Pokemon villitys Jeesiössä!

Miksi niin tekevät?

Olisiko juomaveteen sekoitettu jotain huumetta?

Normipäivä jeesiössä, missä variksetkin lentää selkä maahanpäin.

No. Mitens päin muut linnut. Onks jiesiössä ilolintuja.

Taatanan pojat,ei kunnon korttipelissä saa pöppöttää eikä ilveillä. Pitää olla pokkana taatana ja käyttäytyä kunnolla. Näin pauhasi 80 luvulla eräs jeesiöläinen mettän raivaaja meille metsureille Mäkärän kämpällä.

Mikä on pokemon? Poke? Eli joku pornojuttu ilmeisesti?

Kyllä jeesiön paitsio vähäksi aikaa loppui kun pokemonmonstereita jahdataan. Nyt kunta voisi perustaa bordellin ja viinakaupan jeesiöön. Hienoa, että kaikki kadehtivat viisaita ja komeita jeesiöläisiä.

Hienoa jessikät,haastakaa nyt nettöpsäläiset poketteleen.Tiiä vaikka yhtysitte kun tarkemmin tutustutte

Ehdotuksessa metson, teeren ja pyyn metsästys on kielletty koko lokakuun ajan Enontekiöllä, Inarissa, Kittilässä, Muoniossa, Savukoskella, Sodankylässä ja Utsjoella. Riekon pyyntiä esitetään kiellettäväksi lokakuussa koko Lapissa lukuun ottamatta Enontekiötä, Inaria ja Utsjokea.

- Riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella kannat ovat olleet keskimääräisellä tasolla, mutta poikastuotanto on ollut ennätyksellisen heikkoa. Tällä perusteella esitämme ministeriölle rauhoitusta, sanoo riistapäällikkö Antti Siira Suomen riistakeskus Lapista.

Kanalintujen metsästys alkaa 10.9. Metsästuskausi typistyisi Lapissa varsin lyhyeksi, jos riistakeskuksen ehdotus menee ministeriössä läpi. Pyyntiaika lyhenisi yli puolella siitä mitä se oli viime vuonna.

Savukoskelainen metsästysharrastaja Esa Heinäjärvi ei ole pyyntirajoitusaikeista innoissaan. Heinäjärven mielestä ehdotus tekee hallaa koko metsästysharrastukselle.

- Ensin on täysi pyyntiaika ja sitten yhtäkkiä se typistetään kahteen kymmeneen päivään. Ei ole oikein kestävällä pohjalla tämä päättäminen näistä asioista.

Heinäjärven mukaan pyyntirajoitukset tarkottaisivat auttamatta myös sitä, että metsästyspaine kohdistuu liikaa samoille apajille.

- Suuri määrä metsästäjistä joutuu samoille alueille, joissa viihdytään pitkään pyyntihommissa. Paine kohdistuu liikaa samoile alueille. Pitkällä pyyntiajalla pyytäjät jakautuisivat pitemmälle ajalle. Se olisi kaikille osapuolille parempi ratkaisu, Heinäjärvi sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö päättää mahdollisista pyyntirajoituksista vielä syyskuun aikana. Ministeriö antaa oman rauhoitusesityksensä 24.9, jonka jälkeen esitys käy vielä lausuntokierroksilla riistakeskuksella ja riistanhoitoyhdistyksillä.

- Näiden kierrosten jälkeen ministeriö antaa lopullisen päätöksen rauhoituksesta, Siira selvittää.

Matti Konttinen
Matti Konttinen

KOTIMAA 21.8.2015 17:10 KALEVA
MAINOS
Kylmä kesä on vaikuttanut metsäkanalintujen kantoihin. Metson, teeren ja pyyn esiintymistiheydet ovat noin viidenneksen viime vuotta alhaisemmat ja riekon kanta on osassa maata edelleen heikko.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lintukantojen heikkeneminen johtuu suurelta osin kesän kylmistä säistä, jotka vaikeuttivat lintujen pesimistä.

Metsäkanalintujen metsästystä rajoitetaan alueellisilla rajoituksilla kuntakohtaisesti. Metsoa ja teereä saa metsästää 10.-30. syyskuuta tietyissä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien kunnissa, muualla maassa metsästysaika on 10.9-31.10.

Pyyn metsästysaika on Pohjois-Pohjanmaalla tietyissä kunnissa niin ikään 10.-30. syyskuuta, muualla maassa metsästysaika on 10.9.-31.10.

