Mitä sanotte tästä tilanteesta?

Juu juu, mutta kun hallinatoikeus poistui niin kävikö niin että leskihän olisi maksanut hallinnan takia menot, mutta nyt ne jakautuu kaikille osakkaille??
Siis jos omaisuuteen kuuluu metsää, ja vanha kotitalo esim. niin vanhan tyhjillään olevan kotitalon lämpimänä pito ja veden käyttö ja kiinteistöverot ja muut kulut vakuutuksineen menee esimerkkitapauksessa kuolinpesän tililtä ja kun hall.oik.oli leskellä, ne meni lesken tililtä?Samoin lesken keskustassa olevan nykyisen asunnon kulujen kanssa?

No mutta nythän sen kiinteistön voi myydä. Loppuu kulut sitten siihen.

Mökki_myyntiin_vaan kirjoitti:

No mutta nythän sen kiinteistön voi myydä. Loppuu kulut sitten siihen.

Nii in mutta jos myynnit ei ole vaihtoehto lainkaan.

Tietysti on.

88989 kirjoitti:

Tietysti on.

Mutta tässä tapauksessa ei ole.

Llliiaasas kirjoitti:

Mutta tässä tapauksessa ei ole.

No mikä estää?

Se, että ette (tai joku teistä ei) halua myydä on teidän valinta, jonka seurauksesta maksatte sitten kulut ja saatte tuotot (jos on jotain).

Jos leski asuu kaupunkiasunnossa hän maksaa siitä kulut, vai millä perusteella siellä on?

10-9 kirjoitti:

No mikä estää?

Se, että ette (tai joku teistä ei) halua myydä on teidän valinta, jonka seurauksesta maksatte sitten kulut ja saatte tuotot (jos on jotain).

Jos leski asuu kaupunkiasunnossa hän maksaa siitä kulut, vai millä perusteella siellä on?

Lue lisää

Mutt eikö leski maksa kulut koko paketista (myös tuvasta maalla, joka kuuluu siis pesään) kun on jakamaton kuolinpesä? leski ei halua jakoa.

LLiisas kirjoitti:

Juu juu, mutta kun hallinatoikeus poistui niin kävikö niin että leskihän olisi maksanut hallinnan takia menot, mutta nyt ne jakautuu kaikille osakkaille??
Siis jos omaisuuteen kuuluu metsää, ja vanha kotitalo esim. niin vanhan tyhjillään olevan kotitalon lämpimänä pito ja veden käyttö ja kiinteistöverot ja muut kulut vakuutuksineen menee esimerkkitapauksessa kuolinpesän tililtä ja kun hall.oik.oli leskellä, ne meni lesken tililtä?Samoin lesken keskustassa olevan nykyisen asunnon kulujen kanssa?

Lue lisää

Niinpä, hallintaoikeuden omaava saa käyttää hallinnoimansa varallisuuden vuosituotot, mutta maksaa asumiskulunsa ja välttämättömät vuosihuollotkin paikkakunnan ko. vuokratasoon saakka. Puolisoiden yhteisen asunnon osalta lesken hallintaoikeus tulee laista ja muun varallisuuden osalta testamentilla. Lesken luopuessa hallinnastaan niin luonnollisesti koko paketti siirtyy omistajien piikkiin. Lesken ikioma toinen asunto epää häneltä laista tulevan hallinnan, mutta ei välttämättä pieni yksiö jos puolisot asuivat yhdessä tasokkaammin.
Tottahan toki hallinnan rasitteesta saatu perintöveron alennus mitataan osittain takaisin valtiolle kun hallinnasta luovutaan ennen kuolemaa. Ilmeisen useissa perikunnissa leski ei sulata kuluja omaan piikkiinsä ja perilliset eivät halua lesken perintöjen menetyksen uhatessa vaatia kuluja leskeltä (omalta vanhemmalta).
Kun leski on asianmukaisesti luopunut hallinnastaan niin osituksen ja jaon vetkuttelu johtanee lähivuosina uudelleen erimielisyyksiin siitä, että kuka käyttää ehkä asumiskelvotontakin hökkeliä ja kuka maksaa verot, sähkö- ja viemäriliittymän, tieoikeudet yms kulut. Kukin tapaus pitää puntaroida omanaan ja ajoissa, että vältyttäisi käräjäoikeudesta haetun pesänjakajan toimitusjaon kuluilta.

huppeliheippa kirjoitti:

Niinpä, hallintaoikeuden omaava saa käyttää hallinnoimansa varallisuuden vuosituotot, mutta maksaa asumiskulunsa ja välttämättömät vuosihuollotkin paikkakunnan ko. vuokratasoon saakka. Puolisoiden yhteisen asunnon osalta lesken hallintaoikeus tulee laista ja muun varallisuuden osalta testamentilla. Lesken luopuessa hallinnastaan niin luonnollisesti koko paketti siirtyy omistajien piikkiin. Lesken ikioma toinen asunto epää häneltä laista tulevan hallinnan, mutta ei välttämättä pieni yksiö jos puolisot asuivat yhdessä tasokkaammin.
Tottahan toki hallinnan rasitteesta saatu perintöveron alennus mitataan osittain takaisin valtiolle kun hallinnasta luovutaan ennen kuolemaa. Ilmeisen useissa perikunnissa leski ei sulata kuluja omaan piikkiinsä ja perilliset eivät halua lesken perintöjen menetyksen uhatessa vaatia kuluja leskeltä (omalta vanhemmalta).
Kun leski on asianmukaisesti luopunut hallinnastaan niin osituksen ja jaon vetkuttelu johtanee lähivuosina uudelleen erimielisyyksiin siitä, että kuka käyttää ehkä asumiskelvotontakin hökkeliä ja kuka maksaa verot, sähkö- ja viemäriliittymän, tieoikeudet yms kulut. Kukin tapaus pitää puntaroida omanaan ja ajoissa, että vältyttäisi käräjäoikeudesta haetun pesänjakajan toimitusjaon kuluilta.

Lue lisää

Anteeks ja kiitos hyvästä selityksestä huolimatta kysymys:

Vanha asunto on tupa maalla, sitä jakamaton kuolinpesä lämmittää talvisin sähköllä ym. kulut. Jos leski maksaa ne kulut edelleen. luovuttuaan hallaintaoikeudestaan ja siis maksuvelvoitteistaan vanhaa tupaa ja kiinteistöä kohtaan, niin onko kulujen maksaminen lahja kuolinpesälle, jota lahjaa verotetaan?

Leski asuu keskustassa nykyään hyvässä tilavassa omassa asunnossa, ei missään halvassa yksiössä. Ja siis vanha lesken ja vainajan tupa on kunnon tupa maalla, jakamattoman pesän huollettavana.
Kiitos kovasti.

Vissiin eri tapaus tai nimimerkin vaihto, mutta samapa tuo kun nyt huomasin kysymyksesi. Verottajan atk-poimintojensa valinnasta ja tulkinnoista on paha sanoa mitään varmaa, mutta tuskin menee lahjaksi kunhan leski maksaa itse laskut antamatta rahaa perillistensä näppiin. Tuntuu ehkä hassulta, mutta näin on tulkittu, että rahan käteen anto on lahja kun 3999 euroa/3v yhdelle ylittyy. En ole seurannut peukaloiko hallitus tätäkin verottoman lahjan rajaa.

Vielä kysyn lakiviisailta ihmisiltä, kuinkas tuon vanhuksen olisi viisainta jätjestää omaisuutensa ja asiansa ett saisi parhaat yhteiskunnan tuet ja maksimaalisen tuoton jälkipolvet ja jokainen joka osallinen tuossa suvussa.

Leskellä ei ole velkoja. Mutta minulle tämä on vaikea asia tämä meidän tilanne, enkä ymmärrä kaikkia lain kiemuroita, miten on oikein, mutt kiitos teille.

Yhteishallinto? Eikö se se ole kun on jakamaton kuolinpesä? Jos mitään juuri tuolla nimellä olevaa sopimuspaperia ei ole, on vain se jakamaton kuolinpesä ja leski luopunut halintatoikeudesta ja käyttöoikeudesta.

Sitä alussa tiedusteltiin.

LLiisas kirjoitti:

Yhteishallinto? Eikö se se ole kun on jakamaton kuolinpesä? Jos mitään juuri tuolla nimellä olevaa sopimuspaperia ei ole, on vain se jakamaton kuolinpesä ja leski luopunut halintatoikeudesta ja käyttöoikeudesta.

Sitä alussa tiedusteltiin.

Lue lisää

Hyvä niin, kunhan on selvillä, että ilmeisesti ei ole tehty mitään sopimusta, joten jatketaan tästä sitten ja katsotaan mitä se teille tarkoittaa, mutta juuri nyt en ehdi.

eyuwry kirjoitti:

Hyvä niin, kunhan on selvillä, että ilmeisesti ei ole tehty mitään sopimusta, joten jatketaan tästä sitten ja katsotaan mitä se teille tarkoittaa, mutta juuri nyt en ehdi.

