Koulupäivään liitetty jumalanpalvelus kirkossa, päiväkodin pikkukirkko tai aamuhartaus ovat eri asioita kuin suvivirsi perinteisessä kevätjuhlassa. Ne ovat Opetushallituksen mukaan uskonnonharjoitusta, ja koko tilaisuuden luonne on uskonnollinen, toisin kuin kevätjuhlassa.
Suomalaiseen tapakulttuuriin eivät kuulu työnantajan järjestämät jumalanpalvelukset työajalla. Ei niitä enää tarvita kouluihinkaan.
Ev.lut. kirkon toimintatilastojen mukaan perheiden enemmistö ei käy jumalanpalveluksissa edes kerran vuodessa. Koulun ei pidä olla uskonnollisempi kuin suomalainen yhteiskunta. Perheillä ja nuorilla on mahdollisuus jumalanpalveluksiin vapaa-ajallaan.
Jumalanpalvelusten ja hartauksien liittäminen koulun ja päiväkodin päiväohjelmaan rikkoo lasten yhdenvertaista kohtelua ja uskonnonvapautta. Se asettaa toisuskoiset, uskonnottomat, ei-uskonnolliset ja uskontojen suhteen välinpitämättömät perheet eri asemaan ja rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella.
Jumalanpalvelusten organisointi ja markkinointi eivät kuulu kouluviranomaisten tehtäviin. Rehtoreilla ja opettajilla on kylliksi muuta työtä kuin kahden rinnakkaisen ohjelman järjestäminen. Niukoilla resursseilla monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tulee keskittyä koulun yhteisen toiminnan kehittämiseen katsomusten kirjo huomioon ottaen.
Uskonnonharjoitus, kuten rukoileminen, on perusluonteeltaan intiimiä. Uskonnonvapauteen liittyy yksityisyyden suoja.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on katsonut, että julkisen vallan ei tule järjestää tilannetta, joissa joutuu vasten tahtoaan julkiseen valintaan, josta voidaan suoraan tai välillisesti päätellä, onko hän uskonnollinen tai uskonnoton.
Jos jumalanpalveluksia on koulujen vuosiohjelmassa, monille vanhemmille on kiusallista valita, osallistuuko heidän lapsensa jumalanpalvelukseen vai jääkö pois. Monet kokevat, että rehtori tuputtaa jumalanpalveluksiin osallistumista, vaihtoehtoisesta ohjelmasta ei tiedoteta eikä siihen ole panostettu.
Tilanteen painostavuus koskee niin ei-uskonnollisia kuin toisuskoisia, niin kantasuomalaisia kuin uussuomalaisia perheitä.
Vaikka hyvä ja hyvin tiedotettu vaihtoehtoinen ohjelma on parempi kuin huono ohjelma, josta ei kerrota, paras ja kestävä ratkaisu nyky-Suomessa on, että koulut keskittyvät rajallisilla resursseilla kaikille yhteiseen toimintaan.
Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan näin: ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.” Mitäpä jos rehtorit ja opettajakunta suunnittelevat koulun ensi lukuvuoden toiminnan tältä pohjalta?
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2666535/Jumalanpalvelus on eri asia kuin suvivirsi
Suvivirsi on eri asia kuin jumalanpalvelus
22
222
Vastaukset
- jerw
Suvivirsi tuli virsikirjaan 1600-luvun suuren nälänhädän jälkeen ja se alkuperäinen tarkoitus on kiittää Jumalaa siitä, että ilmat ovat lämmenneet ja vilja kasvaa eikä ihmisten tarvitse enää kuolla nälkään.
