Miksi lehmiä ei päästetä nykyään ulos kesäisin.

lehmätlaitumelle

Oli ihanaa katsoa toissa aamuna televisiosta, miten onnellisena lehmät ja vasikat olivat laitumella.
Maitotilat ovat tuotantoyksiköitä, eivätkä paljoakaan välitä lehmän luontaisista tarpeista. Yksiköt suuria ja ylimitoitettuja.
Karja on vuoden ympäriinsä sisätiloissa. Varmasti moni nykyajan lehmä ei ole elinaikanaan nähnyt aurinkoa saati tuntenut se lämpöä selässään. Sille on syötetty käsiteltyä tuorerehua eikä se ole päässyt maistamaan ja itse nyhtämään suuhunsa tuoretta nurmea. Onko lehmä milloinkaan tuntenut pehmeää maata jalkojensa alla. Ajatelkaa, koko elämä keinovalossa sementin päällä.
Tätäkö maatalous nykyään!!

35

470

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tukihuijausmahdollisuus

      Maajussit eivät uskalla päästää kantturoita ulos tukihuijausten paljastumisen pelossa. EU-tukiviranomaiset seuraavat maatiloja sateliittien avulla. He voivat huomata lehmiä olevan vähemmän mitä on tukihakemuksessa ilmoitettu. Kun eläimet pidetään sisätiloissa, niin viranomaiset eivät voi laskea niitä.

      • Näinkin

        Kyllä lehmiä pidetään ulkona kesäisin ja myös talvisinkin pääsevät jaloittelemaan ulos. Hiehot pärjäävät ulkona talvisin, kun saavat olla ulkona jatkuvasti. Silloin hiehoille kasvaa talviturkki. Olenpa kuullut, että ihmiset tekevät eläinsuojelurikosilmoituksen, jos näkevät talvisin nautoja ulkona. Ihmiset varmaan luulevat, että eläimet paleltuvat pakkasella.


      • Kesäidylli

        Tottakai kaikki navetan eläimet menevät ulos kesällä. Silloin navetan päivittäiset siivous- ja ruokintatyöt vähenevät ja navettaan voidaan tehdä vuosittainen suursiivous..


      • maansa-vuokrannut
        Kesäidylli kirjoitti:

        Tottakai kaikki navetan eläimet menevät ulos kesällä. Silloin navetan päivittäiset siivous- ja ruokintatyöt vähenevät ja navettaan voidaan tehdä vuosittainen suursiivous..

        Elätkö 1950-lukua. Silloin karja laitettiin ulos ja navetta pestiin ja kalkittiin. Nykyään on robotti-lypsy pihattonavetoissa, joissa lehmät ovat sisätiloissa kesät talvet. Naapurissani on isotilallinen, eikä hänen lehmänsä, hiehonsa tai muu karja ole ollut ulkona vuosikausiin.
        Laidunmaata olisi mahdollisuus käyttää sillä hänen minulta vuokraamat maat sopisivat laitumeksi kun ovat melkein suurnavetan nurkalla.


      • voi-raukkoja
        Kesäidylli kirjoitti:

        Tottakai kaikki navetan eläimet menevät ulos kesällä. Silloin navetan päivittäiset siivous- ja ruokintatyöt vähenevät ja navettaan voidaan tehdä vuosittainen suursiivous..

        http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/keskituotos-12-200-kiloa-1.145197

        Kannattaa lukea tämä artikkeli, niin näette miten onnellisia lehmiä Suomessa on. Kaukana ovat ajat jolloin lehmät kirmasivat kesäisin pellolla.


      • Kesäidylli
        maansa-vuokrannut kirjoitti:

        Elätkö 1950-lukua. Silloin karja laitettiin ulos ja navetta pestiin ja kalkittiin. Nykyään on robotti-lypsy pihattonavetoissa, joissa lehmät ovat sisätiloissa kesät talvet. Naapurissani on isotilallinen, eikä hänen lehmänsä, hiehonsa tai muu karja ole ollut ulkona vuosikausiin.
        Laidunmaata olisi mahdollisuus käyttää sillä hänen minulta vuokraamat maat sopisivat laitumeksi kun ovat melkein suurnavetan nurkalla.

