tästä vuoden tärkeimmästä tempauksestaan eli kielialoite, osa 2.
Onkohan aloite mennyt jotenkin perssiilleen?
Fennot ovat ihmeen hiljaksiin
EiInahdustakaan
72
414
Vastaukset
- 0912987
Det går bra ,redan 15 098 underskrifter.
- Kannatus
Eihän tuossa enää tarvitse kuin 480 allekirjoitusta päivässä niin homma on hoidettu. Kyllähän tuon verran löytyy, kun asialla on 75% kannatus.
- festivaler
Kannatus kirjoitti:
Eihän tuossa enää tarvitse kuin 480 allekirjoitusta päivässä niin homma on hoidettu. Kyllähän tuon verran löytyy, kun asialla on 75% kannatus.
Det borde ju gå som en dans,nu när alla Tala & Co är ute på gator och torg och samlar in pappersunderskrifter.
- Pgkoneisto
50.000 allekirjoituksen saavuttaminen ei ole mikään ongelma, kun fennojen propagandakoneistokin toimii niin tehokkaasti kuin tälläkin saitilla on huomattu.
- Juliou
Yksikään nettifennomaani ei ole tällä palstalla onnistunut perustelemaan, miksi kielialoite ei etene, vaikka 75% suomalaisista on sen takana. Yhden selityksen olen kylläkin kuullut: "Suomalaiset eivät seuraa politiikkaa." Just.
- Puolueetontako
Eikös pakkoruotsin vastutaminen olekaan järkiperäistä? Vai onko sekin jokin poliittinen kysymys? Kumma, ettei yksikään polittinen puolue olen pakkoruotsin kaatamisen takana.
- pakkomielle
Puolueetontako kirjoitti:
Eikös pakkoruotsin vastutaminen olekaan järkiperäistä? Vai onko sekin jokin poliittinen kysymys? Kumma, ettei yksikään polittinen puolue olen pakkoruotsin kaatamisen takana.
Se on eräille pakkomielle, jonka puhumisesta saa outoa nautintoa. Sitä ei siksi halutakaan poistaa, vai mitä "kieliaktiivit"?
- Puoltut
Olisi hyvä tehdä puolueeton tieteellinen tutkimus tuosta fennon pakkomielisyydestä.
- sdkjjslklfj
Puoltut kirjoitti:
Olisi hyvä tehdä puolueeton tieteellinen tutkimus tuosta fennon pakkomielisyydestä.
Veikkaan että jo nyt joku tekee sosiaalipsykologian graduaan nettifennoista.
Puoltut-fenno haluaa tieteellisen tutkimuksen: "Olisi hyvä tehdä puolueeton tieteellinen tutkimus tuosta fennon pakkomielisyydestä."
Kolmen tiedeyliopiston yhteinen tieteellinen ja puolueeton tutkimus osoittaa, että kolme neljäosaa meistä viidestä miljoonasta fennosta vastustaa pakkoruotsia, mutta kannattaa sen opiskelua valinnaisena kielenä muiden valinnaisten kielten joukossa.
sdkjjslklfj: "Veikkaan että jo nyt joku tekee sosiaalipsykologian graduaan nettifennoista."
Tutkimuksen aluksi on ensin määriteltävä käytetyt käsitteet. Nykysuomen sanakirja: fenno = suomenkielinen. Siis "nettifenno" on netin suomenkielinen toimija ja "nettisveko" on netin ruotsinkielinen toimija. Nettifennoja ja fennoja lähes samana joukkona on noin viisi miljoonaa. Svekoja ja nettisvekoja on manner-Suomessa samoin lähes samana joukkona noin 0,26 miljoonaa. Käsitteet ovat merkitykseltään symmetriassa keskenään.
Niinpä sitten erikseen ovat pakkoruotsia vastustavat fennot ja nettifennot sekä erikseen pakkoruotsia kannattavat fennot ja nettifennot sekä pakkoruotsia kannattavat svekot ja nettisvekot (nesvet).
Nimimerkit Puoltut ja sdkjjslklfj edustavat tutkimuksessa fennojen kielipoliittista neljäsosan vähemmistöä: svekomielisiä fennoja ja svekomielisiä nettifennoja (Ankdam-nesven terminologian mukaan neffejä).
Tutkimuksen nimeksi voisi antaa "Nettifennojen ja nettisvekojen ottelu pakkoruotsin asemasta" alaotsikkona reteesti "Neffet ja nesvet tukkanuottasilla pakkoruotsista".- kirkastusta
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
Puoltut-fenno haluaa tieteellisen tutkimuksen: "Olisi hyvä tehdä puolueeton tieteellinen tutkimus tuosta fennon pakkomielisyydestä."
Kolmen tiedeyliopiston yhteinen tieteellinen ja puolueeton tutkimus osoittaa, että kolme neljäosaa meistä viidestä miljoonasta fennosta vastustaa pakkoruotsia, mutta kannattaa sen opiskelua valinnaisena kielenä muiden valinnaisten kielten joukossa.
sdkjjslklfj: "Veikkaan että jo nyt joku tekee sosiaalipsykologian graduaan nettifennoista."
Tutkimuksen aluksi on ensin määriteltävä käytetyt käsitteet. Nykysuomen sanakirja: fenno = suomenkielinen. Siis "nettifenno" on netin suomenkielinen toimija ja "nettisveko" on netin ruotsinkielinen toimija. Nettifennoja ja fennoja lähes samana joukkona on noin viisi miljoonaa. Svekoja ja nettisvekoja on manner-Suomessa samoin lähes samana joukkona noin 0,26 miljoonaa. Käsitteet ovat merkitykseltään symmetriassa keskenään.
Niinpä sitten erikseen ovat pakkoruotsia vastustavat fennot ja nettifennot sekä erikseen pakkoruotsia kannattavat fennot ja nettifennot sekä pakkoruotsia kannattavat svekot ja nettisvekot (nesvet).
Nimimerkit Puoltut ja sdkjjslklfj edustavat tutkimuksessa fennojen kielipoliittista neljäsosan vähemmistöä: svekomielisiä fennoja ja svekomielisiä nettifennoja (Ankdam-nesven terminologian mukaan neffejä).
Tutkimuksen nimeksi voisi antaa "Nettifennojen ja nettisvekojen ottelu pakkoruotsin asemasta" alaotsikkona reteesti "Neffet ja nesvet tukkanuottasilla pakkoruotsista".Kova paikka, kun kaikki höpinät 75%:sta osoittautuukin vääristelyksi? Tällä palstalla on kerrottu moneen kertaan, kuinka epäluotettavia gallupit, ja kyselyt ovat. Joko alkaa kovapäisinkin nettifenno uskoa järkipuhetta....?
