Poikaystävälläni on asperger. Olemme seurustelleet noin vuoden melko mukavalla tahdilla. Käytämme aikaa yhteisiin mielenkiinnon kohteisiin kuten yhdessä pelaamiseen ja sarjojen sekä elokuvien katsomiseen. Intiimi eläminen on välillä mitä on, mutta olemassa se on.
Ainut vain että poikaystäväni on sysisurkea lukemaan tunteitani ja vastaamaan tarpeisiini. Haluaisin mielelläni enemmän läheisyyttä, mutta spontaani koskettaminen, suudelmat tai käsien pitäminen eivät kuulu.hänen taitoihinsa. Rasittavinta tässä on että hän on alkanut nyt käymään spesialistilla jonka mukaan mieheni kokema syrjintä ja kiusaaminen eivät ole hänen syytään, mutta sen takia koska ympäröivät ihmiset eivät sopeudu hänen tarpeisiinsa. Poikaystäväni on menettänyt työpaikan, seurustelusuhteita ym kyseisten asioiden takia. Eli nyt hän on täysin normaali mutta ympäröivä maailma on mulkkua.
Toisaalta kiva että poikaystäväni huonoa oloa helpotetaan kertomalla että mitä hän tuntee on normaalis ja hyväksyttävää, mutta jeesusorava kun minä.en voi sanoa koskaan miltä minusta tuntuu koska hän iskee takaisin että hänen exänsä ovat valittaneet täysin samoista asioista, koska olen kuten kaikki muutkin ja sitten asia halutaan vain yliviivata sillä että nyt minä kiusaan ja vittu mitä muuta. Minä en saa läheisyyttä edes seksissä hänen ongelmiensa takia ja voin kertoa että parannusta ei voi tehdä hänen puoleltaan vaikka minä olen käyttänyt rahaa ja aikaa hänen toiveidensa täyttämiseen. Rasittavaa maksaa summia.ehkäisystä jota ei käytetä. Muun muassa kondomi on hänestä todella epämiellyttävä pitää.
Muilla vastaavanlaisia ongelmia ja kytevää katkeruutta?
Parisuhde ja aspergers - vertaistukea?
14
1648
Vastaukset
- tarralenkkari161
Minulla ei ole kokemusta parisuhteesta asperger-ihmisen kanssa mutta olen ollut läheisissä tekemisissä. Sanoisin, että asperger hankaloittaa kanssakäymistä mutta se miten paljon liittyy enemmän henkilön luonteeseen muuten.
Kun luuppi jää päälle, on siihen mahdotonta puuttua. Parisuhteessa kuitenkin kummankin täytyy mukautua, ei vain toisen. Jos se on jatkuvaa toispuoleista omista tarpeista luopumista, ei se ole tervettä. Jos henkilö ei kykene/halua mukautua tai työskentellä yhtään, ei hän ole parisuhdemateriaalia. - ftgffg
Jätä se hyvän sään aikana. Sä tulet olemaan tunteinesi ja tarpeinesi täysin yksin.
- Varsinvaikeayhtälö
Niin. Tai ainakin tuleva elämä on paljon helpompi ja kevyempikin ilman jonkun toisen ongelmaista persoonaa. Parisuhteessa täytyy todellakin antaa, molempien, että voi myös saada.
- Aspergerist
Mun poikaystävällä on myös asperger, mutta ei käytä mitää lääkkeitä siihen ku yleensä pystyy hillitsee itsensä jollain toisella tapaa.
Välillä menee yli silloin yleensä huonekalut tms saavat kyytiä, muutaman kerran on ihminenkin kärsinyt, mut ei sille voi mitään se kuuluu osana siihen sairauteen.
Jos teillä menee hyvin ja muutenki kaikki ok nii en suosittele eroa koska se voi sekoittaa "potilaan" pään kokonaan.- YksiAspergerTäällä
Asperger ei ole sairaus vaan ominaisuus.
Näin ovat lääkärit ja psykiatrit kertoneet.
