälkeen huolehtia muuta apua paikalle.
Kiitos vinkistä, Mielensä pahoittaja -kirjan olen jo lukenut. Hyvää huumoria joka iskee minuun. Tuo toinen kirja on vieras, mutta sen aion hankkia jos vain paikallisesta kirjastosta löytyy. Odotan ja toivon saavani siitä uusia ahaa-elämyksiä kun sitä useasti olet jo mainostanut. Sinulle suosittelen Kimmo Takanen: Tunne lukkosi -kirjaa. Ei kannata yrittää yhdessä illassa lukea. Voi olla jopa raskasta, mutta antoisaa. Muutama sivu kerrallaan ajatuksen kanssa ja välillä joutuu palaamaan jopa muutama sivu takaisin. Monelle mietittävää, suosittelen.

Lue lisää

"Sinulle suosittelen Kimmo Takanen: Tunne lukkosi -kirjaa. Monelle mietittävää, suosittelen."

Otan vihjeestäsi kiinni ja koetan lukea sen. Ihan tuntematonta teos, näin ekalla kuulemalla. Ellei sitten aihe ole jotain sellaista asiaa sivuavaa, mitä oon joskus lueskellut tai opiskellut. Mut sen näkee sit, kunhan mä sen kirjan löydän.

Kaikki nuo kuvaamasi juhlahetket riippuvat paljon niistä eronneista vanhemmista ja heidän väleistään aivan niinkuin muidenkin kummankin eronneen osapuolen suvun väleistä. Juttusi haiskahtaa pahasti itselleen huonossa liitossa pysyttelevän, märttyyrin kirjoittelulta. Sinun mielestä jokainen eroava on epäluotettava, niinkö? Usko pois, että lapset saattavat oikeasti kärsiä enemmän siitä että vanhemmat pysyy yhdessä. Yksi merkittävä asia on parisuhdemalli. Lapset voivat saada kylmien tunteiden parisuhdemallin, puolisolleen valehtelevan ihmisen parisuhdemallin, puolisoaan pettävän parisuhdemallin ym. Joo ei välttämättä ole päihdeongelmaa eikä hakkaamista, mutta entäs tuo muu puoli.

niinkukakärsii kirjoitti:

Kaikki nuo kuvaamasi juhlahetket riippuvat paljon niistä eronneista vanhemmista ja heidän väleistään aivan niinkuin muidenkin kummankin eronneen osapuolen suvun väleistä. Juttusi haiskahtaa pahasti itselleen huonossa liitossa pysyttelevän, märttyyrin kirjoittelulta. Sinun mielestä jokainen eroava on epäluotettava, niinkö? Usko pois, että lapset saattavat oikeasti kärsiä enemmän siitä että vanhemmat pysyy yhdessä. Yksi merkittävä asia on parisuhdemalli. Lapset voivat saada kylmien tunteiden parisuhdemallin, puolisolleen valehtelevan ihmisen parisuhdemallin, puolisoaan pettävän parisuhdemallin ym. Joo ei välttämättä ole päihdeongelmaa eikä hakkaamista, mutta entäs tuo muu puoli.

Lue lisää

Sinäkö se käskemällä paremmiksi muutat. Et muuta ja siksi sinä ja erot on perseestä.

iokjjkl kirjoitti:

Sinäkö se käskemällä paremmiksi muutat. Et muuta ja siksi sinä ja erot on perseestä.

Taisi "niinkukakärsii" olla oikeassa, kun sä noin hermostuit. Löysitkö itsesi joukosta?

