Onko sellainen reviirin merkkaamista vai mitä aluevaltausta, että toinen sisar rakentelee kaikenlaista vanhempien pihaan kertomatta mitään minulle etukäteen? Mikä oikeus hänellä on sinnec mennä itselleen rakentamaan juttuja? Hän on myös ominut ainoan vierastilan...
Onko tämä reviirin merkkaamista?
Yllättynyt
33
355
Vastaukset
- Dav1de
Vaikuttaisi reviirin merkkaamiselle..jotkut vaan tuntuu saavan enemmän oikeuksia ja etuja luin toiset..
- pientä_rajaa_kateuteen
siis mitä?
eikös se piha ole vanhempiesi piha ja heidän omistuksessaan oleva juttu?
jos siskosi on saanut vanhemmiltanne luvan, vaikka rakentaisi tuhannen neliön linnan, oma on asiansa.
Jos vanhempasi ovat holhouksen alaisia tai vanhempienne piha on kuolinpesän hallussa jonka osakkaita sinä ja siskosi olette, niin siinä tapauksessa siskosi ei saa rakentaa yhtään mitään ilman muiden osakkaiden suostumusta.
Mutta jos vanhempasi elävät ja antavat siskollesi luvan asua vierastilassaan ja rakentaa pihalleen, niin mitä helvettiä se sinulle kuuluu?
Vanhempasi saavat tehdä omalla omaisuudellaan ihan mitä tahansa.- Yllättynyt
Kiitos olipa tosiystävällistä tekstiä. Saavat toki tehdä joo, mutta onko se reilua?
- Jarm0x
Ei tuossa ole kysynys kateudesta vaan yhdenvertaisuudesta onko sitä?
- NytEnKylläYmmärrä
Yllättynyt kirjoitti:
Kiitos olipa tosiystävällistä tekstiä. Saavat toki tehdä joo, mutta onko se reilua?
Niin siis jos ei ole sinun omistamasi piha, niin olisihan se hullua sinulta kysellä. Jos taas mietit onko reilua vanhemmiltasi, niin oletko kysynyt saisitko sinäkin rakennella jotain?
- pientä_rajaa_kateuteen
on se reilua.
Ei missään sanota, että vanhempien pitäisi kohdella lapsiaan tasavertaisesti. Eikä elämä yleensäkään ole reilua kaikille. Jos toinen sisko tai veli saa enemmän niin saa, vanhemmilla on oikeus antaa rahansa tai pihansa vaikka ns. ukko mustilaisen käyttöön ilman lastensa suostumusta, joten mitä siitä ruikuttamaan.
Olen sitä mieltä että jokainen saa tehdä omistamallaan omaisuudella just niin kuin itse haluaa, vaikka polttaisi maan tasalle tai antaisi pakolaisille, ei se minulle kuulu.
Minulla ei ole osaa eikä arpaa omien vanhempieni omaisuuteen, he ovat sen itse aikanaan hankkineet ja tehkööt sillä mitä haluavat tai antakoot vaikka vain yhdelle minun veljistäni, se on heidän oikeutensa, en ikinä lähtisi enkä tule lähtemään vanhempieni tahtoa kyseenalaistamaan lopullisessa perinnön jaossa heidän kuoltuaan.
Ja ihan vaan tiedoksi, minä olen se meidän sisarusparven hyvin tienaava yksilö.Lähdin kotoa pois töihin16 vuotiaana, olen tullut omillani toimeen siitä saakka enkä koe, että vanhempani olisivat minulle mitään velkaa tai heidän pitäisi antaa minulle takautuvasti rahaa, vaikka nuoremmat sisaret ja veljet ovat asuneet kotona pidempään, heidän opiskeluitaan on maksettu jne. Olen sitä mieltä, että minä olen saanut riittävästi vanhemmiltani ja näin aikuisena ihmisenä tulen omillani toimeen jatkossakin.
Mielestäni vanhemmat eivät ole tilivelvollisia lapsilleen, eikä vanhempien tarvitse selitellä kenellekkään, jos antavat eläessään yhdelle lapselleen enemmän kuin toiselle.
Minusta tässä aloituksessa on vain ja ainoastaan kyse sisarkateudesta. Ollaan kateellisia siitä kun toinen saa mutta itse ei. Syytetään sisarta, vaikka aloittajan pitäisi kääntää katse vanhempiensa suuntaan. Jos kokee jäävänsä vähemmälle tai saavansa vähemmän kuin sisar, päätös on vanhempien.
Nyt syytellään siskoa ja ollaan kateudesta vihreänä, että et sinä näin voi tehdä. Tietenkin voi tehdä jos on vanhempien lupa.
Laiskat ja tyhmät ihmiset odottavat saavansa kaiken ilmaiseksi vanhemmiltaan, me viisaammat pärjäämme omillamme.- Ahkerajaviisas
Voi herran jestas mikäs tämä pientä_rajaa_kateuteen nyt on miehiään/naisiaan?!! Katraan rajaton lellikki? Kyllä se nyt vaan niin on, että reilu peli olisi oltava perheen jälkikasvuun nähden vaikka eivät kaikki yhtä rakkaita olisikaan. Mutta niinhän se on, että jos sellaista viisautta ei vanhemmilta löydy, niin ahneimmat ja häikäilemättömimmäthän siinä juurikin pääsevät mellastamaan. Oikein vanhempien luvalla;).
