Pahimmat tekemäsi virheet

Ostin veneen...

Muutaman kerran ennen AISin hankintaa on tullut arvioitua laivan ohitus väärin ja aika läheltä on mennyt.

Eilen viimeksi olin melkein ajamassa lateraalimerkin väärältä puolelta kohdassa, jossa oli ihan kunnon matalikko.

Tulin väsyneenä yksin laituriin ja ystävällinen laiturinaapuri kiinnitti köydet laiturin pollareihin. En tarkistanut kiinnitystä ja rojahdin nukkumaan. Heräsin aamulla satamalahden toiselta puolelta, onneksi hietikosta.

Muutama sattumus uran alkuvaiheilta.

Kauan sitten ankkuroiduin pelkän ankkurin ja liinan avulla. Tuuli nousi ja ankkuri alkoi rekaamaan. Nosto oli varsin vaikeaa ja haaksirikko lähellä. Sittemmin ankkurointi on ymmärretty tehdä kettingillä ja on sähkövinssikin.

Eräänä yönä nousi sumu, jonka sakeutta en tiedostanut pimeässä. Laivan kulkuvalot tulivat näkyviin vasta hyvin lähellä ja osuminen siihen vältettiin vain vaivoin.

Kerran en ymmärtänyt sorron määrää ja ajoin kiinni viittaan joka jumiutui toviksi peräsimen ja kölin väliin peräsintä vääntäen. Irtosi sentään eikä pelättyä peräsinrikkoa tullut.

Kerran muuten kuivassa veneessä oli pilssissä vettä. Ajattelin että maistan sormesta josko se on merivettä tai makeaa. Oli akkuhappoa.... Akku oli kaatunut huonon kiinnitykseni takia. Happo poltteli rakkulat sormeen, huuliin ja kieleen.

Nostin mastoa ensimmäisenä keväänä paikalleen saalinkien alta liinassa riiputtaen. Ohjasin maston tyven mastojalalle ja apumies alkoi kiinnittämään keulaharusta. Tuli pulmia ja lähdin avuksi keulaan. Masto kippasi täydet 180 astetta ja sen toppi sukelsi pohjasaveen. Jatkossa tehty nostot aina topista.

Tämän palstan kirjoituksia kun on lueskellut, niin veikkaan, että kovin lyhyeksi jää tämä keskustelu :-)

Se, etten ole vieläkään saanut ostettua venettä.

Moottoriveneilijäaikoinani lukitsin vaihdevaijerin perävetolaitteen päässä käytetyllä saksisokalla asennettuani vetolaitteen takaisin paikalleen. No, sepä katkesi sitten jonkun ajan päästä ja vaijeri pääsi luistamaan pois paikaltaan. Asia paljastui, kun laituriin mennessä oli tarkoitus vetää pakki päälle... 0,10 euron säästö toi monen satasen vahingon (ja vakuutusyhtiölle vielä isomman). Tosin ei se vanhan sokan käyttö säästämistarkoituksessa tapahtunutkaan vaan laiskuudesta, en viitsinyt kiivetä hakemaan veneessä olleesta miljoonalaatikosta uutta sokkaa.

Purjeveneellä ei oikeastaan ole sattunut mitään huomionarvoista. Mitä nyt yksi hajonnut punaviher-lyhdyn lasi, kun keulagasti ei signaloinut kyllin selvästi etäisyyttä laituriin. Ei kai tajunnut, ettei sitä purkkarin ruorin takaa nähnyt samalla tavoin kuin aiemmin moottoriveneen ohjaajan paikalta.

Ykerran otin reissulle liian vähän kaljaa, muita ottaa tarpeeksi

Yksi pahimpia sattui pallonkierron alussa, kun Kielin kanavasta ulos tullessani ajoin Elben poikki vastarannalle laivaväylän ulkopuolelle, mutta ison nostoprojektin kestäessä siirryin takaisin lähes keskelle laivaväylää ja yht'äkkiä huomasin kahden rahtilaivan tulevan laskuvedellä kovaa kohti. Ensin pyöräytin 180 deg ja aioin palata takaisin pois väylältä, mutta tajusin, etten kerkeä ja jään toisen laivan alle. Käänsin veneen laivojen kulkusuuntaan, virran suuntaan, ja hetkeä myöhemmin jyskytti ensimmäinen laiva ohi paarpuurissa ja toinen styyrpuurissa. Joku huusi kannelta: "Fucking you!" Utuisen ilman vuoksi näkyvyys ei ollut niin hyvä kuin luulin. Jos veneessä olisi ollut toinen henkilö, hän olisi varmaan huomannut laivat aikaisemmin. 10 v circumnavigation aikana tuli muitakin täpäriä paikkoja, mutta hengissä olen. Täpärät paikat ja muut seikkailut on kerrottu kirjoissani (snoopy.fi), joita on 5 jo painettu ja kuudes työn alla.
Terveisin yksinäinen purjehtija

Pari kertaa tuli kevyt pohjakosketus ja yksi särkälle ajo, kun kävin kursseja ja ylpeänä sovelsin "taitojani". Kolmannen kerran jälkeen ostin nöyrästi veneeseen tekniikkaa, joka lopetti hortoiluni.