Riekkoa saa metsästää Kainuussa Suomussalmen kunnassa ja Lapin maakuntaan kuuluvassa Posion kunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa 10.-20. syyskuuta. Lapin maakunnassa riekon metsästysaika vaihtelee kunnan mukaan: Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella riekkoa saa metsästää 10. syyskuuta alkaen aina 31. maaliskuuta asti, mutta Lapin eteläisimmissä kunnissa metsästysaika päättyy syyskuussa. Muualla maassa riekko on rauhoitettu.

Kiirunaa saa metsästää Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella 10.9.-31.3. Muualla maassa kiiruna on rauhoitettu.

Metsäkanalintujen metsästysajat yksityiskohtaisesti kunnittain löytyvät maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilta.

Jeesiö 22.04.2002

Antaisivat juntit noien linturiepujen lennellä rauhassa.Ei niitä ole koskaan niin paljon,että pittää lahdata pyssyillä.Mutta ku henki on semmonen että kaikki liikkuva pittää tappaa ja heti.Ei net teitä syö eikä pure.Vuosi on 2016 eikä mikhän 1600-luvun näläkävuosi

Metsästyksen yhteiskunnallinen merkitys

Suomen noin 311.000 metsästäjälle kertyy vuosittain 5,9 miljoonaa pyyntipäivää (v. 2010). Riistasaaliin lihatuotto oli noin 12 miljoonaa kiloa, joista hirvieläinten osuus oli 10,3 miljoonaa kiloa. Riistasaaliin laskennallinen arvo oli 83 miljoonaa euroa, josta hirvieläinten osuus oli 61 miljoonaa euroa.

Virkistysarvoa laskettaessa katsotaan sen yleensä olevan noin 60 % saaliin kokonaisarvosta, liha-arvon ollessa noin 40 %. Tällä laskentakaavalla pelkkä metsästyksen vuosittainen virkistysarvo olisi noin 125 miljoonaa euroa. Metsästyksellä on siis taloudellisesti merkittävää virkistysarvoa ja sitä kautta mitattavat terveysvaikutukset.

Metsästäjien suorittama vieraspetopyynti on luonnonsuojelullisesti arvokasta työtä. Vuonna 2010 metsästäjät saivat saaliikseen 164 200 supikoiraa ja 54 200 minkkiä. Metsästäjät harjoittavat maillaan myös säännöllistä riistan ruokintaa, ovat perustaneet useita lintukosteikkoja (mm. yhteistyössä WWF:n kanssa) ja ennallistaneet tuotantokäytössä olleita soita. Nämä toimet hyödyttävät riistan lisäksi koko luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa on noin 200 metsästysmatkailua tarjoavaa toimijaa. Useimmat näistä yrityksistä tarjoavat lisäksi majoitusta, ruokapalveluita ja muita ohjelmapalveluja kuten kalastusmatkailua. Nämä yritykset ovat usein perheyrityksiä ja työllistävät tyypillisesti 1-3 päätoimista työntekijää.

Viimevuosina metsästäjien riistanhoitomaksu on tuottanut vuosittain noin 9.330.000 €, lisäksi veroluontoisina maksuina metsästäjiltä peritään maksuja ampumakokeista, metsästäjätutkinnosta, hirvieläinten pyyntiluvista, VHF-luvista, aseluvista ja metsästysluvista valtion alueille.

Vapaaehtoiset metsästäjät (SRVA) avustavat talkootyönä poliisia päivittäin kolareissa loukkaantuneiden hirvien ja suurpetojen jäljestämisessä ja lopettamisessa, sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. Tämä on ympärivuorokautista eläinsuojelutyötä. Pelkästään hirvieläinkolareita on vuosittain noin 5.000, joista miltei kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä vapaaehtoisille metsästäjille.

Metsästäjien vapaaehtoisesti talkoilla suorittama riistakolmiolaskenta on ollut mukana nostamassa suomalaista eläintieteellistä tutkimusta maailman huipulle. Riistakolmioaineistoihin perustuvia tieteellisiä artikkeleita on julkaistu yli 20 ja yleistajuisia kirjoituksia ja raportteja noin 100.

Kertausharjoitusten väheneminen vuosi vuodelta on johtanut tilanteeseen, jossa suurin osa reserviläisistä ei pääse harjoittelemaan hänelle määrättyä sodanajan tehtäväänsä. Sadattuhannet metsästäjät auttavat omalta osaltaan toiminnallaan maanpuolustuskykyä, hioen ja kehittäen monia reserviläisille tarpeellisia taitoja.

Metsästyksellä on erittäin suuri merkitys hirvieläinkantojen kurissa pitämiseen. Ylisuurista hirvieläinkannoista aiheutuu yhteiskunnalle erittäin merkittäviä kuluja liikenneonnettomuuksien, sekä maa- ja metsätaloudelle aiheutuneiden menetysten muodossa.