- mukavaa-kesää
Ahkerajaviisas kirjoitti:
Voi herran jestas mikäs tämä pientä_rajaa_kateuteen nyt on miehiään/naisiaan?!! Katraan rajaton lellikki? Kyllä se nyt vaan niin on, että reilu peli olisi oltava perheen jälkikasvuun nähden vaikka eivät kaikki yhtä rakkaita olisikaan. Mutta niinhän se on, että jos sellaista viisautta ei vanhemmilta löydy, niin ahneimmat ja häikäilemättömimmäthän siinä juurikin pääsevät mellastamaan. Oikein vanhempien luvalla;).
Sepä se, mikä on reilua, joutuvat vanhemmat monesti miettimään, koska lapsille voi olla annettu jo syntymästäänkin erilaiset kortit pärjäämiselle erityislapsen diagnoosin merkeissä. Onko silloin reilua olla auttamatta sitä, joka apua enemmän tarvitsee ja antaa molemmille aina juuri saman verran?
Melkein kaikki vanhemmat joutuvat taiteilemaan sisaruskateuden kanssa jossain muodossa. Ja usein on juuri niin, että se heikommin pärjäävä ja enemmän tukea tarvinnut ja saanut onkin se enemmän kateellinen. Toinen ei saisi saada mitään, joka asiaa pitää kannella ja mustamaalata niin että empatiakyky on välillä koetuksella vanhemmalla, vaikka molempia rakastaa.
Se, joka elämässä pärjää ei koe tarvetta kadehtia muita ja pystyy ymmärtämään asioita muidenkin näkökulmasta eikä vain omastaan niin kuin pientä_rajaa_kateuteen kirjoittaa. Hän ymmärtäää, että toiset sisarukset ovat ehkä tarvinneet olla pitempään kotona, enemmän rahallista tukea jne. kuin hän, joka on pärjännyt, kehittänyt hyvän ja terveen itsetunnon ja taitoja hyvään elämään vilkuilematta koko ajan sivulle mitä toisen saavat. Siitä saavat olla vanhemmat ylpeitä, että löytyy kypsyyttä ja ymmärrystä sille, miksi muut ehkä ovatkin saaneet enemmän.
On aivan totta sekin, että heikommin pärjäävän ja heikommat valmiudet ja taidot omaavan lapsen on huomattavasti vaikeampi olla itseensä ja elämäänsä tyytyväinen, kun koulumenestys ja ammattiin pääsy on vaikeampaa kuin "normaalilla" sisaruksella. Hän on suuri sankari, jos saavuttaa elämään tyytyväisyyden ja selättää kateutensa, joka on pahinta myrkkyä hänelle itselleen, oikea tuholainen.
Voi olla tietysti sellaisiakin vanhempia, että suosivat räikeästi toista lasta, mutta aina pitää miettiä muitakin vaihtoehtoja. Koska täydellinen tasapuolisuus ei ole milloinkaan edes mahdollista. Jo se mihin taloudelliseen tilanteeseen lapsi syntyy vaikuttaa, koska perheen taloudellinen asema vaikuttaa siihen mitä lapsi saa. Jos lapsi saa auton ja ajokortin, mutta sen jälkeen tulee työttömyys, eivät seuraavat lapset enää saakaan ajokorttia. Tällaista epäoikeudenmukaisuutta jos lapsi oppii sietämään, on kasvatustyö tehty hyvin, ajattelen. - pientä_rajaa_kateuteen
Ahkerajaviisas kirjoitti:
Voi herran jestas mikäs tämä pientä_rajaa_kateuteen nyt on miehiään/naisiaan?!! Katraan rajaton lellikki? Kyllä se nyt vaan niin on, että reilu peli olisi oltava perheen jälkikasvuun nähden vaikka eivät kaikki yhtä rakkaita olisikaan. Mutta niinhän se on, että jos sellaista viisautta ei vanhemmilta löydy, niin ahneimmat ja häikäilemättömimmäthän siinä juurikin pääsevät mellastamaan. Oikein vanhempien luvalla;).
sanoin jo, että olen meidän perheen lapsista se joka lähti ensimmäisenä pois kotoa ja olen omalla työlläni hankkinut koko omaisuuteni ja rakentanut elämäni.
En ole koskaan ollut vanhempieni lemmikki, mutta en ole myöskään koskaan laskenut mitä joku siskoistani, veljistäni tai työkavereistani on saanut, tai onko joku ihminen saanut enemmän kuin minä tai joku muu.
En vertaile tekemisiäni enkä saavutuksiani muihin ihmisiin. Teen sen mitä haluan tehdä, jos en onnistu ensimmäisellä kerralla, yritän uudelleen, jos onnistun olen tyytyväinen.
Olen kanssasi yhäkin täysin eri mieltä tuossa perheen sisällä vallitsevassa reilussa pelissä. Minusta vanhemmilla on täysi oikeus tukea vain yhtä tai useampaa lastaan enemmän. Vanhemmilla on oikeus valita tukensa kohde, eikä siitä kenenkään kannata katkeruutta eikä sisarkateutta kantaa.
Otan tähän sinulle konkreettisen esimerkin.
Minä olen täysin terve, ollut koko ikäni terveyden perikuva, pärjännyt koulussa ensimmäisestä luokasta saakka paremmin kuin hyvin ja helpolla. Olen saanut elämässäni omin avuin kaiken mitä olen halunnut.