Sitä paitsi "raivokohtaukset" eivät kuulu kaikkien Assien ominaisuuksiin, ja jos ne jonkun ominaisuuksiin kuuluvat, niitä olisi hyvä opetella hillitsemään, oli AS tai ei. Isäni saa niitä (hänelläkin on AS), itse en ole koskaan saanut, enkä hyväksy niitä sen enempää isältäni kuin keneltäkään normaaliltakaan ihmiseltä. Vihanhallintakurssille vain, jos ei muu auta. Vihan taltutus lähtee halusta omata käytöstavat, ja kun oppii ymmärtämään itseään ja niitä asioita, jotka vihareaktion laukaisevat, voi oppia hallitsemaan sitä. Jos siis haluaa.
Minä en hyväksyisi hallitsemattomia vihanpurkauksia keneltäkään millään "no se nyt vain on tuollainen" -perusteella.
- Aspergerist
Laita vaikka sposti, kik tai,joku tähän jos haluut jutel lisää..
- YksiAspergerTäällä
Meillä näin päin, että minulla on se (lievä) Asperger ja mieheni on niin sanotusti normaali. Kannattaa muistaa, ettei Aspergereita voi kaikkia sitten tuomita sen perusteella, millainen poikaystäväsi on, koska Asseja on vähintään yhtä monenlaisia, kuin on Aspergerin omaavia ihmisiäkin. Ne oireet eivät ole samat eivätkä yhtä vaikeat tai lievät kaikilla.
Tuosta, ettei hän osaa lukea tunteitasi... no siis minulla se on ainakin niin, että minusta tuntuu, ettei normaali mieheni osaa lukea minun tunteitani. Sen enempää kuin kukaan muukaan ihminen siis. Minulta kysytään usein, olenko vihainen tai surullinen, koska kuulemma "näytän siltä" (kysymyshetkellä), vaikka oikeasti voin olla juuri sillä hetkellä todella iloinen. Sitten taas, kun olen vihainen, kukaan ei edes tajua sitä. Olen oppinut, että minulla on vaikeus näyttää omia tunteitani, en siis osaa kanavoida niitä normaalien ihmisten ymmärtämiin ilme- ja eleskaaloihin. En tiedä, päteekö poikaystävääsi sama, mutta siis voihan olla, ettei hänkään vain osaa oikein oikeaoppisesti vastata tunteisiisi, vaikka silti lukee niitä (osa Asseista on todella hyviä lukemaan "rivien välistä", osa taas aivan autuaan tietämättömiä siitä, että niinkin voi tehdä...)
Aspergereiden on yleisesti ottaen vaikeampi mukautua muun maailman tyyliin, koska se maailma tuntuu usein "päällekäyvältä". Siksi siis AS-ominaisuudesta tietävien normaalien olisi parempi yrittää mukautua vähän sen Assin tyyliin. Joskaan parisuhteessa tämä ei ainakaan toimi niin, että normaali mukautuu koko ajan ja kaikessa ja Assi ei sitten ollenkaan, koska eihän mikään parisuhde toimi niin. Minä olen meidän suhteessa joutunut antamaan periksi siinä, ettei arkirutiinia voida aina ylläpitää kellontarkasti, mutta mieheni mukautuu sitten vastavuoroisesti siihen, ettei me mennä kylään spontaanisti, vaan tarkan harkinnan ja henkisen valmistautumisen jälkeen (eli yleensä viikko tai kaksi riittää siihen, että saan "ohjelmoitua" rutiinista poikkeavan asian eli kyläänmenon päähäni).
Yleinen virheolettama on, ettei AS-ihmisellä ole empatiakykyä. Kyllä on, toisilla jopa aivan liikaa. Sitä voi olla vain vaikea välittää muille.