Kaikkea on tullut kohellettua ja särjettyä. Yksi viimeaikaisista oli 2014 Tortolassa BVI. Olin muutama pv aikaisemmin kuullut saksalaiselta purjehduksen opettajalta hyvän ohjeen. Jos on epävarma tai vaarallinen tilanne niin kippari pistäköön toisen käden housun taskuun. Antaa vaikutelman tilanteen hallitsemisesta.
Tortolassa kurvailin koneella venerivin väliin ja seisoin takakannella köysivyyhteä selvittelemässä heittoa varten. Keulakannella seisoi täysi maakrapu nainen, joka ei tiennyt veneestä mitään. Astuin vahingossa yhden askeleen liikaa taaksepäin ja putosin veteen. Vene eteni kohti rantaa, missä oli vesirajassa ravintolapöydät. Köysinippua puristaen raahauduin mukana ja sain komennettua naisen ruoriin ja selitettyä miten pakitetaan ennen kuin vene on ravintolapöytien välissä. En jäänyt pakittavan veneen allekaan vaan tilanne päättyi märkänä ja hiukan nolona. Sitten toinen käsi taskuun ja tyylikkäästi sormiponttooniin.

Tuntuu siltä että toistaiseksi pahin virheeni on että ostin projektiveneen jonka kunnostamisessa meinaa mennä hermot....

Ostin purjeveneen. No, virheistä oppii.

Ostin suurehkon oneoff-matkapurren "sopivasti", purjehdin muutaman vuoden ja myin laitteen pois hyvällä voitolla. Kunnosspitoon ja paranteluun laitetuista rahoista huolimatta purjehdin siis monta kautta ilmaiseksi.

Muutaman veneettömän kesän jälkeen ostin taas suurehkon, mutta tällä kertaa tunnetun valmistajan uudehkon matkapurren, senkin sain Suomen ulkopuolelta erittäin "sopivasti". Ajatuksena oli myydä se pienen varrustelun jälkeen eteenpäin, mutta tykästyin sillä purjehtimiseen sen verran että pidinkin veneen itselläni.

Nyt muutama vuosi myöhemmin haluaisin sen taas myydä, mutta hinnat on pudonneet niin paljon, että saatan juurikin saada veneestä maksamani hinnan. Käytön ja varustelun kustannuksia en ikinä tule saamaan siitä pois. Virhe oli minun kohdallani veneen osto, alhaisen käyttöasteen takia vuokraaminen olisi ollut monena kesänä huomattavasti järkevämpi vaihtoehto.

Joudun siis maksamaan harrastuksestani, ARGH !

Kaksi kertaa olen jäänyt purjeveneen kanssa ukkosen alle, koska tuijottelin säätiedotuksia ja tein omia arvioitani siitä miten ukkospilvet kehittyvät ja liikkuvat. Nykyisin en enää yritä ennustaa säätä, vaan pysyn rannassa tai hakeudun sinne, jos havaitsen jossain salamointia..

Panitpa pahan!

- painelaatta väärälle puolelle potkurin vaihdossa
- trailerin hankinta. Työllisti valtavasti ainakin meikäläistä.
* potkurin hipaisu kiveen tutussa paikassa
- pari pohjakosketusta
- valtuutetun huollon jäljiltä pilssiin suihkusi dieseliä
- gasti pudonnut neljä kertaa mereen laiturimanöövereissä..

Tässä nyt ensimmäisinä mieleen tulevat.

Pikkupoikana oltiin pikku Busterilla kalassa ja ankkuroituna "liian" lähelle vierasta laituria / rantaa. Kun laiturin omistaja tuli veneellä rantaa kohden, pelästyin niin, että vedin koneen käyntiin ja lähdin karkuun. Unohdettiin nostaa ankkuri joka nappasi kaapeliin jonka nostamisessa sitten riittikin työtä.

Liu'usta kiveen busterilla. 17 m/s tuulessa 8 hv apukoneella satama manööveriä, 6 solmua kivelle 3 kertaa uran aikana, so far.