Toiseksi nuorin veljeni on sairastunut vakavasti 3 vuotiaana. Hän oli sairaalassa lähes 3 kuukautta. Vanhempani kävivät vuorotellen päivän viikossa vaikka matkaa oli yli 300km yhteen suuntaan. Veljeni oli yksin vain hoitohenkilökunnan huomassa 5 vuorokautta 12 viikkoa, mietipä sitä. Olin tuolloin 6 vuotias ja rukoilin joka ikinen ilta, että veljeni tulisi terveenä kotiin. Jopa min ekaluokkalainen tajusin, että vanhempani olivat äärirajoillaan jaksamisessa. Kun veljeni kasvoi kouluikäiseksi hänellä todettiin lukihäiriö joka vaikeutti oppimista. Veljeni ei ole voinut ikinä harrastaa sitä mitä hän olisi halunnut, hän ei ole koskaan voinut tehdä sitä työtä jota hän olisi halunnut terveytensä vuoksi.
Nuorin siskoni on myös lukihäiriöinen. Onneksi hänellä oli helpompaa, kiitos veljen koettelemusten.
Vanhin veljeni ei menestynyt kovinkaan kaksisesti koulussa, mutta on erittäin kätevä käsistään, tekee mitä tahansa pyydetään. Me kaksi, minä ja hän olemme ne jotka meidän perheessä saivat vähiten huomiota, mutta eipä ole kumpaakaan haitannut.
Minä en ole koskaan ollut katkera enkä osaa olla kateellinen kenellekään. Päinvastoin, minua vieläkin surettaa se miten kovasti esim. toiseksi nuorin veljeni on joutunut ponnistelemaan oman elämänsä eteen ja kuinka paljon hän on joutunut antamaan periksi juuri tuon ammatinvalinnan suhteen.
Olen yhä sitä mieltä, että jokainen lapsi on oma yksilönsä ja jokainen aikuinen tajuaa että on todella pikkumaista ja sairasta olettaa, että vanhemmat ovat jotain robotteja jotka jakavat kaiken tasan joka hetki. Eivät jaa, eikä tarvitse jakaa.
Jos on jo syntymässä saanut enemmän kuin toinen, niin sitä pitäisi osata arvostaa itseään ja vanhempiaan ja rakastaa siskojaan ja veljiään ilman turhia k luottaa heihin.
Sama on apn tapauksessa.
Hänen vanhempansa katsovat lapsiaan omista lähtökohdistaan käsin.
Vain apn vanhemmat voivat sanoa, kumpi, ap vai hänen siskonsa, tarvitsee tai saa enemmän rakkautta ja liikuntavaraa vanhempien tontilla, kiinteistöissä ja sydämessä. Henkisesti laiskat ja tyhmät ihmiset haaskaavat aikaansa ja energiaansa kadehtimalla ja syyttelemällä sisaruksiaan.
Sinäkin syytät muita häikäilemättämiksi ja ahneiksi.
Minusta ahne ja häikäilemätön on se, joka jakaa muiden ihmisten omaisuutta! - mukavaa-kesää
pientä_rajaa_kateuteen kirjoitti:
sanoin jo, että olen meidän perheen lapsista se joka lähti ensimmäisenä pois kotoa ja olen omalla työlläni hankkinut koko omaisuuteni ja rakentanut elämäni.
En ole koskaan ollut vanhempieni lemmikki, mutta en ole myöskään koskaan laskenut mitä joku siskoistani, veljistäni tai työkavereistani on saanut, tai onko joku ihminen saanut enemmän kuin minä tai joku muu.
En vertaile tekemisiäni enkä saavutuksiani muihin ihmisiin. Teen sen mitä haluan tehdä, jos en onnistu ensimmäisellä kerralla, yritän uudelleen, jos onnistun olen tyytyväinen.
Olen kanssasi yhäkin täysin eri mieltä tuossa perheen sisällä vallitsevassa reilussa pelissä. Minusta vanhemmilla on täysi oikeus tukea vain yhtä tai useampaa lastaan enemmän. Vanhemmilla on oikeus valita tukensa kohde, eikä siitä kenenkään kannata katkeruutta eikä sisarkateutta kantaa.
Otan tähän sinulle konkreettisen esimerkin.
Minä olen täysin terve, ollut koko ikäni terveyden perikuva, pärjännyt koulussa ensimmäisestä luokasta saakka paremmin kuin hyvin ja helpolla. Olen saanut elämässäni omin avuin kaiken mitä olen halunnut.
Toiseksi nuorin veljeni on sairastunut vakavasti 3 vuotiaana. Hän oli sairaalassa lähes 3 kuukautta. Vanhempani kävivät vuorotellen päivän viikossa vaikka matkaa oli yli 300km yhteen suuntaan. Veljeni oli yksin vain hoitohenkilökunnan huomassa 5 vuorokautta 12 viikkoa, mietipä sitä. Olin tuolloin 6 vuotias ja rukoilin joka ikinen ilta, että veljeni tulisi terveenä kotiin. Jopa min ekaluokkalainen tajusin, että vanhempani olivat äärirajoillaan jaksamisessa. Kun veljeni kasvoi kouluikäiseksi hänellä todettiin lukihäiriö joka vaikeutti oppimista. Veljeni ei ole voinut ikinä harrastaa sitä mitä hän olisi halunnut, hän ei ole koskaan voinut tehdä sitä työtä jota hän olisi halunnut terveytensä vuoksi.
Nuorin siskoni on myös lukihäiriöinen. Onneksi hänellä oli helpompaa, kiitos veljen koettelemusten.
