ahdistuminen tutuista jumalanpalveluksessa

Jotkut ruokkivat :(

En tiedä, mutta uskovaisuus on Suomessa mennyt huonoon suuntaan, heitä on enää vähän, ja Suomessa ei kaikki halua leimautua outoon vähemmistöön, kuten uskovaiseksi. Siksi välttely.

" uskovaisuus on Suomessa mennyt huonoon suuntaan heitä on enää vähän "

Olet täysin väärässä, uskovia ei todellkaan ole VÄHÄN.
Nimikristityt ehkä vähenevät ja hyvä niin, sillä se ei ketään PELASTA eikä muutenkaan auta missään.
Pelkkä penkissä istuminen ei pelasta vaan Kristuksen SISÄINEN TUNTEMINEN.
Ja katsoppa heng.tilaisuuksia niissä on NUORIAKIN enemmän kuin koskaan.

Ja tuokin alla oleva tilaisuus on keskiviikon sateen lähetä, ei mikään nuortenilta.
https://www.youtube.com/watch?v=v2sESvhE0uI&feature=youtu.be

Ja kesämenoksi on myös festarit tulossa, perinteisen Juhannus konferenssin lisäksi..
Ja nämä on vain helareiden juhlia, lisäksi on kirkon suvipäiviä, sun muita.

Jos uskovia ei olisi ei näille olisi järjestäjiä enempää kuin kuulijoitakaan.

" Kesän kohokohta Seinäjoella: SUMMERFEST – Keskellä Elämää 13.-17.7.2016.
Tämä koko perheen konferenssi on kesän paras festari, täynnä uskoa, vapautta, iloa, rakkautta ja Jumalan läsnäoloa.
Hengellisesti voimakkaiden kokousten lisäksi lapsille on omat ruhtinaalliset tilat ja nuorille oma alueensa jossa ulkoilmalava ja paljon muuta.
Pihaa kruunaa ruokakojut joista löytyy kaikkea hillomunkeista kebabiin. Summerfest on enemmän kun konferenssi – se on koko perheen kesäfestari!"

Ja ap:lle, ei se ehkä sinusta johdu, että joku lähtee kesken tilaisuuden, jos Pyhä Henki toimii siellä, niin se voi olla omatunto joka kolkuttaa, ja Jumalanhenki joka vetää parannukseen. Tai saarna on niin tylsä ettei jaksa kuluttaa aikaansa enää siellä..

Mikähän se nimikristitty mahtaa olla?

Näin se on. On siis nimikristillisyyttä, mutta eivät käy missään tilaisuuksissa kuin niissä "pakollisissa". Mutta miksi kävijöitä jotenkin hävettää? Saattaa olla, että moni on joutunut kokemaan syrjintää, jos on ilmaissut olevansa uskossa, ja tullut sen takia araksi.

Ei täällä Espanjassakaan mitään uskonnollisuutta näy, mutta jos on loppiainen tai pääsiäinen, niin kaduilla on kristillisiä kulkueita ja ihmisiä tienvarret täynnä.

>Aika moni kuitenkin jotain lohtua kaipaa itselleen viimeistään siinä vaiheessa, kun lähtölaskenta täältä alkaa...
Tuo koskee vain uskonnollisuuteen jo ennestään taipuvia ihmisiä. Ei-uskonnollinen ei muutu uskonnolliseksi kuoleman lähestyessäkään juuri koskaan. Jostain syystä uskonnoton ei useinkaan pelkää kuolemaa erityisemmin vaan suhtautuu siihen rauhallisesti.

Yleensäkin kristillisyyden häpeämisestä, en minä tosiaan Jeesusta häpeä, vaan itseäni, kun pidän itseäni aika kehnonlaisena kristittynä.

Enkä sitä sano, tietysti marttojakin tarvitaan. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että ihmisistä marttoja on aika iso osa, siinä jää vähän tossun alle. Erityisesti naismarttoja, mahtaako meistä naisista olla peräti 75 % marttoja, 25 marioita. Kaksi marttakälyäkin teki minusta selvää alta aikayksikön. Huh huh. (Tässä ei nyt ollut mistään kristillisyydestä sinänsä kyse, vaan siis luonteeltaan toimeliaita, päällepäsmärimarttoja, joiden on vaikea käsittää, etteivät kaikki ole samanlaisia. Jos heistä riippuisi, toimeliaita kun ovat, mariat hävitettäisiin maan päältä turhina olentoina.)

Täytyy vähän vitsaillakin tässä.