Metsästyksen tuottamia rahavirtoja ei koskaan ole täysin selvitetty, mutta välittöminä sekä välillisinä veroina ja työpaikkoina varustehankinnoista, polttoaineista, metsästysmaiden vuokrista jne. muodostuu väistämättä satojen miljoonien eurojen vuosittaiset virrat.


Kohteen lähettäminen sähköpostitse
Bloggaa tästä!
Jaa Twitteriin
Jaa Facebookiin
Jaa Pinterestiin

Tunnisteet: hirvi

Onko poke jo saatu kiini?

Metsästyksen yhteiskunnallinen merkitys

Suomen noin 311.000 metsästäjälle kertyy vuosittain 5,9 miljoonaa pyyntipäivää (v. 2010). Riistasaaliin lihatuotto oli noin 12 miljoonaa kiloa, joista hirvieläinten osuus oli 10,3 miljoonaa kiloa. Riistasaaliin laskennallinen arvo oli 83 miljoonaa euroa, josta hirvieläinten osuus oli 61 miljoonaa euroa.

Virkistysarvoa laskettaessa katsotaan sen yleensä olevan noin 60 % saaliin kokonaisarvosta, liha-arvon ollessa noin 40 %. Tällä laskentakaavalla pelkkä metsästyksen vuosittainen virkistysarvo olisi noin 125 miljoonaa euroa. Metsästyksellä on siis taloudellisesti merkittävää virkistysarvoa ja sitä kautta mitattavat terveysvaikutukset.

Metsästäjien suorittama vieraspetopyynti on luonnonsuojelullisesti arvokasta työtä. Vuonna 2010 metsästäjät saivat saaliikseen 164 200 supikoiraa ja 54 200 minkkiä. Metsästäjät harjoittavat maillaan myös säännöllistä riistan ruokintaa, ovat perustaneet useita lintukosteikkoja (mm. yhteistyössä WWF:n kanssa) ja ennallistaneet tuotantokäytössä olleita soita. Nämä toimet hyödyttävät riistan lisäksi koko luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa on noin 200 metsästysmatkailua tarjoavaa toimijaa. Useimmat näistä yrityksistä tarjoavat lisäksi majoitusta, ruokapalveluita ja muita ohjelmapalveluja kuten kalastusmatkailua. Nämä yritykset ovat usein perheyrityksiä ja työllistävät tyypillisesti 1-3 päätoimista työntekijää.

Viimevuosina metsästäjien riistanhoitomaksu on tuottanut vuosittain noin 9.330.000 €, lisäksi veroluontoisina maksuina metsästäjiltä peritään maksuja ampumakokeista, metsästäjätutkinnosta, hirvieläinten pyyntiluvista, VHF-luvista, aseluvista ja metsästysluvista valtion alueille.

Vapaaehtoiset metsästäjät (SRVA) avustavat talkootyönä poliisia päivittäin kolareissa loukkaantuneiden hirvien ja suurpetojen jäljestämisessä ja lopettamisessa, sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. Tämä on ympärivuorokautista eläinsuojelutyötä. Pelkästään hirvieläinkolareita on vuosittain noin 5.000, joista miltei kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä vapaaehtoisille metsästäjille.

Metsästäjien vapaaehtoisesti talkoilla suorittama riistakolmiolaskenta on ollut mukana nostamassa suomalaista eläintieteellistä tutkimusta maailman huipulle. Riistakolmioaineistoihin perustuvia tieteellisiä artikkeleita on julkaistu yli 20 ja yleistajuisia kirjoituksia ja raportteja noin 100.

Kertausharjoitusten väheneminen vuosi vuodelta on johtanut tilanteeseen, jossa suurin osa reserviläisistä ei pääse harjoittelemaan hänelle määrättyä sodanajan tehtäväänsä. Sadattuhannet metsästäjät auttavat omalta osaltaan toiminnallaan maanpuolustuskykyä, hioen ja kehittäen monia reserviläisille tarpeellisia taitoja.

Metsästyksellä on erittäin suuri merkitys hirvieläinkantojen kurissa pitämiseen. Ylisuurista hirvieläinkannoista aiheutuu yhteiskunnalle erittäin merkittäviä kuluja liikenneonnettomuuksien, sekä maa- ja metsätaloudelle aiheutuneiden menetysten muodossa.