Vanhin veljeni ei menestynyt kovinkaan kaksisesti koulussa, mutta on erittäin kätevä käsistään, tekee mitä tahansa pyydetään. Me kaksi, minä ja hän olemme ne jotka meidän perheessä saivat vähiten huomiota, mutta eipä ole kumpaakaan haitannut.
Minä en ole koskaan ollut katkera enkä osaa olla kateellinen kenellekään. Päinvastoin, minua vieläkin surettaa se miten kovasti esim. toiseksi nuorin veljeni on joutunut ponnistelemaan oman elämänsä eteen ja kuinka paljon hän on joutunut antamaan periksi juuri tuon ammatinvalinnan suhteen.
Olen yhä sitä mieltä, että jokainen lapsi on oma yksilönsä ja jokainen aikuinen tajuaa että on todella pikkumaista ja sairasta olettaa, että vanhemmat ovat jotain robotteja jotka jakavat kaiken tasan joka hetki. Eivät jaa, eikä tarvitse jakaa.
Jos on jo syntymässä saanut enemmän kuin toinen, niin sitä pitäisi osata arvostaa itseään ja vanhempiaan ja rakastaa siskojaan ja veljiään ilman turhia k luottaa heihin.
Sama on apn tapauksessa.
Hänen vanhempansa katsovat lapsiaan omista lähtökohdistaan käsin.
Vain apn vanhemmat voivat sanoa, kumpi, ap vai hänen siskonsa, tarvitsee tai saa enemmän rakkautta ja liikuntavaraa vanhempien tontilla, kiinteistöissä ja sydämessä. Henkisesti laiskat ja tyhmät ihmiset haaskaavat aikaansa ja energiaansa kadehtimalla ja syyttelemällä sisaruksiaan.
Sinäkin syytät muita häikäilemättämiksi ja ahneiksi.
Minusta ahne ja häikäilemätön on se, joka jakaa muiden ihmisten omaisuutta!Kirjoitat sen verran kipakasti, että pakko kysyä oletko itse kokenut kateuden kohteena olemista? Siis epäoikeudenmukaista arvostelua, mustamaalausta ja erilaista kieroilua, jota kateellisuus monestikin teettää?
Kateus on luonnollista, jos kokee jatkuvasti huonouden tunteita ja vertaa itseään muihin, sellaiseen ei tarvita mitään diagnoosiakaan. Koululuokassa on aina kahnauksia kateuden tiimoilta. Jotkut ovat jo lapsesta asti kateellisempia kuin toiset, syystä tai toisesta. Heitä vaivaa tyytymättömyys omaan elämään ja he ovat aina valittamassa epäoikeudenmukaisuutta - ja nimenomaan sellaista, joka koskee heitä itseään. He eivät suinkaan ole niitä, jotka ovat huolissaan epäoikeudenmukaisuudesta (kuten kiusaamisesta) noin yleisesti ottaen. Kateus ei ole mikään mukava piirre, vaan tarvitaan aika paljon aikuisen apua, ettei se jatkuisi aikuiseksi asti.
Tällaisella käytöksellä he saavat joiltakin aikuisilta erikoishuomiota, mikä perustuu juuri siihen ajatukseen, että kaikki pitäisi olla aina tasan ja elämää voisi jotenkin velkoa, koska tietyt asiat kuuluvat juuri minulle. Kasvattaja sotkee koko ryhmän, jos hän lähtee tällaiseen mukaan jakamaan kaikkea yhtä suuriin paloihin kuin täytekakkua. - pientä_rajaa_kateuteen
mukavaa-kesää kirjoitti:
Kirjoitat sen verran kipakasti, että pakko kysyä oletko itse kokenut kateuden kohteena olemista? Siis epäoikeudenmukaista arvostelua, mustamaalausta ja erilaista kieroilua, jota kateellisuus monestikin teettää?
Kateus on luonnollista, jos kokee jatkuvasti huonouden tunteita ja vertaa itseään muihin, sellaiseen ei tarvita mitään diagnoosiakaan. Koululuokassa on aina kahnauksia kateuden tiimoilta. Jotkut ovat jo lapsesta asti kateellisempia kuin toiset, syystä tai toisesta. Heitä vaivaa tyytymättömyys omaan elämään ja he ovat aina valittamassa epäoikeudenmukaisuutta - ja nimenomaan sellaista, joka koskee heitä itseään. He eivät suinkaan ole niitä, jotka ovat huolissaan epäoikeudenmukaisuudesta (kuten kiusaamisesta) noin yleisesti ottaen. Kateus ei ole mikään mukava piirre, vaan tarvitaan aika paljon aikuisen apua, ettei se jatkuisi aikuiseksi asti.
Tällaisella käytöksellä he saavat joiltakin aikuisilta erikoishuomiota, mikä perustuu juuri siihen ajatukseen, että kaikki pitäisi olla aina tasan ja elämää voisi jotenkin velkoa, koska tietyt asiat kuuluvat juuri minulle. Kasvattaja sotkee koko ryhmän, jos hän lähtee tällaiseen mukaan jakamaan kaikkea yhtä suuriin paloihin kuin täytekakkua.en ole mielestäni kokenut kateutta enkä epätasa-arvoisuutta enkä mielestäni kirjoita kipakastikaan. Mielestäni apn aloitus ja ahkeranjaviisaan kommentti minun viestiini olivat huomattavasti rajummat.
