sarjassa "taas toi tulee tänne noiden typerien liian pitkien ja raskaiden aloitusten kanssa onkohan se ihan terve"
Vilkasin tota iltiksen juttua siitä miten älykkäät ihmiset tunnistetaan.
Minä en ainakaan kuulu joukkoon.
Joskus parikymmentä vuotta sitten, ennen ohituskaistalle siirtymistäni, olisin voinut ehkä tunnistaa joitakin noista ihailtavista piirteistä itsessäni. Nyt vain yhden: kyseenalaistan mielelläni kaiken, etsin lisätietoja.
Ennen luin kirjoja, nyt vain facea, keskustelupalstoja, nettiuutisia, tviittejä. En jaksa keskittyä mihinkään mikä vaatii yli kymmenen minuuttia aikaani.
Ennen kirjoitin ja luin kirjeitä. Nyt lähetän viestejä.
Ennen vastasin aina puhelimeen. Nyt vastaan vain jos tuttu numero soittaa.
Ennen kuljin kamerani kanssa luonnossa, ihmisvilinässä, etsin motiiveja ja maisemia. Nyt lätkin kuvia omista varpaistani, naapurin kasvihuoneesta, ruokalautasesta tai avautamassa olevasta ruusunnupusta someen 10 sekuntia sen jälkeen kun olen tähdännyt kännykamerani kohti nähtyä.
Kaiken on tapahduttava salamannopeasti, mikään ei saa ottaa aikaa, aika on kuin parasta ennen-tavara kaupan hyllyllä....
Ja kyllä, todellakin, elämänlaatu on paljon parantunut esim. tietotekniikan takia, mutta olenko minä sitten tullut yhtään viisaammaksi siitä että kaikki tapahtuu heti? Että tiedän kaiken heti? Mitä maailmalla, lähiympäristössä, perheessä, missä tahansa tapahtuu? Että minulla onkoko maaulma ja kahdensadan tutun ja hieman tuntemattomankin arkielämä ruudussani ja sormenpäissäni näppäimillä ja hiirellä esiin loihdittvana .... tekeekö se minusta paremman ihmisen, viisaamman ihmisen, älykkäämmän ihmisen?
Elämästä ohituskaistalla
71
1037
Vastaukset
Jos pitkät ja vakavat aloitukset häiritsee jotakuta, niin voihan se jättää lukematta. Ite tykkään leikkiä vilosohvia, tällaiset passaa mulle.
Ja itse asiaan. Se on totta, ettei tämä tietomäärä välttämättä palvele yksilöä, niin mäkin mietin. Mitä laajemmaksi oma ympyrä tulee, sitä vaikeampaa on hallita kokonaisuutta. Koska ihminen haluaa päästä ratkaisuun ongelmiin, heti nyt. Hänen on vaikea katsoa vierestä eikä tehdä mitään, vaikeaa laittaa rajaa sille mikä kuuluu hänelle ja mikä ei.
Tämä tietotulva-aika on myös jakamisen aika. Jos sattuu tai näkee jotain kivaa, tai tulee mieleen hyvä juttu, se pitää samantien saada jakaa jonkun kanssa. Yleensä mulla on kamera mukana koiralenkeillä, mutta jos ei ole, löydän heti 3 kuvattavaa kohdetta mistä olisi saanut kivoja juttuja jaettavaksi kavereille. Ellei muuta niin se hetki tai valo tai jotain pitää saada säästettyä kännykän muistiin. Vähän ärsyttävää.
Mutta älykkyydestä, jos sitä ei suoda geeneissä, siitä on turha haaveilla enää. Viisautta voi kylläkin tulla. Sekin saattaa vaatia hieman koheltamista ja kantapääkipua.Minulla on myös kännykamera aina valmiustilassa. Tulee otettua mieletön määrä huonojakin kuvia mutta kun halusi nyt vaan ikuistaa tonkin jutun....ja sitten taas kaikki jakoon, joko kaikille kamuille tai sitten jollekin erityisesti koska se on kiinnostunut juuri tollasesta....
mutta facessa vaikka sulla olis satoja ystäviä niin tosiasiassa ne jotka seuraa sun tohelluksia ja jaksaa laikata sun kuvia on sun omat ihmiset ja oikeet kamut...muut ystäväsi voivat satunnaisesti peukuttaa jotain sun juttua, mutta ne ei tuu normaalisti edes niiden uutissyöttöön, ellet ole itse ollut aktiivisesti kommentoimassa heidän elämäänsä.