- Nakkijono
Kallupit eivät ole tiedettä vaikka ne olisivat yliopistojen tekemiä. Tieteellisillä metodeilla tehty selvitys suomalaisten todellisista ajatuksista liittyen ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisuuteen antaisi aivan toisenlaiset tulokset kuin kallupit. Selvityksessä tulisi esille mm. suomalaisten geopoliittinen asema, pohjoismaalaisuuden merkitys ja tulevaisuuden näkymä. Nämä perustavaa luokkaa olevat kysymykset eivät sisälly kalluppeihin eikä fennojen huuhaa-tarinoihin. Ruotsin kielestä ei ole mitään hyötyä ja vastaavat jorinat ovat kovaa valuuttaa vain nakkikioskin jonoissa.
Nakkijono kirjoitti:
Kallupit eivät ole tiedettä vaikka ne olisivat yliopistojen tekemiä. Tieteellisillä metodeilla tehty selvitys suomalaisten todellisista ajatuksista liittyen ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisuuteen antaisi aivan toisenlaiset tulokset kuin kallupit. Selvityksessä tulisi esille mm. suomalaisten geopoliittinen asema, pohjoismaalaisuuden merkitys ja tulevaisuuden näkymä. Nämä perustavaa luokkaa olevat kysymykset eivät sisälly kalluppeihin eikä fennojen huuhaa-tarinoihin. Ruotsin kielestä ei ole mitään hyötyä ja vastaavat jorinat ovat kovaa valuuttaa vain nakkikioskin jonoissa.
Nakkijono on tätä mieltä: "Kallupit [= gallupit] eivät ole tiedettä vaikka ne olisivat yliopistojen tekemiä."
Kyselytutkimukset ovat yliopistojen tieteellisiä vakiometodeja, ovat siis tiedettä. Tieteellinen tutkimus voidaan tehdä pätevästi tai epäpätevästi, hyvin tai huonosti, olkoonpa metodi mikä hyvänsä.
Gallupit ovat kyselytutkimuksia, siis pätevästi tai epäpätevästi tehtyjä. Kolmen yliopiston yhteistä kyselytutkimusta on pidettävä tieteellisesti pätevänä siihen saakka, kunnes toisin todistetaan.
Tässä sinulle eräästä lähteestä näkökohtia pätevän tutkimuksen tekemisestä:
"Tutkimuseettisten seikkojen huomioon ottaminen sopii kokoavaksi näkökulmaksi myös tieteellisen kyselytutkimuksen lomakesuunnitteluun. Tiedonkeruu tieteen piirissä ja nimissä on toteutettava huolellisesti tieteen objektiivisuutta tukevia välineitä kunnioittaen. Tutkijan on suunniteltava tutkimusinstrumenttinsa tutustumalla riittävästi samaa aihetta koskeviin aikaisempiin julkaisuihin ja tutkimusaineistoihin. Näin hän kykenee tunnistamaan tutkimuksen todelliset aukot ja osaa laatia niitä varten tarkoituksenmukaiset tiedonkeruuinstrumentit."
"Tutkijan ei myöskään pidä tehdä tieteellistä tutkimusta vain tilaajalleen, organisaatiolleen tai itselleen. Tieteen avoimuus, tulosten kontrolloitavuus ja niistä keskusteleminen tiedeyhteisön piirissä ovat luovuttamaton osa prosessia, jonka läpi tulokset muovautuvat tieteellisiksi."
"Lisäksi ainakin julkisin varoin operoivien tutkimusaineistojen kerääjien tulisi aina pyrkiä palvelemaan tiedeyhteisön yhteisiä tavoitteita siten, että uusi tutkimusaineisto siirtyy oman aktiivisen ensikäyttövaiheen jälkeen muidenkin tutkijoiden hyödynnettäväksi. Yhteiskuntatieteiden aloilla tätä tarkoitusta palvelee Suomen Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, jonne arkistoidut aineistot ovat maksutta käytössä tutkimukseen ja opetukseen."
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html
http://www.fsd.uta.fi/fi/
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/intro.html- ksajkljdkl
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
Nakkijono on tätä mieltä: "Kallupit [= gallupit] eivät ole tiedettä vaikka ne olisivat yliopistojen tekemiä."
Kyselytutkimukset ovat yliopistojen tieteellisiä vakiometodeja, ovat siis tiedettä. Tieteellinen tutkimus voidaan tehdä pätevästi tai epäpätevästi, hyvin tai huonosti, olkoonpa metodi mikä hyvänsä.
Gallupit ovat kyselytutkimuksia, siis pätevästi tai epäpätevästi tehtyjä. Kolmen yliopiston yhteistä kyselytutkimusta on pidettävä tieteellisesti pätevänä siihen saakka, kunnes toisin todistetaan.
Tässä sinulle eräästä lähteestä näkökohtia pätevän tutkimuksen tekemisestä:
"Tutkimuseettisten seikkojen huomioon ottaminen sopii kokoavaksi näkökulmaksi myös tieteellisen kyselytutkimuksen lomakesuunnitteluun. Tiedonkeruu tieteen piirissä ja nimissä on toteutettava huolellisesti tieteen objektiivisuutta tukevia välineitä kunnioittaen. Tutkijan on suunniteltava tutkimusinstrumenttinsa tutustumalla riittävästi samaa aihetta koskeviin aikaisempiin julkaisuihin ja tutkimusaineistoihin. Näin hän kykenee tunnistamaan tutkimuksen todelliset aukot ja osaa laatia niitä varten tarkoituksenmukaiset tiedonkeruuinstrumentit."
"Tutkijan ei myöskään pidä tehdä tieteellistä tutkimusta vain tilaajalleen, organisaatiolleen tai itselleen. Tieteen avoimuus, tulosten kontrolloitavuus ja niistä keskusteleminen tiedeyhteisön piirissä ovat luovuttamaton osa prosessia, jonka läpi tulokset muovautuvat tieteellisiksi."
"Lisäksi ainakin julkisin varoin operoivien tutkimusaineistojen kerääjien tulisi aina pyrkiä palvelemaan tiedeyhteisön yhteisiä tavoitteita siten, että uusi tutkimusaineisto siirtyy oman aktiivisen ensikäyttövaiheen jälkeen muidenkin tutkijoiden hyödynnettäväksi. Yhteiskuntatieteiden aloilla tätä tarkoitusta palvelee Suomen Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, jonne arkistoidut aineistot ovat maksutta käytössä tutkimukseen ja opetukseen."
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html
http://www.fsd.uta.fi/fi/
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/intro.htmlSinä se jaksat vedota tutkimukseen, jonka tulos (75% vastustaa pakkoruotisa) ei pitänytkään paikkaansa.
Sen sijaan, se että suomalaiset tuon saman tutkimuksen mukaan suhtautuvat positiivisesti suruihin ja ruotsin kieleen, taas pitää paikkaansa: En ole tavannut koskaan missään muualla suruja 24H/7 solvaavia ihmisiä kuin tällä palstalla. ksajkljdkl kirjoitti:
Sinä se jaksat vedota tutkimukseen, jonka tulos (75% vastustaa pakkoruotisa) ei pitänytkään paikkaansa.