        Ei, elän 2016-luvulla. Olen käynyt monissa parsinavetoissa ja niistä kaikista navetoista eläimet pääsivät ulos. Minäkin haluaisin asua parsinavetassa, jos olisin lehmä. Minä saisin olla laitumilla ja pääsisin karkuun kiusaavia lajitovereitani. Parressa ollessani minun ei tarvitse olla kenenkään kiusaamana, koska pääsisin sellaisten lehmien viereen, jotka eivät minua kiusaisi. Talvisinkin olisi mahdollisuus päästä ulos jaloittelemaan. Navetta pestäisiin perusteellisesti kerran vuodessa. Mikä sen ihanampaa olisikaan - silloin hyvinvoivana antaisin paljon maitoa hoitajilleni.


      • näinnykyään-
        Kesäidylli kirjoitti:

        Ei, elän 2016-luvulla. Olen käynyt monissa parsinavetoissa ja niistä kaikista navetoista eläimet pääsivät ulos. Minäkin haluaisin asua parsinavetassa, jos olisin lehmä. Minä saisin olla laitumilla ja pääsisin karkuun kiusaavia lajitovereitani. Parressa ollessani minun ei tarvitse olla kenenkään kiusaamana, koska pääsisin sellaisten lehmien viereen, jotka eivät minua kiusaisi. Talvisinkin olisi mahdollisuus päästä ulos jaloittelemaan. Navetta pestäisiin perusteellisesti kerran vuodessa. Mikä sen ihanampaa olisikaan - silloin hyvinvoivana antaisin paljon maitoa hoitajilleni.

        http://www.elainsuojelulaki.fi/jokaisen-naudan-tulee-paasta-laiduntamaan/

        Hienoa! Ilmeisesti lehmänä nauttisit olostasi kun saisit olla koko talven päästä kytkettynä syöttöpöytään. Seisoisit talven parressa, jonka leveys on 700 - 1200 mm (vakiomitta 1200 mm). Olisi varmaan nautinnollista. Ainut hupi olisi odottaa ruokaa, säilörehua syöttöpöydälle ja seurata toisen päästä kytkettynä olevan mansikin ruokahalua. vesikuppikin olisi yhteinen. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/uusi-eläinsuojelulaki-kieltämässä-parsinavetat-1.49023

        Pihatossa lehmät ja nuorikarja saavat liikkua vapaasti, jopa ulkotiloissa ympäri vuoden. Pihaton eläintiloihin kuuluvat ruokintapöytä, makuuparsirivit, lantakäytävät, poikimis- ja sairaskarsinat sekä mahdollisesti vasikoiden tilat. Lisäksi on lypsypiste, jonka yleisesti hoitaa robotti.


      • lkuyefv
        Kesäidylli kirjoitti:

        Tottakai kaikki navetan eläimet menevät ulos kesällä. Silloin navetan päivittäiset siivous- ja ruokintatyöt vähenevät ja navettaan voidaan tehdä vuosittainen suursiivous..

        Ei nykyään enään parsinavetoissakaan välttämättä lehmiä päästetä laiduntamaan. Paska siivotaan parsinavetassa makuualustalta, muutaman kerran päivässä. Kylmästi vedetään harjalla tai lapiolla kouruun. Siitä on romantiikka kaukana.


      • Kesäidylli
        näinnykyään- kirjoitti:

        http://www.elainsuojelulaki.fi/jokaisen-naudan-tulee-paasta-laiduntamaan/

        Hienoa! Ilmeisesti lehmänä nauttisit olostasi kun saisit olla koko talven päästä kytkettynä syöttöpöytään. Seisoisit talven parressa, jonka leveys on 700 - 1200 mm (vakiomitta 1200 mm). Olisi varmaan nautinnollista. Ainut hupi olisi odottaa ruokaa, säilörehua syöttöpöydälle ja seurata toisen päästä kytkettynä olevan mansikin ruokahalua. vesikuppikin olisi yhteinen. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/uusi-eläinsuojelulaki-kieltämässä-parsinavetat-1.49023

        Pihatossa lehmät ja nuorikarja saavat liikkua vapaasti, jopa ulkotiloissa ympäri vuoden. Pihaton eläintiloihin kuuluvat ruokintapöytä, makuuparsirivit, lantakäytävät, poikimis- ja sairaskarsinat sekä mahdollisesti vasikoiden tilat. Lisäksi on lypsypiste, jonka yleisesti hoitaa robotti.

        Todellakin nauttisin - saisin aikaisin keväästä saakka olla laitumilla ja kävisin välillä lypsyllä. Talvisin pääsisin jaloittelemaan ja sitten takaisin makuulle parteen ja tekemään lisää maitoa palkaksi hyvästä hoidosta hoitajille.