Minua ärsyttää apn asenne, suuttumus siitä, että hänen siskonsa ei ole kysynyt apltä lupaa saako sisko viettää aikaansa heidän yhteisten vanhempien luona. Siis ihan oikeesti, mitä se aplle kuuluu, kai hänen vanhempansa saavat itse päättää asiasta. Jos ap:kin haluaa viettää vanhempiensa kanssa aikaa, mikä estää laittamasta toista sänkyä sinne huoneeseen tai nukkukaa vaikka kaikki neljä siskonpedissä. Kyllä sopu sijaa antaa, siis jos haluaa sovussa olla.
En jaksa ymmärtää elossa olevien vanhempien omaisuuksien jakoa heidän selän takana. Onko sulla ap pokkaa sanoa vanhemmillesi, että hei, te ette saa tavata siskoa muulloin kuin silloin kun minäkin olen paikalla, koska muuten sisko vie perintöosuuteni?
Näinhän sinä ajattelet.
Mitä muuta tuo on kuin kateutta ja ilkeyttä?
Mutta kun jotkut eivät kehity henkisesti 5 vuotiaan tasolta koko elämän aikana mihinkään, niin näinhän siinä käy, tapellaan verissä päin jostain kupista ja kiposta jo vanhempien eläessä. - Yllättynyt
No en mä voi mun perheen kanssa mennä mun siskon ja sen miehen väliin nukkumaan! En ole myöskään kirjoittanut kirjoittanut ettei sisko saa aikaansa vuettää vanhempieni kanssa. Nyt sinä kyllä kuvittelet ihan omiasi ja yleistät kaikkien olot ja taustat#
- pientä_raja_kateuteen
Yllättynyt kirjoitti:
No en mä voi mun perheen kanssa mennä mun siskon ja sen miehen väliin nukkumaan! En ole myöskään kirjoittanut kirjoittanut ettei sisko saa aikaansa vuettää vanhempieni kanssa. Nyt sinä kyllä kuvittelet ihan omiasi ja yleistät kaikkien olot ja taustat#
no huh, hyvä yllättynyt ap, luepa aloituksesi uudelleen.
Kävelet tällä aloituksella vanhempiesi ylitse mennen tullen ja lisäksi haukut siskosi ahneeksi perinnönkärkkyjäksi.
Jos sinäkin haluat viettää aikaa vanhempiesi kanssa enemmän, niin vietä kaikin mokomin, mutta kysy nyt kuitenkin vanhemmiltasi ensin saatko tulla.
Asu vaikka hotellissa, pistä teltta vanhempiesi pihalle pystyyn, hanki asuntoauto tai -vaunu, kysy vanhemmiltasi lupa saatko sinäkin rakentaa heidän pihalleen vaikkapa oman vierasmajan kyläilyjäsi varten, vuokraa lomamökki paikkakunnalta tms, menet silloin kun siskosi ei tule, pyydät lupaa tulla vaikkapa vuoden etukäteen, ongelmaasi löytyy ratkaisuja vaikka huru ja mycket, jos sinulla on halua hoitaa asia sovussa.
Vanhempasi ovat ne jotka päättävät kuka heidän kotonaan vierashuoneessa nukkuu tai heidän omistamalleen pihalle rakentaa, et sinä eikä siskosi.
Siskosi vastaa omista isä/äitisuhteistaan ja siitä mitä hän voi tai saa tehdä vanhempienne luona. Ei hän tarvitse siihen sinun lupaa.
Sinä vastaat omista isä/äiti suhteistasi, etkä sinä tarvitse siihen siskosi lupaa.
Toistan viimeisen kerran: sinä et käsitä kuinka arvokas voimavara sisaruusuhde voisi sinulle olla silloin kun sovussa eletään ja vietetään yhdessä aikaa. Ja sitä yhteistä sisarusaikaa voisi viettää myös muualla kuin vanhempien luona. Mietipä sitä. Nyt poistun takavasemmalle kesälomille ja lopetan omalta osaltani tähän.
- Gghv
Ketkä Laiskat ja tyhmät ihmiset? No huh huh. Todella viisasta.
- pientä_rajaa_kateuteen
sellaiset laiskat ja tyhmät jotka kuvittelevat, että sisko tai veli saa aina enemmän kuin kuvittelija itse. Sen on sitä pahimman laatuista järjen laiskuutta ja tyhmyyttä.
Tyhmät jotka ynnäävät oliko siskon joululahja kalliimpi kuin se minkä itse sai. Ei sillä ole mitään väliä kumpi saa enemmän tai vähemmän. Se on loppupeleissä ihan sama. Ei niitä vanhempien perintöjä eikä pihoja hautaan mukaansa saa.
Nämä henkisesti laiskat tyhmät eivät tajua, että vanhempien elämäntilanteet vaihtelevat vuosien saatossa, miten aikuinen lapsi itse aiheuttaa lämmön vähenemistä. Mustasukkaisuus ja sisarkateus yhdistettynä ahneuteen etäännyttää apn siskostaan ja myös vanhemmistaan, ja tätähän ap henkisesti laiskana ja tyhmänä ihmisenä ei itse tajua. - Ihvojvljblkb
pientä_rajaa_kateuteen kirjoitti:
sellaiset laiskat ja tyhmät jotka kuvittelevat, että sisko tai veli saa aina enemmän kuin kuvittelija itse. Sen on sitä pahimman laatuista järjen laiskuutta ja tyhmyyttä.
Tyhmät jotka ynnäävät oliko siskon joululahja kalliimpi kuin se minkä itse sai. Ei sillä ole mitään väliä kumpi saa enemmän tai vähemmän. Se on loppupeleissä ihan sama. Ei niitä vanhempien perintöjä eikä pihoja hautaan mukaansa saa.