- trurtuiri
THELOLIHENTAI kirjoitti:
suvivirsi on paskaa
Ja sinä älykäs teini, joka ei tajunnut lukemaansa... anna aivojesi kehittyä 25-vuotiaaksi asti, niin pystyt ehkä muotoilemaan kantasi hieman paremmin
- mnknkden
trurtuiri kirjoitti:
Ja sinä älykäs teini, joka ei tajunnut lukemaansa... anna aivojesi kehittyä 25-vuotiaaksi asti, niin pystyt ehkä muotoilemaan kantasi hieman paremmin
Virsi on laulettu rukous ja siis satavarmasti uskonnollista toimintaa!!
trurtuiri kirjoitti:
Ja sinä älykäs teini, joka ei tajunnut lukemaansa... anna aivojesi kehittyä 25-vuotiaaksi asti, niin pystyt ehkä muotoilemaan kantasi hieman paremmin
lol mä oon jo 25 vuotias
- TuleeMieleen
Koulut voisivat nyt uuden opetussuunnitelman pohjalta lopettaa jumalanpalvelukset osana lukuvuoden päiväohjelmaa. Oppilaat kyllä pääsevät perheidensä mukana kirkkojen jumalanpalveluksiin. (Kevätjuhla on eri asia.)
- Kuusijuhla_riittää
Aivan aluksi totean kokemukseni perusteella, että tämä asia on hieman monisäikeisempi jossain syrjäseudun kirkonkylässä kuin kaupungeissa, joissa kyllä riittää aivan runsauden pulaan asti hengellistä ravintoa perheille, kunhan vain hakeutuvat tarkoituksenmukaisimmiksi katsomiinsa tilaisuuksiin oma-aloitteisesti.
Nyt joulun alla näyttää olevan erityisen paljon koko perheen tilaisuuksia täällä oman kaupunkini evl-seurakunnassa. Koulupiirimme ainoa iltapäiväkerhokin on seurakunnan pyörittämä, samoin näyttää seurakunta tarjoavan jotain varamummotoimintaa.
Minulta ehdoton ei koulun joulu- ja kevätkirkolle näillä kulmilla.
- Sanon.vaaan
Syksyn alussa kannatttaa ilmoittaa kouluun, että oppilas osallistuu ei-uskonnolliseen ohjelmaan, jos jumalanpalveluksia ym. on lukuvuoden ohjelmassa.
Kun osallistujien määärä kasvaa, vaihtoehtoista ohjelmaa ryhdytään kehittämään opettajakunnan toimesta.
Vaihtoehtoinen ohjelma ei ole vain elämänkatsomustiedon oppilaita vasrten, vaan myös uskonnonopetuksessa olevat opppilaat voivat osallistua ei-uskonnolliseen ohjelmaan. - Lukija.huomioit
”Joulukirkko” on jumalanpalvelus jaa siten eri asia kuin koulun joulujuhla!
Koulupäivään liitetty ”joulukirkko” eli jumalanpalvelus kirkossa tai päiväkodin pikkukirkko ovat eri asioita kuin yksittäinen virsi perinteisessä koulun joulujuhlassa. Jumalanpalvelus ja hartaus ovat Opetushallituksen mukaan uskonnonharjoitusta, ja koko tilaisuuden luonne on silloin uskonnollinen, toisin kuin koulun yhteisessä juhlassa.
Suomalaiseen tapakulttuuriin eivät kuulu työnantajan järjestämät jumalanpalvelukset työajalla. Ei niitä enää tarvita kouluihinkaan. Ev.lut. kirkon toimintatilastojen mukaan perheiden enemmistö ei käy jumalanpalveluksissa edes kerran vuodessa, joulunakaan. Koulun ei pidä olla uskonnollisempi kuin suomalainen yhteiskunta. Perheillä ja nuorilla on mahdollisuus ”joulukirkkoihin” ja muihin jumalanpalveluksiin vapaa-ajallaan.
Jumalanpalvelusten ja hartauksien liittäminen koulun ja päiväkodin päiväohjelmaan rikkoo lasten yhdenvertaista kohtelua ja uskonnonvapautta. Se asettaa toisuskoiset, uskonnottomat, ei-uskonnolliset ja uskontojen suhteen välinpitämättömät perheet eri asemaan ja siten rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella.
Jumalanpalvelusten organisointi ja markkinointi eivät kuulu kouluviranomaisten tehtäviin. Rehtoreilla ja opettajilla on kylliksi muuta työtä kuin kahden rinnakkaisen ohjelman järjestäminen. Niukoilla resursseilla monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tulee keskittyä koulun yhteisen toiminnan kehittämiseen katsomusten kirjo huomioon ottaen.