      • Näinkin
        näinnykyään- kirjoitti:

        http://www.elainsuojelulaki.fi/jokaisen-naudan-tulee-paasta-laiduntamaan/

        Hienoa! Ilmeisesti lehmänä nauttisit olostasi kun saisit olla koko talven päästä kytkettynä syöttöpöytään. Seisoisit talven parressa, jonka leveys on 700 - 1200 mm (vakiomitta 1200 mm). Olisi varmaan nautinnollista. Ainut hupi olisi odottaa ruokaa, säilörehua syöttöpöydälle ja seurata toisen päästä kytkettynä olevan mansikin ruokahalua. vesikuppikin olisi yhteinen. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/uusi-eläinsuojelulaki-kieltämässä-parsinavetat-1.49023

        Pihatossa lehmät ja nuorikarja saavat liikkua vapaasti, jopa ulkotiloissa ympäri vuoden. Pihaton eläintiloihin kuuluvat ruokintapöytä, makuuparsirivit, lantakäytävät, poikimis- ja sairaskarsinat sekä mahdollisesti vasikoiden tilat. Lisäksi on lypsypiste, jonka yleisesti hoitaa robotti.

        Pihatossa saavat liikkua vapaasti - ja sitten tulee niitä raatoja ja jalkojen katkeamisia. Tottakai pihattoon sopivat sellaiset eläimet, jotka sopeutuvat pihattoon. Kaikki eläimet eivät kertakaikkiaan sopeudu pihattoon ja sitten niitä eläuimiä kiusataan. Eipä todellakaan sellainen eläin voi hyvin....


      • Kesäidylli
        lkuyefv kirjoitti:

        Ei nykyään enään parsinavetoissakaan välttämättä lehmiä päästetä laiduntamaan. Paska siivotaan parsinavetassa makuualustalta, muutaman kerran päivässä. Kylmästi vedetään harjalla tai lapiolla kouruun. Siitä on romantiikka kaukana.

        Olen nähnyt parsinavetoita, joissa eläimet ovat tosi puhtaita. Siis parret puhdistetaan monia kertoja päivässä ja lehmiä harjaillaan - eihän lehmät muuten pysy puhtaina.
        Pihatoista ei välttämättä pääse ulos ollenkaan., parsinavetoista suurimmaksi osaksi eläimiä laidunnetaan ja sen vuoksi sorkat pysyvät hyvässä kunnossa eikä ole sorkkasairauksia niin paljon kuin pihatoissa olevilla eläimillä..
        Siis hoitajista riippuu millaista kohtelua eläimet saavat.
        Kun hoitajat voivat hyvin niin eläimetkin voivat hyvin ja tuottavat hyvin.


      • Ulkoilu
        näinnykyään- kirjoitti:

        http://www.elainsuojelulaki.fi/jokaisen-naudan-tulee-paasta-laiduntamaan/

        Hienoa! Ilmeisesti lehmänä nauttisit olostasi kun saisit olla koko talven päästä kytkettynä syöttöpöytään. Seisoisit talven parressa, jonka leveys on 700 - 1200 mm (vakiomitta 1200 mm). Olisi varmaan nautinnollista. Ainut hupi olisi odottaa ruokaa, säilörehua syöttöpöydälle ja seurata toisen päästä kytkettynä olevan mansikin ruokahalua. vesikuppikin olisi yhteinen. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/uusi-eläinsuojelulaki-kieltämässä-parsinavetat-1.49023

        Pihatossa lehmät ja nuorikarja saavat liikkua vapaasti, jopa ulkotiloissa ympäri vuoden. Pihaton eläintiloihin kuuluvat ruokintapöytä, makuuparsirivit, lantakäytävät, poikimis- ja sairaskarsinat sekä mahdollisesti vasikoiden tilat. Lisäksi on lypsypiste, jonka yleisesti hoitaa robotti.

        Jokaista eläintä pitäisi ajatella yksilönä eikä ryhmänä. Kun lehmät puskevat toisiaan, niin ei todellakaan puskettu lehmä voi hyvin ja siten eläinsuojelulaki tulisi ottaa huomioon myös nämä kiusaaja- sekä kiusatut lehmät ja hiehot. Tällaiset kiusatut eläimet voidaan myydä parsinavettaan ja siten kaikki eläimet voivat hyvin. Ei ole järkevää myydä teurastamolle hyviä eläimiä ainoastaan sen vuoksi, että lajitoverit kiusaavat. Se olisi todella julmaa eläimiä kohtaan. Molempia navettatyyppejä tarvitaan - siis parsinavetoita että pihattoja.
        Parsinavetoissa olevat eläimet ovat kesyjä, koska hoitajat harjaavat ja juttelevat niille. Talvisin voidaan myös helposti päästää eläimet ulos jaloittelemaan. Niinpä parsinavetoissa olevilla eläimillä on sorkkahoitajan mukaan paremmat jalat kuin pihatoissa olevilla.