***
Toisaalta minulle käy tällainen "kaukaa seuraaminen" ilman suurempaa tarvetta kommentoida. Elämässäni on ollut niin paljon ihania ihmisiä ja nyt kun ne on mulla facessa vaikka emme kauheesti pidä muuten yhteyttä, minulla on sellainen tunne että ne on tallella. En pysty enkä jaksa mitenkään seurustelemaan kaikkien kanssa koko aikaa.
Nuorempaan sukupolveen, esim. sisarusteni lapsiin olen ottanut asenteen että jos he pyytävät kaveriksi niin suostun, mutta en mee tyrkylle.
***
Life on the fast lane-
sopii varmaan monelle, minä haluaisin joskus takaisin sille oikeenpuoleiselle kaistalle, mutta en tahdo päästä sinne. Tuntuu että muut ajavat ohi jos alan jarruttelemaan.
- Heikunkeikku
Minä ainakin pidän pitkistä kommenteista. Kirjota Paloma vaan kaikes rauhas pitempiä kommentteja, jättäkööt ne lukematta, joita ei huvita liian pitkät sepustukset.
Jouduin hetken päänahkaa kynsimään, kun mietiskelin, että viitsinkö laisinkaan vastata. Tässä mä nyt kuitenkin aloin naputtelemaan.
Melkein kaikki ihmiset on facebookissa ja jos joissakin. Mä vaan laahustelen edelleen jossakin entisten aikojen olotilassa. Minulla ei ole facea, eikä oikeastaan paljon muutakaan. Sähköposti nyt sentäs kuitenkin, etten ihan apina oo:)
Minusta tuntuisi, että tuo facebook veisi hiton paljon aikaa. Ja yks syy, ehkä suurin syy, on se etten pahemmin ole kiinnostunut muiden elämistä:) Vain ihan lähipiirin ihmisistä ja parista sydänystävästä. Enkä tahdo joka arkipäivän toimiani muille selittää. Aina oon ollut tämmönen, että valikoin hirvittävän tarkasti kenelle mitäkin kerron. JOS olisin facessa ja muut sitten mulle selittelis kaikenmaailman tekemisiä, niin mulle tulis tunne, että munkin pitäis ikäänkuin vastineeksi kertoa ittestäni jotakin.
Ei kehtais olla kertomatta, ku muut ajattelis, että seurailen vain uteliaisuuttani muita ihmisiä kirjoittamalla, että Aijaa noinko, tai ahaa niinkö oot tehnyt, enkä sitte itte kertois mitään:)
.
Minä luen paljon kirjoja. Mitä paksumpi kirja, sen pareet. Ettei heti lopu. Eikä oo kiirusta saada se loppuun luetuksi äkkiä.
Olen enemmän "ei heti, äkkiä, pian"-ihmistyyppi.
.
Joidenkin asioiden jakaminen on mukavaa, saa siitä asiasta imettyä vieläkin enemmän ilohkomaisia tuntemuksia. Tai jos on suru puserossa tai paska-päivä, niin senkin jakaminen saa surut ja peet laimenemaan. Mutta näistä jutuista kerron puhelimella vain yhelle (joskus yhelle toisellekin) ystävälle. Se riittää mulle.
.
Tietokone on aivan ihana tietolähde. Yhtäkkiä jos päähän pulpahtaa joku asia, niin sen voi kätevästi tarkistaa tietsikalla. Ennen sai käännellä tietokirjojen lehtiä.