Lapset kärsii erosta kyllä, mutta vielä enemmän he voivat kärsiä vanhempien huonosta suhteesta. Nämä ovat vaikeita asioita ja siksi ne tekevätkin eropäätöksetkin monesti vaikeiksi. Asiantuntijat kyllä muistuttavat siitä, että perhe-elämä ja parisuhde ei saisi perustua pelkälle lasten hyvinvoinnille vaan lastenkin kasvun tukikohta ja turva on vanhempien hyvinvointi ja toimiva parisuhde. Tämä pätee niin ydinperheisiin kuin myös uusperheisiin ja eronneisiin, jotka miettivät ja osin pelkäävätkin sen uuden suhteen muodostamista. Eronneidenkin on tärkeä muistaa, että elämä ei saa pyöriä liikaa lapsen ympärillä ja ettei uudesta parisuhteen muodostamisesta kannata luopua omien palkojen vuoksi. Tottakai eronneena parisuhteet ovat haasteellisempia, mutta monesti vaivan arvoisia ja lapsillekin tyytyväinen äiti tai isä on paljon parempi vaihtoehto. Kunhan muistaa, että vaikka itse erosta toipuisi nopeaankin (osa käsitellyt eron pitkälle jo suhteen loppuvaiheessa) niin lapsille tarvitsee antaa riittävästi aikaa toipua erosta ja vasta sitten, kun uusi suhde on kestävällä pohjalla esitellä uusi kumppani lapsille.

järjelläjatunteellla kirjoitti:

Lapset kärsii erosta kyllä, mutta vielä enemmän he voivat kärsiä vanhempien huonosta suhteesta. Nämä ovat vaikeita asioita ja siksi ne tekevätkin eropäätöksetkin monesti vaikeiksi. Asiantuntijat kyllä muistuttavat siitä, että perhe-elämä ja parisuhde ei saisi perustua pelkälle lasten hyvinvoinnille vaan lastenkin kasvun tukikohta ja turva on vanhempien hyvinvointi ja toimiva parisuhde. Tämä pätee niin ydinperheisiin kuin myös uusperheisiin ja eronneisiin, jotka miettivät ja osin pelkäävätkin sen uuden suhteen muodostamista. Eronneidenkin on tärkeä muistaa, että elämä ei saa pyöriä liikaa lapsen ympärillä ja ettei uudesta parisuhteen muodostamisesta kannata luopua omien palkojen vuoksi. Tottakai eronneena parisuhteet ovat haasteellisempia, mutta monesti vaivan arvoisia ja lapsillekin tyytyväinen äiti tai isä on paljon parempi vaihtoehto. Kunhan muistaa, että vaikka itse erosta toipuisi nopeaankin (osa käsitellyt eron pitkälle jo suhteen loppuvaiheessa) niin lapsille tarvitsee antaa riittävästi aikaa toipua erosta ja vasta sitten, kun uusi suhde on kestävällä pohjalla esitellä uusi kumppani lapsille.

Lue lisää

Juuri noin.

Tärkeää olisi myös eron jälkeen antaa lapsilleen "lupa" pitää ex-puolisonsa uudesta kumppanista eikä puhua exästään pahaa lapsille. Monesti lapsia häiritsee erossa kaikkein eniten vanhempien toraisat välit, ja ex-puolison ja tämän uuden kumppanin arvostelu. Lapsen on vaikea toipua koskaan erosta, jos eronneet vanhemmatkaan eivät toivu. Ja päinvastoin. Jos vanhemmat toipuvat erosta, huolehtivat lapsesta, käyttäytyvät "siististi", niin lapsella ei ole mitään hätää. Hän tuntee olonsa turvalliseksi erosta huolimatta.

Lisään vielä, että joillekin vanhemmille on itselleen tarpeellista, ettei lapsi "sopeudu" eroon. Näin hän yrittää eron jälkeenkin, vaikka vuosia, syytellä ja arvostella exää. Etenkin jos itse on tullut jätetyksi.

niinkukakärsii kirjoitti:

Kaikki nuo kuvaamasi juhlahetket riippuvat paljon niistä eronneista vanhemmista ja heidän väleistään aivan niinkuin muidenkin kummankin eronneen osapuolen suvun väleistä. Juttusi haiskahtaa pahasti itselleen huonossa liitossa pysyttelevän, märttyyrin kirjoittelulta. Sinun mielestä jokainen eroava on epäluotettava, niinkö? Usko pois, että lapset saattavat oikeasti kärsiä enemmän siitä että vanhemmat pysyy yhdessä. Yksi merkittävä asia on parisuhdemalli. Lapset voivat saada kylmien tunteiden parisuhdemallin, puolisolleen valehtelevan ihmisen parisuhdemallin, puolisoaan pettävän parisuhdemallin ym. Joo ei välttämättä ole päihdeongelmaa eikä hakkaamista, mutta entäs tuo muu puoli.