Uskonnonharjoitus, kuten rukoileminen, on perusluonteeltaan intiimiä. Uskonnonvapauteen liittyy yksityisyyden suoja. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on katsonut, että julkisen vallan ei tule järjestää tilannetta, joissa joutuu vasten tahtoaan julkiseen valintaan, josta voidaan suoraan tai välillisesti päätellä, onko hän uskonnollinen tai uskonnoton.
Jos jumalanpalveluksia on koulujen lukuvuoden ohjelmassa koulupäivän liitettynä, monille vanhemmille on todella kiusallista valita, osallistuuko heidän lapsensa jumalanpalvelukseen vai jääkö siitä pois. Monet kokevat, että rehtori suosittaa eli tuputtaa jumalanpalveluksiin osallistumista, vaihtoehtoisesta päiväohjelmasta ei tiedoteta eikä siihen ole panostettu. Tilanteen painostavuus koskee niin ei-uskonnollisia kuin toisuskoisia, niin kantasuomalaisia kuin uussuomalaisia perheitä.
Vaikka hyvä ja hyvin tiedotettu vaihtoehtoinen ohjelma on parempi kuin huono ohjelma, josta ei kerrota, paras ja kestävä ratkaisu nyky-Suomessa on, että koulut keskittyvät rajallisilla resursseilla kaikille yhteiseen toimintaan.
Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan näin: ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.” Mitäpä jos rehtorit ja opettajakunta suunnittelevat ja toteuttavan koulun toiminnan tältä pohjalta?- Lukija.huomioit
Jos "joulukirkko" kuitenkin on ohjelmassa tarjolla, on mahdollista valita sen sijaan ei-uskonnollinen vaihtoehto. Kulttuuri muuttuu ja tasapainottuu perheiden valinnoilla.
- yru868
Kirjoituksessa ei perustella lainkaan. MIKSI suvivirsi on eri asia, kuin jumalanpalvelus. Asia ainoastaan todetaan alussa yhdessä virkkeessä, eikä siihen palata koko tekstissä
- Sanonp.jopa
No oikein perustuslakivaliokunta ja eduskunnan oikeusasiamies ovat sanoneet, että vaikka yksittäinenkin virsi on kyllä sinänsä uskonnonharjoitusta ("laulettu rukous"), niin koulun yhteisen juhlan yhteydessä se ei tee koko tilaisuudesta uskonnollista, uskonnonharjoitusstilaisuutta. Sen sijaan jumalanpalvelus kirkossa on alusta loppuun uskonnollinen, uskonnonharjoitustilaisuus.
Jos koulun yhteisessä juhlassa, esim. nyt joulujuhlassa, on sen "yksittäisen virren" lisäksi muita uskonnollisia lauluja esimerkiksi kuoron ohjelmistossa ja lisäksi seimikuvaelma, koko tilaisuus muodostuisi monokulttuuriseksi eikä monikulttuuriseksi. Kaiken kukkurana seisomaan nousu enkeli taivaa -virren yhteydessä muuttaa luonnetta jo hurmosmaiseksi hihhuloinniksi?
Jouluhan on useimmissa perheissä varsin sekulaari perhejuhla.
- HulluksiOnMennyt
On se säälittävää, että avaajan mielestä tämä aihe vuodesta toiseen on se SUURIN ongelma Suomen kouluissa! Voi ymmärryksen puutetta!
- Sanonp.jopa
Sitten tässä asiassa on mukana aina kuin paistivahti tämä säälittelevä "poliisi".
- Ammattikasvattaja
Sanonp.jopa kirjoitti:
Sitten tässä asiassa on mukana aina kuin paistivahti tämä säälittelevä "poliisi".
Ehkäpä vain on niin, että enin osa suomalaisista kokee sen toiminnan, jota sinä jaksat täällä vuodesta toiseen jatkaa aika ärsyttäväksi! Onko moinen mahtanut ikinä päähäsi tulla?