Tällä hetkellä luen Arthur Rubinsteinin elämäkertaa. Siellä on aivan älyttömästi hänen ympäri maailmaa kulkemista matkoista ja musiikeista, joita hän esiintymismatkoillaan esitti. Myös kertomuksia musiikkielämän kuuluisuuksien tapaamisista ja säveltäjien selityksiä miksi sävel on juuri tuollainen. Illalla/yöllä kun kirjaa luen, niin aamulla kuuntelen hänen monia esityksiään YouTubesta ja aivan eri vinkkelistä, riippuen mitä hän kirjassaan on kyseisestä esityksestä selittänyt.
.
Iltiksestä en havainnut mitään juttua, mistä älykkäät ihmiset tunnistaa. Vai enkö vain huolimattomuudessani hokannut. Eiköhän tuo älykkyys ole hyvin pitkälle geeneissä.
.
Oi ei. Tulipa mullakin pitkä tekstirypäskä. Lukeekohan tätä kukaan loppuun asti. Ei varmaan, nyyh nyyh.Luin ihan loppuun saakka, heikku, sinun ja humpsiksen vastaukset ja yleensäkin tykkään itsekin pitemmät puheenvuorot ovat kiinnostavampia ja niissä on sisältökin josta voi esim. oppia jotain . Samalla harjoittelen omaa keskittymiskykyäni :) joka huononee ja huononee sitä mukaan kun tietotekniikka nopeutuu.
Lutunen aina kysyy kun kirjoittelen näitä kommentteja että taasko sulta on lähdössä novelli. Tosi on että kirjoitan nopeesti ja paljon, mutta olen myös nopea lukija. (Life on the fast lane).- Korppis1
Veimme toissa päivänä Ensyklopedia-kirjasarjan kierrätykseen, ei kuulemma mene kaupaksi vaan aikoivat heittää roskiin. Kun ostin Ensyklopedia-sarjan oli seitkytluku ja opiskelin iltalukiossa. Kauan sitä kirjasarjaa pankosin vintillä, nyt lähti eikä ole ikävä. Ylisillä on nyt runsaasti tilaa alkaa keräämään uutta arkistoitavaa ; )))
Onkohan enää kenelläkään kärsivällisyyttä koluta tietokirjoja kun google tietää kaiken ; ) - Minä..luin..ilosilmin
Paloman aloituksen,
luin sen kuin itsekokemanani, pidin tosi paljon.
Ja samoin kaksi seuraavaa, hmpf:n ja Heikunkeikun kirjoitukset!
Tämän tyyppistä kirjoittelua olen toivonut! - Nyt pitää mennä! Merilii. - Vielä..jatkan
kuitenkin hiukan, minä Anni Swanin Jänis Wemmelsääreen ihastunut ja sen myötä lukemaan oppinut alle kouluikäisenä, sitten yhä enemmän innostunut Montgomeryn Anna-sarjan kanssa jne kirjallisuuden suurkuluttajaksi tullut,
- (ainoastaan salapoliisikirjat poislukien, ne äikän maikka kielsi aikoinaan- heh) ... Kaikenkarvaiset luin, koko Väinö Linnan tuotannon, samoin Eevä Joenpellonkin...En olisi uskonut että koittaa aika, jolloin kirja jää kesken, nythän nämä lahjakirjat jäävät: Finlandia-palkittu "Toiset kengät" ovat puolivälissä, Runeberg_palkittu "Helene" on samoin...
Mutta fb:ssä tiedän koko tuttavapiirini tänpäivän tilanteen, samoin sukulaisten ja lähisempien ystävien olemisen, tuntuu tärkeältä elää mukana. - Merilii--
Hätiköidyn viestin monet virheet samaan hintaan!