Lue lisää

Kyllä, ja etenkin vanhemmat, teini-ikäiset lapset usein toivovat vanhempiensa eroa (eri syistä). On ihan hevonhumppaa puhua aina eron yhteydessä lasten kärsimyksistä.

järjelläjatunteellla kirjoitti:

Lapset kärsii erosta kyllä, mutta vielä enemmän he voivat kärsiä vanhempien huonosta suhteesta. Nämä ovat vaikeita asioita ja siksi ne tekevätkin eropäätöksetkin monesti vaikeiksi. Asiantuntijat kyllä muistuttavat siitä, että perhe-elämä ja parisuhde ei saisi perustua pelkälle lasten hyvinvoinnille vaan lastenkin kasvun tukikohta ja turva on vanhempien hyvinvointi ja toimiva parisuhde. Tämä pätee niin ydinperheisiin kuin myös uusperheisiin ja eronneisiin, jotka miettivät ja osin pelkäävätkin sen uuden suhteen muodostamista. Eronneidenkin on tärkeä muistaa, että elämä ei saa pyöriä liikaa lapsen ympärillä ja ettei uudesta parisuhteen muodostamisesta kannata luopua omien palkojen vuoksi. Tottakai eronneena parisuhteet ovat haasteellisempia, mutta monesti vaivan arvoisia ja lapsillekin tyytyväinen äiti tai isä on paljon parempi vaihtoehto. Kunhan muistaa, että vaikka itse erosta toipuisi nopeaankin (osa käsitellyt eron pitkälle jo suhteen loppuvaiheessa) niin lapsille tarvitsee antaa riittävästi aikaa toipua erosta ja vasta sitten, kun uusi suhde on kestävällä pohjalla esitellä uusi kumppani lapsille.

Lue lisää

No vittu kyllä huoraamisesta kärsii. Kaikki puhuu ja tietää missä huorattu ja petetty. Missä tehty mitäkin. Miksi erottu ja kumman tekemisistä puhutaan eniten. Kaikki riidat on kaikkien juoruiltavissa. Miten mutsi kosti äijälle ja miten äijää ei oo näkyny kulmilla. Ihanat kivat läheiset ja kivat vanhemmat.

On ihan hyvä purkaa pettymyksen ja vihan tunteitaan niinkuin haistavittihoro tekee. Ilmeisesti, joku on häntä pettänyt ja hänet jättänyt, mikä on tietysti ikävä juttu ja väärin. Tuossa vihan purkamisessa kannattaisi kuitenkin muistaa se mitä tuossa ylempänäkin jotkut niin fiksut, jotka ilmeisesti eron jälkeen ovat pystyneet elämäänsä rakentamaan uudelleen ja ehkä jonkun uudenkin kanssa jatkaneet, ovat todenneet, että sitä ex:ää kohtaankin kannattaisi käyttäytyä asiallisesti vaikka kuinka vituttaisi. Kovissa vihakuohuissa kannattaa muistaa se, että tehtyä ei saa myöhemmin tekemättömäksi vaikka kuinka sitten myöhemmin, kun elämä taas rullaa haluaisi toimia toisin ja se halla minkä lapsille silloin vihakuohuissa tekee voi olla pysyvää. Kiusaa teet siis ennenkaikkea lapsille. Ja vanhan puolisosi kanssa joudut tekemisissä jonkinverran lasten vuoksi olemaan.

oletteaikuisiavai kirjoitti:

On ihan hyvä purkaa pettymyksen ja vihan tunteitaan niinkuin haistavittihoro tekee. Ilmeisesti, joku on häntä pettänyt ja hänet jättänyt, mikä on tietysti ikävä juttu ja väärin. Tuossa vihan purkamisessa kannattaisi kuitenkin muistaa se mitä tuossa ylempänäkin jotkut niin fiksut, jotka ilmeisesti eron jälkeen ovat pystyneet elämäänsä rakentamaan uudelleen ja ehkä jonkun uudenkin kanssa jatkaneet, ovat todenneet, että sitä ex:ää kohtaankin kannattaisi käyttäytyä asiallisesti vaikka kuinka vituttaisi. Kovissa vihakuohuissa kannattaa muistaa se, että tehtyä ei saa myöhemmin tekemättömäksi vaikka kuinka sitten myöhemmin, kun elämä taas rullaa haluaisi toimia toisin ja se halla minkä lapsille silloin vihakuohuissa tekee voi olla pysyvää. Kiusaa teet siis ennenkaikkea lapsille. Ja vanhan puolisosi kanssa joudut tekemisissä jonkinverran lasten vuoksi olemaan.

Lue lisää

Miten tässä kohdin ikään kuin unohtuu asian johtolanka, että lapset kärsii erosta. Siltä istumalta perheenrikkojat ovat kuorossa vaatimassa hyvää käytöstä ihmiseltä, jota vastaa he tekivät halveksittavan rumia tekoja. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Metsä voi myös vaieta ikiajoiksi, kun kipu yltyy liian suureksi. On helpompi yrittää unohtaa menneisyys kaikkine lapsineenkin, kuin tavata tuskan aiheuttajaa. Perheen pettäjän naamaa ei halua edes nähdä, ja muistaa jälleen kerran miten jonkun läheisen petos oli niin perusteellinen, sillä tämä hminen oli niin täysin mätä sinua kohtaan.

Aika ulapalla on kirjoittelu. Usein kuultu toive on, että vanhemmat voisi asua yhdessä, koska kärsitään siitä heittopussina olosta tietyn ikäisenä. Teini-ikäiset on sitten asia erikseen ja heidän ohjailunsa on aika turhaa, kun moraalikäsitys on juuri luotu ja pettäjää ei vaan hyväksytä, eikä sellaisen kanssa haluta olla tekemisissä, olkoon se uusi, ihana kuinka hyvä miellyttäjä tahansa. On mahdollista, että jos teini-ikäinen on kodista, jossa jo kolmannet puolisot menossa, niin silloin taas ajatukset tästä samasta asiasta on aivan omanlaisensa, ehkä kotoa opittuna tapana on heittää puoliso roskiin ja "ostaa" uusi mukava tilalle, että aiheuttaako tuo em. sen toiveen erosta.

Ymmärrän nyt paljon paremmin näiden palstojen kirjoituksia. Täällä tuntuu olevan paljon ihmisiä, joille puolisokin on pelkkä seksiobjekti ja uusi kumppanikin hankitaan vain seksihurmoksen vuoksi. Minkähänlaisia lapsia pelkkiä alapään asioita miettiville kasvaa?
En hyväksy pettämistä, mutta naisten pettäminen ei lähellekään aina tapahdu pelkästään sen mekaanisen seksin kaipuun vuoksi ja jos mies, joka joutuu petetyksi ei edes erotilanteessa pysty miettimään niitä syitä, jotka mahdollisesti johtivat eroon niin hänen eronsa jää käsittelemättä ja samat virheet siirtyy seuraavaan suhteeseen.

faktajuttuja kirjoitti:

Ymmärrän nyt paljon paremmin näiden palstojen kirjoituksia. Täällä tuntuu olevan paljon ihmisiä, joille puolisokin on pelkkä seksiobjekti ja uusi kumppanikin hankitaan vain seksihurmoksen vuoksi. Minkähänlaisia lapsia pelkkiä alapään asioita miettiville kasvaa?
En hyväksy pettämistä, mutta naisten pettäminen ei lähellekään aina tapahdu pelkästään sen mekaanisen seksin kaipuun vuoksi ja jos mies, joka joutuu petetyksi ei edes erotilanteessa pysty miettimään niitä syitä, jotka mahdollisesti johtivat eroon niin hänen eronsa jää käsittelemättä ja samat virheet siirtyy seuraavaan suhteeseen.