Jos opettajana mietin Suomen koulun ongelmia, uskonto ja sen opettaminen ovat niitä vähäisimpiä. Pikemminkin olo on sellainen, että monikin uskontoon liittyvä aihe saattaisi olla tarpeellinen pohdittavaksi kodeissa. Lapsista moni on täysin kyvytön ottamaan muita huomioon. "Tee muille se, mitä toivot itsellesi tehtävän!" on erinomainen ohje nykyaikaankin. En edes ole uskovainen, vaan pikemminkin äärimmäisen kriittinen. Uskonnon opettamista pidän tarpeellisena.
Ajatus siitä, että uskontoon liittyvien asioiden opettaminen jäisi vain uskonnollisten ja uskovaisten ihmisten harteille, on itse asiassa järkyttävä. Nykyisin jos koskaan tarvitaan toisenlaista lähestymistapaa. Kykenetkö ymmärtämään lainkaan pointtiani? - Kuusijuhla_riittää
Ammattikasvattaja kirjoitti:
Ehkäpä vain on niin, että enin osa suomalaisista kokee sen toiminnan, jota sinä jaksat täällä vuodesta toiseen jatkaa aika ärsyttäväksi! Onko moinen mahtanut ikinä päähäsi tulla?
Jos opettajana mietin Suomen koulun ongelmia, uskonto ja sen opettaminen ovat niitä vähäisimpiä. Pikemminkin olo on sellainen, että monikin uskontoon liittyvä aihe saattaisi olla tarpeellinen pohdittavaksi kodeissa. Lapsista moni on täysin kyvytön ottamaan muita huomioon. "Tee muille se, mitä toivot itsellesi tehtävän!" on erinomainen ohje nykyaikaankin. En edes ole uskovainen, vaan pikemminkin äärimmäisen kriittinen. Uskonnon opettamista pidän tarpeellisena.
Ajatus siitä, että uskontoon liittyvien asioiden opettaminen jäisi vain uskonnollisten ja uskovaisten ihmisten harteille, on itse asiassa järkyttävä. Nykyisin jos koskaan tarvitaan toisenlaista lähestymistapaa. Kykenetkö ymmärtämään lainkaan pointtiani?Jo äitini muinoin kutsui koulun lukukausien päättäjäisiä nimillä "kuusijuhla" ja "kevättutkinto".
Itse olisin pystynyt parhaiten virittäytymään joulun tunnelmaan lapsenlapseni kuusijuhlassa vain hänen oman luokkansa laulu-tanssi -esityksen seurattuani: Kaikki oli harjoiteltua, hiottua ja pedagogiset seikat huomioivaa. Ekaluokkalaiset suorastaan ylittivät ikänsä!
Ymmärrän sen, että seimikuvaelma on ohjelmanumero muiden joukossa. Nyt kysynkin, että onko tämä vain minun harhaani, kun koin vieressäni istuvan vanhemman tai isovanhemman hurmokselliseksi hihhuliksi hänen taputtaessaan vain ja ainoastaan tälle spektaakkelille niin, että tärykalvoni olivat hajota? Lisäksi hän lähetti heti älypuhelimellaan kuvan ilmeisesti Facebookiin.
Ei varmaankaan ole pelkoa, että kristikunnan olemassaolo lakkaisi siihen, että esim. minä tai lapseni tai lapsenlapseni emme ulkoisin merkein tunnusta kenties syvällisemminkin perimäämme kasvatusta ja siihen liittyviä arvoja ja perinteitä. Tämä joulujuhla meni juuri ja juuri rajoilla. Onneksi "Enkeli taivaan" oli jätetty pois.
En aio mennä ensi vuonna. Menköön isä, joka on koululautakunnan jäsen. (Tai siis toivottavasti ei enää.) - Sanonp.jopa
Ammattikasvattaja kirjoitti:
Ehkäpä vain on niin, että enin osa suomalaisista kokee sen toiminnan, jota sinä jaksat täällä vuodesta toiseen jatkaa aika ärsyttäväksi! Onko moinen mahtanut ikinä päähäsi tulla?
