Metsä elää.

istuttajatar

Pari vuotta sitten päätehakkuu oli kuviolla, jolle ei moneen vuosikymmeneen oltu tehty mitään. Se on mätästetty ja nyt on vuorossa taimien istutus. Siellä on valtavasti metsämansikan taimia, myös vadelman ja herukoiden taimia. Mesimarjakin kukkiii. On jännä seurata, miten metsä elää, ainakin nyt monet kasvit elävöittävät pohjaa. Onhan siellä risuja ja kantojakin, mutta yllättynyt olen siitä, miten valtavasti eri lajeja on. Varmaan perhoset ja muut lentäväiset ovat pian vuorossa. Kaikki kunnia vanhalle metsälle, mutta kyllä nuoruudessakin on puolensa.

23

376

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • omaolivalinta

      Seuraavat 50 vuotta onkin sitten pelkkiä menoja kalliiden istutus ja hoitotöiden kanssa. Siinä ei enää paljoa marjoista ole apua. Jos käytössäsi olisi ollut jatkuva kasvatus saisit ihailla marjojen ohella myös edelleen hyvin tuottavaa metsää, nyt pelkkää avohakkuuraiskiota.

      • istuttajatar

        Mulle taimikonhoito ja istutus ovat sopivaa rääkkiä kropalle. Onhan jatkuvassa kasvatuksessakin metsää hoidettava. Minulla on mm. kuvio, jossa suurien kuusien kantojen ympärille kasvoi tiheä taimikko. Siinä on ollut raivaamista. Itse en käytä raivaussahaa suurempaa konetta, tavallinen metsänkasvatus sopii. Pääasia, että metsä uudistetaan, ei anneta lahota, ei pusikoitua.


      • vainhakkuu

        Mitä tarkoitat raiskiolla? On sitä asenteellista kieltä. Minä en ole vielä yli 70 vuoden ikääni nähnyt yhtään päätehakkuraiskiota. Katsopa sitä raiskiotasi 10 vuoden kuluttua!


    • näinnäkisin

      Aloittaja istuttaa varmaan kuusta.. on niistä wattupuskista vielä riesaa pahimmillaan, mutta niistähän selviää ja hyvää liikuntaa siinä saakin. Monet kasvit tosiaan pääsevät toteuttamaan itseään jopa vuosikymmenien uinumisen jälkeen. Omallakin aukolla söin varsin isoja mansikoita viime vuonna.

      Toisella päätehakkuulla vanhan kuusiholviston poistuessa juurikin jo vuosikymmeniä uinunut kurjenkello pääsi jälleen kukkimaan, ja nyt nuorten koivujen alla, joita olen ennenaikaisesti karsinut vain, jotta valoa riittäisi, on kurjenkello saanut kasvustonsa noin 10-15 neliön alalle kukoistamaan.

      Sitä kukkaloistoa on ilo katsella, ja nyt kun hyvin luonnonmukaisella siementen keruulla kouraan ja siirtämällä muualle, olen esim. ajotien varteen saanut uuden kurjenkello kasvuston, joten metsän jälleen tulevaisuudessa sulkeutuessa, ja kukinnan siellä loppuessa, niistä on sitten iloa kuitenkin uudessa paikassa. Kaikkea ei mitata rahalla, ainakaan minulle.

      • istuttajatar

        Vattupuskien kasvamista odottelen. Mulla on kaksikin kuviota, joilla jo on pieniä alkuja. Kun kymmenisen vuotta sitten oli avohakkuu, koko kylä oli poimimassa. Luulen, että metsämansikat saamme koota rauhassa, niistä ei moni tiedä eikä risukko houkuttele tutkimaan. Vadelmien kanssa on eri juttu, kun näkyvät kauas ja tie kulkee vieressä. Tänään bongasin isoja huopaohdakkeen alkuja. Kuusta istutan, koska maa on rehevää. Koivua on tulossa itsekylväytyneenä. Aika näyttää, miten taimikko elää


      • äänijatkuvalle
        istuttajatar kirjoitti:

        Vattupuskien kasvamista odottelen. Mulla on kaksikin kuviota, joilla jo on pieniä alkuja. Kun kymmenisen vuotta sitten oli avohakkuu, koko kylä oli poimimassa. Luulen, että metsämansikat saamme koota rauhassa, niistä ei moni tiedä eikä risukko houkuttele tutkimaan. Vadelmien kanssa on eri juttu, kun näkyvät kauas ja tie kulkee vieressä. Tänään bongasin isoja huopaohdakkeen alkuja. Kuusta istutan, koska maa on rehevää. Koivua on tulossa itsekylväytyneenä. Aika näyttää, miten taimikko elää

        Samalla voit seurailla niiden istutustaimien kuolinkamppailua puolitoistametrisen vattupusikon keskellä.