Syrjintä ja kiusaaminen ovat asioita, joita AS-ihminen kohtaa usein. Minua kiusattiin aina koulussa ja sitten töissä, mutta tuttavieni kautta olen oppinut tärkeitä kirjoittamattomia sääntöjä, joiden mukaan sosiaalisissa tilanteissa kuuluu toimia. Tuleehan niitä tönkköjä tilanteita edelleen, mutta koska ympäröivä porukka pysyy suht. samana, olen oppinut myös sen porukan jäsenten yksilölliset jutut ja tiedän nyt, kuinka kenenkin kanssa ja missäkin tilanteessa kuuluu olla. Vuosia meni, mutta eipähän kiusata enää. Eli vaikkei kiusaaminen olekaan koskaan uhrin vika, vaan sen ääliön joka on niin vatipää että saa kiksejä kiusaamisesta, niin kyllä uhrinkin on hyvä oppia pelaamaan sosiaalisen pelikentän säännöillä.
Aspergerille on kyllä ihan turha väittää hänen olevan normaali, sillä siitä nyt ei päästä mihinkään, että hän on normaalista poikkeava. Mikään vika se ei ole, mutta normaalista poikkeaa silti. Joten helvettiin ne speliastit, jotka vain rahastavat siitä, että puhuvat pehmoisia.
Siitä kortsun pitämisen epämiellyttävyydestä... käsittääkseni on melko yleistäkin, etteivät miehet "tykkää pitää sitä", koska se kaiketikin vaikuttaa tuntoon heikentävästi heillä. Eli tämä ei ole mikään Assien yksinomainen juttu. Mutta sen verran kyllä liippaa, että monet Assit ovat tunto- ja aistiherkkiä, jolloin se kortsu voi oikeasti _sattua_, oli mitä laatua tahansa. Itse en meinaa löytää sopivia rintaliivejä, koska kaikki tuntuu epämiellyttäviltä erittäin tuntoherkellä iholla. Myös muiden vaatteiden kanssa on vaikeuksia, ja jotkut ruuat tuntuvat kauheilta suussa, joten niitä ei voi syödä, oli maku mikä hyvänsä. Miehen karkeat kädet eivät välttämättä tunnu iholta kivoilta, kun taas lemmikkieläimet sileä karva on miellyttävän tuntuista. Eli ei siitä oikein voi suuttua, jos jotakuta sattuu jokin asia tuntoherkkyyden takia. Mutta kuten sanoin, se kortsujuttu ei välttämättä edes liity koko Aspergeriin.
Noin yleisesti ottaen ihminen voi myös olla täysmulkero ihan riippumatta siitä, onko hän AS vai ei. Ihminen voi olla myös todella ihana ja fiksu, oli hän AS tai ei.
Toivottavasti tästä oli jotain apua, siis Aspergerin piirteiden ymmärtämisen kannalta. Muista myös, että jos jätkä on mulkero ettekä tule toimeen, erotkaa. Ei hänelläkään välttämättä ole kivaa sinun kanssasi, jos tuntuu, ettet tue ja ymmärrä häntä kuten puolison kuuluisi (siis tämän tuen ja ymmärryksen on oltava vastavuoroista! Hänen kuuluu myös tehdä niin sinua kohtaan). - jahyvästi
Mulla on aspe ja helvettiin terapeutit ja muut. Nussin KETÄ TYKKÄÄN ENKÄ MENE IKINÄ TÖIHIN. PISTE FOR EVER
- Hyviäpuolisoita
Assi-lapseni, aikuinen jo, tunnistaa toisen tunnetilat, varsinkin läheisten, erittäin hyvin, ehkäpä jopa normaalia herkemmin. Osoittaa empaattisuutta, kykenee hellimään. Kaavamainen kyllä, tykkää rutiineista, ymmärtää asiat liian kirjaimellisesti, takertuu pikkuyksityiskohtiin. Mutta kyllä hänestä joku saa uskollisen, arvoistaan kiinni pitävän puolison, joka pitää tinkimätöntä huolta rakkaistaan. Vaikka hän tunnistaakin monista aspeista poiketen hyvin toisen tunnetiloja ja vaikuttimia, hän ei kovin hyvin pysty näyttämään omia tunteitaan ilmeillä ja eleillä. Hänellä on joko perusilme tai hurmaava hymy, mutta suru, ahdistus, hämmästys yms. ei näy hänen kasvoiltaan. Sanallisesti hän kuitenkin pystyy hyvin kuvailemaan olotilaansa ja tunteitaan. Heitä on moneksi. Joskus ovat liiankin hyvätapaisia ja toiset huomioon ottavia, kun eivät tunnista, missä raja kulkee toisten huomioon ottamiselle.