Jos opettajana mietin Suomen koulun ongelmia, uskonto ja sen opettaminen ovat niitä vähäisimpiä. Pikemminkin olo on sellainen, että monikin uskontoon liittyvä aihe saattaisi olla tarpeellinen pohdittavaksi kodeissa. Lapsista moni on täysin kyvytön ottamaan muita huomioon. "Tee muille se, mitä toivot itsellesi tehtävän!" on erinomainen ohje nykyaikaankin. En edes ole uskovainen, vaan pikemminkin äärimmäisen kriittinen. Uskonnon opettamista pidän tarpeellisena.
Ajatus siitä, että uskontoon liittyvien asioiden opettaminen jäisi vain uskonnollisten ja uskovaisten ihmisten harteille, on itse asiassa järkyttävä. Nykyisin jos koskaan tarvitaan toisenlaista lähestymistapaa. Kykenetkö ymmärtämään lainkaan pointtiani?Ilmeisesti vilpittömästi luulet, että elämänkatsomustiedon opetuksessa ei ole etiikkaa ja että ei olemassa sekulaaria etiikkaa (joka nojaisi esim. ihmisoikeuksiin).
- Sanonp.jopa
Kuusijuhla_riittää kirjoitti:
Jo äitini muinoin kutsui koulun lukukausien päättäjäisiä nimillä "kuusijuhla" ja "kevättutkinto".
Itse olisin pystynyt parhaiten virittäytymään joulun tunnelmaan lapsenlapseni kuusijuhlassa vain hänen oman luokkansa laulu-tanssi -esityksen seurattuani: Kaikki oli harjoiteltua, hiottua ja pedagogiset seikat huomioivaa. Ekaluokkalaiset suorastaan ylittivät ikänsä!
Ymmärrän sen, että seimikuvaelma on ohjelmanumero muiden joukossa. Nyt kysynkin, että onko tämä vain minun harhaani, kun koin vieressäni istuvan vanhemman tai isovanhemman hurmokselliseksi hihhuliksi hänen taputtaessaan vain ja ainoastaan tälle spektaakkelille niin, että tärykalvoni olivat hajota? Lisäksi hän lähetti heti älypuhelimellaan kuvan ilmeisesti Facebookiin.
Ei varmaankaan ole pelkoa, että kristikunnan olemassaolo lakkaisi siihen, että esim. minä tai lapseni tai lapsenlapseni emme ulkoisin merkein tunnusta kenties syvällisemminkin perimäämme kasvatusta ja siihen liittyviä arvoja ja perinteitä. Tämä joulujuhla meni juuri ja juuri rajoilla. Onneksi "Enkeli taivaan" oli jätetty pois.
En aio mennä ensi vuonna. Menköön isä, joka on koululautakunnan jäsen. (Tai siis toivottavasti ei enää.)Kyllä, Kuusijuhla riittää. Eikä se seimikuvaelmakaan ole pakollinen. Osallistuin helsonkilöisen koulu 1.-3.-luokkalaisten" yhteiseen joulujuhlaan, ja koin helpottvana kun siellä ei veisattu virsiä eikä ollut sitä kuvaelmaakaan. Kivoja joululauluja oli ja kivaa lasten esittämää ohjelmaa.
- glfnmkmk
"On se säälittävää, että avaajan mielestä tämä aihe vuodesta toiseen on se SUURIN ongelma Suomen kouluissa! Voi ymmärryksen puutetta!"
Teitpä onnettoman johtopäätöksen! Ja kuvittelet vielä pystyväsi päättelemään mikä on ymmärryksen puute ja mikä ei;-DDDDDDDDDDD
Avajan esille nostama ongelma on tietenkin vain yksi lukuisista.
Miksei sitten tästä saisi keskustella?
- Et-opelta
Ajankohtainen asia.