Sen sijaan, se että suomalaiset tuon saman tutkimuksen mukaan suhtautuvat positiivisesti suruihin ja ruotsin kieleen, taas pitää paikkaansa: En ole tavannut koskaan missään muualla suruja 24H/7 solvaavia ihmisiä kuin tällä palstalla."Sinä se jaksat vedota tutkimukseen, jonka tulos (75% vastustaa pakkoruotisa) ei pitänytkään paikkaansa."
Miten se on todistettu? Nämä molemmat tulokset ovat sama tutkimuksen tuloksia: 74 prosenttia vastustaa pakkoruotsia, mutta enemmistö suhtautuu sen lisäksi "positiivisesti suruihin ja ruotsin kieleen", kuten asian ilmaiset. Ruotsin kielelle halutaan kuitenkin opiskeltavana kielenä sama asema, mikä on muillakin tarjolla olevilla kielillä. Periaate on se, että suhtaudutaan positiivisesti mihin tahansa kieleen ja sen puhujiin, mutta vastustetaan kielen perusteetonta pakko-opiskelua. Selvä kuin pläkki.- pläkki.on
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
"Sinä se jaksat vedota tutkimukseen, jonka tulos (75% vastustaa pakkoruotisa) ei pitänytkään paikkaansa."
Miten se on todistettu? Nämä molemmat tulokset ovat sama tutkimuksen tuloksia: 74 prosenttia vastustaa pakkoruotsia, mutta enemmistö suhtautuu sen lisäksi "positiivisesti suruihin ja ruotsin kieleen", kuten asian ilmaiset. Ruotsin kielelle halutaan kuitenkin opiskeltavana kielenä sama asema, mikä on muillakin tarjolla olevilla kielillä. Periaate on se, että suhtaudutaan positiivisesti mihin tahansa kieleen ja sen puhujiin, mutta vastustetaan kielen perusteetonta pakko-opiskelua. Selvä kuin pläkki.Miten se on todistettu?
Se on todistettu sillä, että 74% suomalaisista ei olekaan allekirjoittanut kansalaisadressia.
On eri asia vastata kysymykseen: "Toivoisitko että ruotsi olisi vapaaehtoinen?" kuin VASTUSTAA pakkoruotsia.
Minulle tämä ero on selvä kuin pläkki, eräille ei. - niinpäniin-
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
"Sinä se jaksat vedota tutkimukseen, jonka tulos (75% vastustaa pakkoruotisa) ei pitänytkään paikkaansa."
Miten se on todistettu? Nämä molemmat tulokset ovat sama tutkimuksen tuloksia: 74 prosenttia vastustaa pakkoruotsia, mutta enemmistö suhtautuu sen lisäksi "positiivisesti suruihin ja ruotsin kieleen", kuten asian ilmaiset. Ruotsin kielelle halutaan kuitenkin opiskeltavana kielenä sama asema, mikä on muillakin tarjolla olevilla kielillä. Periaate on se, että suhtaudutaan positiivisesti mihin tahansa kieleen ja sen puhujiin, mutta vastustetaan kielen perusteetonta pakko-opiskelua. Selvä kuin pläkki."perusteetonta pakko-opiskelua"
Perusteita löytyy vaikka kuinka, ja tälläkin palstalla moneen kertaan kerrattu. Nettifennon asennevammaiseen ajatteluun ei vaan uppoa mikään muu, kuin oma propaganda. pläkki.on kirjoitti:
Miten se on todistettu?
Se on todistettu sillä, että 74% suomalaisista ei olekaan allekirjoittanut kansalaisadressia.
On eri asia vastata kysymykseen: "Toivoisitko että ruotsi olisi vapaaehtoinen?" kuin VASTUSTAA pakkoruotsia.
Minulle tämä ero on selvä kuin pläkki, eräille ei.pläkki.on tietää: "On eri asia vastata kysymykseen: "Toivoisitko että ruotsi olisi vapaaehtoinen?" kuin VASTUSTAA pakkoruotsia."
Kolmen yliopiston pätevän yhteistutkimuksen mukaan suomalaisten kolmen neljäsosan enemmistön mielestä "ruotsin kielen opetus [opetuksen] tulisi olla vapaaehtoista" (74 %). http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf
Suomalaisten kolmen neljäsosan enemmistö haluaa ruotsin kielen vapaaehtoiseksi eli valinnaiseksi muiden vieraiden kielten tavoin. Selvä kuin pläkki, mitä enemmistö haluaa. Svekomieliset fennot ja svekomieliset nettifennot, neffet eivät halua, heitä on neljäsosa viidestä miljoonasta suomenkielisestä.- kellokasko
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
pläkki.on tietää: "On eri asia vastata kysymykseen: "Toivoisitko että ruotsi olisi vapaaehtoinen?" kuin VASTUSTAA pakkoruotsia."
Kolmen yliopiston pätevän yhteistutkimuksen mukaan suomalaisten kolmen neljäsosan enemmistön mielestä "ruotsin kielen opetus [opetuksen] tulisi olla vapaaehtoista" (74 %). http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf
Suomalaisten kolmen neljäsosan enemmistö haluaa ruotsin kielen vapaaehtoiseksi eli valinnaiseksi muiden vieraiden kielten tavoin. Selvä kuin pläkki, mitä enemmistö haluaa. Svekomieliset fennot ja svekomieliset nettifennot, neffet eivät halua, heitä on neljäsosa viidestä miljoonasta suomenkielisestä.Nettifennoparka.
- pakarana
Puoltut kirjoitti:
Olisi hyvä tehdä puolueeton tieteellinen tutkimus tuosta fennon pakkomielisyydestä.
Ehkä kansalaisaloite?
- kjercv
Nettifennoa ei ole oikeasti, ainoastaan virtuaalisesti.
- 112115
Ei todellakaan ole menossa persiilleen, älä höpötä sillä esim. 19.7 oli jopa 6 kansalaista allekirjoittanut tätä hirveää suomen pakollista ruotsinkielen opiskelua poistavan kansalaisaloitteen.
ps. onko Talasta tullut hampaaton? - KohtuudenKaveri
Suomen demokratian suurin vääristymä korjattiin jo vuosi sitten, kun RKP jätettiin ulos hallituksesta. Se tyydyttää suurinta osaa kansasta. Nykyisen hallituksen perustelut pakkoruotsille vaikuttavat järkeviltä verrattuna RKP-hallitusten perusteluihin.
Pakkoruotsin perusteluinahan SOS-hallituksen linjauksessa on ruotsinkielisten palveluiden turvaaminen.
Totta kai kansa haluaa turvata ruotsinkieliset palvelut ja jos ne turvataan
pakkoruotsilla, mukana ollaan tukemassa kielellisten oikeuksien tukemista.
