Puhumisen ja tekojen merkitys

toisenosapuolennäkemys

Aiemmin tässä muutamina päivinä olen lukenut eron läpikäyneiden kirjoituksia ja selviämistä erosta. Usealle erosta kirjoittavalle, erityisesti miehille ero oli tullut yllätyksenä ja lähes puskista ja moni mies kertoi kuinka olisi tehnyt mitä vaan, jos olisi saanut mahdollisuuden edes näyttää tunteensa ja saada suhteen toimimaan. Mutta nyt käsi sydämellä, miehet olisiko tilanne oikeasti ollut tuollainen vai olisiko se ollet vain väliaikainen parannus saada pidettyä se toinen itsellään? Itselläni on nimittäin kokemusta, jonka mukaan se että yritetään saada suhde toimimaan, puhutaan ongelmista, toimitaan eritavoin ym. on pelkkää fuulaa. Toinen on valmis toimimaan ja puhaltamaan yhteen hiileen niin kauan, kun tilanne on "akuutti" ja pelätään että toinen lähtee. Sen jälkeen palataan vanhoihin tapoihin ja toimintaan eikä mikään ole korjaantunut. Itse noilla asioilla huijattuna olen vahvasti sitä mieltä, että vaikka moni saisikin mahdollisuuden korjata suhdettaan ja yrittää yhdessä toisen kanssa saada sitä toimimaan niin se on yhtä turhan kanssa. Ja voin sanoa, että toista se silloin tympäisee monin verroin ja lisäksi voin sanoa, että enpä moiseen rumbaan enää ikinä lähtisi. Eikö kuitenkin ole kaikille sitten helpompaa, että se puoliso lähtee ja kumpikin rakentaa elämänsä uudelleen.
Itse tunsin syvää myötätuntoa äkillisesti jätettyjä kohtaan, mutta lisäksi mietin että tulivatkohan ne nyt oikeasti niin äkisti jätetyiksi eli että mitään ongelmia ei suhteessa ollut.

29

450

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Olikoriittävästi

      Käsi sydämellä,kyllä. Ennenkaikkea se puhuminen niistä ongelmista puolin ja toisin ja pohtia mikä mättää. Minulle tuli pahimpaan aikaan ero,oli hurjat ongelmat työelämässä ,kuten ex:llä. Hän käänsi kelkan hetkessä ja jäin lasten kanssa yksin,niin yksin kuin voi olla. Lisäksi minulla terveysongelmia joita tutkittiin,vaivat jatkuu edelleen. Minulle perhe on tärkein,näin jälkikäteen liikaakin. Jotenkin ex:ä keräsi kehää itselle,ei hän puhunut kahden kesken vaikeuksista minulle ,puolisolle,jota aistin hänellä olevan. Mikä se meissä on ,ennen lähdetään kuin pystytään puhumaan. Nyt vain miettii,ettei puhumattomuus tulisi perintönä lapsille.

    • fgujpobbö

      Saanko kysyä, mitä nämä toisin toimiset ovat ollet parisuhteessasi ihan konkreettisesti?

      Käsi sydämelle, niin eikö ole näin, et harvoin jos koskaan jätettävä voi vaikuttaa toisin toimimisellaan jätetyksi tulemiseen.

      "Toisen pitämiseksi itsellään".? Jo lähtökohtaisesti pidät jätettyä luonnevikaisena. Se on normaali ja tunnettu Fisherin opin mukainen reaktio jätetyksi tulemiseen. Sama asia jonka joudut itsekin käymään läpi. Kenties mielyttääkseni narsismiasi, niin vastaa ihmisen rukoilua ja lupauksia Jumalalleen kuolemaan tuomittuna.