Nämä henkisesti laiskat tyhmät eivät tajua, että vanhempien elämäntilanteet vaihtelevat vuosien saatossa, miten aikuinen lapsi itse aiheuttaa lämmön vähenemistä. Mustasukkaisuus ja sisarkateus yhdistettynä ahneuteen etäännyttää apn siskostaan ja myös vanhemmistaan, ja tätähän ap henkisesti laiskana ja tyhmänä ihmisenä ei itse tajua.No siellä oikein järjen jättiläinen piipittää neuvojaan "henkisesti laiskalle ja tyhmälle ihmiselle". Kun ei osaa enää argumentoida asiasta järjellisesti, viimeinen keino on aina alkaa haukkumaan suoraan.
- IsoSydän
Minä olen kohdellut lapsiani aina tasapuolisesti, heitä on viety yhtä paljon harrastuksiin, ulos syömään, heille on annettu huomiota ja rakkautta.
Rajat vedetään siitä kuka niitä milloinkin kolistelee. Ei ole kruununperijöitä tai kullannuppuja.
Luokseni heillä on kummallakin aina mahdollisuus yhtä paljon tulla ja majoitus löytyy samanlaisissa oloissa, siksi he kummatkin mielellään usein luonani käyvät.
Suosimiseni on kohdistunut aina tasapuolisesti kumpaankin, koska suosiminen lietsoo eripuraa. Lapseni ovat erilaisia, se on rikkaus eikä rakkauteni ole valikoivaa.- in_your_dreams
Luulet vaan, että olet ollut tasapuolinen, mutta jos lapsiltasi kysyttäisiin, aivan varmasti eroja löytyisi, taatusti on asioita joita toinen on saanut ja toinen ei.
- mukavaa-kesää
Vanhempienne koti ei ole teidän reviiriänne, jos kerran ihan aikuisia ihmisiä olette. Sisaresi ei myöskään ole tilivelvollinen sinulle vanhempien kodin asioista. Mahtoiko sisar kenties rakentaa sinne pihaan terassin, grillin, kasvihuoneen tai muuta vastaavaa, josta vanhemmatkin hyötyvät? Tai sisustaa nätimmäksi vierashuonetta? Oli miten oli, viestisi viittaa vahvasti kateuteen, koska se kohdistuu täysin väärään henkilöön: siskoosi.
Kateus on aika inhottava tunne, koska se on niin lapsellinen ja itsekeskeinen. Aikuinen kilpailee siitä mitä kukakin on saanut ja kuvittelee, että jokaisen on aina saatava kaikkea saman verran aivan niin kuin lapsi hiekkalaatikolla. Aikuinen ymmärtää, että välillä toinen saa enemmän ja toinen vähemmän eikä elämän kuulukaan olla aina täysin tasapuolista. Lapsillekaan ei pidä opettaa sellaista ajattelutapaa, että elämässä kuuluu saada kaikki mitä haluaa ja juuri saman verran kuin muut. Enemmäkin tulisi opettaa jakamista ja sen ymmärtämistä, että jokainen on erilainen ja saa/ tarvitsee välillä myös eri asioita, enemmän ja vähemmän eikä saman verran.
Kateutta ei poista se, vaikka vanhemmat mittaisivat kaiken grammavaa'alla, koska kateus lähtee kadehtijan heikosta itsetunnosta, jolloin hän näkee kaiken kilpailuasetelmasta käsin. Muiden näkökulmaan ei pysty kateuden takia asettumaan. Vanhempasi ovat voineet esimerkiksi olla iloisia, kun siskosi on auttanut heitä rakentamaan jotakin pihaan, mitä itse eivät ole saaneet aikaiseksi. Vanha vitsi kertoo tarinaa kateudesta äidistä joka kysyi siskoilta kumman värisen mekon haluat, sinisen vai punaisen. Kateellinen vastasi kiireesti, että haluan sen minkä toinen haluaa.
Jokainen tuntee joskus kateutta, jolloin se on mietinnän paikka, että mitä omasta elämästä puuttuu kun pitää vahtia mitä muut saavat tai eivät saa. Sinäkin varmaankin voisit vanhempiesi luona hyötyä niistä rakennelmista, joita siskosi on sinne rakentanut sen sijaan että pyörittelet tällaisia asioita mielessäsi.- Yllättynyt
Siskoni rakensi sinne juttuja ihan vain hänelle itselleen. Vanhempani ei hyödy niistä, niitä käyttää vain hän siellä ja hänen mies, joten minäkään en hyödy niistä mitenkään. Vanhempieni koti ei ole minun eikä siskoni reviiriä...vaikka jotkut sitä tykkää merkata.
- arvaan
Yllättynyt kirjoitti:
Siskoni rakensi sinne juttuja ihan vain hänelle itselleen. Vanhempani ei hyödy niistä, niitä käyttää vain hän siellä ja hänen mies, joten minäkään en hyödy niistä mitenkään. Vanhempieni koti ei ole minun eikä siskoni reviiriä...vaikka jotkut sitä tykkää merkata.
hei mä tiedän!!!!!!
se bygga ei voi olla grillikatos, ei huvimaja, ei venevaja, ei varasto, ei pergola, ei ulkopaskahuussi yöks yöks, ei vierasmaja, ei leikkimökki, ei koirankoppi, ei terassi, ei kellari, eikä kasvihuone, koska kaikkia noita vois kaikki käyttää.
Rakennelma on taatusti agilityrata siskon koiralle, tai sitten se on kiipeilyseinä!
