Jää armosi vain, ei pellava ja purppura

Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti.
Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita
ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa.
.
Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.
Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.
.
Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'
Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.
.
Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.'
Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon
- sillä minulla on viisi veljeä - todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan'.
.
Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä'.
Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen'.
Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös'."
..................................................................................................................................

Voi miten usein toivommekaan, että saisimme elää sellaista elämää kuin rikas mies: ”Päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa.” Emme haluaisi olla köyhän Lasaruksen paikalla: ”Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan.

"Kun Jeesus kertoo lisää Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä, mielemme muuttuu. Mieleeni nousee Siionin kanteleen laulun sanat: ”Se myös mitä aikaan sain, on kohta poissa ja niin kuin ruoho tuuleen katoaa.

Rikas mies ei ollutkaan osallinen Jumalan armosta. Voiko tällainen olla mahdollista? Eikö Jumala olekaan rakkauden Jumala? Kyllä hän on. Hän on antanut sinustakin kalleimman uhrin, oman Poikansa. Hänessä sinullakin on kaikkien syntiesi anteeksiantamus ja avoin taivas. Mutta niin kamalalta kuin se tuntuukin, moni hylkää Jumalan armon.
Jatkuu...