      • toisenosapuolennäkemys

        Itse asiassa kyllä osa jätetyistä tulleista olisi varmasti voinut vaikuttaa siihen, että eivät olisi tulleet jätetyiksi. Esimerkkinä voin ottaa, että jos kommunikaation toimii ja toinen toistaan kuuntelee ja pyrkii paremmin niitä suhteen kipukohtia ja ongelmia korjaamaan niin uskon, että voi onnistua (varma en voi olla, sillä minulla ei ole tällaista kokemusta, päin vastoin). Loppujen lopuksihan tilanne on monesti se, että se onko jätetty vai jättäjä niin sillä ei loppupeleissä ole niinkään merkitystä vaan jättäjäksi tulee se, jota asiat enemmän kalvaa ja joka niitä heikoimmin sietää ja yleensä naiset ovat tunne-elämältään herkimpiä, joten naiset tämän vuoksi ehkä hakevat enemmän eroja. Kerropa fgujpobbö mitä sinun mielestäsi sitten on seuraavanlainen toiminta: ongelmat tiedostettu, haettu apua on saatu ihan konreettisiakin neuvoja miten toimia siis mitenkä kumpikin toimia, toisen halu tehdä ja toimia kestää niin kauan kuin ihan pikkasen helpottaa ja taas palataan siihen samaan ahdistavaan tilaan ja tapaamisilla toinen itsestään vaan antaa todellisuutta parempaa kuvaa. Eikö tämä ole toselta vain itsensä pettämistä ja halua pitää toisesta kiinni ei oikeasti halua suhteen muutokseen.


      • sooopaaaaa
        toisenosapuolennäkemys kirjoitti:

        Itse asiassa kyllä osa jätetyistä tulleista olisi varmasti voinut vaikuttaa siihen, että eivät olisi tulleet jätetyiksi. Esimerkkinä voin ottaa, että jos kommunikaation toimii ja toinen toistaan kuuntelee ja pyrkii paremmin niitä suhteen kipukohtia ja ongelmia korjaamaan niin uskon, että voi onnistua (varma en voi olla, sillä minulla ei ole tällaista kokemusta, päin vastoin). Loppujen lopuksihan tilanne on monesti se, että se onko jätetty vai jättäjä niin sillä ei loppupeleissä ole niinkään merkitystä vaan jättäjäksi tulee se, jota asiat enemmän kalvaa ja joka niitä heikoimmin sietää ja yleensä naiset ovat tunne-elämältään herkimpiä, joten naiset tämän vuoksi ehkä hakevat enemmän eroja. Kerropa fgujpobbö mitä sinun mielestäsi sitten on seuraavanlainen toiminta: ongelmat tiedostettu, haettu apua on saatu ihan konreettisiakin neuvoja miten toimia siis mitenkä kumpikin toimia, toisen halu tehdä ja toimia kestää niin kauan kuin ihan pikkasen helpottaa ja taas palataan siihen samaan ahdistavaan tilaan ja tapaamisilla toinen itsestään vaan antaa todellisuutta parempaa kuvaa. Eikö tämä ole toselta vain itsensä pettämistä ja halua pitää toisesta kiinni ei oikeasti halua suhteen muutokseen.

        Naiset tunne-elämältään herkimpiä! Häh! Kaikkea soopaa sitä kuuleekin.


      • fgujpobbö
        toisenosapuolennäkemys kirjoitti:

        Itse asiassa kyllä osa jätetyistä tulleista olisi varmasti voinut vaikuttaa siihen, että eivät olisi tulleet jätetyiksi. Esimerkkinä voin ottaa, että jos kommunikaation toimii ja toinen toistaan kuuntelee ja pyrkii paremmin niitä suhteen kipukohtia ja ongelmia korjaamaan niin uskon, että voi onnistua (varma en voi olla, sillä minulla ei ole tällaista kokemusta, päin vastoin). Loppujen lopuksihan tilanne on monesti se, että se onko jätetty vai jättäjä niin sillä ei loppupeleissä ole niinkään merkitystä vaan jättäjäksi tulee se, jota asiat enemmän kalvaa ja joka niitä heikoimmin sietää ja yleensä naiset ovat tunne-elämältään herkimpiä, joten naiset tämän vuoksi ehkä hakevat enemmän eroja. Kerropa fgujpobbö mitä sinun mielestäsi sitten on seuraavanlainen toiminta: ongelmat tiedostettu, haettu apua on saatu ihan konreettisiakin neuvoja miten toimia siis mitenkä kumpikin toimia, toisen halu tehdä ja toimia kestää niin kauan kuin ihan pikkasen helpottaa ja taas palataan siihen samaan ahdistavaan tilaan ja tapaamisilla toinen itsestään vaan antaa todellisuutta parempaa kuvaa. Eikö tämä ole toselta vain itsensä pettämistä ja halua pitää toisesta kiinni ei oikeasti halua suhteen muutokseen.

        Ihan ensinnä haluan tietää näistä ongelmista. Niitä on niin kovasti olevinaan, mut syyt ovat täysin käsittämättömiä.


