Haluaisin ymmärtää...

Ei miehesi käytös ole etäisyyden ottamista, se on huomaavaisuutta poikaa kohtaan.

Sinä olet pojan isän vaimo, mutta et sinä pojalle mikään äitipuoli ole, koska aikuiset ihmiset eivät mitään äitipuolia tarvitse elämäänsä.
Olet ilmeisesti miehesi pojalle vieraampi ihminen, tai ehkä sinä olet vaan lörppö ihminen joka levittelee heti kaikki muiden asiat ympäri kyliä tai ties mistä syystä miehesi poika ei halua asioitaan sinun korviisi kertoa. Syitä voi olla monia miksi isä menee puhumaan puheluitaan pojalleen muualle. Ehkä hän saa vain rauhassa jutella poikansa kanssa, et ole koko ajan keskeyttämässä, etkä arvuuttele sanoiko se sun poika nyt tätä vai tuota ja mitä se nyt tällä kertaa oli vailla jne jne.

Lukija käsitti väärin siis mieheni ei mene toiseen huoneeseen puhumaan vaan vasta puhelun jälkeen. En levittele kenenkään asioita. Tuo nimimerkki on siksi koska se on jo Raamatun ajoilta ollut niin että on olemassa "äitipuoli" taitaa kyseinen ihminen olla pilkun viilaaja.

Nikisi on äitipuoli, toistat tekstissäsi kahteen kertaan, että miehesi poika on aikuinen.
Nikisi kertoo sen, että sinulla on tarvetta olla aikuisen ihmisen äitipuoli hallita miehen pojan elämää jollakin tapaa sinun mielestä ongelmana on miehesi poika.

Jos kyse ei olisi tästä ongelmallisesta "äitipuoli" suhteesta vaan miehesi käytöksestä, nikisi olisi joku muu.

Jos mies kerran vetäytyy puhelun jälkeen toiseen huoneeseen, viesti on täysin selvä. Älä kysele pojan asioista, ei kuulu sinulle mistä he keskustelivat, mies kertoo sen verran kuin katsoo tarpeelliseksi, sen pitäisi riittää.

Poika kertoo isälleen asioita, joita isä haluaa miettiä rauhassa. Ei tuossa sen kummempaa ole, heillä on läheinen suhde ja poika luottaa isäänsä.

Kiitos kommenteista tuo nimimerkki tuli siksi että yritin kyllä laittaa muitakin mutta olivat jo käytössä. En todellakaan halua ketään hallita enkä udella ei minun tarvitse koska poika kertoo asioistaan myöskin minulle ja olenpa ostanut hänelle kaikenlaista tarpeellista tietokoneesta aina kahvinkeittimeen saakka. Koulukirjoja, vaatteita ja ruokaa yms vaikka tuloni ovatkin pienet. En lahjoakseni vaan ihan siitä syystä ettei isällään ollut rahaa ylivelkaantuneena. Hänen biologinen äitinsä ei ole laittanut juurikaan mitään ja on mustasukkainen haukkunut minua edessä ja takana. No kuka heittää ensimmäisen kiven? Tuo miehen etäisyys heti puhelun jälkeen vaan ihmetyttää mutta jos teiltä ei löydy rakentavaa ehdotusta niin Älkää vaivautuko vastaamaan.

Tuolle yhdelle kirjoittajalle vaan tiedoksi että tottakai oma lapsi on tärkein se ei ole minulle ongelma koska niin on itsellenikin oma tytär kaikki kaikessa menee kaiken edelle ja välimme on läheiset. Kuitenkaan minä en hae erillisyyttä mieheen kun tytär soittaa tai minä hänelle ja välillä käydään shoppailemassa se ei ole ongelma missä järjestyksessä kukin on kenellekin, sanomattakin on selvää että veri on vettä sakeampaa.

koeta nyt jo tajuta, että miehesi poika ei ole sinun holhouksesi alla, eikä edes miehesikään.

Kai miehelläsi on oikeus olla omassa kodissaan muuallakin kuin vain aina samassa huoneessa sinun kanssasi?

Ja kai miehelläsi on oikeus olla kertomatta kaikkia asioita mistä hän jonkun toisen ihmisen kanssa puhuu tai on puhumatta?

Eikö miehesi ole itsenäinen ihminen joka saa välillä olla omissa oloissaan?
Miksi hänen pitäisi joka ikisestä mielentilastaan tai ajatuksestaan tai puhelinkeskustelustaan tehdä tiliä sinulle?