Nehän ovat makeita juttuja, agilityradalla pystyy tasapainoileen ja kasvattaan kuntoa samoin ku kiipeilyseinällä. Ei muuta ku rohkeesti kokeileen. Mun iskä ja äiti hyppäs just tandemhypyn lentokoneesta vaik ne on jo yli 50. - mukavaa-kesää
Yllättynyt kirjoitti:
Siskoni rakensi sinne juttuja ihan vain hänelle itselleen. Vanhempani ei hyödy niistä, niitä käyttää vain hän siellä ja hänen mies, joten minäkään en hyödy niistä mitenkään. Vanhempieni koti ei ole minun eikä siskoni reviiriä...vaikka jotkut sitä tykkää merkata.
Ajatus reviirin merkkaamisesta on sinun ja kertoo sinusta, ei siskosi ajatuksista.
Kateus on siitä merkillinen juttu, että siinä ei ole mitään järkeä. Jos lapset saavat kaksi akkarikirjaa, kateellinen haluaa sittenkin sen, minkä toinen valitsi. Hän haluaa itselleen sen, mikä on toisella, vaikka ei itse edes käyttäisi sitä: pääasia, ettei toinen saa mitään, vaikka sitä tarvitsisi. Kysymys kuuluu: jos et voi hyödyntää sisaresi rakennelmia, niin miten se on sinulta pois, jos hän on niitä tarpeeseensa rakentanut vanhempien pihaan? Voisitko mitenkään ajatella, että se ei ole sinulta pois, jos sisaresi on saanut jotakin tarvitsemaansa ja toivomaansa? Ja että vanhemmat voivat hyvinkin suostua siihen, että sinä rakennat jotakin heidän pihaansa, jos jonakin päivänä sitä tulet haluamaan. He eivät ole voineet arvata, että alat hautoa asiaa mielessäsi, joten kenties voisit keskustella asiasta heidän kanssaan.
Toivon, että haluat pyrkiä pois tällaisten asioiden hautomisesta, sillä se vahingoittaa ihmissuhteitasi ja sinua itseäsi. Tiedän kokemuksesta, että vanhempana tulee riittämätön olo, jos lapsi ei osaa iloita sisarustensa ja muiden lasten puolesta näiden saadessa jotakin kivaa, vaan musta pilvi nousee heidän päänsä päälle, kun he alkavat hautoa kateutta ja ns. epäreiluutta. Sisaresi rakensi pihaan jotakin, josta tykkää ja hyötyy. Vanhempasi ovat ehkä toisessa asiassa huomioineet sinua vastaavanlaisesti tai tulevat tekemään sen jatkossa, jos keskustelet heidän kanssaan pahasta mielestäsi.
Sekin on tietysti mahdollista, että vanhemmat todella suosivat siskoasi. Mutta tapa, jolla esität asian (siskoon kohdistuvana) ei siihen viittaa. Jokaisessa perheessä varmasti on kateutta, mutta ihmiset itse ratkaisevat miten siihen suhtautuvat. Pyritäänkö eroon vai jäädäänkö hautomaan.
- Yllättynyt
Jos minä en ole sinne tervetullut yhdeksikään yöksi perheeni kanssa, niin miten sinä voit väittää kateelliseksi? Kyllä niissä sukulaisissa vikaa on vaikka kuinka väität muuta!
Aina se joka nostaa kissan pöydälle saamastaan epäoikeudenmukaisuudesta kohtelusta ei ole syyllinen johonkin pahaan. Taitaa täälä monella olla huonoa omatuntoa ja siksi haluaa puolustaa siskoani.- pientä_rajaa_kateuteen
nyt olet riidoissa jo koko suvun kanssa.
Jos vanhempasi eivät halua sinun perhettäsi enää kotiinsa yöpymään, niin eihän se mitenkään voi siskosi vika olla. Ehkä sinä itse et osaa käyttäytyä oikein, lapsesi eivät ole sisäsiistejä, ehkä miehesi käytös ei miellytä vanhempiasi tms.
Jos et tosiaankaan huomaa missä nämä läheiset ihmissuhteet menee metsään, kysy suoraan vanhemmiltasi ja siskoltasi minkä takia ette ole enää sovussa ettekä ole tervetulleita kyläilemään.
Muita syyttelemällä asiat eivät korjaannu ikinä. - Yllättynyt
Kyllä me hyvin käyttäydytään aina ja rauhallisia ollaan. Onhan se myös siskon syytä koska hän varaa koko kesäksi itseelleen vierastilan.
- huh_ihanko_totta
Yllättynyt kirjoitti:
Kyllä me hyvin käyttäydytään aina ja rauhallisia ollaan. Onhan se myös siskon syytä koska hän varaa koko kesäksi itseelleen vierastilan.
Ei herranen aika, miten vanhempasi jaksavat katsella nurkissaan teitä viikko- tai kuukausitolkulla?
Ei onnistuisi minun kanssani tuollainen. Minulla on tyttö ja poika, toisella 2 lasta, toisella 3, puolisot kummallakin.
Niin paljon kuin minä rakastankin yllämainittuja, en minä suostuisi edes viikkoa ketään kotonani majoittamaan vaikka tilaa on.
Jos miniä ja poika, tai tytär ja vävy, vielä muksujen lisäksi pyörisi minun huushollissa päiväkausia, tulisin hulluksi. 2 vrk pari kertaa vuodessa on riittävästi. Pikkumukulat = lastenlapset ovat välillä viikonkin luonani ja kivaa meillä on, mutta en minä aikuisia ihmisiä jaksa enää nurkissanni kattella enkä passailla. - Yllättynyt
huh_ihanko_totta kirjoitti:
Ei herranen aika, miten vanhempasi jaksavat katsella nurkissaan teitä viikko- tai kuukausitolkulla?