Vielä..jatkan kirjoitti:
kuitenkin hiukan, minä Anni Swanin Jänis Wemmelsääreen ihastunut ja sen myötä lukemaan oppinut alle kouluikäisenä, sitten yhä enemmän innostunut Montgomeryn Anna-sarjan kanssa jne kirjallisuuden suurkuluttajaksi tullut,
- (ainoastaan salapoliisikirjat poislukien, ne äikän maikka kielsi aikoinaan- heh) ... Kaikenkarvaiset luin, koko Väinö Linnan tuotannon, samoin Eevä Joenpellonkin...En olisi uskonut että koittaa aika, jolloin kirja jää kesken, nythän nämä lahjakirjat jäävät: Finlandia-palkittu "Toiset kengät" ovat puolivälissä, Runeberg_palkittu "Helene" on samoin...
Mutta fb:ssä tiedän koko tuttavapiirini tänpäivän tilanteen, samoin sukulaisten ja lähisempien ystävien olemisen, tuntuu tärkeältä elää mukana.Minä olin myös kirjojen suurkuluttaja oikeestaan siihen saakka kun aloin surffailla netissä iltaisin ja sittemmin kaihi teki sängyssä lukemisen hankalaksi ja siirryin äänikirjoihin. Nyt kun taas voisi ottaa kirjankin käteensä niin....ei jaksa. Ingrid Betancourtin paksu kirja joka kertoo hänen pitkästä pankkivankeudestaan Farc-sissien leirissä Amazonin viidakossa olisi kiinnostava...mutta kun...se on maannut yöpäydälläni nyt neljä vuotta ja en ole päässyt pariakymmentä sivua pitemmälle. Nykyisin otan tabletin sänkyyn jos menen aikaisemmin nukkumaan ja pelaan vaikka sanapeliä, mutta lukemiset jää FB-päivityksiin tai lyhyisiin artikkeleihin nettiuutisssa. Googletan tosin paljon ja luen yleensä koko artikkelin, mutta nekin ovat vain sivun mittaisia, yleensä ja usein vain muutama rivi.
PDF-arkiston avaaminenkin tuntuu rasittavalta....
(Minäkin luin Anna-sarjaa ja samaistin itseni pitkälti kirjojen nuoreen sankarittareen )- ent.siivoojaparka
Paloma.se.co kirjoitti:
Minä olin myös kirjojen suurkuluttaja oikeestaan siihen saakka kun aloin surffailla netissä iltaisin ja sittemmin kaihi teki sängyssä lukemisen hankalaksi ja siirryin äänikirjoihin. Nyt kun taas voisi ottaa kirjankin käteensä niin....ei jaksa. Ingrid Betancourtin paksu kirja joka kertoo hänen pitkästä pankkivankeudestaan Farc-sissien leirissä Amazonin viidakossa olisi kiinnostava...mutta kun...se on maannut yöpäydälläni nyt neljä vuotta ja en ole päässyt pariakymmentä sivua pitemmälle. Nykyisin otan tabletin sänkyyn jos menen aikaisemmin nukkumaan ja pelaan vaikka sanapeliä, mutta lukemiset jää FB-päivityksiin tai lyhyisiin artikkeleihin nettiuutisssa. Googletan tosin paljon ja luen yleensä koko artikkelin, mutta nekin ovat vain sivun mittaisia, yleensä ja usein vain muutama rivi.
PDF-arkiston avaaminenkin tuntuu rasittavalta....
(Minäkin luin Anna-sarjaa ja samaistin itseni pitkälti kirjojen nuoreen sankarittareen )""""...hänen pitkästä pankkivankeudestaan Farc-sissien leirissä Amazonin viidakossa olisi kiinnostava..."""
Pankkivankeus viidakossa?
En usko kirjan olevan mielestäsi tarpeksi kiinnostava (kiinnostava ollenkaan), jos se on lojunut jo neljä vuotta yöpöydälläsi luettuasi parikymmentä sivua. - täystohelo
ent.siivoojaparka kirjoitti:
""""...hänen pitkästä pankkivankeudestaan Farc-sissien leirissä Amazonin viidakossa olisi kiinnostava..."""
Pankkivankeus viidakossa?