      • onneavaiei-

        Lehmän keski-ikä nykytiedon mukaan on vain 5 -6 vuotta. Vuoden vanhana se on sukukypsä ja poikii 2 vuoden ikäisenä. Eli tämän kahden vuoden jälkeen alkaa vasta maidontuotanto.


      • Kysely
        onneavaiei- kirjoitti:

        Lehmän keski-ikä nykytiedon mukaan on vain 5 -6 vuotta. Vuoden vanhana se on sukukypsä ja poikii 2 vuoden ikäisenä. Eli tämän kahden vuoden jälkeen alkaa vasta maidontuotanto.

        Niin sitten alkaa maidontuotanto. Kenen kannattaa laittaa lehmä pois 5-6 vuoden ikäisenä, silloinhan maidon tuotanto on parhaimmillaan. Mitkä syyt vaikuttavat - tapaturmat vai???


      • vapauskanttura
        Kesäidylli kirjoitti:

        Todellakin nauttisin - saisin aikaisin keväästä saakka olla laitumilla ja kävisin välillä lypsyllä. Talvisin pääsisin jaloittelemaan ja sitten takaisin makuulle parteen ja tekemään lisää maitoa palkaksi hyvästä hoidosta hoitajille.

        Ihailet laitumella oloa ja jaloittelua, juuri sitä pihaton lehmät tekevät KOKO AJAN, eikä vain 60 vrk/ vuosi. ja lopun, 300vrk/ vuosi seiso samalla sorkansijalla sementillä, kuten PARSINAVETASSA TEHDÄÄN


      • Kesäidylli
        vapauskanttura kirjoitti:

        Ihailet laitumella oloa ja jaloittelua, juuri sitä pihaton lehmät tekevät KOKO AJAN, eikä vain 60 vrk/ vuosi. ja lopun, 300vrk/ vuosi seiso samalla sorkansijalla sementillä, kuten PARSINAVETASSA TEHDÄÄN

        Parsinavetasta pääsee nykyisin myös TALVISIN ULOS. Itse olen nähnyt nautoja talvella ulkona. Naudoilla on TURKKI, joten ne tarkenevat pakkasellakin käydä jaloittelemassa. Miksi se on niin vaikea käsittää, että lehmät saavat olla ulkona niin paljon kuin hoitajat käyttävät. EI SIIS NAVETTATYYPPI ratkaise eläinten hyvinvointia. Olen LUONTEELTANI SELLAINEN ETTEN PÄRJÄISI PIHATOSSA. Joutuisin heti teuraaksi, koska en uskaltaisi mennä syömään ja siten maitoakaan en tuottaisi.
        Onneksi on keksitty parsinavetta, missä kukaan ei pääse kiusaamaan lajitovereitaan. Hyvä hoitaja huomattuaan kiusaamisen vaihtaa kiusatun eläimen toisen rauhallisen eläimen viereen. Silloin kaikilla on hyvä olla.


      • Onnekkaat
        voi-raukkoja kirjoitti:

        http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/keskituotos-12-200-kiloa-1.145197

        Kannattaa lukea tämä artikkeli, niin näette miten onnellisia lehmiä Suomessa on. Kaukana ovat ajat jolloin lehmät kirmasivat kesäisin pellolla.

        Onneksi Suomessa on vielä paljon pieniä maitotiloja, joista kaikki eläimet pääsevt kesäisin ulos laitumille. Myös lumi on monille lehmille ja hiehoille tuttu elementti. On luonnollista, että eläimet saavat nauttia Suomen luonnosta ja itse nyhtää ruokansa maasta.


    • usdfusdf-aka-asdfasdf

      täällä taas cityvihreät kaakattaa miten muiden pitäisi toteuttaa ns suojelijoiden näkemyksiä,mitäs pahaa ne linja autot oli tehneet?

    • Bxg

      Eu-määräys et lehmät pitäisi olla vähintään 60p kesässä olla ulkona. Myös suurnavetoissa. Ilmoitelkaa viranomaisille!

      • Näinkin

        Tiedoksi, että lehmät ja hiehot ovat koko kesän ulkona ja hoitajat saavat vapaata siltä osin navettatöiltä.