      • istuttajatar

        Kuules ny, elämä on paljon hauskempaa, kun näkee myös iloisia asioita. Muutin 46 vuotta sitten paikkakunnalle, jossa asuin 36 vuotta. Hankin peruskartan ja tutkin metsiä. Osuin aina vaan aukoille, joissa kasvoi valtavasti vadelmaa. Poimin, poimin, poimin kaiken vapaa-aikani. Oli 500 litran pakastin. Myöhemmin hiihtelin samassa metsässä ja hyvä metsä sinne oli kasvanut. Asioille voi tehdä jotain, sade kyllä on hyvä asia silloin tällöin. Syön paljon marjoja, lienee osasyy siihen, että vielä 70 -ikäisenä pystyn istuttamaan ja raivaamaan.


      • näinnäkisin
        istuttajatar kirjoitti:

        Kuules ny, elämä on paljon hauskempaa, kun näkee myös iloisia asioita. Muutin 46 vuotta sitten paikkakunnalle, jossa asuin 36 vuotta. Hankin peruskartan ja tutkin metsiä. Osuin aina vaan aukoille, joissa kasvoi valtavasti vadelmaa. Poimin, poimin, poimin kaiken vapaa-aikani. Oli 500 litran pakastin. Myöhemmin hiihtelin samassa metsässä ja hyvä metsä sinne oli kasvanut. Asioille voi tehdä jotain, sade kyllä on hyvä asia silloin tällöin. Syön paljon marjoja, lienee osasyy siihen, että vielä 70 -ikäisenä pystyn istuttamaan ja raivaamaan.

        Aloittaja on oikein positiivisen oloinen. Mukava ketju.. luulin kyllä ensin kolmekymppiseksi hupakoksi, vaikka taitaa sisäisesti sellainen olla vieläkin.. tietoa on tietysti ikä tuonut, en ihan nuori ole itsekään.


      • istuttajatar

        Ihan tyytyväinen olen, kun tänään tein kokonaisen työpäivän. Eli 35 km autolla, taimet autoon klo 8 helteessä ja 15 km metsään. Istutin 410 kuusentainta. Välillä join kivennäisvettä, en syönyt mitään. Ukkonen vähän säikytteli, ei osunut kohdalle. Kello 16.30 urakka oli valmis ja kotiin 50 km. Pystyisin siis tekemään täysiä työpäiviä, mutta nautiskelen ja istutan yleensä 280 tainta päivässä. Loppuviikoksi on muuta ohjelmaa ja urakka on loppusuoralla.


    • VoiHelkkarei

      Toivottavasti kaikki maamme metsätalouden älyllinen tietämys ei esittäynyt aiemmissa kommenteissa; jos näin kävi, niin tilanne on vähintäänkin hälyttävä.

      • näinnäkisin

        Paskahousun kommentti.


    • äänijatkuvalle

      Lukekaa Erkki Lähteen julkaisuja jatkuvan kasvatuksen eduista. Sen jälkeen vattukilojen arvo ei enää tunnukaan niin realistiselta.

      • Lähdekritiikkiä

        Realismi kannattaa muistaa Lähteen kirjoituksia lukiessakin.
        Jatkuvan kasvatuksen kannattajat tuovat usein esiin vain oman menetelmänsä parhaat puolet ja jaksollisen menetelmän huonoimmat puolet.

        Jatkuvassa kasvatuksessa tarvitaan myös taimikonhoitoa. Luonto kun tahtoo kylvää taimet aina liian tiheään, jos niitä ylipäätään tulee. Korjuussa tulee väistämättä myös jonkun verran vaurioita alikasvokseen ja nämä vaurioituneet täytyy poistaa.
        Kasvatettavien puiden valinta on motokuskille hankalaa, jos on paljon alikasvosta/pienempiä puita. Usein männikön alikasvoskuusesta kasvatetaan liian karulle kasvupaikalle uutta "arvo"puuta, vaikka siemenpuu hakkuulla saataisiin uusi männikkö helposti alulle.jne

        Eikä aukkohakkuulla tarvitse tapella vadelmien kanssa, jos uudistus tehdään ajoissa ja oikein. Jos näin toimitaan, varhaisperkaus 4-10 vuoden sisällä riittää. Sen jälkeen saakin ihmetellä, kuinka nopeasti puut kasvaa.

        Omilla jatkuvan kasvatuksen kohteilla(mielestäni osaan menetelmän varsin hyvin) on saanut lähinnä ihmetellä, että miten metsä näyttää vuodesta toiseen samalta. Tätähän jatkuvassa kasvatuksessa ilmeisesti haetaankin?:) eli olen siis hyvin sisäistänyt jatkuvan kasvatuksen idean.


      • 57846646463

        "Omilla jatkuvan kasvatuksen kohteilla(mielestäni osaan menetelmän varsin hyvin) on saanut lähinnä ihmetellä, että miten metsä näyttää vuodesta toiseen samalta."