En usko kirjan olevan mielestäsi tarpeksi kiinnostava (kiinnostava ollenkaan), jos se on lojunut jo neljä vuotta yöpöydälläsi luettuasi parikymmentä sivua.Ehkä kyseessä oli rosvopankki.
Kun punnittee aamulla yöllä tehtyjä genitaalialueen aloituksia ja esim sun alotuksia niin 6-0 olet voitolla.
Kuuntelin just EskoValtaojaa ja siin on fiksu ihminen se vois kirjottaa pitempiäkin alotuksii.
Olen siirtynyt kirppari kirjastoon koska en enää halua kerätä kirjoja hyllyyn ,vanhan voi uutta hakiessa palauttaa takasin .
Olen ain lukenut ja pitkät alotukset on mieleeni vaikka harvoin vastailen ja kyselen .Kiitos, k-k. Minä tässä mietin että sen sijaan että harmittelee kaikkia alatyylialoituksia tai murkkujen härintäaloituksia niin on paree tehdä oma juttu ja kirjoittaa asioista mitkä ITSEÄ kiinnostavat ja toivoa että ne muutamat oman ikäluokan kirjoittajat jotka vielä täällä sinnittelevät tulisivat mukaan kommentoimaan.
Paloma on OK.
Oman aloitukseni inspiroimana otin ihan kunnon hidasteluviikon.
:)
Jaa...ei mulla mitään asiaa oikein tänään ollutkaan. En vain jaksa tehdä uutta aloitusta ja ajattelin että raportoin tähän jos tulee mieleen jotain mainitsemisen arvoista.
***
Niin joo: life on the fast lane-filosofia pätee myös näillä keskustelupalstoilla. Mitään asiaa ei kukaan jaksa puhua kahta päivää kauempaa, vaikka uusia vinkkeleitä löytyisi kuinka. Ellei ole kunnon riitelyä päällä niin hyvätkin aloitukset ovat "loppuun kaluttu luu" 24 tunnin sisällä. Kertakäyttökamaa ovat ihmisten ajatukset, mielipiteet, puheenvuorot. Next, please!Tapaturmani jälkeen olen yrittänyt opetella hiljaa kävelemään, mutta ikävä kyllä hiljaa kävelemisen taidon opittuani, vieläkin humaan spurttailevani ja riskeeraavani.
Yksi pyrsölleen lento rappusilla, pysäytti pariksi päiväksi, mutta taas mennään.
Ovela vertaus ohituskaistalle siirtyminen.... enpä ole moista ajatellut, mutta en siirry syrjään, ajelen pääväylällä.
Nopeakin olen. Vetäisen keittiössä lasillisen valkkista kylmänä kurkusta alas, jonka jälkeen siirryn ulos laiturille hienosti naukkailemaan ; )))
Olen oikeastaan hyvin järjestelmällinen ja keskittynyt asiaan kuten nyt viime päivinä siivotessani tuntikausia vanhoista laatikoista parerijätettä.
Nyt on huilipäivä, eilen tein lakka-ja vadelmapiirakkaa ja lohilaatikkoa tälle päivällle.- flegmaatti
Vaikka mihinkään ei ole kiirettä niin pitkät aloitukset ja kommentit kuittaan harppomalla. Tietenkin suuri osa sisällöstä menee ohitseni.
Olen ilmeinen kalkkis koska nykytekniikka ei ole saanut minua hurmioon.
F-B:n käyttäjänä laiskistuin hyvin pian.
Katselen harvakseltaan ja vielä harvemmin laitan sinne mitään.
Ei ole älypuhelinta ja ipattia käytän vain matkoilla.
Kiire ei ole koskaan mutta siitä huolimatta, tai siitä johtuen olen aina sovitussa tapaamisessa ajoissa tai etuajassa.
Esimerkiksi tänään minulla oli aika hammaskirurgille klo10.00 implanttien kiinnitystä varten. Olin siellä klo 9.30 ja kädessäni oli juuri jonkun naistenlehden täyttämätön ristikko, kun hampuri kutsui minut sisään. Olin ulkona hieman ennen klo10:tä.