Toinen ajankohtainen:
Kirkkoon kuulumaton peruskoulun oppilas voi siirtyä uskonnosta elämänkatsomustietoon (ET) milloin vain, huoltajien ilmoituksella, mutta paras aika on lukuvuoden vaihto. Juuri NYT ennen kesälomia kannattaa tehdä ilmoitus koululle. Näin se ehtii vaikuttaa parhaiten opetusjärjestelyihin, kun rehtori tietää ET-ryhmän koon elokuussa alkavalle lukuvuodelle.
Lukiossa on kaksi pakollista uskonnon/eT:n kurssia, ja opiskelija voi itse päättää, kumman aineen pakolliset suorittaa - siis jos EI kuulu kirkkoon. Kirkkoon liitetyille ja kuuluville lukiolaisnuorille on "pakkouskonto". - NoKyllNy
jottain tarttis tehdä!
- Lukija.huom
"Reykjavikin kaupungin säännöt yhteistyöstä uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten kanssa kouluissa, tarhoissa ja kerhoissa.
(Alla puhuttaessa materiaaleista tarkoitetaan painettua tekstiä, kuvia ja elokuvia.)
1. Koulun tehtävä on opettaa uskonnoista ja katsomuksista opetussuunnitelmien ja oppikirjojen mukaan
2. Uskonnolliset ja katsomuksellisten yhdistysten eivät saa harjoittaa toimintaansa koulu- ja työaikana. Tämä koskee kaikkia käyntejä ja materiaalin jakamista.
3. Opettajat ja ohjaajat voivat pyytää kouluihin uskonnollisia ja katsomuksellisia järjestöjä osana opetusta. Se tulee olla opettaja/ohjaajavetoista ja opetussuunnitelman mukaista.
4. Tutustumis- ja muut käynnit kirkoissa ja vastaavissa tulevat olla opettaja/ohjaajavetoisia ja opetussuunnitelman mukaisesti.
5. Oppilaat voivat seurata mutta ei osallistua rituaalisiin seremonioihin eikä saa olla kyse indoktrinaatioista tai materiaalin jakamisesta.
6. Uskonnolliset ja katsomukselliset järjestöt eivät saa järjestää konfirmaatioita ja siihen liittyvää opetusta kouluaikana, ettei se häiritse koulutyötä.
7. Koulujen tulee sopia vanhempien kanssa mitä kriisipalveluja voidaan käyttää. Lähiympäristössä voi olla kyse asiantuntijoista, uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten edustajista tai muita ammattiryhmiä. Jumalanpalvelukset ja rukoilut järjestetään kouluajan ulkopuolella.
8. Perinnelaulut ja tiettyihin vuodenaikoihin kuuluvat virret ja kuvaelmat katsotaan kuuluvan yleissivistykseen ja perinteisiin.
Näillä säännöillä halutaan varmistaa, että kaikkiin uskonto- ja katsomuskuntiin kuuluvat voivat osallistua koulutyöhön. Kristinuskosta ja maailmanuskonnoista, filosofiasta, filosofeista, etiikasta ja islantislaisesta kulttuurista opettaminen on kaikkien kaupungin koulujen tärkeä tehtävä. Indoktrinointi ja vain jostakin yhdestä uskonnosta opettaminen ei kuulu julkisen koulun tehtäviin. Vanhempien tehtävänä on opettaa omaa uskontoaan ja filosofiaansa. Reykjavikin kaupungin henkilökunnan kuuluu toimia Islannin hyväksymien ihmisoikeussopimusten ja konventioiden mukaan.
Jos näiden sääntöjen tulkinnasta tulee erimielisyyttä, ne käsitellään Koulu- ja kerhoneuvostoissa. Koulu- ja kerhoneuvostoissa tulee valita komitea joka arvio kokemuksia vuoden päästä tämän sopimuksen alkamisesta ja käydä läpi ongelmat. Tässä komiteassa tulee olla jäseniä ihmisoikeusneuvostosta (sellainen on osana kaupungin organisaatiota), koulusta, vanhemmista, akateemikoista, uskonnollisista ja katsomuksellisista yhdistyksistä."
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1692970Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha262079- 232034
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.901852Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?691567Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191323Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371222- 101221
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351193Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k91181