- Kimallehattu
Mä olen juuri tällaisten asioiden takia vieraantunut miehestäni. .Haaveilen erosta. Hän ei tunnista tunteitani, puuttuu kyky myös ilmaista omia tunteitaan. Hänellä on as-piirteitä mutta tuskin saisi diagnoosia. Meillä ikäeroa 9 vuotta, mies minua vanhempi. Hänellä ei ennen minua ollut juuri mitään kokemusta parisuhteesta. En haluaisi olla se joka opettaa hänelle tunteiden ilmaisua, läheisyyden osoittamista, hienotunteisuutta... Totuuden torvi iskee kun yritän hänelle puhua, hän loukkaa sanoilla eikä tajua sitä. Olen jo niin kypsä, ja ajattelen että en pysty, en ole velvoitettu enkä tarpeeksi vahva "parantamaan" toista, opettamaan erilaista lähestymistapaa asioihin. Tunteisiin ja parisuhteessa elämiseen. Ansaitsee parempaa. Nää on vaikeita asioita. Itse pohdin nyt sitä, kuinka kauan huonoa pitää kestää, ja mikä on huonoa... Mikä normaalia. Millaisia parisuhteet yleensä on. Nyt kolme vuotta kestänyt huonompaa vaihetta. Seksiä ei ole..Jos olisi, se kestäisi 5 minuuttia jos mies saisi sen ylös. Joo...Tällaista minulla.
- voiollakuspääkin
Se tunteiden lukemisen ja ilmaisemisen vaikeus ei ole kyllä mikään Aspieitten yksinomainen piirre - jotkut Aspiethan huomaavat muitten tunteita jopa paremmin kuin NT:t - vaan sitä "välinpitämättömyyttä" ja "loukkaamista" voi esiintyä ihan tavallisillakin miehillä, tällöin heitä kutsutaan joko itsekeskeisiksi, kusipäiksi tai narsisteiksi, riippuen siitä, mitä näistä he ovat.
Minusta ei kuulosta lainkaan uudelta, että NT/NT suhteessa saa nainen opettaa miehelleen, miten seurustellaan ja ollaan parisuhteessa. Miehet eivät yleisesti ottaen pidä tunteiden ilmaisua tai niihin hienovaraisesti reagoimista mitenkään arvossa (poikkeusmiehiä löytyy, ja siksi sellaisista kannattaakin pitää kiinni), vaan "tunteellinen löpinä", kuten he sitä kutsuvat, katsotaan enemmän naisten jutuksi. On tieteellisesti todennettu, että miehet nyt vain ovat rationaalisempia kuin naiset, kun taas naiset ovat tunteellisempia. Poikkeuksia tietenkin esiintyy molempiin suuntiin, eikä tunteellisuus sulje rationaalisuutta poiskaan, vaan sama yksilö voi omata molemmat ominaisuudet vahvoina. Tai heikkoina.