      • sheena_-65
        fgujpobbö kirjoitti:

        Ihan ensinnä haluan tietää näistä ongelmista. Niitä on niin kovasti olevinaan, mut syyt ovat täysin käsittämättömiä.

        Tottakai syyt on käsittämättömiä, ellei niitä tajua :).

        Kannattaisi kuitenkin ymmärtää parisuhteiden suurin ongelma: se, ettei tajuta tai edes haluta ymmärtää kumppanin ongelmaa. Sanotaan hänelle esim. sinun sanoin "kuule, kyllä ongelmasi, syyt, perustelut yms. ovat täysin käsittämättömiä". Luuletko, että sillä saa parisuhteen ja viestinnän toimimaan?

        ""Toisen pitämiseksi itsellään".? Jo lähtökohtaisesti pidät jätettyä luonnevikaisena"
        Toiminta "toisen pitäminen itsellään" on melko yleistä. Erityisesti se liittyy hylätyksi tulemisen pelkoon. Merkillistä, mutta usein ihmiset toimivat juuri niin, että heidän pahimmat pelkonsa toteutuvat. Tämä ei johdu luonneviasta, vaan ihmisen tunne-elämään liittyvistä häiriöistä ja puutteista. Niitä on mahdollista korjata ja paikata, mikäli ihminen itse tiedostaa ongelmansa ja pelkonsa.


      • fgujpobbö

        Ihmisten kriisinkäsittelyn vaiheista ei tekemälläkään muuta muiksi. Jokaisen ne on käytävä läpi. Jos et tunnista niitä, niin tuskimpa missään kriisissä olet ollut. Mutta, jos olet saanut ihmiskuntaa ravisuttavan idean välttää ne, niin S24 tuskin otollinen maaperä tuloksistasi päätellen.

        Vastaukseesi liittyen, niin ei mitään oikeasti oikeaa asiaa. ps. Jumalattarena esiintyminen ei onnistu muille kuin xpuolisollesi. Muut ei katso sitä hyvällä, eivätkä ymmärrä.


      • eijumalatar
        sheena_-65 kirjoitti:

        Tottakai syyt on käsittämättömiä, ellei niitä tajua :).

        Kannattaisi kuitenkin ymmärtää parisuhteiden suurin ongelma: se, ettei tajuta tai edes haluta ymmärtää kumppanin ongelmaa. Sanotaan hänelle esim. sinun sanoin "kuule, kyllä ongelmasi, syyt, perustelut yms. ovat täysin käsittämättömiä". Luuletko, että sillä saa parisuhteen ja viestinnän toimimaan?

        ""Toisen pitämiseksi itsellään".? Jo lähtökohtaisesti pidät jätettyä luonnevikaisena"
        Toiminta "toisen pitäminen itsellään" on melko yleistä. Erityisesti se liittyy hylätyksi tulemisen pelkoon. Merkillistä, mutta usein ihmiset toimivat juuri niin, että heidän pahimmat pelkonsa toteutuvat. Tämä ei johdu luonneviasta, vaan ihmisen tunne-elämään liittyvistä häiriöistä ja puutteista. Niitä on mahdollista korjata ja paikata, mikäli ihminen itse tiedostaa ongelmansa ja pelkonsa.

        Joo, tästähän näkee, että toisen osapuolen ymmärtämisvaikeus on molemmilla. Ihmisen tunne-elämän häiriöt ja puutteetkin koskevat molempia eikä vain sitä puolisoa.

        Erossa olisi hyvä käsitellä myös niitä omia puutteita ja häiriöitä. Oikeassa olemisen ja toisen korjaamisen pakko jää silloin sinne toimimattomaan liittoon ja kommunikaatioon. Jos eropäätös on tehty, niin antaa sen puolison jo olla ja keskittyy omiin asioihin.


      • oioiuo
        eijumalatar kirjoitti:

        Joo, tästähän näkee, että toisen osapuolen ymmärtämisvaikeus on molemmilla. Ihmisen tunne-elämän häiriöt ja puutteetkin koskevat molempia eikä vain sitä puolisoa.

        Erossa olisi hyvä käsitellä myös niitä omia puutteita ja häiriöitä. Oikeassa olemisen ja toisen korjaamisen pakko jää silloin sinne toimimattomaan liittoon ja kommunikaatioon. Jos eropäätös on tehty, niin antaa sen puolison jo olla ja keskittyy omiin asioihin.