Mutta jos RKP olisi edelleen hallituksessa, pakkoruotsin lisäksi meillä olisi ylimitoitetut ruotsinkieliset erityisrakenteet ja ylikorostettu ruotsin kielen privilegio sekä kielipolitiikka edellä tehdyt rakenneuudistukset,
Nyt olemme kielipoliittisesti oikealla tiellä, joten miksi turhaan protestoida?
Pitäkää RKP jatkossakin ulkona hallituksista, niin protestit laimenevat entisestään.
Haglundin vetäytyminen (uskon loppuminen RKP:n missioon) on hyvä merkki:
RKP pysyy ulkona seuraavat 36 vuotta.
Kielipolitiikka on menossa vihdoinkin oikeaan suuntaan.- Jymäytys
RKP on osaltaan tehnyt niin hyvää työtä äänestäjiensä eteen, että joutaa kyllä olemaan sivussakin kunnes taas tilanne muuttuu. Toista se on esim. Persujen kohdalla. Ovatkohan he saaneet mitään aikaseksi äänestäjiensä hyväksi? Luotto meni nopeasti kuten äänestäjätkin. Ei tainnut olla Persuista pitkäjänteiseen rakentavaan työhön pystyvä puolue kuten RKP. Kuten on nähty RKP on pystynyt rakentamaan niin hyvät tukipaalut ruotsinkielisyydelle, ettei rakennusta millään Tala, SL tai Vapaakielivalinta riehumisella hetkauteta. Suomen kansa on kaksikielisyyden takana eikä sitä kallupeilla jymäytetä.
- klfkskfjks
Jymäytys kirjoitti:
RKP on osaltaan tehnyt niin hyvää työtä äänestäjiensä eteen, että joutaa kyllä olemaan sivussakin kunnes taas tilanne muuttuu. Toista se on esim. Persujen kohdalla. Ovatkohan he saaneet mitään aikaseksi äänestäjiensä hyväksi? Luotto meni nopeasti kuten äänestäjätkin. Ei tainnut olla Persuista pitkäjänteiseen rakentavaan työhön pystyvä puolue kuten RKP. Kuten on nähty RKP on pystynyt rakentamaan niin hyvät tukipaalut ruotsinkielisyydelle, ettei rakennusta millään Tala, SL tai Vapaakielivalinta riehumisella hetkauteta. Suomen kansa on kaksikielisyyden takana eikä sitä kallupeilla jymäytetä.
Totta, Suomen kansa kannattaa edelleen kahta kansalliskieltä. Siinä mielessä on yksi lysti, onko RKP hallituksessa vai ei.
Persut tuli valtaan populismilla, ja nyt tästä jytky-puolueesta onkin tullut kannatukseltaan pienpuolue. Kysymys kuuluu, onko enää hallituksessa ensi kaudella, kun petti äänestäjät?
- diiseli
Pitää vain toivoa, et nämä harvat kielifanaatikot alkaisivat pikkuhiljaa ymmärtämään, kuinka lapsellisen typerää ja turhaa on haaskata energiaa räksyttämällä vähemmistökieltä vastaan, paasaten vääristelevää propagandaa täysin pitämättömin perustein.
- oletisopoikajoyritä
Kulta pieni, nyt kritisoidaan pakkoruotsia, ei ruotsin kieltä. Ymmärrä jo ero.
Nämä ikiomat kultamussukkamme eivät millään tahdo suostua tekemään eroa ruotsin ja pakkoruotsin välillä. Kansalaialoitteen tarkoituksena ei ole estää mussukoiltamme ruotsin opiskelua. Koska he opiskelevat ruotsia mielikseen, heistä tulee hyviä kaupparatsuja viennillemme Ruotsiin.
Kauppavaidostamme menee Ruotsiin vaihtelevasti 10-15 prosenttia, saman verran myös Saksaan ja Venäjälle. Tarvitsemme monipuolisen kielivarannon. Siihen muun muassa kansalaisaloite pakkoruotsin lopettamisesta tähtää.
- SiinäTeilleFennot
Hesarin viimekeväisessä kyselyssä enemmistö kannatti ruotsin opetuksen säilyttämistä ennallaan. Pääkaupunkiseudulla luku oli lähemmäs tuo kuuluisa 75%, oisko ollu jotain 66%.
Linkkiä et pysty antamaan. Miksi?
Kolmen yliopiston pätevän yhteistutkimuksen mukaan suomalaisten kolmen neljäsosan enemmistön mielestä "ruotsin kielen opetus [opetuksen] tulisi olla vapaaehtoista" (74 %). http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf- ärjyxx
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
Linkkiä et pysty antamaan. Miksi?
Kolmen yliopiston pätevän yhteistutkimuksen mukaan suomalaisten kolmen neljäsosan enemmistön mielestä "ruotsin kielen opetus [opetuksen] tulisi olla vapaaehtoista" (74 %). http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdfMissä ne 75% sitten luuraa? Ei näy missään. Kenen on tarkoitus poistaa pakkoruotsi, voisiko nettisuoma-nettifenno tarkentaa, ja millä perusteella, jos kerran kanssa ei kiinnostakaan.
"Missä ne 75% sitten luuraa? Ei näy missään."
Se luuraa kansan mielipiteessä samalla tavalla kuin esimerkiksi Naton-vastaisuus. Ei sekää missän "näy", mutta valtiovalta ottaa sen visusti huomioon, miten se näkyy galluptutkimuksissa.- samaajankuttaa
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
"Missä ne 75% sitten luuraa? Ei näy missään."
Se luuraa kansan mielipiteessä samalla tavalla kuin esimerkiksi Naton-vastaisuus. Ei sekää missän "näy", mutta valtiovalta ottaa sen visusti huomioon, miten se näkyy galluptutkimuksissa.Taitaa luurata vain nettifennolla. Ja hieman viiratakin.
samaajankuttaa kirjoitti:
Taitaa luurata vain nettifennolla. Ja hieman viiratakin.
Pakkoruotsivaatimus luuraa ja viiraa vain svekomielisen nettifennon päässä. Tunnetusti heitä on neljäsosa kansasta. Kolmen neljäsosan mielestä "ruotsin kielen opetus [opetuksen] tulisi olla vapaaehtoista" (74 %). http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf
samaajankuttaa kirjoitti:
Taitaa luurata vain nettifennolla. Ja hieman viiratakin.