Harkitessani aloituksen lukemista yritän alkuvirkkeistä arvioida onko se keksittyä, paksua potaskaa vai fiksumpaa potaskaa. Joskus ilmeisen asiaakin vaikka väritettynäkin.
Tunnustaudun tosikoksi.
Tärkeintä on kuitenkin se, että tulee toimeen itsensä ja vaimonsa kanssa. Muulla ympäristöllä ei ole niinkään merkitystä. - enmilläänkeksi
Että oikein elämään on asetuttu ohituskaistalle :D
Senkin ohituskaistalla roikkujat!
Tietääkö aloittaja, mikä on ohituskaista?- väärä.otsake
Hidastuskaista olisi sopivampi nimi elämästä syrjään jääneelle.
Ei kaikkea pidä ottaa kirjaimellisesti!
Ohituskaista on nelikaistaisella moottoritiellä vasen kaista, jossa ei oikeesti sais ajaa paitsi ohittaessa. Monet meistä ovat tosin juuttuneet väärälle kaustalle....melkein pysyvästi.
Oikeesti huono käännös ilmaisusta life in the fast lane.
My bad :)
- myöollaanmyö
Miulta männöö yl hilseen. Ensteks on aloitus sivityssanoista ja nyt on alakukappaleesta piätellen ällykkyyvestä. En miä ymmärrä, onk sittte kauneuvesta. Voe yhenkerra tähnen.
- tokiellää
Paloma.se.co kirjoitti:
Emmä tiijä älykkydestäkö. Pikemminkin älyttömyydestä.
Millo sie tälleet sen uikkarikuvan jota kehua retostelit. sinu ystävtär on ihtesä jo ammeessa näyttänyt. oyuttahan tuo semmmosii kärpäspaperi tällääjiii jotta kuka ottaa kii.
- vfhimsh
Mukavaa kun voi ja saa nauttia kesästä
- joskus sateitten lomassa myllätä pihamaata
- olematta kärpästen herra eikä tartte väistellä toistenkaan petona pitävien kuoliniskuja - olematta hampaat tohjona vaikka taas toinen etuhammas murskana - ajattelin että jos maalaisin juhlaviikon kunniaksi vielä toisen silmän mustaksi - olisin entisen sieluystäväni Kassielman kanssa juhlakunnossa -
pakkaisin muovikassiini vaikk tyhjiä sillipurkkeja ja lähtisin kylille. - Erkkivalomerkki
Mä olen silla lailla "elämän vietävissä", että kun on tilaisuus ja mahdollisuus laittaa utua putkeen, niin tapahtuu. Netti vie mennessään ja elämä muutenkin on (henkistä) tohottamista ja kohellusta, kun yrität pysyä kaikessa mukana ja ottaa joka tilaisuudesta vaarin.
Aika ajoin siihen stressaannun. Silloin käännyn pois nopealta kaistalta. Karsin kaiken suorituksen minimiin ja eristäydyn ihmisistä. Tietoisesti typistän elämäni kapeaksi solaksi, enkä edes halua katsoa eteen- ja ulospäin.
Tavallisessa elinympäristössäni tämä ei oikein onnistu. Stressi hellittää vasta, kun lähden toiseen kotiini, missä ei ole mahdollisuutta some- ja nettielämään. Sähköt ja juokseva vesi on, muuten elämä rullaa kuin 100 vuotta sitten. Sopeutuminen vie viikon, stressitaso nollaantuu viimeistään toisella viikolla.
Enkä todella kaipaa yhtään somepäivitystä tai reaaliaikaista uutistulvaa.
Kameran sijasta kuvaan näkymiä silmilläni, piitkällä valotusajalla, että tallentuvat alitajuntaan.- tiedän-missä-rauhoitun
", muuten elämä rullaa kuin 100 vuotta sitten. Sopeutuminen vie viikon, stressitaso nollaantuu viimeistään toisella viikolla.
Enkä todella kaipaa yhtään somepäivitystä tai reaaliaikaista uutistulvaa".