        Melko usein tuo ymmärtämättömyys kyllä vaivaa vain toista osapuolta. Mitä pidemmälle tilanne jatkuu, sitä kauemmas pari loittonee toisistaan. Eikä tosiaan enää "yhteen hiileen puhaltaminen" ole enää edes mahdollista.

        Ja ainahan ei ole kyse mistään häiriöistä. Jos tai kun toinen yksinkertaisesti haluaa aivan eri asioita kuin kumppani, niin eihän siinä muu auta kuin ero. Vaikka kumppani ei sitä heti hyväksykään, niin yleensä ajan kanssa kyllä.


    • kaksoiselämää

      Samoin ongelma tuo puhumattomuus varsinkin miehillä. En ollut tietoinen ongelmista meidän liitossa vaan kaikki pelasi mielestäni hyvin. Kunnes mies jäi kiinni salapanostaan. Sitä kun ruvettiin purkamaan on mies loistava selittäjä. Kun kävimme läpi mikä johtui mistäkin ei osannu raukka edes kertoa asiallisesti miksi. Näkee että omansa on tärkein. Mikä kertomus tuosta kakkoseta. Huh ja kun kerroin etten halua kakkosen syitä puida sen kummemmin vaan ihan miehen tekemiset käydään läpi. Säälittävää tarinaa kuinka vaikeaa on miehellä. Ei usko kun sanoin että on mies saanut menopaussista mistä nykyään puhutaan. Ei tietenkään. Syitä on tietenkin monia. Uskon kuitenkin siihen että sai toiselta naiselta huomiota ja lankesi heti. Tähän ei ole törmännyt aikaisemmin. Huomasi vielä kelpaavasa joten käytti tilaisuuden. Mutta eihän se osaa kun on rehellinen kuitenkin ja käytös ilmiantoi. Pöljyyksissään kertoi kamuilleen jotka kertoivat asiasta. Nyt sitten anelee anteeksiantoa ja haluaa korjata tilanteen. Olemme siis tämän polun alussa aloitamme uudelleen alusta. Katsotaan osaako palata rehelliseen elämään. Uskon ja toivon siihen. Mutta kyllä tämä rikkoi paljon välillämme. Mutta keskustelulla pääsemme eteenpäin. Opinpa minäkin etten ala tuollaiseen ikinä. Kaksoielämä on paskaa. Kasvun paikka molemmille.

      • yhdessäkasvuajaeteenpäin

        Kasvun paikka, sitä se totisesti on. Ajattelen niin, että jos ei halua kasvaa, niin jää sellaiseen puolisonvaihtokierteeseen, että aina ongelmien edessä etsitään sivusuhde ja paetaan niitä omia ongelmia, joita ei osata oman puolison kanssa käsitellä. P..a niinsanostusti pysyy rattaassa, jos ei halua kasvaa.

        Tuosta selittämisestä, minullakin kokemus siitä. Huvittavinta on, että minua syytti selittelystä, vaikka itse näytti taitavan sen parhaiten. Jossan selityksen keskellä mietin, että eihän tuo edes ole hän, jonka kanssa olen vuosikausia jakanut arjen, vaan joku muu onneton selittelijä, joka yrittää omaa virhettään selittää muiden syyksi. Syitä hänen tekoonsa oli kakkonen ja vaimo, itsensä näki kujan uljaimpana uroona.

        Kakkonen oli ollut ilman vuosia ja hän oli eronnut alkoholisoituneesta miehestä yms. elämän kurjuutta kun työkin oli niin rankkaa, että selkään kävi ja sen vuoksi haki töistäkin tätä uupunutta. Ihmettelin siinä, että samaan aikaan minua isäni kuljetti sairaalassa tutkimuksissa, joiden jälkeen autolla ajaminen ei ole sallittua ja vastaavasti lapsilta sain apua ruokaostoksiin, että ihan todellista avuntarvetta olisi ollut kotonakin. Vastaavalla tavalla sanoin minäkin, ettei kiinnosta kakkonen yhtään, ainoastaan kiinnostaan, miksi petit, ei miksi kakkonen halusi olla kanssasi ja mitä hän kehui sinussa.