        Riippuu periodista, jolla asiaa ihmetellään. Päätehakkuuta lähestyvä kuvio voi kokea melko rajun muodonmuutoksen esim. viiden vuoden sisällä. Jatkuvan kasvatuksen kuviolla harvoin saadaan samanlaista efektiä aikaiseksi samassa ajassa.

        "Jatkuvassa kasvatuksessa tarvitaan myös taimikonhoitoa. Luonto kun tahtoo kylvää taimet aina liian tiheään, jos niitä ylipäätään tulee."

        Luonto ei katso sitä, että mille alalle kylvää. Tahtoo kylvää innokkaammin sille muokatulle päätehakkuualalle kuin jatkuvan kasvatuksen kuviolle; voimakkaasti rikkottu maanpinta houkuttelee enemmän itävää kasvustoa kuin muokkaamaton tai vähemmän muokattu.

        Kuitenkin. Suurin osa myös omista tiluksista on kaikkea muuta kuin jatkuvaa kasvatusta. Kokeilua se on vielä minullakin. Parasta metsähoitoa on tietenkin unohtaa sana hoito ja luottaa siihen, että luonto on taitavampi hoitaja kuin ihminen. Mutta eiköhän nämä menetelmät tästä pikkuhiljaa ja ajan kanssa. Lähde puhuu paljon ja varmaan paljolti myös asiaa, mutta koen myös omalla kohdalla hänen kelkkaansa täydellisen hyppäämisen mahdottomaksi (ainakin vielä tässä vaiheessa).


      • istuttajatar

        Minusta metsänhoitotapa riippuu myös siitä, miten paljon pystyy itse tekemään. Meillä on perikuntia ja osakkaina iäkkäitäkin naisihmisiä. On teetettävä paljon töitä ulkopuolisilla. Mieheni pystyi tekemään tarvittaessa kaiken itse eli kaatamaan ja kuljettamaan. Onhan niitä kaiken maailman kevyempiäkin vempeleitä, mutta esim. yksillä messuilla ei tultu meikäläiselle tarkemmin esittelemään. Istutan, raivaan ja nautin metsässä liikkumisesta, siinä on minun panokseni.


      • 8847763636

        "Minusta metsänhoitotapa riippuu myös siitä, miten paljon pystyy itse tekemään"

        Loistava tiivistys. Juuri noin se menee. Ja kun lisää samaan soppaan vielä sen, että miten arvottaa oman työnsä niin ollaan lähellä totuutta. Itse en juuri tuntejani eurota sen vuoksi, että omilla tiluksilla puuhastelu on hauskaa ja se pitää myös kropan kunnossa. Tämä asenne toimii tiettyyn hehtaarimäärään asti; itsellänikin vain rapiat 100 ha melko lailla kangasmaita kaikki, kyllä sillä alalla ehtii harjoittamaan sekä perinteistä että jatkuvaa kasvatusta. Varsinkin kun löytyy kaikki tarpeelliset koneet ja tarpeet.


    • Lähdekritiikkiä

      "Luonto ei katso sitä, että mille alalle kylvää. Tahtoo kylvää innokkaammin sille muokatulle päätehakkuualalle kuin jatkuvan kasvatuksen kuviolle; voimakkaasti rikkottu maanpinta houkuttelee enemmän itävää kasvustoa kuin muokkaamaton tai vähemmän muokattu".

      Eipä katso luonto ei, mihin kylvää. Siksi iäkäs naisihminen ymmärtääkin, että täytyy raivata ja istuttaa;) Minulle voisi joku näyttää sen jatkuvan kasvatuksen alan, jolle tulee sopivasti taimia eikä yksikään vaurioidu hakkuussa. Aukolla taimia tulee useimmiten liikaa, mutta ompahan vara valita.

      Minulla ei ole mitään kyseistä kasvatustapaa vastaan, vaan lähinnä sen kannattajia, jotka kauppaavat menetelmäänsä ainoana oikeana ja vielä taloudellisimpana kasvatustapana, jolla ei ole mitään heikkouksia.

      "luonto on paras metsänhoitaja" Täälläpäin luontoäiti hoitaa metsää ainakin miten sattuu. Nytkin on kuusi kaatunut pienaukon laidalta. Oli mokoma kasvanut ihan luontaisesti juurikäävän vaivaamalle alalle. Vierestä täytyy hakea kohta muut lahovikaiset pois, kun luontoäiti päätti lähettää niihin kirjanpainajiakin. Sitten onkin jo sen verran iso aukko että voin ITSE muokata ja kylvää koivua. Istuttaisin, jos eivät peurat söisi 90% taimista.