Lue lisää

vautsi vau, miten ihastuttava henkilö palstoilla, harvinaista herkkua jopa, sellainen, kohtelias ihminen. :)

eyuwry kirjoitti:

Hyvä niin, kunhan on selvillä, että ilmeisesti ei ole tehty mitään sopimusta, joten jatketaan tästä sitten ja katsotaan mitä se teille tarkoittaa, mutta juuri nyt en ehdi.

Lue lisää

"Yhteishallinto? Eikö se se ole kun on jakamaton kuolinpesä? "
Kyllä, joko suoraan lain nojalla tai sopimukseen perustuen tai sekäettä. Tuskinpa on montaakaan kuolinpesää, jossa jokaikinen toimenpide päätetään kaikkien osakkaiden yhteistuumin, vaan siinä joutuu pakosta valtuuttamaan jonkun osakkaan asioidenhoitajaksi ja vain suuremmat päätökset jäävät yksimielisesti päätettäviksi. Se syytä ottaa huomioon, että yhteishallintosopimus voi olla myös suullinen.
Jos kysyjän kohdalla ositusta ei ole järkevää vaatia testamentin vuoksi, yhteishallintosopimus on varsin aiheellinen vaihtoehto, eikä siinä tarvitse puuttua lesken jakamattomuussuojaan mitenkään.

Jakamaton kuolinpesä ei välttämättä ole yhteishallinnossa. Jos pesässä on käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä, pesä on hänen hallinnossaan eikä osakkaitten. Sama jos on testamentin toimeenpanija (ja testamentti on lainvoimainen).

Yhteishallintosopimus voi tosiaan olla suullinen. Jos yksi hoitaa asioita, hän tarvitsee siihen valtakirjan kaikilta muilta osakkailta.

Ositus kannattaa tehdä aina, vaikka testamentti olisikin. Lesken oikeuksia se ei heikennä vaan parantaa. Jokaisen lesken kannattaakin vaatia mahdollisimman joutuisaa osituksen toimittamista.

Perinnönjako on sitten perillisten tai tsestamentinsaajien asia, eikä leski ole siinä enää mukana (ellei satu itsekin olemaan testamentinsaaja).

Osituksen ja perinnönjaon jälkeen omaisuuden omistukset ovat selvillä. Lesken hallintaoikeus esim. yhteiseen kotiin jatkuu jaon jälkeen ihan normaalisti, eli ositus ja/tai perinnönjako ei sitä lakkauta.

"""
Ositus kannattaa tehdä aina, vaikka testamentti olisikin. Lesken oikeuksia se ei heikennä vaan parantaa. """

Miten se parantaa??

Vapauttaa tilivelvollisuudesta koskien oman omaisuuden hoitoa.

Lisäksi leski saattaa saada omistukseensa ja käyttöönsä kuolinpesän varoja jos on oikeutettu saamaa tasinkoa. Jos taas leski on varakkaampi, hän saa osituksessa pitää kaiken oman omaisuutensa, eikä hän tai myöhemin hänen perillisensä joudu luovuttamaan omaisuutta ensin kuolleen puolison perillisille.

Ja sitten on vielä tietysti verotukselliset syyt eli osituksessa voidaan lesken ja kuolinpesän/perillisten välillä vaihtaa varoja niin, että omaisuutta myytäessä luovutusveroja tulee mahdollisimman vähän.

88989 kirjoitti:

Vapauttaa tilivelvollisuudesta koskien oman omaisuuden hoitoa.

Lisäksi leski saattaa saada omistukseensa ja käyttöönsä kuolinpesän varoja jos on oikeutettu saamaa tasinkoa. Jos taas leski on varakkaampi, hän saa osituksessa pitää kaiken oman omaisuutensa, eikä hän tai myöhemin hänen perillisensä joudu luovuttamaan omaisuutta ensin kuolleen puolison perillisille.

Ja sitten on vielä tietysti verotukselliset syyt eli osituksessa voidaan lesken ja kuolinpesän/perillisten välillä vaihtaa varoja niin, että omaisuutta myytäessä luovutusveroja tulee mahdollisimman vähän.