En pidä mahdottomana, ettei Aspie-mies tunnista tunteita, saati osaa ilmaista omiaan (NT:n hyväksymällä tavalla), mutta niin ei pidä väittää, että "kaikki Aspiet on tunteettomia ja tunnekylmiä". Jotkut tuntevat ja ilmaisevat todella vahvastikin, tunnistavat toisten tunnetilat hyvin ja osaavat - vähintään opettelun jälkeen - vastata niihin asianmukaisesti. Minulla on AS ja tiedän kyllä läheisteni tunnetilat heidän ilmeistään ja äänensävyistään. Koen vain erityisesti vihan ja surun tunnetilat kiusallisiksi, sillä en tiedä, millainen lohdutus olisi kenellekin mieluisinta, ja pahimmassa tapauksessa se viha/suru koskettaa itseänikin, niin ei oikein tiedä, olisko oltava vahvana siinä toisen rinnalla, vai saisko surra itsekin näkyvästi. Se yleensä jumiuttaa vähäksi aikaa, lamaannuttaa. Ehkä se lamaannus on se juttu, mitä te muut ette sitten siedä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö tuntisi tai haluaisi olla tukena.
Silloin on vaikeampi tunnistaa toisten tunnetiloja oikeiksi, kun on vieraampi ihminen kyseessä, jonka reaktioita ei ole oppinut vielä. Silloin pohjaan omat havaintoni pitkälti siihen, kuinka tuntemani tyypit ovat reagoineet vastaavanlaisissa tilanteissa, tai mitä joku tietty ilme, ele tai äänensävy tarkoittaa näillä tutuilla, ja heijastan sen sitten vieraamman tyypin käytöksestä. Esimerkiksi jos joku tuttu mielellään huutaa suuttuessaan, niin silloin oletan vieraastakin, että äänen korottaminen tarkoittaa, että hän on nyt vihainen. Tai jos omaisen kuolemasta saatu tieto on suistanut tutun raiteiltaan, oletan, että vastaava tieto aiheuttaa samankaltaisen reaktion vieraallekin.
Mutta olen törmännyt elämässäni kyllä niin sairaalloisen tunnekylmiin, toisten tunteista piittaamattomiin ja minkäänlaista vastakaikua osoittamattomiin mäntteihin, että ihan hävettää myöntää tunteneensa sellaisia. Ja ne ovat kaikki olleet NT-ihmisiä, eivät Aspieita. Asperger ei ole synonyymi kusipäisyydelle.
- assista_eronnnnut
Asperger on autismia. Autismi on kyvyttömyyttä lukea toisen tunteita ja tarpeita, ymmärtää kuvaannoillisia ilmaisuja, sanattomia vihjauksia. Asperger on sitä että vaikka AS-henkilö ymmärtäisikin, hän ei välitä. Hänen tarpeensa, oikeutensa toteuttaa itseään ja sysätä sut ja kaikki normaali sosiaalinen elämä on SE juttu, joka häntä ohjaa. En hyväksy vammaisten väärinkohtelua, mutten myöskään glorifiointia. AS-henkilö ei ole terve, eikä vastaa niin kuin metsä huutaa. Harkitse tarkkaan.
- YksiAspergerTäällä
Asperger kuuluu autismin kirjoon, kuten ADHD:kin. Kieltäisitkö ADHD-ihmistä seurustelemasta muun kuin ADHD:n kanssa?
Autismi saattaa olla kyvyttömyyttä ymmärtää tai välittää, mutta huomaathan, että muut väitteesi, koskien Aspergeria, ovat perätöntä paskaa. AS-ihmisiä on erilaisia, on lievempiä ja sitten todella vakavia tapauksia, ja vielä kaikkea tältä väliltäkin. On ärsyttävää, kuinka tuollaista turhaa potaskaa levitellään ympäri nettiä ja tuttavapiiriä joko täysin ilman omakohtaista kokemusta ja ymmärrystä asiasta, tai vain yhden tavatun yksilön perusteella. Tapaamasi yksilö on saattanut olla sellainen, joka ei ole sinusta välittänyt, ja nyt leimaat jokaisen AS-ihmisen hänenkaltaisekseen.