Hyvin kirjoitettu, ainakin minun mielestäni. Minä olen onneksi saanut tuon tunteen kokea aika usein jo nuoruudessa, kun hektisestä Hesan elämästä menimme maalle, Pääsiäisen aikoihin. Otin koirani mukaan ja mitäpä se tänne kuuluu? Tähän Erkin viestiin on helppo samaistua. Mä uskon edelleen että kaikki on kiinni pelkästään pääkopan sekoituksesta. Jos ressaa eikä oikein saa hyvää mieltä mistään, adrenaliinia ja muut stressi-aineet pääsee valloilleen, mielihyväaineelle serotoniinille jää vähemmän tilaa. Kun tämän tasapainon saa takaisin, tekee juttuja mistä pitää, kaikki on hyvin taas.
Netti on sellainen häilyvä paikka, mistä voi saada hyvää mieltä tai sitten ei. Joka tapauksessa itsessäni on vähän huomio-addikti, tulipa sitten köniin tai ei, niin messissä pitää olla. Silloin tällöin kaipaan sitä vetäytymistä erakoksi myös, ei ylimääräistä kiihoketta, vain puutarha ja minä. Joskus ajattelin että saattaa johtua biorytmistäkin, mutta kallistun tuohon pään cocktailisekoitukseen.
- bessie-
"Ja kyllä, todellakin, elämänlaatu on paljon parantunut esim. tietotekniikan takia, mutta olenko minä sitten tullut yhtään viisaammaksi siitä että kaikki tapahtuu heti? Että tiedän kaiken heti? Mitä maailmalla, lähiympäristössä, perheessä, missä tahansa tapahtuu? Että minulla onkoko maaulma ja kahdensadan tutun ja hieman tuntemattomankin arkielämä ruudussani ja sormenpäissäni näppäimillä ja hiirellä esiin loihdittvana .... tekeekö se minusta paremman ihmisen, viisaamman ihmisen, älykkäämmän ihmisen?"
Esittämiisi kysymyksiin vain sinä itse voit vastata.
Vastaan kuitenkin, sillä oma tapani elää on aivan toisenlainen. Luen vieläkin paperilehteä jonka melkein poikkeuksetta haluan säästää iltalukemiseksi), useimpina päivinä avaan television vasta 20:30 jos silloinkaan. Minulla ei ole kahdensadan, eikä edes kahden ihmisen arkielämää ruudussani ja sormenpäissäni, näppäimillä ja hiirellä esiin loihdittavana. Se ei johdu siitä, että olisin pudonnut kyydistä/jumittunut paikalleni tai suhtautuisin kielteisesti/ylimielisesti, ei sinne päinkään. En vain halua tehdä asioita tavalla josta en nauti, puhumattakaan että tekisin jotain epämukavaksi kokemallani tavalla. Kiireinen suostun olemaan vain silloin kun se tuntuu minusta mukavalta, halua säntäillä 'elämysten' perässä ja kilpailuhenkisyyttäkään ei pahemmin ole.
Sitten se vastaus kysymykseesi: Se, että tiedät kaiken heti ja käytät sosiaalista mediaa ei tee sinusta minua parempaa, viisaampaa tai älykkäämpää ihmistä.- Komppaan-osittain
Olen osittain samaa mieltä, some fb ja muut ovat ehkä liikaakin kuormittaneet mieltäni viime vuosina.
Ja täällä rekisteröityjen ja ei-r:n palstoilla tyyli on todellakin kamalaa, sairasta. - bessie-
Kiinnostuksen puutteesta minulla on kysymys, ei muusta. Erilaiset sosiaalisen median alustat ovat minusta kiinnostavia tai ei-kiinnostavia eri syistä. Se, ettei esim. fb kiinnosta johtuu muun muassa siitä, että sen visuaalinen ilme tekee oloni epämukavaksi.
Downshifting on ollut trendinä jo joitakin vuosia,
elämähän pitäisi elää, eikä vain elättää perhettään ja itseään työtä tehden.