        Keskustelulla myös täällä päästy eteenpäin. Selkeä muutoskohta oli se, kun kakkonen lopetti taustalla sen säätämisen ja neuvomisen pettäjän kautta, miten meidän pitäisi olla ja elää, sillä kokihan hän olevansa eroasiantuntija oman eronsa kokemuksen kautta, ainoa ero nyt oli se, että minä en ryypännyt ja hakannut miestä, vaan olin vakavasti sairas. Näin jälkeenpäin tuntui, että pettäjää manipuloitiin ratkaisuihin, joihin on ei olisi halunnut ryhtyä, mutta miellyttääkseen kaikkia osapuolia sekoili oikein kunnolla.


      • toisenpuolennäkemys

        Itse asiassa kaipailin kommentteja niiltä osapuolilta, jotka olivat eronneet, jotka olisivat liitostaan halunneet pitää kiinni ja korjata sitä ja pohdiskelua tästä. Vastasit asian vierestä, mutta hyvä tietenkin että sait ajatuksiasi purkaa. Ehkä nuo joita kaipailin vastaamaan eivät ole näillä palstoilla, mikä voikin olla hyvä.


      • haluaasiistietynvastauks
        toisenpuolennäkemys kirjoitti:

        Itse asiassa kaipailin kommentteja niiltä osapuolilta, jotka olivat eronneet, jotka olisivat liitostaan halunneet pitää kiinni ja korjata sitä ja pohdiskelua tästä. Vastasit asian vierestä, mutta hyvä tietenkin että sait ajatuksiasi purkaa. Ehkä nuo joita kaipailin vastaamaan eivät ole näillä palstoilla, mikä voikin olla hyvä.

        Sori häiriöstä. En ole lukutaitoinenkaan, kirjoittaminen sujuu vielä ja alkuperäisten kriteerien mukaan vielä väärää sukupuoltakin.. Sitähän se keskustelu kuitenkin on, että joskus vastataan asian vierestä. Eri nurmikolla, kun seisoskelee, niin asiatkin voi nähdä toisenlaisessa valossa. Keskustelun rikkaus on mahdollisimman laaja-alainen keskustelu, ei täsmäkeskustelu.


    • remonttiaei

      Kyllä se on näin, vaikka sitä ei ensin hyväksy. On parempi erota ja etsiä paremmin sopiva puoliso. Silloin tuota ongelmaa ei olekaan, että minua pitää korjata. Kun kumppani on oikea niin tällaisia ei tule ollenkaan.

      • toisenosapuolennäkemys

        Ei asia ainakaan minun mielestäni ihan noin mustavalkoinenkaan ole ja varsinkin jos on lapsia (ilman lapsia varmaan lähdettäisiin helpommin huonosta suhteesta, ainakin itse olisin lähtenyt). Kyllä asioiden eteen aina tarvitsee työtä ja huoltoja tehdä. Ongelma monesti on siinäkin, että jos otetaan miehille paremmin sopivan konkreettisen esimerkin kautta: jos sinulla on auto niin on eri asia huoltaa sitä vaikkapa viiden vuoden kuluttua kuin viidentoistavuoden kuluttua ja kun auto tulee riittävän vanhaksi ja siinä olevia vikoja ei korjata niin auto on valmis kaatopaikalle (saa siitä vielä varaosia).
        Nooh, ei tarvitse pelätä, en minä kumppania sentään kaatopaikalle kelko, vaikka ero näyttää tulevan (se riippuu sitten itsestään näyttääkö hänen oma kämppänsä kaatopaikalta, en usko).


      • mitäsiissiivotaan

        Ai siivousko teillä se suurin ongelma? Eiköhän tämänkin ongelman voisi hoitaa niin että kysyisit asiallisesti voitko imuroida tänään tai pyykiä pölyt. Jos ei halua osallistua silloin ei muutkaan asiat ole kunnossa. Meilläkin mies väittää aina sanoneensa asioista ja ei kuulemma ole ollut muutosta. Kuitenkaan en ole kuullut pyyntöä jos siivous tai joku muu tekeminen tekemättä. Miksi jotkut haluavat syyllistää toista asioista joita ei tapahtunut. Omissa kuvitelmissaan sitten nostaa ärtymystä puolisoaan kohtaan . Pikkumaista hommaa Tokihan tuo selvä eron syy on jos olisi selkeästi niin. Mutta jos itsekkään ei kykene olemaan siivosti ei pitäisi olla mitään sanomista. Kyllä keskustelulla asiat korjaantuu. Aiheutat vain itsellesi pahaa jos et puhu rehellisesti puolisollesi et korjaamaan asioita jos et ole rehellinen. Asiat asiana ja kunnioitusta peliin siitä se lähtee