Pakkoruotsivaatimus luuraa ja viiraa vain svekomielisen nettifennon päässä. Tunnetusti heitä on neljäsosa kansasta. Kolmen neljäsosan mielestä "ruotsin kielen opetus [opetuksen] tulisi olla vapaaehtoista" (74 %). http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf
- no.thanks
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
Pakkoruotsivaatimus luuraa ja viiraa vain svekomielisen nettifennon päässä. Tunnetusti heitä on neljäsosa kansasta. Kolmen neljäsosan mielestä "ruotsin kielen opetus [opetuksen] tulisi olla vapaaehtoista" (74 %). http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf
ei massapostia, kiitos
- lottowinner
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
Pakkoruotsivaatimus luuraa ja viiraa vain svekomielisen nettifennon päässä. Tunnetusti heitä on neljäsosa kansasta. Kolmen neljäsosan mielestä "ruotsin kielen opetus [opetuksen] tulisi olla vapaaehtoista" (74 %). http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf
Kansalaisaloite kielipolitiikasta jää vaille kannatusta, se paljastaa myös tuollaisten kyselyjen ja tutkimusten olevan todellisuutta vääristelevää.
- gjortminplikt
Jag har undertecknat.
- PieniOnProsentti
Kielialoitetta kannattaa noin 0,002% kansasta.
- huimaavaa
Aika huima luku siihen nähden että 75% piti kannattaa.
Voi, voi, sinua "huimaavaa" kultmussukkaa, etkö opiskelisikaan ruotsia, jos sen pakollisuus poistuu? Älä ihmeessä luovu siitä, koska olet hyvin motivoitunut opiskelemaan ruotsia. Sinusta tulisi hyvä kaupparatsu viennillemme Ruotsiin.
- turhaaniin
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
Voi, voi, sinua "huimaavaa" kultmussukkaa, etkö opiskelisikaan ruotsia, jos sen pakollisuus poistuu? Älä ihmeessä luovu siitä, koska olet hyvin motivoitunut opiskelemaan ruotsia. Sinusta tulisi hyvä kaupparatsu viennillemme Ruotsiin.
Missä ne 75% piileskelevät? Olet jankuttanut paljon heistä, kai tiedät mihin ovat kadonneet? Miksi eivät ole allekirjoittaneet, jos kerran haluavat muutosta? Eikö kysely ollutkaan pitävä todiste, vaikka se oli kolmen ylipiston yhteinen totuus?
Ikävästi kävi nettifennon propagandalle. - Gustafusk
Kyllähän kansalliset kielipoliittiset asiat hoidetaan muulla tavoin kuin kallupeilla tai kansalaisaloitteilla. Valtaa ei anneta fennopelleille.
- mussukalle
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
Voi, voi, sinua "huimaavaa" kultmussukkaa, etkö opiskelisikaan ruotsia, jos sen pakollisuus poistuu? Älä ihmeessä luovu siitä, koska olet hyvin motivoitunut opiskelemaan ruotsia. Sinusta tulisi hyvä kaupparatsu viennillemme Ruotsiin.
sua ei vähään aikaan ole "näkynytkään" palstalla - onko kansalasiadressi keräys vetänyt hiljaiseksi?
- ovikii
Gustafusk kirjoitti:
Kyllähän kansalliset kielipoliittiset asiat hoidetaan muulla tavoin kuin kallupeilla tai kansalaisaloitteilla. Valtaa ei anneta fennopelleille.
Ei todellakaan valtaa voi saada kourallinen eksyneitä haahuilijoita.
lottowinner 23.7.2016 21:35: "- - se [kansalaialoite] paljastaa myös tuollaisten [tieteellisesti toteutettujen] kyselyjen ja tutkimusten olevan todellisuutta vääristelevää."
Jos tuo olisi tieteellinen fakta, kyselytutkimukset korvattaisiin kansalaisaloitteilla kustakin tutkittavasta asiasta. Oletko nähnyt tieteessä vihjettäkään siihen suuntaan?
Kolmen neljäsosan mielestä "ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista" (74 %). http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf- pahapaikka
Missä he ovat? Ne 74%?
Kyselydemokratia on huono vaihtehto, se vääristää todellisuutta, tämän kyseisen kansalaisaloitteen menestymättömyys on hyvä todiste kuinka pahoin sekaisin asiat olisivat, jos kaikkia päätöksiä alettaisiin joidenkin gallupien perusteella tehdä. - hsffjskk
pahapaikka kirjoitti:
Missä he ovat? Ne 74%?
Kyselydemokratia on huono vaihtehto, se vääristää todellisuutta, tämän kyseisen kansalaisaloitteen menestymättömyys on hyvä todiste kuinka pahoin sekaisin asiat olisivat, jos kaikkia päätöksiä alettaisiin joidenkin gallupien perusteella tehdä.Tällaisten kyselyiden paha puoli, että niihin on vastattava joo tai ei. Ei ole vaihtoehtoja.
pahapaikka kyselee: "Missä he [haastatellut] ovat? Ne 74%?"
Tutkimus ei paljasta sitä eettisistä syistä. Tutkijoilla on salassapitovelvollisuus.
hsffjskk tietää: "Tällaisten kyselyiden paha puoli, että niihin on vastattava joo tai ei. Ei ole vaihtoehtoja."
Oli neljä vaihtoehtoa: 1) vahvasti samaa mieltä, 2) samaa mieltä, 3) eri mieltä, 4) vahvasti erimieltä.
Kysymys kuului: "ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista" (74 %). http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf- mznbcmn
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
pahapaikka kyselee: "Missä he [haastatellut] ovat? Ne 74%?"
Tutkimus ei paljasta sitä eettisistä syistä. Tutkijoilla on salassapitovelvollisuus.
hsffjskk tietää: "Tällaisten kyselyiden paha puoli, että niihin on vastattava joo tai ei. Ei ole vaihtoehtoja."
Oli neljä vaihtoehtoa: 1) vahvasti samaa mieltä, 2) samaa mieltä, 3) eri mieltä, 4) vahvasti erimieltä.
Kysymys kuului: "ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista" (74 %). http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdfTutkimuksessa ei annettu vaihtoehtoa: en osaa sanoa. Se kuuluu kaikkiin tutkimuksiin.
mznbcmn kirjoitti:
Tutkimuksessa ei annettu vaihtoehtoa: en osaa sanoa. Se kuuluu kaikkiin tutkimuksiin.
mznbcmn: "Tutkimuksessa ei annettu vaihtoehtoa: en osaa sanoa. Se kuuluu kaikkiin tutkimuksiin."
Nämä mielipiteet saatiin joka tapauksessa esille: 1) vahvasti samaa mieltä ja 2) samaa mieltä. Vaihtoehdon "en osaa sanoa" vastaaja on voinut sijoittaa vain 3. tai 4. vaihtoehtoon, joiden osuus olisi pienentynyt "en osaa sanoa" -vastauksista.
Sinulla, mznbcmn, on nyt oiva tilaisuus selvittää "en osaa sanoa" -vaihtoehdon puuttuminen ja yrittää osoittaa tutkimus siitä syystä pätemättömäksi. Käy näiden arvovaltaisten, tutkimuksen tehneiden yliopistojen kimppuun tai usuta itseäsi halukkaampi siihen puuhaan.
pahapaikka kyselee: "Missä he [haastatellut] ovat? Ne 74%?"