Lue lisää

Totta, mutta huomaatko miten miehiä syyllistävä olet yhtä paljon naisista johtuvista syistä?! Kun naisen eron syynä on toinen mies, on mies useinkin aviosuhteessa oleva, ja tulee avioeronsa seurauksena vaihtamaan uuteen suhteeseen suoraan entisen eronsa syitä käsittelemättä.

Ei ollut tarkoitus syyllistää miehiä vaan tottakai teksti koskee ihan kumpaa tahansa sukupuolta. Tosiasia nyt vaan on se, että miehet lähtevät pettämään helpommin pelkän seksin puutteen vuoksi, kun taas naisilla pettämiseen liittyy yleensä tunnepuolenkin asioita. Tätä tarkoitin.

faktajuttuja kirjoitti:

Ymmärrän nyt paljon paremmin näiden palstojen kirjoituksia. Täällä tuntuu olevan paljon ihmisiä, joille puolisokin on pelkkä seksiobjekti ja uusi kumppanikin hankitaan vain seksihurmoksen vuoksi. Minkähänlaisia lapsia pelkkiä alapään asioita miettiville kasvaa?
En hyväksy pettämistä, mutta naisten pettäminen ei lähellekään aina tapahdu pelkästään sen mekaanisen seksin kaipuun vuoksi ja jos mies, joka joutuu petetyksi ei edes erotilanteessa pysty miettimään niitä syitä, jotka mahdollisesti johtivat eroon niin hänen eronsa jää käsittelemättä ja samat virheet siirtyy seuraavaan suhteeseen.

Lue lisää

Olet oikeassa. Juuri ne miehen käsittelemättömät siirtyi seuraavaan suhteeseen ja vaikka hänellä kävi niin hieno tuuri, että sai korkaamattoman, niin se miehen sisään jäänyt pettymys, purkamaton pahaolo sairastutti uuden suhteen. Miehestä tuli pettäjä itse ja kaiken syypää on se vaimo, joka ei ollut niin taitava, että olisi osannut fiksata miehen korvien välisen tilan. Mies haki siis itselleen hoitajan ulkopuolelta, joka ymmärsi ja rakasti, tosin valheelle rakennetusti eli sille valheelle, ettei seksiä ollut. Se on uskomattominta, että joku toisaalla uskoo, ettei seksiä ole, vaikka olisi suoraan sängystä hypännyt vonkaamaan tai vaimo hakkaa, alistaa, vaikka vaan huolta miehestään pitää. Tulee mieleen, että ihan seonneita on joukoittain, ehkä jossakin joukkopsykoosissa huutavat seksiä, seksiä, mulle, mulle seksiä mulle.

Käsitelkää siis eronne ja eläkää niin kauan yksin, että opitte tuntemaan tarpeenne. Ja kun olette valmiita suhteeseen, niin varmistakaa, että kyseessä on toinen samanlainen eronsa käsitellyt ihminen. Muutenhan pyöritte siinä oravanpyörässä puolisoa vaihtaen koko elämänne.