Ei onnistuisi minun kanssani tuollainen. Minulla on tyttö ja poika, toisella 2 lasta, toisella 3, puolisot kummallakin.
Niin paljon kuin minä rakastankin yllämainittuja, en minä suostuisi edes viikkoa ketään kotonani majoittamaan vaikka tilaa on.
Jos miniä ja poika, tai tytär ja vävy, vielä muksujen lisäksi pyörisi minun huushollissa päiväkausia, tulisin hulluksi. 2 vrk pari kertaa vuodessa on riittävästi. Pikkumukulat = lastenlapset ovat välillä viikonkin luonani ja kivaa meillä on, mutta en minä aikuisia ihmisiä jaksa enää nurkissanni kattella enkä passailla.En ole sanonut että oltais sielä viikko tai kuukaustolkulla, mutta siskoni sielä kumminkin miehensä kanssa on...hmm ja mikä mies ?:-) ja näitä ne vanhemmat passaa koko kesän...itse en halua passattavaksi.
- Yllättynyt
huh_ihanko_totta kirjoitti:
Ei herranen aika, miten vanhempasi jaksavat katsella nurkissaan teitä viikko- tai kuukausitolkulla?
Ei onnistuisi minun kanssani tuollainen. Minulla on tyttö ja poika, toisella 2 lasta, toisella 3, puolisot kummallakin.
Niin paljon kuin minä rakastankin yllämainittuja, en minä suostuisi edes viikkoa ketään kotonani majoittamaan vaikka tilaa on.
Jos miniä ja poika, tai tytär ja vävy, vielä muksujen lisäksi pyörisi minun huushollissa päiväkausia, tulisin hulluksi. 2 vrk pari kertaa vuodessa on riittävästi. Pikkumukulat = lastenlapset ovat välillä viikonkin luonani ja kivaa meillä on, mutta en minä aikuisia ihmisiä jaksa enää nurkissanni kattella enkä passailla.Se vierastila josta puhuin on ihan erillinen pieni sivurakennus, jossa on omat seinät. Ei haluttaisikaan sielä vanhempien talossa häiritä heitä..vedätpä helposti omat johtopäätökset, huhu ihanko totta...
- Yivoivljblblkb
Onhan se nyt tosi outoa toimintaa, jos aikuiset lapset haluavat rakennella vanhempiensa tonteille rakennelmiaan. Miksi eivät osta maapalasta vanhemmilta tai pyydä suoraan ennakkoperintönä sellaista, se olisi aikuisen ihmisen toimintaa.
- olet_outo_tyyppi
Yllättynyt kirjoitti:
En ole sanonut että oltais sielä viikko tai kuukaustolkulla, mutta siskoni sielä kumminkin miehensä kanssa on...hmm ja mikä mies ?:-) ja näitä ne vanhemmat passaa koko kesän...itse en halua passattavaksi.
" mutta siskoni sielä kumminkin miehensä kanssa on...hmm ja mikä mies ?:-) "
Ilmeisesti vanhempiasi ei haittaa siskosi "mies" yhtä paljon kuin sinua.
- Iso1sä
Tämäkin asia riippuu ihan ihmisistä.
Minä ja vaimoni olemme mahdollisuuksiemme mukaan tukeneet ja auttaneet lapsiamme aikuisinakin ja perheitänsä myös.
Tietoisesti olemme pyrkineet olemaan tasapuolisia sekä ajan että materian suhteen, rakastamme heitä yhtä paljon.
Olemme aina saaneet vastavuoroisesti apua tarvitessamme, usein pyytämättäkin. - Tosihölmöätoimintaa
Tyhmähän siskoosi on. Jos hänelle ei ole maista virallisesti palaa lohkottu, niin hän rakentelee tulevan perikunnan maille ja silloin kaikki hökkelit tulevat kuulumaan tulevaisuudessa perikunnalle.
- Herran.tertut
Tässä keississä ei ole tullut ilmi, ainakaan siitä mitä luin, että mitä keinoja sisko on toiminnassaan käyttänyt.
Ihmiset käyttävät erilaisia toimintakeinoja saadakseen erityiskohtelua. Yksi on taitava manipuloimaan, toinen uhkailee ja kiristää "ei tulla käymään lainkaan jos...". Tai lupaillaan tulevia "me käydään sitten paljon useammin, kun on asialliset yöpymistilat".
Vertaillaan muihin sisaruksiin "Matti sai rahallista tukea opiskeluun, minä en, olisikin kohtuullista, että maksatte nyt mun autosta ainakin puolet".
Lapset on paljon käytetty ase sisarusten välisessä kilpailussa. Erityisen käytetty se on silloin, kun kilpasisko tai -veli on lapseton. Ja huippu saavutetaan silloin kun vertailukohde on sinkku.
Mitä taas tulee kommenttiin, että lapsia ei tarvisisi kohdella tasapuolisesti, niin perinnön saajina tulee kohdella. Se on sisäänrakennettu perintökaaren säädöksiin. Eli rintaperillisille kuuluu yhtä suuri osa perinnöstä.
Ennakkoperinnöstä sanotaan laissa:
"Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun."
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1502531- 261980
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231968Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891776Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?671530Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201296Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371202Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361188- 111188
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101167