Tutkimus ei paljasta sitä eettisistä syistä. Tutkijoilla on salassapitovelvollisuus.- jämlikhet
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
mznbcmn: "Tutkimuksessa ei annettu vaihtoehtoa: en osaa sanoa. Se kuuluu kaikkiin tutkimuksiin."
Nämä mielipiteet saatiin joka tapauksessa esille: 1) vahvasti samaa mieltä ja 2) samaa mieltä. Vaihtoehdon "en osaa sanoa" vastaaja on voinut sijoittaa vain 3. tai 4. vaihtoehtoon, joiden osuus olisi pienentynyt "en osaa sanoa" -vastauksista.
Sinulla, mznbcmn, on nyt oiva tilaisuus selvittää "en osaa sanoa" -vaihtoehdon puuttuminen ja yrittää osoittaa tutkimus siitä syystä pätemättömäksi. Käy näiden arvovaltaisten, tutkimuksen tehneiden yliopistojen kimppuun tai usuta itseäsi halukkaampi siihen puuhaan.
pahapaikka kyselee: "Missä he [haastatellut] ovat? Ne 74%?"
Tutkimus ei paljasta sitä eettisistä syistä. Tutkijoilla on salassapitovelvollisuus.Eihän se tutkimus ole pätemätön tutkimuksena. Mutta. Se on kaukana elävästä todellisuudesta, ja se on kaikkien tuollaisten kyselyjen ongelma, siksi eivät päättäjät, eivätkä muutkaan ota niitä kovinkaan vakavasti.
jämlikhet kirjoitti:
Eihän se tutkimus ole pätemätön tutkimuksena. Mutta. Se on kaukana elävästä todellisuudesta, ja se on kaikkien tuollaisten kyselyjen ongelma, siksi eivät päättäjät, eivätkä muutkaan ota niitä kovinkaan vakavasti.
"Se [tutkimus] on kaukana elävästä todellisuudesta - -."
Ehdota jotain tutkimustapaa, miten tässä tapauksessa saadaan pätevää tutkimustietoa elävästä todellisuudesta. Saadaanko pätevää tietoa suurten joukkojen mielipiteestä kansalaisaloitteella? Neuvoa-antava kansanäänestys on liian kallis tutkimusmenetelmäksi. Sveitsiläisillä on siihen varaa.- suomenkielinen
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
"Se [tutkimus] on kaukana elävästä todellisuudesta - -."
Ehdota jotain tutkimustapaa, miten tässä tapauksessa saadaan pätevää tutkimustietoa elävästä todellisuudesta. Saadaanko pätevää tietoa suurten joukkojen mielipiteestä kansalaisaloitteella? Neuvoa-antava kansanäänestys on liian kallis tutkimusmenetelmäksi. Sveitsiläisillä on siihen varaa.Eduskuntavaalit ovat vaikuttamisen oikea paikka, eivät liian epävarmat tutkimukset ja kyselyt.
- agv
Tottakai pakkoruotsi on haitallista se sai alkunsa polittisista lehmänkaupoista . Paljon hyödyllisempää olisi lukea jotakin tarpeellista kieltä
- licen
"Jotenkin mennyt persiilleen?"
On. Ei yllätys. - tiedetään
Ihmeen hiljaiseksi meni.
- platosok
Nettifenno ei tykkää.
Svekomielinen nettifenno sen sijaan tykkää pakkoruotsista. Saa tykätäkin ruotsin kielestä. Ainoa vika siinä on se, että svekomielinen nettifenno yhden neljäsosan kielipoliittiseen vähemmistöön kuuluvana haluaa pakottaa myös kolmen neljäsosan enemmistön hyväksymään pakkoruotsin eikä halua ajatellakaan siitä luopumista.
Svekomielinen nettifenno haluaa estää saksan, ranskan, espanjan, venäjän, viron, kiinan ja kaikkien muiden tarjolla olevien kielten opiskelun valinnaisesti pakkoruotsin sijasta, vaikka svekomieliseltä nettifennolta itseltään ei olla viemässä ruotsin opiskelun oikeutta.
Svekomielisestä nettifennosta tulee oivallinen kaupparatsu viennillemme Ruotsiin. Svekomielinen nettifenno haluaa kaikkien fennojen valmistautuvan käymään Ruotsin kanssa kauppaa, minkä osuus on vain osa ja vaihtelevasti 10-15 prosenttia kauppavaihdostamme.
Sellaisia ovat svekomieliset nettifennot eli neljäsosa viidestä miljoonasta fennosta ja nettifennosta, nettiä käyttävästä suomenkielisestä.- RKP
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
Svekomielinen nettifenno sen sijaan tykkää pakkoruotsista. Saa tykätäkin ruotsin kielestä. Ainoa vika siinä on se, että svekomielinen nettifenno yhden neljäsosan kielipoliittiseen vähemmistöön kuuluvana haluaa pakottaa myös kolmen neljäsosan enemmistön hyväksymään pakkoruotsin eikä halua ajatellakaan siitä luopumista.
Svekomielinen nettifenno haluaa estää saksan, ranskan, espanjan, venäjän, viron, kiinan ja kaikkien muiden tarjolla olevien kielten opiskelun valinnaisesti pakkoruotsin sijasta, vaikka svekomieliseltä nettifennolta itseltään ei olla viemässä ruotsin opiskelun oikeutta.
Svekomielisestä nettifennosta tulee oivallinen kaupparatsu viennillemme Ruotsiin. Svekomielinen nettifenno haluaa kaikkien fennojen valmistautuvan käymään Ruotsin kanssa kauppaa, minkä osuus on vain osa ja vaihtelevasti 10-15 prosenttia kauppavaihdostamme.
Sellaisia ovat svekomieliset nettifennot eli neljäsosa viidestä miljoonasta fennosta ja nettifennosta, nettiä käyttävästä suomenkielisestä.Vääristelyä taas laitat, uudistuminen tekisi hyvää vaihteeksi.
RKP kirjoitti:
Vääristelyä taas laitat, uudistuminen tekisi hyvää vaihteeksi.
RKP on tätä mieltä: "Vääristelyä taas laitat, uudistuminen tekisi hyvää vaihteeksi."
Eivätkö svekomieliset nettifennot ja RKP:n kellokassvekot vaadikaan enää pakkoruotsin säilyttämistä? Onko tapahtunut uudistumista siinä suhteessa?- hymyilyä
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
RKP on tätä mieltä: "Vääristelyä taas laitat, uudistuminen tekisi hyvää vaihteeksi."
Eivätkö svekomieliset nettifennot ja RKP:n kellokassvekot vaadikaan enää pakkoruotsin säilyttämistä? Onko tapahtunut uudistumista siinä suhteessa?Helteellä kylmä juoma piristää. Muista demokraattisen järjestelmän hienous; enemmistö päättää.