      • Nähtyä

        Silloinhan hoitajien työt vähenevät navetassa, kun lehmät ja hiehot ovat ulkona. Silloin työaikaa riittää paremmin peltotöihin ym. maatilan töihin.


      • Hhgggfrr

        Kaupunkilaiset vauhdissa. Lehmien laiduntamisesta tulee huomattava lisätyö karjanhoitajalle, ei suinkaan vähennä työtä.


      • Harjaaja
        Hhgggfrr kirjoitti:

        Kaupunkilaiset vauhdissa. Lehmien laiduntamisesta tulee huomattava lisätyö karjanhoitajalle, ei suinkaan vähennä työtä.

        Hoitajien työt vähenevät huomattavasti navettatöiden osalta, kun eläimet ovat ulkona. Karsinoitten siivoamisia ei tule, koska kaikki ovat ulkona. Kuivittamiseen ja raappaamiseen kuluu vähemän aikaa samoin kuin eläinten harjaamiseen. Eläimet kulkevat helposti ulos ja tulevat omille paikoilleen melkein juoksulla. Talvisinkin eläinten jaloittelu on helppoa, koska eläimet ovat niin kesyjä ja helposti liikuteltavissa.


    • Aamulla.maajulli

      ajaa 20 metriä navettaan ja käynnistää lehmien juoksumatot. Siks niitä ei ulkona nöy.

    • Valinnanvapaus

      Pihatosta kun avaa oven ja jos lämmintä on yli 20 astetta, niin yksikään lehmistä ei mene ulos, jäävät mieluummin varjoisaan navettaan. Ulkona on lisäksi kärpäsiä, paarmoja, hyttysiä...

      • Kysytty

        Miten alistetut lehmät tulevat toimeen pihatossa? Laitumilla on paljon tilaa juosta karkuun kiusaajia eli kiusaajalehmiä. Sellaisia on varmaan joka tilalla....


      • äläinhimillistä

        lehmillä on selkeä hierakia joka kerran taistellaan, pihatossa jokainen tietää paikkansa ja alempi astuu pari askelta sivuun ylemmän edestä. vain ihmiset harrastavat aktiivista kiusaamista ja jahtaava uhrejaan


      • JKyysytty
        äläinhimillistä kirjoitti:

        lehmillä on selkeä hierakia joka kerran taistellaan, pihatossa jokainen tietää paikkansa ja alempi astuu pari askelta sivuun ylemmän edestä. vain ihmiset harrastavat aktiivista kiusaamista ja jahtaava uhrejaan

        Eli alempi astuu päivittäin pari askelta sivuun ylemmän edestä useita kertoja. Ne varmaan stressaantuvat moisesta.


    • 1.Kalle

      Ammut todella nauttivat kesälaitumista.
      Pikkukarana paimensin koko kylän lehmät aamuisin yhteislaitumelle. Illan suussa takaisin. Tunsivat ja muistivat jokaisen tienristeyksen, ja jokaisen pihan ja navetan minne kunkin piti mennä.
      Olivat oikein hyvinvoivia tuoreravinnolla.
      Jäänyt hyvin mieleen jos uudella laidunalueella kasvoi tatteja, niin ammut pistivät pystyyn juoksukilpailut kuka saa tattiherkut.

      • Nähtyä

        Ja muistavat oman paikkansa parressa, kun tulevat laitumelta sisälle. Heti juomaan vettä, samoin kun menevät laitumelle - niin ensimmäisenä mennään juomapaikalle vaikka lähtiessä olisikin juonut navetassa.
        On mukavaa, kun lehmät tulevat veräjälle juoksujalkaa, kun näkevät hakijan tulevan. Arat lehmät jäävät viimeiseksi ja saavat tulla rauhassa sisälle eikä kukaan puske matkan varrella.


    • karjaahoitanut

      Nykyaikana on tosiasia että moni nimenomaan pihaton lehmä ei välttämättä kaikissa tapauksissa pääse laiduntamaan kun vain esim. ummessaoloaikana ja silloinkin vain kesäisin. Syitä miksi isojen pihattokarjojen lehmät ei pääse ulos on monessa tapauksessa sekin että on vaikea löytää niin paljon laidunalaa tilan ja navetan läheisyydessä, kun sinne parille hehtaarille sen 120 lehmää laitat niin se on äkkiä syöty ja survottu, ja koska laitumia täytyy vaihtaa lähes muutamien päivien välein jotta niillä riittäisi syötävää, olisi alavaatimukset vain laitumeksi huima.