      • remonttiaei
        toisenosapuolennäkemys kirjoitti:

        Ei asia ainakaan minun mielestäni ihan noin mustavalkoinenkaan ole ja varsinkin jos on lapsia (ilman lapsia varmaan lähdettäisiin helpommin huonosta suhteesta, ainakin itse olisin lähtenyt). Kyllä asioiden eteen aina tarvitsee työtä ja huoltoja tehdä. Ongelma monesti on siinäkin, että jos otetaan miehille paremmin sopivan konkreettisen esimerkin kautta: jos sinulla on auto niin on eri asia huoltaa sitä vaikkapa viiden vuoden kuluttua kuin viidentoistavuoden kuluttua ja kun auto tulee riittävän vanhaksi ja siinä olevia vikoja ei korjata niin auto on valmis kaatopaikalle (saa siitä vielä varaosia).
        Nooh, ei tarvitse pelätä, en minä kumppania sentään kaatopaikalle kelko, vaikka ero näyttää tulevan (se riippuu sitten itsestään näyttääkö hänen oma kämppänsä kaatopaikalta, en usko).

        Parisuhde ei ole mitään autonkorjausta. Lasten takia tietysti monet liitot pidetään väkisin kasassa, vaikka ei ole yhteensopivuutta.


    • sheena_-65

      Näkemykseni on, että oli ongelmat mitkä tahansa, niin suurimmaksi ongelmaksi lopulta nousee tuo yhteen hiileen puhaltaminen. Yhteen hiileen on vaikea puhaltaa, jos toinen ei puhu ei pukahda, ei edes kuuntele. Jos kuunteleekin niin vain esittääkseen vastalauseita, tai luoviakseen nopeasti pois tilanteesta; esimerkiksi lupailemalla "joo joo" (mitään ei tapahdu), tai ohittamalla "olen samaa mieltä, mutta... (katsotaan sitten kun...)", tai mitätöimällä "ei ole ongelma minulle".

      Jos puoliso sitten ottaa kovemmat panokset käyttöön; sanoo vaikka "ellei asia x muutu, tulee ero. Niin paljon asia x merkitsee minulle". Tällöin tajutaan, että toinen on tosissaan. Parannusta luvataan yrittää. Mutta ellei toinen sitä todella itse halua, se menee todennäköisemmin mönkään. Kun ero sitten on ajankohtainen, se tulee "yllätyksenä". Itse käyttäisin yllätyksen sijasta sanaa "odottamatta". Ihmisellä on erittäin suuri taipumus kieltää ikävät asiat. Vaikka olisi pyöritellyt mielessään eroa, ja toinen olisi siitä jo kauan puhunutkin, niin mahdollinen ero työnnetään silti pois mielestä, tai lohdutellaan itseä "no ei kai se oikeasti eroa halua, puhuu vaan, on suuttunut jostain" tms. Aina siihen asti kieltäminen on mahdollista, kunnes toinen sanoo hakeneensa eroa tai laittaa erohakemuksen allekirjoitettavaksi, tai häipyy yhteisestä kodista > ero konkretisoituu.

    • Erotkaa

      Jos ei enää kiinnosta, niin ei se tekohengittämällä ainakaan paremmaksi muutu. Normaalia on se, että yli puolet avio- ja avo-liitoista päättyy eroon.

      Hyvää avioeroa kaikille sitä puuhaaville. Elämä muuttuuu paremmaksi kun tulehdus poistetaan.