- Liioittelua
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
Svekomielinen nettifenno sen sijaan tykkää pakkoruotsista. Saa tykätäkin ruotsin kielestä. Ainoa vika siinä on se, että svekomielinen nettifenno yhden neljäsosan kielipoliittiseen vähemmistöön kuuluvana haluaa pakottaa myös kolmen neljäsosan enemmistön hyväksymään pakkoruotsin eikä halua ajatellakaan siitä luopumista.
Svekomielinen nettifenno haluaa estää saksan, ranskan, espanjan, venäjän, viron, kiinan ja kaikkien muiden tarjolla olevien kielten opiskelun valinnaisesti pakkoruotsin sijasta, vaikka svekomieliseltä nettifennolta itseltään ei olla viemässä ruotsin opiskelun oikeutta.
Svekomielisestä nettifennosta tulee oivallinen kaupparatsu viennillemme Ruotsiin. Svekomielinen nettifenno haluaa kaikkien fennojen valmistautuvan käymään Ruotsin kanssa kauppaa, minkä osuus on vain osa ja vaihtelevasti 10-15 prosenttia kauppavaihdostamme.
Sellaisia ovat svekomieliset nettifennot eli neljäsosa viidestä miljoonasta fennosta ja nettifennosta, nettiä käyttävästä suomenkielisestä.Minulla on lukioikäinen tytär, joka lukee englantia, ruotsia ja saksaa, ja tykkää kielistä, vaikka on koulussa keskiverto-oppilas. Hänellä on hyvät ja kivat opettajat. Eli ruotsi ei ole estänyt mitään keneltäkään. Hänen koulussaan (joka on iso pääkaupunkiseudun koulu) ei myöskään esiinny ruotsin kielen vastaisuutta). Olemme tavallinen suomenkielinen perhe, emme ole "svekomielisiä" - emme siis äänestä RKP:tä emmekä käy palstoilla kielipoliittista vääntöä pakkoruotsin säilyttämiseksi tms.
Eli mielestäni liioittelet oppilaan kykyä lukea kolmatta kieltä lukiossa aivan turhaan. Luot mielikuvan, että vain kahta kieltä pystyy lukemaan (itse luin neljää). Näin Liioittelua käsitti sen, mitä kirjoitin: "Eli mielestäni liioittelet oppilaan kykyä lukea kolmatta kieltä lukiossa aivan turhaan. Luot mielikuvan, että vain kahta kieltä pystyy lukemaan (itse luin neljää)."
Noin viidestä miljoonasta fennosta kolmen neljäsosan enemmistön tavoite oletettavasti on monipuolinen kielivaranto kieltenopiskelun työnjaon avulla, sillä useimmat haluavat opiskella EU:n odotusten mukaan vain kahta itselle vierasta kieltä kyvyistään huolimatta. Pakkoruotsin kannattajat ovat kielipoliittisesti svekomielisiä, joita on neljäsosa fennoista.
Englannin (tai jonkin suuren maailmankielen) rinnalla pakkoruotsin sijasta pitää saada opiskella toisena (kolmantena, neljäntenä, viidentenä ...) vieraana kielenään valinnaisesti mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana. Vain tämä kieltenopetuksen ohjelma lisäisi Suomen kilpailukykyä ja varmistaisi kaikkia mahdollisuuksiamme paremmin kuin nykyinen englanti ja kaikkien pakkoruotsi. Kaikkien pakkoruotsi on summatonta ajan ja energian haaskausta.- ioetrioei
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
Näin Liioittelua käsitti sen, mitä kirjoitin: "Eli mielestäni liioittelet oppilaan kykyä lukea kolmatta kieltä lukiossa aivan turhaan. Luot mielikuvan, että vain kahta kieltä pystyy lukemaan (itse luin neljää)."
Noin viidestä miljoonasta fennosta kolmen neljäsosan enemmistön tavoite oletettavasti on monipuolinen kielivaranto kieltenopiskelun työnjaon avulla, sillä useimmat haluavat opiskella EU:n odotusten mukaan vain kahta itselle vierasta kieltä kyvyistään huolimatta. Pakkoruotsin kannattajat ovat kielipoliittisesti svekomielisiä, joita on neljäsosa fennoista.
Englannin (tai jonkin suuren maailmankielen) rinnalla pakkoruotsin sijasta pitää saada opiskella toisena (kolmantena, neljäntenä, viidentenä ...) vieraana kielenään valinnaisesti mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana. Vain tämä kieltenopetuksen ohjelma lisäisi Suomen kilpailukykyä ja varmistaisi kaikkia mahdollisuuksiamme paremmin kuin nykyinen englanti ja kaikkien pakkoruotsi. Kaikkien pakkoruotsi on summatonta ajan ja energian haaskausta."Vain tämä kieltenopetuksen ohjelma lisäisi Suomen kilpailukykyä"
Anteeksi mutta missä näin sanotaan? Kuka asiantuntija sanoo näin? Laitapa linkkiä vaihteeksi. Nimittäin mun kokemuksen mukaan suomalaisella on kyky omaksua useita vieraita kieliä, ei vain kahta (ja silloinkin vastaan haraten).
Suomen kielivarantoa tulee lisäämään se, että käytännön 50-vuotinen pakkoenglantimme on historaa, ja lapsella on vihdoin mahdollisuus valita joku muukin kieli 1. kieleksi. Tämä on paras satsaus, mikä kielten hyväksi voidaan tehdä Suomessa. Ja tämä siis riippumatta siitä, onko meillä pakkoruotsi vai ei. ioetrioei kirjoitti:
"Vain tämä kieltenopetuksen ohjelma lisäisi Suomen kilpailukykyä"
Anteeksi mutta missä näin sanotaan? Kuka asiantuntija sanoo näin? Laitapa linkkiä vaihteeksi. Nimittäin mun kokemuksen mukaan suomalaisella on kyky omaksua useita vieraita kieliä, ei vain kahta (ja silloinkin vastaan haraten).
Suomen kielivarantoa tulee lisäämään se, että käytännön 50-vuotinen pakkoenglantimme on historaa, ja lapsella on vihdoin mahdollisuus valita joku muukin kieli 1. kieleksi. Tämä on paras satsaus, mikä kielten hyväksi voidaan tehdä Suomessa. Ja tämä siis riippumatta siitä, onko meillä pakkoruotsi vai ei.Kirjoitin, että "useimmat haluavat opiskella EU:n odotusten mukaan vain kahta itselle vierasta kieltä kyvyistään huolimatta". Toistan: haluavat, kyvyistään huolimatta.