Minun serkkuni on kusipää. Hän ei välitä kenestäkään muusta kuin itsestään, ei tunne empatiaa muita kohtaan, haluaa vain hyväksikäyttää muita saadakseen haluamansa. Eikä hän ole edes autisminkirjolainen tai muukaan luonnehäiriöinen. Hän on vain kusipää. Pitäisikö minun nyt leimata kaikki hänen ikäisensä, näköisensä, sukupuolisensa tai muita hänen ominaisuuksiaan omaavat ihmiset kusipäiksi sillä perusteella, että tämä yksi tietty yksilö on paska? Täytyy kai alkaa vihata kaikkia miehiä sitten, koska tottakai ne kaikki ovat samanlaisia, onhan serkkunikin sentään mies.
Kuten tuolta ylempää voi lukea, minulla on AS. Silti tunnen vahvasti ja olen yliempaattinen. Välitän läheisteni tunteista ja heidän hyvinvointinsa kiinnostaa minua. Pystyn jopa tuttujen ihmisten kanssa suunnilleen niin normaaliin kanssakäymiseen, etteivät he edes huomaa Aspergeriani. Tykkään myös sosiaalisesta kanssakäymisestä tiettyjen läheisteni kanssa, niiden ongelma vain on se, että se _väsyttää_. Siihen joutuu keskittämään niin paljon energiaa ja huomiota, että pari seuraavaa päivää on kuin rankan työrupeaman jälkeen, väsyttää aivan hirveästi.
Sitten vielä se väittämäsi, että Asperger/autisminkirjo olisi vammaisuutta. No, ei ole. Ja tämän on ihan psykiatrianlääkäri kertonut, että ei ole mitään mutuilua. Katsos kun se ei ole glorifiointia, että kertoo faktoja. Se taas on lapsellista ahdasmielisyyttä, että kertoo perättömiä väitteitä yhden huonon kokemuksen perusteella.
Milloin te vatipäät tajuatte sen faktan, että jos yksi henkilö on yhdenlainen, eivät kaikki jonkin hänen kanssaan saman ominaisuuden omaavat ole samanlaisia. Huoh. Mitä tuohon aloittajan poikakaveriin tulee, se riippuu niin paljon siitä Aspergerin laadusta ja noiden kahden ihmisen keskinäisestä suhtautumisesta asiaan, että ehkä suhde on tuhoontuomittu, ehkä taasen ei. Pahimmillaan voi olla yhtä helvettiä - kuten jopa NT/NT -suhteessa - tai sitten parhaimmillaan todella ihanaa yhdessä. Se riippuu niin monesta asiasta.
Kummipojallani on ADHD, mutta kai minun täytyy nyt mennä hänellekin kertomaan, että lopettaa seurustelunsa NORMAALIN kanssa siihen paikkaan, koska eihän kukaan autisminkirjolainen ansaitse normaalia seurustelukumppania, jottei voi tehdä seurustelukumppanin elämästä "yhtä helvettiä".............. varmaan ikävä uutinen sillekin parille. Ai niin, täytyy myös muistaa erota omasta miehestäni, koska hänkin on normaali, teenhän hänenkin elämästään yhtä helvettiä tällä Aspergerillani. Ihme kun on kaikki nämä vuodet minua kestänyt ja jopa kosinut..... mitä meni tekemään, raukka... - Anonyymi
YksiAspergerTäällä kirjoitti:
Asperger kuuluu autismin kirjoon, kuten ADHD:kin. Kieltäisitkö ADHD-ihmistä seurustelemasta muun kuin ADHD:n kanssa?
Autismi saattaa olla kyvyttömyyttä ymmärtää tai välittää, mutta huomaathan, että muut väitteesi, koskien Aspergeria, ovat perätöntä paskaa. AS-ihmisiä on erilaisia, on lievempiä ja sitten todella vakavia tapauksia, ja vielä kaikkea tältä väliltäkin. On ärsyttävää, kuinka tuollaista turhaa potaskaa levitellään ympäri nettiä ja tuttavapiiriä joko täysin ilman omakohtaista kokemusta ja ymmärrystä asiasta, tai vain yhden tavatun yksilön perusteella. Tapaamasi yksilö on saattanut olla sellainen, joka ei ole sinusta välittänyt, ja nyt leimaat jokaisen AS-ihmisen hänenkaltaisekseen.