Metsästyksen tuottamia rahavirtoja ei koskaan ole täysin selvitetty, mutta välittöminä sekä välillisinä veroina ja työpaikkoina varustehankinnoista, polttoaineista, metsästysmaiden vuokrista jne. muodostuu väistämättä satojen miljoonien eurojen vuosittaiset virrat.

Kohteen lähettäminen sähköpostitse
Bloggaa tästä!
Jaa Twitteriin
Jaa Facebookiin
Jaa Pinterestiin

Tunnisteet: hirvi
KommentoiIlmiannaJaa

Metsästyksen yhteiskunnallinen merkitys

Suomen noin 311.000 metsästäjälle kertyy vuosittain 5,9 miljoonaa pyyntipäivää (v. 2010). Riistasaaliin lihatuotto oli noin 12 miljoonaa kiloa, joista hirvieläinten osuus oli 10,3 miljoonaa kiloa. Riistasaaliin laskennallinen arvo oli 83 miljoonaa euroa, josta hirvieläinten osuus oli 61 miljoonaa euroa.

Virkistysarvoa laskettaessa katsotaan sen yleensä olevan noin 60 % saaliin kokonaisarvosta, liha-arvon ollessa noin 40 %. Tällä laskentakaavalla pelkkä metsästyksen vuosittainen virkistysarvo olisi noin 125 miljoonaa euroa. Metsästyksellä on siis taloudellisesti merkittävää virkistysarvoa ja sitä kautta mitattavat terveysvaikutukset.

Metsästäjien suorittama vieraspetopyynti on luonnonsuojelullisesti arvokasta työtä. Vuonna 2010 metsästäjät saivat saaliikseen 164 200 supikoiraa ja 54 200 minkkiä. Metsästäjät harjoittavat maillaan myös säännöllistä riistan ruokintaa, ovat perustaneet useita lintukosteikkoja (mm. yhteistyössä WWF:n kanssa) ja ennallistaneet tuotantokäytössä olleita soita. Nämä toimet hyödyttävät riistan lisäksi koko luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa on noin 200 metsästysmatkailua tarjoavaa toimijaa. Useimmat näistä yrityksistä tarjoavat lisäksi majoitusta, ruokapalveluita ja muita ohjelmapalveluja kuten kalastusmatkailua. Nämä yritykset ovat usein perheyrityksiä ja työllistävät tyypillisesti 1-3 päätoimista työntekijää.

Viimevuosina metsästäjien riistanhoitomaksu on tuottanut vuosittain noin 9.330.000 €, lisäksi veroluontoisina maksuina metsästäjiltä peritään maksuja ampumakokeista, metsästäjätutkinnosta, hirvieläinten pyyntiluvista, VHF-luvista, aseluvista ja metsästysluvista valtion alueille.

Vapaaehtoiset metsästäjät (SRVA) avustavat talkootyönä poliisia päivittäin kolareissa loukkaantuneiden hirvien ja suurpetojen jäljestämisessä ja lopettamisessa, sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. Tämä on ympärivuorokautista eläinsuojelutyötä. Pelkästään hirvieläinkolareita on vuosittain noin 5.000, joista miltei kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä vapaaehtoisille metsästäjille.

Metsästäjien vapaaehtoisesti talkoilla suorittama riistakolmiolaskenta on ollut mukana nostamassa suomalaista eläintieteellistä tutkimusta maailman huipulle. Riistakolmioaineistoihin perustuvia tieteellisiä artikkeleita on julkaistu yli 20 ja yleistajuisia kirjoituksia ja raportteja noin 100.

Kertausharjoitusten väheneminen vuosi vuodelta on johtanut tilanteeseen, jossa suurin osa reserviläisistä ei pääse harjoittelemaan hänelle määrättyä sodanajan tehtäväänsä. Sadattuhannet metsästäjät auttavat omalta osaltaan toiminnallaan maanpuolustuskykyä, hioen ja kehittäen monia reserviläisille tarpeellisia taitoja.

Metsästyksellä on erittäin suuri merkitys hirvieläinkantojen kurissa pitämiseen. Ylisuurista hirvieläinkannoista aiheutuu yhteiskunnalle erittäin merkittäviä kuluja liikenneonnettomuuksien, sekä maa- ja metsätaloudelle aiheutuneiden menetysten muodossa.

Metsästyksen tuottamia rahavirtoja ei koskaan ole täysin selvitetty, mutta välittöminä sekä välillisinä veroina ja työpaikkoina varustehankinnoista, polttoaineista, metsästysmaiden vuokrista jne. muodostuu väistämättä satojen miljoonien eurojen vuosittaiset virrat.