    • uskokaataiette

      Olen yksi niistä vaimosta jolla ei ollut mitään tietoa ongelmista. Ukko kävi vieraissa ja jäi kiinni. Tieto tuli ulkopuoliselta ei itseltään. Kotona asiat hyvin. Ainut asia joka oli näin jälkikäteen huomattuna oli miehen seksin lisääntyminen halusi minua enemmän ja samalla levottomuus. Puhelimen käytön muutos. Olisihan siitä pitänyt älytä heti. No olen kai sokea ja liian tyytyväinen. Nyt kun mies teki valinnan ja jäi luokseni kuten annoin mahdollisuuden on palannut omaksi itsekseen. Tästä selvitään kyllä. Ne selitykset miksi kaikki tapahtui on aika rankkaa. Miksi miehet ei puhu vaan omassa päässään kuvittelevat asioita. Häntä nyt hävettää vietävästi ja on aidosti pahoillaan. Olen yrittänyt tukea ja kannustaa elämään normaalisti kanssani. Aika huono itsetunto näkyy olevan ja tuotakaan en ollut oppinut miehestäni vaikka kauan on oltu yhdessä. Onneksi näyttää nyt sille että tämä kakkonen on aika terve nainen ei ole kiusannut tai muutoinkaan häirinnyt meitä. Kiitos ja kumarrus hänelle. Siksi kai tästä nyt pääsee selviämään helpommin. Kauhulla jo odotin tuon kakkosen reaktiota päätöksen jälkeen. Mutta kaikki on mennyt hyvin. Kai sitä ihminen jossain vaiheessa käy tuollaisen kriisin läpi ja oppii siitä. Mies on ollut onnellinen kun suhtaudun hyvin asiaan. Sanoikin että jotenkin tiesi että osaan keskustella asiat läpi ja olla asiallinen ja ymmärtää asiat. On siitäkin kiitollinen. Joten ei se hairahtuminen aina ole siitä kiinni että kotona olisi ongelmaa. Vaan puhtaasti uuden viehätystä, jännitystä harmauden ja tottumuksen poikkeamiseen. Nyt kun on sovittu meidän suhteeseen miten saadaan muutoksia ettei tule liian harmaaksi on molemmat saaneet uuden alun.

      • kiitostasulle

        Ohoh! Kerrankin kirjoitus josta huokuu selkeää elämänymmärrystä. Toivotaan teille kaikkea hyvää, ja ainakin oma mieliala kohentui roimasti, kun sai lukea toivoa täynnä olevaa tekstiä.


      • toivossahyväelää

        Niin oli pitkästä aikaa hyvä kirjoitus. Antaa myös minulle hieman valoa tilanteeseen joka minuakin koskettaa. Pitää itsekin ottaa tuollainen asenne elämään niin jaksaa paremmin. Hyvää kesää kaikille ja ajatellaan positiivisemmin asioista!


      • HiijoHoi

        Ölen elänyt vastaavan vaiheen. Miehen uskottomuus avasi meidät puhumaan, keskustelemaan ja rakentamaan taas suhdettamme. Liimauduimme entistä enemmän toisiimme ja yhteenkuuluvuus kasvoi. Meistä tuli entistä tiiviimpi joukkue.

        Kului vajaa vuosi ja tunsin itseni tyhjäksi ja parisuhteemme rapistuneeksi. Olin vahvistunut ja koonnut sisäiset sirpaleeni. Halusin erota ja hoidin prosessin.

        Olen tyytyväinen, että kävimme läpi vielä tuon nousukauden, koska sen myötä väliimme ei jäänyt katkeruutta vaan ehkä enemmänkin molemmin puolista ymmärrystä.


      • on-on
        HiijoHoi kirjoitti:

        Ölen elänyt vastaavan vaiheen. Miehen uskottomuus avasi meidät puhumaan, keskustelemaan ja rakentamaan taas suhdettamme. Liimauduimme entistä enemmän toisiimme ja yhteenkuuluvuus kasvoi. Meistä tuli entistä tiiviimpi joukkue.

        Kului vajaa vuosi ja tunsin itseni tyhjäksi ja parisuhteemme rapistuneeksi. Olin vahvistunut ja koonnut sisäiset sirpaleeni. Halusin erota ja hoidin prosessin.

        Olen tyytyväinen, että kävimme läpi vielä tuon nousukauden, koska sen myötä väliimme ei jäänyt katkeruutta vaan ehkä enemmänkin molemmin puolista ymmärrystä.

        Mukava tosiaan lukea näitä positiivisempia tarinoita välillä. Toisten syyttelyllä ei elämässä pitkälle pääse.


    • Aika vähän uskon ihmisen perusluonteen muuttumiseen.

      En myöskään usei usko, että jos ajatellaan naisen ilmoittamasta erosta aikaa taaksepäin, että naisen tyytymättömyys olisi monellekaan miehelle uusi asia.

      Voi olla, että moni on tiennyt, että vaimoa harmittaa esim jatkuva pelaaminen, tai kotitöihin osallistumattomuus tai, että mies ei puhu eikä pussaa. Mies on vain ajatellut, että tuollaisia ne naiset ovat valittavat vain (turhasta). Ero tulee sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta.