Toisin kuin täällä usein toitotetaan ja monessa paikassa muallakin niin ei se aika kuinka kauan eron jälkeen on yksin ratkaise sitä kuinka hyvin eroon liittyvät asiat on käsitelty. Tämä nyt ihan asiantuntijafaktanakin. Joku saattaa olla vuosiakusia eron jälkeen vielä eroasioita paenneena täysin kykenemätön suhteeseen. Ihmiset on niin erilaisia ja käsittelytavat on niin erilaisia, mutta turha sitä täällä pasltalla on vääntää. Pian eron jälkeiselle suhteelle parasta olisi eronnut-eronnut pari, sillä he voisivat myös toisistaan saada vertaistukea. Vaarana on tietysti se, että suhteesta tulee herkästi erosta selviytymisprosessi, mutta kun sen tiedostaa asiaa voi välttää. Suhteen onnistumisen kannalta on heti alusta lähtien usko suhteeseen ja sen kestävyyteen ja erosta voi ottaa oppia, jota ammentaa heti alusta lähtien.
Itse ymmärsin, että tämä on avioeropalsta ja täällä voi kirjoittaa kaikenlaisista eroista muistakin kuin vain niistä, joita pettäminen on aiheuttanut. Mutta kirjoitetaan täällä sitten ihan mistä tahansa niin eikös joku tule jotain kirjoittamaan pettämisestä. Minusta te, jotka olette tulleet suhteessanne petetyiksi vähättelette muiden eronneiden/eroavien tunteita ja ajatuksia. Tuntuu kuin muilla eroon johtaneilla syillä ei ole mitään merkitystä teidän kokemaanne petetyksi tulemiseen verrattaessa. Ihmisen luottamuksen ja uskon muihin ihmisiin voi parisuhteessa rikkoa niin monella muullakin tavalla kuin panemisella.

faktajuttuja kirjoitti:

Toisin kuin täällä usein toitotetaan ja monessa paikassa muallakin niin ei se aika kuinka kauan eron jälkeen on yksin ratkaise sitä kuinka hyvin eroon liittyvät asiat on käsitelty. Tämä nyt ihan asiantuntijafaktanakin. Joku saattaa olla vuosiakusia eron jälkeen vielä eroasioita paenneena täysin kykenemätön suhteeseen. Ihmiset on niin erilaisia ja käsittelytavat on niin erilaisia, mutta turha sitä täällä pasltalla on vääntää. Pian eron jälkeiselle suhteelle parasta olisi eronnut-eronnut pari, sillä he voisivat myös toisistaan saada vertaistukea. Vaarana on tietysti se, että suhteesta tulee herkästi erosta selviytymisprosessi, mutta kun sen tiedostaa asiaa voi välttää. Suhteen onnistumisen kannalta on heti alusta lähtien usko suhteeseen ja sen kestävyyteen ja erosta voi ottaa oppia, jota ammentaa heti alusta lähtien.
Itse ymmärsin, että tämä on avioeropalsta ja täällä voi kirjoittaa kaikenlaisista eroista muistakin kuin vain niistä, joita pettäminen on aiheuttanut. Mutta kirjoitetaan täällä sitten ihan mistä tahansa niin eikös joku tule jotain kirjoittamaan pettämisestä. Minusta te, jotka olette tulleet suhteessanne petetyiksi vähättelette muiden eronneiden/eroavien tunteita ja ajatuksia. Tuntuu kuin muilla eroon johtaneilla syillä ei ole mitään merkitystä teidän kokemaanne petetyksi tulemiseen verrattaessa. Ihmisen luottamuksen ja uskon muihin ihmisiin voi parisuhteessa rikkoa niin monella muullakin tavalla kuin panemisella.

Lue lisää

Ei ratkaise aika, ei. Ihminen itse ratkaisee. Mitä ratkaisuun vaaditaan? Resursseja (voimavara, toiminnan edellytys) ja kykyä. Ellei niitä ihmisellä ole, ei niitä mistään ulkopuoleltakaan tule. Toisten haukkumisella, etenkin sen exän, ei saavuteta mitään, vaan todistellaan, ettei ihmisellä ole kykyjä ratkaista omia asioitaan, selvitellä ajatuksiaan ja tunteitaan.

Silmitön viha, jota on mm. toisen arvostelu, tuomitseminen, haukkuminen, nimittely jne. on aina peräisin ihmisen epäterveestä narsismista, jossa ollaan kykenemättömiä kohtaamaan omat negatiiviset tunteet. Sitten kiukutellaan ja haukutaan muita.