Kohteen lähettäminen sähköpostitse
Bloggaa tästä!
Jaa Twitteriin
Jaa Facebookiin
Jaa Pinterestiin

Tunnisteet: hirvi
KommentoiIlmiannaJaa
1 VASTAUS:

Pazkaa.

Jeesiössä taas joku jättänyt lääkityksen ottamatta. Tai sitten lääkitys on riittämätön.

""""Kertausharjoitusten väheneminen vuosi vuodelta on johtanut tilanteeseen, jossa suurin osa reserviläisistä ei pääse harjoittelemaan hänelle määrättyä sodanajan tehtäväänsä. Sadattuhannet metsästäjät auttavat omalta osaltaan toiminnallaan maanpuolustuskykyä, hioen ja kehittäen monia reserviläisille tarpeellisia taitoja.""""

Hienoa! Ehdotankin, että kaikki metsästäjät (ja ressut) tulevat lappiin ampumaan poroja. Poroja on aivan liikaa, niihin on hyvä harjoitella ampumista (reserviläistaitoja). Porot on hyödyttömiä ja varsinainen riesa pohjoisessa. Niiden liha valitettavasti ei enää kelpaa syötäväksi, mutta kivahan niitä olisi ampua ja näin kehittää taitoja. Poromiehet voisi velvoittaa maalaamaan jokaisen poron kylkeen vaikka punalipun, jolloin ampujat pääsee parempaan tappofiilikseen!

Kannanottoni nyky metsään ja metsästykseen;
Nyt kun oikea metsäkairan kohina on jo ajat sitten kadonnut ja metsästyksen voi suorittaa auton viereltä täydellä vatsalla, niin olisi syytä miettiä vihdoin syvällisemmin luontoa ja ihmisen suhdetta siihen, tietenkin tämä vaatii tietoa, mutta ennen kaikkea suurta ymmärrystä elämästä yleensä, että ei vain pöljänä kylvettäisi vismunttia sun muuta nykyroinaa elukoiden niskavilloihin, höyhenykseen.
Oma metsästykseni jäi aikoinaan vähäiseksi, mutta mitä tulee virkistykseen, niin itse tappaminen ei ole koskaan minua virkistänyt, kyllä se on se suuri ja mahtava, ehjä luonto joka virkistää, antaa valtavat henkiset ja fyysiset voimat, kun liikkuu rehellisellä mielellä, omaatuntoa noudattaen, luontoa kunnioittaen, koska olen huomannut, että väärin teot, luontoa, omaa itseään kohtaan vievät ennenaikaiseen loppuun, yhteiskunta, yleinen etu ei sinällänsä edusta oikeutta, sanan "oikeassa" merkityksessä, tämä "oikea" merkitys on etsittävissä ainoastaan luonnosta, koska se on ainoa todellinen taso, johon voi elämää projisoida eli heijastaa.
Metsästys on ihan OK asia, kuuluu luontoon, mutta nyt kun itse luonto on ajettu "nurkkaan" voisi miettiä asioita uudestaan, omalta kannalta, että jos vaikka menisi sinne hiekkalaatikolle leikkimään ja jättäisi tienvarsiriistan paikalleen, ("köyhänä en ole tohtinut, vaan olen jättänyt paikalleen")
Hirvenmetsästystä tarvitaan ja muutakin "säätelyä" välillä, mutta suhde ihmisen ja luonnon välillä on ajat sitten muuttunut, ripaus luontoa löytyy jostain "pussinperältä", nurkasta, jostain paikasta Suomesta, joka on ihmisen armosta säästetty, ei luonnon voimasta olemassa, Peskiselkä, "no älkää kuiten sinne kaikki rynnätkö".
Ja nämä mietteet tulivat Jeesiöstä, korpifilosofilta, siintä vaan alentamaan.

Jos nyt jahdattaisiin vain niitä pokemoneja.

ttps://www.youtube.com/watch?v=HoIKOG-f-TE
Jun 21, 2015 - Uploaded by Wilhelm Kubota
Jeesiöjoki sotakoski. Wilhelm Kubota ... Sodankylä Jeesiöjoki Mohrenbräu 80 E75 Lappland Finland

Kannattaako tänne noita valmiita pitkiä kopioita laittaa.
Eipä taita kukaan niitä lukea.

No kakkikaa housunne sitte

Joo...meki ihmeteltiin menoa, kun siinä kirppiksellä pysähdyttiin. plussat kirppikselle!

Toimiiko matkapuhelin jeesiössä?

Joku syöttänyt jiesiössä talitintitkin palleroiksi, yli kilon painoisiakin nähty. Lopettakaa nyt ihmeessä niille rehun syöttö