      No mikäpä sitä sitten ajaa siihen että nykyään on oltava aina vain suurempia karjakokoja jne.? Onko se nyt vain pelkkää maatalousyrittäjän ahneutta?
      Kun esimerkiksi tuotantotilojen peruskorjaamiseen ilman laajentamista, saati sitten uuden eläinten ja hoitajan olosuhteita parantavan pienen karjayksikön tuotantorakennuksen rakentamiseen ei mikään taho oikein anna lainaa enää kun katsotaan että sellainen ei tule kannattamaan, kuten 15 lypsävää jne. mikä ennen oli hyvässä lykyssä kylän suurin karja.

      Ja riittikin kylän tuotantoennätykseksi jos lehmä lypsi 4000 l vuosituotoksen, nykyään jos lehmät lypsää koko karjan keskiarvona paljon alle 7000 niin meijeri hyökkää tilalle katsomaan mitä tehdään väärin. Mutta pitkään lypsykarjataloudessa toimineena olen sitä mieltä että ei lehmää ole tehtykään kestämään mitään 15000 keskituotoksia. Se lypsää kyllä kun sen saa lypsätettyä mutta kovin pitkäikäinen lehmä siitä ei kyllä tule. Aikoinaan oli meillä pienten tuotosten aikaan monia lehmiä jotka oli poikinut 20 kertaakin.

      Se on tämä EU:n rakennekehitys, aina vain suurempaan pitää pyrkiä kuten keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, Eestissäkin on homma mennyt nykyään niin pahaksi että 50-100 lypsävän karjasta ei meijeri enää tule noutamaan "pikkutippoja". Onhan se Suomeenkin tullut. Pikkukarjoista jotka eivät sijaitse sopivalla sijainnilla esim. isojen paikkojen välissä tms. haluaa meijeri päästä eroon juurikin ettei tarvitsisi pikkupisaroita tulla hakemaan. Lomittajan sai aiemmin vielä yrittäjä jolla oli yli 4 nautaeläinyksikköä kotieläimiä, nyt korotettiin minimimäärä 6 nautaeläinyksikköön. Melkein 700 tilaa jäi ilman lomittajaa joten ihan pienistä määristä ei ollut puhe.

      Ahtaalle menee pienien pitäjillä.

      Parsinavettaan mitä tulee, niin niistä pääsee lehmät kaikista ulos kesäkauden. Eräs tapaus oli missä ei päässyt koska viereen rakennettiin valtatie, ja tielle lehmien kuljetusta laitumelle varten laitettavan alikulkusillan rakentaminen tiesuunnitelmaan olisi vaatinut että lehmiä olisi tullut olla vähintään 40. Oli 20 vain.

      Ja talviulkoilu yleistyy kokoajan, sillä on paljon positiivisia vaikutuksia mitä tulee sorkkaterveyteen ja yleensäkin eläinten fyysiseen kuntoon.

      Enkä kyllä tiedä elinkö 50-lukua vielä vuoteen 2012 asti kun joka vuosi eläinten ulkona ollessa pesin navetan ja kalkitsin seinät ja katon. Nykyään laitetaan jostain levystä seinät että ei kalkita ja navetan pesu voidaan robottinavetassakin tehdä niin että navetan toiminta ei keskeydy tai häiriydy ja lehmiäkin voi olla sisällä samaan aikaan.

      • sepe59

        Siinä asiaa ketjun aloittajalle.


      • Hyvääkin
        sepe59 kirjoitti:

        Siinä asiaa ketjun aloittajalle.

        Totta, ettei kaikki pihattolehmät pääse ollenkaan ulos. Se on harmi....
        Parsinavetoista suuri osa pääsee kesäksi ulos ja talvijaloittelua on monilla tiloilla. Se on hyvä....


    • ilopilluja

      Kyllä meillä täällä tampereella on kaupunki pullollaan noita lehmiä minihameissaan kesäisin.

    • siks_varmaan

      kun ne laitumella käyskennellessään onnellisina ulkona olostaan syövät sitä vihreää heinää lantansa vierestä ja meitä ihmisiä oksettaa pelkkä ajatuskin maidon juonnista sen jälkeen

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      71
      3249
    2. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      552
      3063
    3. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      38
      2426
    4. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      49
      2012
    5. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      310
      1832
    6. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      120
      1825
    7. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      9
      1652
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      109
      1332
    9. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      63
      1228
    10. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      23
      1215
    Aihe