      Itse voisin ajatella tilannetta toisin päin. Jos vaikka nainen lihoisi kovasti. Voisin yrittää, että ostaisimme terveellisempiä ruokia, lähtisimme yhdessä lenkille, ostaisin kortin salille ja PT:lle. En kuitenkaan sanoisi, että ellet laihdu, otan eron.

      • oioiuo

        Ihmisen perusluonne ei kovin paljon muutu, totta. Mutta sama perusluonnehan puolisoilla on ollut aikojen alusta. Ne on juuri ajan mukana tuomat muutokset mitkä kumppanissa alkaa "jyrsiä". Kun puoliso muuttuu, kuten esimerkiksi minulla, täysin vastakohdakseen, niin sille ei vaan mitään voi.


    • oioiuo

      "tulivatkohan ne nyt oikeasti niin äkisti jätetyiksi eli että mitään ongelmia ei suhteessa ollut."

      Itse olen sitä mieltä, ettei kukaan jätä puolisoaan turhan takia. Eli kyllä niitä ongelmia on, ja yleensä ne myös ovat niin suuria, että turha niitä on lähteä vatvomaan. Ei se hyödyttäisi mitään.

      Monta kertaa olen miettinyt parantaisiko parisuhdetta tosiaan, jos toinen puhuisi, ja kertoisi tunteistaan enemmän. Olen todella varauksellinen sen suhteen. Nimittäin kun puhumisessa ei tosiaan pelkkä puhe riitä, lähellekään. Kuten kaikissa neuvotteluissa pitäisi parisuhteessakin puheella olla tarkoitus ja päämäärä mihin pyritään. Jos toinen sanoo "plaa plaa plaa" ja toinen saman vähän toisin, niin eihän se ole mihinkään ratkaisu. Olen myös ollut monessa mukana, kun ns. puhumaton puoliso alkaa puhua, ja kertoa tunteistaankin. Pelkällä yllättävällä avautumisella, saattaa järkyttää syvästi ns. puhuvaa puolisoa. Tulla ikään kuin toisen tontille puheella ja tunteella. Aika usein puhumisella tarkoitetaan ainoastaan myötäilyä, tai jotain positiivista. Yllätys on suuri ja ikävä, jos puoliso ei ajattelekaan eikä tunne kaikesta samalla tavalla kuin itse. Usein myös "puhumaton" tietää, että olisi valmis, JOS hän puhuisi.

      • oioiuo

        Olisi RIITA valmis...


    • Mun mielipide on, et koko suhteen täytyy olla miehen puolelta täysin harmaata jos hän ei näe suhteessa enää mitään merkkejä siitä, et se suhde ei oo enää toimivalla pohjalla. Tai et mies on itse ollu jo niin tyytyväinen vallitseviin rutiineihin ja olettaa et nainen tyytyy olemaan esineen asemassa.
      Et miehelle riittää, et hänellä on kotona nainen joka pesee pyykit ja siivoa ja antaa seksiä kun sitä halutaan. Ilmeisesti muitakin niin "sokeita" miehiä on, joten ei kai ole ihmekään, et heillekin erotilanne tulee aina "yllätyksenä".

      Oon itse ollut vastaavassa tilanteessa ja mun exä lupas silloin muuttaa omia rutiineitaan. Mut parin kuukauden kuluttua ne samat vanhat jutut tuli taas kuvioihin ja entinen olotila palautunu taas vallitsevaksi tilaksi. Ja kun ero tuli taas uudestaan puheeksi, niin exä lupaili taas parantaa tapansa, mutta kuka jaksaa ainaisia lupauksia kun niiden kesto on vain pari kuukautta. Ja sit toinen vain liukenee takaisin vanhaan systeemiinsä.

      Ja eron tullessa mä sain kuulla runsain sanankäänein ja nimityksien kautta olevani syypää sille, että se yhdessäolo päätty eroon. No mä en siitä pahemmin välittänyt enkä antanut hänelle nautintoa alkamalla huutamaan tai mollaamaan hänelle hänen omista syistään ja niiden seurauksista.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      67
      6649
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      28
      4300
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      271
      2730
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2060
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      31
      1603
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1417
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      55
      1131
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1117
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1094
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1051
    Aihe