Pakkoruotsin vuoksi kielivarantomme on jäänyt lähinnä englannin ja pakkoruotsin varaan. Kun joka tapauksessa opetussuunnitelmamme ovat vaatineet kahden itselle vieraan kielen opiskelua, ainoa järkevä tapa on tehdä kummastakin kielestä valinnainen. Siis näin, kuten kirjoitin: englannin tai jonkin suuren maailmankielen rinnalla pakkoruotsin sijasta pitää saada opiskella toisena (kolmantena, neljäntenä, viidentenä ...) vieraana kielenään valinnaisesti mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana. Niitä, jotka valitsevat toiseksi (kolmanneksi, neljänneksi ...) kielekseen ruotsin, tulee olemaan enemmän kuin tarpeeksi.
Kieltenopiskelun työnjaolla voimme monipuolistaa kielivarantomme huomattavasti nykyisestä, lähinnä englannista ja kaikkien pakkoruotsista. Useimmat (toistan: useimmat) haluavat joka tapauksessa opiskella ensimmäisenä vieraana kielenään englantia. Siihen on myös varauduttu. Kaikkien panostus pakkoruotsiin on summatonta tuhlausta, ajan ja energin haaskausta.- EUsuositukset
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
Kirjoitin, että "useimmat haluavat opiskella EU:n odotusten mukaan vain kahta itselle vierasta kieltä kyvyistään huolimatta". Toistan: haluavat, kyvyistään huolimatta.
Pakkoruotsin vuoksi kielivarantomme on jäänyt lähinnä englannin ja pakkoruotsin varaan. Kun joka tapauksessa opetussuunnitelmamme ovat vaatineet kahden itselle vieraan kielen opiskelua, ainoa järkevä tapa on tehdä kummastakin kielestä valinnainen. Siis näin, kuten kirjoitin: englannin tai jonkin suuren maailmankielen rinnalla pakkoruotsin sijasta pitää saada opiskella toisena (kolmantena, neljäntenä, viidentenä ...) vieraana kielenään valinnaisesti mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana. Niitä, jotka valitsevat toiseksi (kolmanneksi, neljänneksi ...) kielekseen ruotsin, tulee olemaan enemmän kuin tarpeeksi.
Kieltenopiskelun työnjaolla voimme monipuolistaa kielivarantomme huomattavasti nykyisestä, lähinnä englannista ja kaikkien pakkoruotsista. Useimmat (toistan: useimmat) haluavat joka tapauksessa opiskella ensimmäisenä vieraana kielenään englantia. Siihen on myös varauduttu. Kaikkien panostus pakkoruotsiin on summatonta tuhlausta, ajan ja energin haaskausta.Tämä EU:n suositus ei ole välttämättä ihan mitoitettu Suomen oloihin tai ylipäänsä Pohjoismaiden oloihin; näissä maissa on totuttu lukemaan useita vieraita kieliä.
Keski- ja Etelä-Euroopan maissa ei ole osattu juuri mitään vieraita kieliä tähän asti. Nyt vasta alkaa olla ranskalaisia ja espnajalaisia, jotka osaavat jo englantiakin.
Näitä EU:n suosituksia kannattaa siis katsoa vähän läpi sormien eikä ottaa ihan kirjaimellisesti. Emme sentään halua taantua kieltenopetuksessa ja -oppimisessa, vai kuinka? EUsuositukset: "Näitä EU:n suosituksia kannattaa siis katsoa vähän läpi sormien eikä ottaa ihan kirjaimellisesti."
Ei tietenkään tarvitse, mutta EU:n suosituksista huolimatta liian suuri osa opiskelijoista tyytyy kahteen kieleen, englantiin ja pakkoruotsiin. Se on fakta.
Koska enemmistö tyytyy kahteen itselle vieraaseen kieleen kolmen, neljän sijasta, kielivalikoimamme monipuolistuu vain kieltenopiskelun työnjaolla näin: englannin tai jonkin suuren maailmankielen rinnalla pakkoruotsin sijasta pitää saada opiskella toisena (kolmantena, neljäntenä, viidentenä ...) vieraana kielenään valinnaisesti mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana.- flattop
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
EUsuositukset: "Näitä EU:n suosituksia kannattaa siis katsoa vähän läpi sormien eikä ottaa ihan kirjaimellisesti."
Ei tietenkään tarvitse, mutta EU:n suosituksista huolimatta liian suuri osa opiskelijoista tyytyy kahteen kieleen, englantiin ja pakkoruotsiin. Se on fakta.
Koska enemmistö tyytyy kahteen itselle vieraaseen kieleen kolmen, neljän sijasta, kielivalikoimamme monipuolistuu vain kieltenopiskelun työnjaolla näin: englannin tai jonkin suuren maailmankielen rinnalla pakkoruotsin sijasta pitää saada opiskella toisena (kolmantena, neljäntenä, viidentenä ...) vieraana kielenään valinnaisesti mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana.Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa. Ja ei se vieraiden kielten osaaminen sentään ihan niin tärkeää ole, kuin luulet. Tuhat kertaa tärkeämpää on saada uusia yrityksiä, yrittäjiä, innovaatioita maahan, sillä työttömyys on ongelma, ei kielipolitiikkamme. Pikkasen suhteellisuudentajua kehiin.
- östnyland
flattop kirjoitti:
Ruotsi ei ole vieras kieli Suomessa. Ja ei se vieraiden kielten osaaminen sentään ihan niin tärkeää ole, kuin luulet. Tuhat kertaa tärkeämpää on saada uusia yrityksiä, yrittäjiä, innovaatioita maahan, sillä työttömyys on ongelma, ei kielipolitiikkamme. Pikkasen suhteellisuudentajua kehiin.
Har Tokmanns eller Lidls kassa på en tvåspråkig ort mera nytta av franska än svenska ?
- nzbvcn
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
EUsuositukset: "Näitä EU:n suosituksia kannattaa siis katsoa vähän läpi sormien eikä ottaa ihan kirjaimellisesti."
Ei tietenkään tarvitse, mutta EU:n suosituksista huolimatta liian suuri osa opiskelijoista tyytyy kahteen kieleen, englantiin ja pakkoruotsiin. Se on fakta.
Koska enemmistö tyytyy kahteen itselle vieraaseen kieleen kolmen, neljän sijasta, kielivalikoimamme monipuolistuu vain kieltenopiskelun työnjaolla näin: englannin tai jonkin suuren maailmankielen rinnalla pakkoruotsin sijasta pitää saada opiskella toisena (kolmantena, neljäntenä, viidentenä ...) vieraana kielenään valinnaisesti mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana.Ehkä yläkoulussa ne, jotka jättävät koulun kesken lukevat vain kahta kieltä, mutta kyllä lukiossa luetaan yleisesti 3 kieltä edelleen. Neljän valitsee nykyään harvempi.
- sössössössös
östnyland kirjoitti:
Har Tokmanns eller Lidls kassa på en tvåspråkig ort mera nytta av franska än svenska ?
Älä viitsi sössöttää siinä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3664456En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e841844Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan651580- 441556
En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o291390Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka2091369Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(591351Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej541341- 281225
Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change81218