Yksi vielä. Scanperilla pläkässä menossa lähellä Långnäsiä, Silja Europa tulossa takaa ahtaaseen taittoon Föglön luoteiskulmassa. Kuulin että toinen pytty 8 hv loppuunajetusta Marinerista hiljeni, piikki tulpassa. 1,5 solmua, muutenkin vähistä, hävisi. Aikani jatkoin, kunnes pimeni viimeinenkin pytty, se toinen. Melomaan, oikein perkeleesti. Pääsin hiukan sivuun, peräaallot laittoivat sisäjärjestyksen uusiksi.
Bensaletku irti, pimenneet kynttilät irti, kampikammio rykimällä kuivaksi, putsatut tulpat ja bensaletku takaisin kiinni, masiina käyntiin ja Sottungaan. Handelista pari uutta tulppaa, olutta, sikanautatölkkejä ja kertomaan merijuttua satamakuppilaan.

Kun omaa pessimistisen luonteen, niin sen muassa tulee myös kyky unohtaa ikävät muistot, mutta on niitä kuitenkin sen verran kertynyt, että sieltä jotakin saa esille.
Menin kerran purjeveneellä retkisatamaan, jota näytti kansoittavan pelkästään moottoriveneet. Ajon kapeasta salmesta sisään tyhjäkäynnillä ilman ongelmia.
Seuraavana aamuna sitten läksin ulos samoja jälkiä, koska tulo onnistui niin hyvin, oli nopeuttakin hieman enemmän ja sitten kolahti. Tavarat lensivät pitkin hyttiä ja kun sitten hyppäsin alas katsomaan turkkilaudan alle vaurioita, niin unohdin vedon päälle.
Olin kyllä vetänyt tehot pois, mutta se ei ollut vapaalla. Siitä se sitten ajautui matalaan kaislikkoon - onneksi pohja oli kivetön ja melko kova.
Siihen se sitten pyähtyi eikä lähtenyt pakilla pois. Menin itse veteen ja kampesin keulan tulosuuntaan, mikä auttoi löytämään sen tulouran, jonka köli oli aurannut.
Sitten kun tilanne oli tasaantunut pohdin, olisiko sen eteenpäin katsovan kaiun voinut panna päälle rantautumisen ajaksi - olis ehkä auttanut arvioimaan sen salmen profiilia 😩

Olen ollut ylivarovainen ja seiluuni rajoittuvat toistaiseksi Espoonlahdelle. Siellä nyt ei ole ainakaan vielä ollut hengenvaarallisia tilanteita, mutta törttöilen kyllä jatkuvasti.

Viimeksi nyt sunnuntaina. Olin kahden matkustajan kanssa kiertämässä Pentalaa, ja tulossa Pentalan ja Halsholmenin väliseen salmeen, jossa on molemmin puolin kalliota. Meillä oli kova vastatuuli, ja annoin purjeiden olla ylhäällä kun ajattelin että siinähän ne lepattavat eivätkä vedä. Väärässä olin. Tuuli tarttui kuitenkin niihin sellaisella voimalla ettei piskuinen moottori puolella kaasulla juurikaan liikuttanut meitä eteenpäin. Ja sitten tuli puuska, painaen meidät kapeimmassa kohdassa päin kalliota. Onneksi keula kääntyi tuulen mukana kalliota kohti. Törmäys oli melko raju ja kovaääninen vaikka mitään ei rikki mennytkään. Opinpahan ohjailuvauhdin merkityksen. Ja sen, että kovassa tuulessa ne purjeet ON laskettava, vaikka kulkisi vastatuuleen.

Tänä suvena vene lähti puuskassa hallinnasta kapeikossa ja keula kääntyi 90 astetta suoraan sukelsi suoraan kahden reimarin väliin kivikkoon, kun en ollut levangin kanssa tarpeeksi hereillä. Toki purjeiden veto loppu pian ja sain levanginkin laukaistuksi ja veneen käännetyksi takaisin väylälle, eikä osumiakaan tullut.
Sainpahan kunnon näytöksen kuitenkin aikaiseksi kanssaveneilijöille. Olisi pitänyt höllätä hieman jo aiemmin...

Ikinä en ole purjeveneessä edes ollut, eikä mitään tietoa purjehduksesta jne. Ostin matkailu purjeveneen ja heti ensikerralla kolahdin pohjaan eli ajelin liian matalalle.
Hankin Simradiin forward scan ja structure scan 3D palikat ja hyvin on mennyt sen jälkeen :D