Tuo on kyllä ihan yleinen länsimaalainen piirre. Ei tarvitse kuin tv avata ja katsoa ulkomaisia ohjelmia tai vaikka you tube -videoita. Länsimaissa on aika jumalaton meininki, kaiken mammonan ja seksin palvonnan ja väkivaltaisuuden keskellä. Enkä ole edes kiihkouskovainen. Tämän todetakseen ei tarvitsekaan olla.

Ja varmaan muistat, etteivät suomalaiset big brothereita sun muita keksineet. Suomalaisilla on ehkä vain hieman suorempi tyyli, joten se vaikuttaa karkeammalta, mutta ihan samasta asiasta on kyse ja paremminkin noiden isoisten länsimaiden, jotka big brothereitaan ja muita keksivät, ihailusta. Halutaan suuren maailman tyyliä...Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Ei kysymys ole häpeämisestä, vaan siitä että haluaa olla rauhassa, eikä halua avata suutaan kenellekään puolitutulle. Tutun lähellä olemisesta tulee tunne että on pakko sanoa toiselle jotain.

En tiedä. En ole tavannut tuttuja koskaan kirkossa. Työpaikoilla olen huomannut, ettei ihmisiltä saa millään huomenta. Jos se liittyy siihen suomalaiseen hassuun piirteeseen. Jos ei aiota syvään 170 vuoden ystävyyteen , ei edes tervehditä. Tai sitten se on ujoutta?

Itse olen sellainen ihminen, etten joskus huomaa jotakuta - nyt en puhu kirkosta, hajamielinen kun olen, mutta jos huomaan, niin tervehdin.

Niin kuin sanottu, en ole käynyt aikoihin kirkossa. Kuuntelen radiosta jumalanpalveluksen.

Sitten taas täällähän kirjoittavat lähinnä vapaat suunnat, joten tuskin täältä vastausta saa, pari liberaalia täällä on luterilaisesta kirkosta, mutta käsittääkseni he vasta eivät koskaan kirkossa käykään. Minulla se käymättömyys on eräänlaista tosiaan arkuutta, ettei tarvi ottaa osaa kenenkään kiusaamiseen tai sitten niihin toimiin, joihin en kenties kykenisi (välillä masentunutkin), mutta en minä muutenkaan juokse missään harrastuksissa, joten kaipa se on sitä. En siis usko että kirkossa on kiihkouskovaisia, jotka kävisivät kurkkuuni kiinni.

Samalla tämä on muuten hauska juttu. Vaikka itsekin olen ujo, en osaa kerta kaikkiaan kuvitella että lähtisin painamaan tieheni kesken jumalanpalveluksen vain sen vuoksi, että tuttu sattuisi olemaan lähellä.

Mutta tuskin täältä vastausta saat, täällä on lähinnä vapaista suunnista, ja sitten tosiaan pari liberaalikristittyä meidän kirkosta ja sitten on lähinnä ateisteja, agnostikkoja jne., mutta en usko että tämän palstan ateistit ja agnostikot käyvät kirkossa. On niitä sellaisiakin agnostikkoja, jotka joskus jostain syystä käyvät, mutta en usko täällä olevista käyvän.( Olikohan tuo kuitenkin itsensä lähinnä agnostikoksi mieltävä ja pelkäsi, että luulit hänen tulleen uskoon, joka nyt jostain syystä sitten poikkesi sinne. Kansan Raamattuseurasta on tosin vaikea kuvitella, että sinne agnostikko eksyisi. )

Täällä käy siis hyvin suppea ja pieni popula tätä nykyä, tällä palstalla. Ja nyt on yö, ehkäpä saat huomenna vastauksia.

Sinänsä ihan mielenkiintoista, en ole kyllä kuullut aikaisemmin.

Raamatussa Jumalan tahto on että harhaoppista karta ja uskova ei karta harhaoppista niin on silloin siltä osin välinpitämätön Jumalan määräykselle.

Harhaoppista kun ei ole kartettu niin seura on tehnyt monestaan kaltaisen, liberalain syntiin suvaiten suhtautuvan.

Suomessa on paljon uskovia, jotka eivät karta harhaoppisia vaan jäävät näiden vaiktuspiiriin oleilemaan.

Tellmetruth kirjoitti:

Raamatussa Jumalan tahto on että harhaoppista karta ja uskova ei karta harhaoppista niin on silloin siltä osin välinpitämätön Jumalan määräykselle.

Harhaoppista kun ei ole kartettu niin seura on tehnyt monestaan kaltaisen, liberalain syntiin suvaiten suhtautuvan.

Suomessa on paljon uskovia, jotka eivät karta harhaoppisia vaan jäävät näiden vaiktuspiiriin oleilemaan.