Minun serkkuni on kusipää. Hän ei välitä kenestäkään muusta kuin itsestään, ei tunne empatiaa muita kohtaan, haluaa vain hyväksikäyttää muita saadakseen haluamansa. Eikä hän ole edes autisminkirjolainen tai muukaan luonnehäiriöinen. Hän on vain kusipää. Pitäisikö minun nyt leimata kaikki hänen ikäisensä, näköisensä, sukupuolisensa tai muita hänen ominaisuuksiaan omaavat ihmiset kusipäiksi sillä perusteella, että tämä yksi tietty yksilö on paska? Täytyy kai alkaa vihata kaikkia miehiä sitten, koska tottakai ne kaikki ovat samanlaisia, onhan serkkunikin sentään mies.
Kuten tuolta ylempää voi lukea, minulla on AS. Silti tunnen vahvasti ja olen yliempaattinen. Välitän läheisteni tunteista ja heidän hyvinvointinsa kiinnostaa minua. Pystyn jopa tuttujen ihmisten kanssa suunnilleen niin normaaliin kanssakäymiseen, etteivät he edes huomaa Aspergeriani. Tykkään myös sosiaalisesta kanssakäymisestä tiettyjen läheisteni kanssa, niiden ongelma vain on se, että se _väsyttää_. Siihen joutuu keskittämään niin paljon energiaa ja huomiota, että pari seuraavaa päivää on kuin rankan työrupeaman jälkeen, väsyttää aivan hirveästi.
Sitten vielä se väittämäsi, että Asperger/autisminkirjo olisi vammaisuutta. No, ei ole. Ja tämän on ihan psykiatrianlääkäri kertonut, että ei ole mitään mutuilua. Katsos kun se ei ole glorifiointia, että kertoo faktoja. Se taas on lapsellista ahdasmielisyyttä, että kertoo perättömiä väitteitä yhden huonon kokemuksen perusteella.
Milloin te vatipäät tajuatte sen faktan, että jos yksi henkilö on yhdenlainen, eivät kaikki jonkin hänen kanssaan saman ominaisuuden omaavat ole samanlaisia. Huoh. Mitä tuohon aloittajan poikakaveriin tulee, se riippuu niin paljon siitä Aspergerin laadusta ja noiden kahden ihmisen keskinäisestä suhtautumisesta asiaan, että ehkä suhde on tuhoontuomittu, ehkä taasen ei. Pahimmillaan voi olla yhtä helvettiä - kuten jopa NT/NT -suhteessa - tai sitten parhaimmillaan todella ihanaa yhdessä. Se riippuu niin monesta asiasta.
Kummipojallani on ADHD, mutta kai minun täytyy nyt mennä hänellekin kertomaan, että lopettaa seurustelunsa NORMAALIN kanssa siihen paikkaan, koska eihän kukaan autisminkirjolainen ansaitse normaalia seurustelukumppania, jottei voi tehdä seurustelukumppanin elämästä "yhtä helvettiä".............. varmaan ikävä uutinen sillekin parille. Ai niin, täytyy myös muistaa erota omasta miehestäni, koska hänkin on normaali, teenhän hänenkin elämästään yhtä helvettiä tällä Aspergerillani. Ihme kun on kaikki nämä vuodet minua kestänyt ja jopa kosinut..... mitä meni tekemään, raukka...Itse seurustelen aspergerin kanssa ja haasteita on PALJON. Joustamattomuuden lisäksi pahin haaste on se että hän ei näe itsessään eikä käytöksessään mitään vikaa. En ole edes varma onko hänelle (ja muille) hyväksi että hän on vapaalla jalalla eikä asu laitoksessa. Valitettavasti näitä siis on monentasoisia asseja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1051686
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.801315- 921210
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras31186- 1431173
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt5861065- 211061
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum10997Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih6976Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida11864