Refluksi leikkauksen jälkeen. Tukos ruokatorvessa?

Hei!

Olen aina ennen vain lueskellut täällä, mutta nyt on hätäpäissään kysyttävä apua teiltä kohtalotovereilta.

Olin yksityisellä fundoplikaatio leikkauksessa tämän viikon tiistaina(24.5) ja pääsin kotiin seuraavana päivänä, eli keskiviikkona. Jo siellä ihmettelin leikkauksen jälkeisiä oireita ja vielä enemmän nyt pari päivää kotona oltuani. Nimittäin, kuten kaikki tietävät ja itsekin tiedostin jo etukäteen, että leikkauksen jälkeen pitäisi aluksi olla täysin neste tai korkeintaan sose linjalla ruoan suhteen. Minullehan siis tarjottiin jo samana iltana leikkauksen jälkeen sitä nestemäistä ja helposti nieltävää ruokaa pienissä määrin. Sama kuvio seuraavana aamuna, ennenkä pääsin lähtemään iltapäivällä. Asia mitä en vain silloin todellakaan tajunnut tai osannut pelätä oli mm. mustikka jogurtti mitä minulle syötettiin heti illalla ja seuraavana aamuna, jossa oli joukossa aika runsaasti ihan kunnon mustikoita, vaikkakin vähän lässähtäneitä osittain. Sekä ilmeisesti itse tehtyä mehukeittoa, jossa oli pieniä hedelmän jämiä seassa. En todellakaan tajunnut silloin, että tuo saattaisi olla heti leikkauksen jälkeen ongelma. Mutta siitä lähtien ja yhä edelleen olen kärsinyt siitä, että tuntuu kuin nuo kaikki esim. jogurtissa olleet mustikat(ja palat) olisivat juuttuneet vasta operoituun ruokatorven yläpäähän kiinni, eivätkä edelleenkään ole menneet alas minkään nesteen tai muun kanssa.

Minulla on myös paljon pakollisia lääkkeitä, joita on aamuin ja illoin otettava. Ja niistä ei saa palasiksi tai murskaksi jokaista. Enkä tiennyt siitäkään vaarasta, että ihan pienetkin lääkkeet tai niiden osat voisivat takertua täysin kiinni ja aiheuttaa pahaa tukehtumisen tunnetta/yökkäilyn tapaista. Minulle sairaalassa jopa tarjottiin Arcoxia tulehduskipulääke, joka on varsin kookas ja vaikean mallinen, mutta hoitajat vakuuttelivat, että se on niin pieni kumminkin, ettei se voi jäädä kiinni. No kuinkas kävikään? Järkyttävä kohtaus sen nielaisun jälkeen joka kesti parikin minuuttia ja luulin, että kuolen. Lopulta tilanne helpotti ja sain sen ehkä jotenkin... eteenpäin?

Minulla on siis todennäköisesti tästä syystä ollut leikkauksen jälkeen kovat kurkkukivut ja poltot, sekä entisestään pahentuneet ongelmat. Ja ikäänkuin refluksi olisi edelleen päällä täysillä ja pahentunut vain enemmän kuin ikinä. Ja tämä on jatkuvaa. Tunne on ihan samaa, kuin kunnon kurkkurefluksissa ja kuin mansetti vuotaisi kuin seula kaiken kokoajan ylöspäin. Samoin nesteitä on yhtäkkiä pullahdellut suuhun takaisin yrittäessä juoda tai myöhemmin sen jälkeen. Leikkauksen jälkeen tuo mansetti on ilmeisesti todella turvoksissa ja siihen oli tullut joku mustelma, että se on varmaan hetkellisesti vielä kireämpi kuin keskimäärin.

Tämä on saanut aikaan äärimmäisen hädän ja pelon, että leikkaus olisi täysin epäonnistunut ja kurkku/ääni vaivat olisivat räjähtäneet aivan järjettömiksi, missä ei todellakaan pitäisi olla mitään järkeä tai syytä.

Kirurgiini olen nyt ollut pariin otteeseen yhteydessä ja hän on vakuutellut ja tunnistanut oireet sellaiseksi, että niin kuin olen omassa päässäni ja tuntemusten mukaan pohtinutkin, että ruokaa ja lääkkeitä on takertunut kiinni ja kertynyt jo massaksi, joka aiheuttaa tukoksen, eikä mene milläänlailla alas vatsaan asti. Sen sijaan se poukkoilee(edelleenkin ne mustikan palatkin!) päivät pitkät tuolla ruokatorven yläpäässä ja kurkun alueella edestakasin ja nousee välillä suuhunkin astikin. Ja sitämyöten polttelu ja kurkku/ääni oireet ovat jatkuvat edelleen ja jopa pahemmat. Ennen kun ongelma oli se, että ruoka ei pysynyt mahassa, niin nyt se ei ole päässyt sinne ollenkaan. Tavallaan ihan täysi refluksikon painajainen tämä...

Syyttelen itseäni helposti ja omaa ajattelemattomuutta, mutta kyllä on henkilökuntakin mokannut aika pahasti, jos ovat saaneet aikaan tämän tilanteen heti leikkauksen jälkeen potilaalle vääränlaisella ruoalla.

Täällä syvästi järkyttyneenä ja kamalassa hädässä pohdin siis mitä pitäisi tehdä. Kirurgi on jo toistamiseen ehdottanut menemään päivystykseen ja siellä tähystettäväksi, jolla todennäköinen tukos saataisin avattua ja kulkemaan vihdoin eteenpäin. Tämä on muka jopa aika tavallista leikkauksen jälkeen...? Ja päivystyksessä esimerkiksi tiedetään täysin mitä tehdä ja kuinka tähystää heti leikkauksen jälkeen ilman, että tulee mitään vauriota leikatulle mansetille jne. Riittäisi ilmeisesti ihan vaan tähystysputken työntäminen ruokatorveen ja sieltä tukoksen tökkääminen eteenpäin, ettei vatsaan asti kai edes mentäisi?

Minua itseäni suorastaan hirvittää koko ajatus. On varoiteltu kovasta yskimisestä, yökkimisestä ja varsinkin kunnon oksentamisesta, että se saattaisi löystyttää tai purkaa koko leikkaustuloksen, jos niin pääsee tapahtumaan aikaisin operaation jälkeen. Mutta, tuohan tähystys väkisinkin aiheuttaa kamalat kakomiset ja yökkimiset, ellei jopa lievää oksentelua... Jolleka ei todellakaan voi mitään. Pelkään siis ihan tosissani, että tuo toimenpide menisi vaurioittamaan tai tuhoamaan koko leikkauksen tuloks