      • toisinajattelija.linnaan

        Metsän kasvatus on alistettu suurten metsäyhtiöiden korjuutekniikalle sopivaksi. Isoilla korjuukoneilla ei voi tehdä kuin aukkoa metsään koska ne survovat kaatamattomat puut pilalle. Tämä järjestelmä on Suomessa viety niin pitkälle että jopa oikeuslaitos on lähtenyt siihen mukaan. Monet metsänomistajat on tuomittu oikeudessa 'metsän haaskaamisesta' koska eivät ole suostuneet aukkohakkuuksiin vapaaehtoisesti. Järjestelmä on kuin entisessä Neuvostoliitossa. Jos ei noudata virallista totuutta niin tuomio tulee.


    • äänijaksolliselle

      Itse olen kasvattanut omia metsiäni jo 65 vuotta pelkästään jaksollisella kasvatuksella aukkohakkuita tehden. Tämä on paras tapa uudistaa ja kasvattaa uuttaa sekä tuottavaa metsää. Tosin ostan aina lisää uutta taimikkometsää myös tilalle kaksinkertaisen määrän, kun teen aukkohakkuun metsiini. Pari kuukautta sitten ostin pienen taimikkoisen 10 ha tilan edellisen talvella tehdyn aukkohakkuun kylkiäiseksi. Mitään havaintoja ei ole ollut, että joku laji olisi hävinnyt metsistäni aukkohakkuiden seurauksena, päinvastoin enemmänkin lisääntyneet. Kyllä eläimistö, marjat, sienet ja muut kasvit ovat aina löytyneet paikalle olosuhteiden muututtua niille sopiviksi. Jo useamman vuoden ajan ovat tilani olleet lintuharrastajien suosiossa ja useita harvinaisia lintuhavaintoja on tehty omistamillani tiloilla. Metsäni olivat jokunen vuosi sitten esimerkkinä ja tarkastuksen kohteena siitä, kuinka esimerkillisesti luontoarvot oli otettu huomioon nykyaikaisessa metsänhoidossa. Kysyttiinpä minulta samalla myös suostumusta saako tilojani esitellä jatkossa ympäristöviranomaisten kohteena kuinka luontoa kunnioittaen voidaan metsiä hoitaa aukkohakkuilla. Annoin tähän tietenkin suostumukseni.

      • istuttajatar

        Yllätyin iloisesti, kun mesimsrja kukkii kuviolla, jossa vuosikymmenet on ollut sankka metsä. Aluehan hakattiin kaksi vuotta sitten. Enpä ole aikohin napsinut suuhuni kypsiä mesimarjoja. Jossain ovat muhineet vuosikymmenet. Metsämansikoitakin on, mutta niitä oli jo lapsuudesssani. Homehtuivat synkässä metsässä eikä niitä saanut syödä.


      • näinnäkisin
        istuttajatar kirjoitti:

        Yllätyin iloisesti, kun mesimsrja kukkii kuviolla, jossa vuosikymmenet on ollut sankka metsä. Aluehan hakattiin kaksi vuotta sitten. Enpä ole aikohin napsinut suuhuni kypsiä mesimarjoja. Jossain ovat muhineet vuosikymmenet. Metsämansikoitakin on, mutta niitä oli jo lapsuudesssani. Homehtuivat synkässä metsässä eikä niitä saanut syödä.

        Siis kukkii mesimarja, mutta suuhun napsiminen vielä epävarmaa? Kertonet, jos napsimaan pääset .. aikanaan. Eikös mesimarjallakin ole erikseen pölyttäjäkasvi, ja sitten ne kukkivat marjoo jos marjoo.. ja jos aloittajan nimi on vahingossa marjo, niin marjoo saattoo naurattoo tämä höpellys?

        Muistaisin jotain sellaista, että mesimarjan pellolla kasvattaminenkaan ei ole aina onnistunut.. en kyllä muista, mutta jokin mystinen selitys siihen oli?


    • istuttajatar

      Kävinpä katsastamassa taimien tilan ja ovat vielä hengissä, mutta heinät ja rikkaruohot lihovat. Koskaan ennen en ole nähnyt niin suuria keltapillikkeitä esim. Pitänee käydä usein läpi taimi taimelta, mutta liikuntahan on vain hyväksi. Metsämansikat olivat hävinneet, mutta vadelmia taitaa vähäsen tulla.

      • äänijatkuvalle

        Kävin myös itse katsastamassa viisi vuotta sitten voimakkaasti yläharvennetun kuusikon. Kasvamaan jätetyt kuuset lihovat jo tukkimitoissa ja alusta puskee terhakoita kuusentaimia, heinästä tai rikkaruohosta ei ollut tietoakaan. Mustikoita näyttää tulevan runsaasti kuten aina ennenkin.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      67
      6649
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      28
      4300
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      271
      2730
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2060
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      31
      1603
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1417
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      55
      1131
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1117
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1094
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1051
    Aihe