Lue lisää

Mitenkäs se Jeesus Kristus teki? Karttoiko julkisyntisiä?

Ei tuo sellainen tapaus ollut ilmiselvästikään, sillä aloittaja ei vaikuta liberaalilta, jos ei nyt tiukalta konservatiiviltakaan.

Mielestäni tuo omakin seurakuntani oli jonkinlaista keskilinjaa ja kun päätös siitä oli tullut, että ei saa antaa kolehtia kuin yhdelle lähetysjärjestölle, pappi vaikutti paremminkin vähän anteeksipyytävältä, sillä hänen oli vain sitten tehtävä miten joku Hgin alueen seurakuntaneuvosto tai mikä lie oli päättänyt. Ei se nimenomainen seurakunta sitä päätöstä ollut tehnyt.

En ainakaan saarnoissa kuullut mitään kristinuskon sanomasta jyrkästi poikkeavaa.

Kuten sanottu, poistuin sitten paikalta, en tietenkään jumalanpalveluksessa, vaan en sitten enää mennyt, sillä oli tehtävä Salomonin tuomio, enkä voinut asettaa itseänikään niin noloon asemaan, että joka kerta olisin sitten ollut antamatta tuolle yhdelle ainoallekin lähetysjärjestölle. Mutten kuten sanottu, Salomonin tuomio. Ajattelin, että ei anneta sitten kenellekään. Hyvä olikin, että lähdin, sillä heistähän sitten yksi kuolikin Afganistanissa, noista mustalle listalle joutuneista järjestöihin kuuluvista, voimaannuttaessan Afganistanissa olevia naisia. Sehän on maa, jossa ei tietenkään itse kristinuskon sanomaa saa levittää.

Tuli vielä mieleen, että jos se kumminkin oli sitä suomalaisten solmuun menoa, jos jotain yllättävää tapahtuu, kuten joku aivan yllättävä ihminen kirkossa, ja sitten tuo henkilö ei hoksannut, että tässähän olisi aikaa jumalanpalveluksen ajan suunnitella strategiaa ja mitä small talkia puhuu sitten kyseisen henkilön kanssa ja aikaa toipua yllätyksestään.

Tai sitten ei hetki sopinut, ei halunnut sillä hetkellä tavata sitä henkilöä. Onhan esim. aamulla bussipysäkillä unenpöpperössä aika rankkaa, jos siihen tulee joku työkavereista, jonka tiedät katsovan itseäsi hieman vielä kieroon ja täytyy alkaa rasittava esitys, että sosiaalinen tilanne jotenkin saataisiin läpi. Erikoisesti jos siinä on joku sarvikuono, joka ei ymmärrä, että tehdäänpä nyt yhteistyötä, että selvitään jotenkin tästä kiusallisesta tilanteesta. En tiedä miten maaseudulla nykyään, Hgissä se on kyllä tällaista.

Näissä jutuissa maailmankatsomuksella ei ole mitään merkitystä. Nimenomaan sitten vielä noissa tilanteissa olen huomannut, että henkilö, jonka tiedän jo katsovan itseäni kieroon, luulee, että olen niin nuija, etten ole huomannut sitä ja pyrin nyt hänen kanssaan syvälliseen ystävyyteen, vähintään 170 v. kestävään kun yritän vain selviytyä kiusallisesta sosiaalisesta tilanteesta, kun satutaan samalla työpaikalla olemaan töissä.

Niin että siinä on sitten mennyt päivän energia huonosti nukutun yön jälkeen, kun unenpöpperössä sanoo huomenta ja juttelee jotain pientä , ja toinen näyttää kaikin puolin että mitä hemmettiä sinä suutasi avaat. Silloin on huojentunut, jos paikalle sattuu hänen varsinainen kaverinsa yhtäkkiä ja hän alkaa jutella tämän kanssa, vaikka heistä kumpikaan ei olekaan tervehtinyt, mutta huojentunut, ettei tarvitse tuon sarvikuonon kanssa vaihtaa sanaakaan, sillä muutenhan olisi joutunut bussissa puoli tuntia jatkamaan tuota ja sitten töihin päälle, vaikka kaikki energia oli jo valunut. Eikä siitä saanut edes palkkaa, työpäivä oli jo alkanut. Kyllä siellä usein nuo sosiaaliset suhteet työpaikoilla ovat ne rasittavimmat, mitkä vievät energian.