Lue lisää

"Ja sitten on vielä tietysti verotukselliset syyt eli osituksessa voidaan lesken ja kuolinpesän/perillisten välillä vaihtaa varoja niin, että omaisuutta myytäessä luovutusveroja tulee mahdollisimman vähän. "

Siis esim. kuinka?

"""Testamentilla ei voi määrätä, että ositusta ei tehdä.

Sitä paitsi kaikkien osapuolten etu on se, että ositus tehdään mahdollisimman joutuisasti.

Yleensä erityisesti lesken kannattaa vaatia ositusta. Hänhän voi siinä saada varoja kuolinpesältä tai jos on varakkaampi, pystyy varmistamaan, että saa pitää oman omaisuutensa. Lisäksi ositus vapauttaa lesken tilivelvollisuudesta perillisiä kohtaan. Harva leski on kovin innoissaan pitämässä kirjaa omien varojensa käytöstä, jotta voi sitten tilittää omaisuutensa hoidon puolisonsa perillisille. """

Leski on esim. ihan asioista ymmärtämätön ja muistamaton ja muuta sellaista harmia. Ei osaa muuta kuin asua asunnossaan, ei muuta osaa enää. Niin, paitsi sen osaa komentaa, ettei ositeta. ja on ehkä usein niinkin et leski sitä mieltä että kuolleen puolison jäämistö omaisuus on hänen kun ne oli silloinkin heidän omiaan kun puoliso eli. Asiat hoitaa kaikkien osapuolten kannalata huonosti komentamalla ja tekemällä järjettömiä ratkaisuja, ei ole holhouksessa eikä homaa että ei osaa enää mitään muuta kuin komentaa ja valittaa.
viisasten kivee ei kai ole vielä keksitty näihin ongelmiin perikunnissa.

"Sitä paitsi kaikkien osapuolten etu on se, että ositus tehdään mahdollisimman joutuisasti."

Se voi olla etu, jos kaikki osapuolet ajattelee täysin rationaalisesti, mutta perheyhteisöissä päätöksentekoa ohjaa monasti muukin vain taloudellisen hyödyn maksimointi.

Taloudellisen hyödyn lisäksi osituksen toimittaminen turvaa ja helpottaa lesken asemaa, selkiyttää omistussuhteita ja vapauttaa osapuolet omaisuuden hoitoa koskevasta kirjanpidosta.

Haittapuolia ei käytännössä ole.

Näin_ kirjoitti:

Taloudellisen hyödyn lisäksi osituksen toimittaminen turvaa ja helpottaa lesken asemaa, selkiyttää omistussuhteita ja vapauttaa osapuolet omaisuuden hoitoa koskevasta kirjanpidosta.

Haittapuolia ei käytännössä ole.

Lue lisää

Siis leskenkö pitää pitää jotain kirjaa omaisuudesta vaikka se on jakamaton kuolinpesä?Missä niin määrätään? Kaikkien muidenkin osakkaiden pidettävä? Mutta jakamattomassahan pidetään vain sitä yhteistä kirjaa.

Jakamattomassa pesässä on tietysti hyvä pitää myös kirjanpitoa, mutta koska pesässä on yhteishallinto ja kaikki päätökset tehdään yhdessä, on olettama se, että sekä leski että perilliset ovat niistä tietoisia.

Sen sijaan leski saa vallita yksin omaa omaisuuttaan, eli hänen ei tarvitse pyytää perillisten lupaa oikeustoimiin (paitsi jos myy asunnon tai kiinteistön, joka on ollut puolisoiden yhteisenä kotina).

Mutta leskellä on tilitysvelvollisuus omaisuutensa hoitamisesta eli vallinnasta perillisille aina siihen asti, kunnes ositus toimitetaan.

Näin on määrätty avioliittolaissa, 86 §, 2. momentti:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L1P86

"Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta."

"Ei muuta kuin jakoon koko roska."
Jos jakaminen poistaa sen roskan, josta halutaan eroon, kannattaisi hakea avioeroa jo puolison eläessä, niin ei jäisi kuolinpesän tehtäväksi, mutta näinhän se menee silloin kun roikutaan väkisin liitossa kunnes perilliset sitten joutuvat sen kuolleen puolison tilalle ja hyvässä lykyssä siinä sitten aletaan puida sitä 'toteutumatonta avioeroa' esimerkiksi juuri vaatimalla jakoa lesken kanssa tai jos ei tohdita ajaudutaan lesken kuoleman jälkeen pesänselvittäjän hoteisiin jotta saataisiin se ero lopulta voimaaan.

Ja lesken oikeus on vaatia ositusta.