Olen siis tyhjiin puristettu sitruuna ja työpäivä on vasta alkanut tuollaisen "bussikohtaamisen" jälkeen.
Mutta tuskin aloittajan tapauksessa oli kyseessä samanlainen sarvikuono, joka ei vain pitänyt sinusta, sillä hän häpesi jotakin. Nuo henkilöt eivät koskaan häpeä mitään (mitä olen aina ihmetellyt, huomenta ei ole sanottu, ollaan käyttäydytty kaikin puolin täydellisen huonosti, mutta ei edes hävetä).

Hanki elämä.

Eivät käsitykseni mukaan kristityt työpaikoilla uskosta puhukaan, enkä ainakaan itse koskaan keskustele uskonnosta tai politiikasta. En usko että millään työpaikalla kukaan on koskaan tiennyt elämänkatsomustani.

Jehovantodistajia olen kyllä nähnyt puhumassa työpaikoilla.

Mielestäni edesmennyt isäni antoi aikoinaan hyvän neuvonkin tässä asiassa, että ei pidä puhua koskaan uskonnosta ja politiikasta työpaikoilla. Työpaikoillahan riidellään ilman niitäkin.

Tämä nyt on luterilaisuus-palsta, ja koska minut on näemmä työnnetty jo kokonaan Suomen työelämästä ulos, niin nyt satuin tätä mielenkiintoista kysymystä miettimään ja outoa arvoitusta ratkomaan, miksi tuo henkilö peräti poistui kesken jumalanpalveluksen.

mariatyyppiä kirjoitti:

Eivät käsitykseni mukaan kristityt työpaikoilla uskosta puhukaan, enkä ainakaan itse koskaan keskustele uskonnosta tai politiikasta. En usko että millään työpaikalla kukaan on koskaan tiennyt elämänkatsomustani.

Jehovantodistajia olen kyllä nähnyt puhumassa työpaikoilla.

Mielestäni edesmennyt isäni antoi aikoinaan hyvän neuvonkin tässä asiassa, että ei pidä puhua koskaan uskonnosta ja politiikasta työpaikoilla. Työpaikoillahan riidellään ilman niitäkin.

Tämä nyt on luterilaisuus-palsta, ja koska minut on näemmä työnnetty jo kokonaan Suomen työelämästä ulos, niin nyt satuin tätä mielenkiintoista kysymystä miettimään ja outoa arvoitusta ratkomaan, miksi tuo henkilö peräti poistui kesken jumalanpalveluksen.

Lue lisää

Trollit tekee niin :D

MItä minun ei pitäisi uskoa, aloitustako? Onhan tuo henkilö voinut olla vaikka paniikkihäiriöinenkin, joka poistui kirkosta. Tätä on ihan mielenkiintoista arvuutella.

Ratkon tätä vain aikani kuluksi (toki muutakin on tullut tehtyä), vähän kuin sanaristikkoa.

Aloittaja on kyllä täysin oikeassa siinä, että eivät suomalaiset koskaan puhu uskosta ja se on vain henkilökohtainen asia. Ainoastaan jehovantodistajat ja sen sellaiset, ja tuokin eräs paikka oli sellainen iso, missä sitten sattui olemaan pari kappaletta.

Täytyy kyllä sanoa, että en ole nähnyt missään tuputettavan kristinuskoa. En sitten missään. Ja suomalaisista on tosiaankin vaikea sanoa, mihin uskovat, ellei sitten ole suomalainen nainen, joka tulee isoon työpaikkaan mustassa kaavussa, jolloin käy ilmi, että on kääntynyt musliminuskoon, sellainen on kyllä tullut nähtyä. Mutta ei tuokaan nainen siitä uskostaan puhunut muuten. En sitten tiedä, miten muslimit muuten...Ilmeisesti vain rukoilevat matolla tai muuta, mutta ei sen kummempaa.

Tuli vielä mieleen. Tämä on jo ihan oma aiheensa, nimittäin pohdiskelin, onko itselläni Jumalasta puhumattomuus myös sitä, että pitää Jumalaa pyhänä. Tietysti jonkun täytyy puhua ja täytyy tuottaa tekstiä, sillä ei kai kukaan uskoisi, jos ei koskaan kuulisi.

Minullahan on usein jopa näillä palstoilla käytyä tunne, kuin olisin melkeinpä tehnyt syntiä, mainitsemalla Pyhän Jumalan ääneen. Mutta en minä täällä käykään evankelioimassa tai muuta, vaan vain keskustelemassa, mutta tässäkin on tosiaan, mikä kerta kaikkiaan lyö vastaan. Eihän täällä koskaan mitään onnistunutta tule edes sanotuksi.

Sen lisäksi näillähän pilkataan Jumalaa, mikä pilkkaaminen saa aikaan melkein oksennuksen. Tuota pilkkausta voivat aiheuttaa muutkin kuin pelkästään ateistit.