Tämäntyyppinen filosofia huomataan usein liian myöhään, kun elämä on jo ohi.- Todellakin-
Itsekin pidän siitä tosi paljon, mutta kuten huomasit, edellisenä päivänä olin juuri muuttanut kaiken, se ei ollut kokonaan silloin heti poistunut, mutta viestit jo olivat. Olen alkanut downshiftaamaan.
- kylmätotuus
Downshiftaus on mielestäni hyvän elämän edellytys.
Tuo "lainasana" tarkoittaa suomeksi elämän leppoistamista- ja kohtuullistamista.
Minulla ei ole mitään tarvetta olla facebookissa jakamassa elämääni puolituttujen kanssa. Riittää, kun pidän yhteyttä oikeisiin ystäviini puhelimen välityksellä tai tapaamalla heitä.
Julkkisten elämät ei kiinnosta pätkääkään, eikä kaikkia tapahtumia maailmassakaan minun tarvitse tietää.
Tietotulva on niin valtava, ettei sitä kukaan pysty hallitsemaan. Sirpaletiedosta ei taas ole hyötyä kenellekään.
Kiire on minulle vieras käsite. Mihinkä sitä on kiire " valmiissa" maailmassa? Ihmiset, joilla on mukamas kiire aina johonkin, saavat minut vain kiristelemään hampaitani.
Kiirehän on itse aiheutettua, joka johtuu siitä, että ei ymmärrä vuorokaudessa olevan vain 24 tuntia.
Parasta on keskittyä vain muutamaan asiaan, jotka oikeasti kiinnostavat ja perehtyä niihin kunnolla.
Niitäkin on aivan liikaa pienelle päälleni.
Aloittajalle kiitokset, että näitä pohdintojakin palstalle jaksat tuottaa!
Sama koskee myös "humpsista"!
Ei ihan taida olla elämää ohituskaistalla tämä oma elämäni. Enemmänkin se jo katselee mistä ihmeestä löytyisi se ramppi, joka kohta kuitenkin lähestyy ja vaatii kääntymään.
Kuuntelin äsken uutisia ja siellä oli Einojuhani Rautavaaran kuolemasta juttu, satutti kun hän sanoi nauhoitetussa merkkipäivähaastattelussaan, jotenkin näin " tee itselle sitä mikä ei ole ikävää, kaikessa tekemisessä pitää olla mukana 'käsityötaito', silloin se koskettaa". Se oli hienosti sanottu, yhä useammin etsii elämäänsä jotain mikä koskettaa. Ei kaikki mitä näkee, kuulee ja lukee enää jaksa koskettaa, se kaikkihyökkää silmille kuin hyökyaalto ja tuntuu, että pienen ihmisen voimat ei riitä, joka nappulaan sormeansa nappaamaan, peukuttamaan ja hymyilemään.
Ei oikeastaan tarvitse tietää kaikkea mitä ympärillä tapahtuu, ei tarvitse lukea kuin se ikioma keskisuomalaisensa, ei tarvitse tietää muitten asioita. Eikä se tarkoita ettei olisi kiinnostunut maailmanmenosta ja omiensa jutuista, mutta sillä minkä haluaa kantaa mukanaan on tietyt rajat.
Facebookkini yleensä rajoittuu muutamaan lauseeseen, kuvia tosin napsin sinne mielelläni. Ei ole kuin muutamat kymmenet joille ne kirjoitan ja kuvillani ruohonjuuritason arkisesta elämästäni kerron. Elämän helppouttahan fb ja skypet yms lisäävät, vaivattomasti ja pienin tempuin saattaa piipahtaa melkein missä vain. Toisaalta ei nämä välineet ole saaneet unohtamaan vanhoja hyviäjuttujakaan, kirjoitan edelleen kirjeitä ja äänikirjoista tykkään koska ne mahdollistavat muun tekemisen samanaikaisesti. Joku kirjoitti täällä 'Helenestä', sen äänikirjan olen kuunnellut monesti, onneksi kirjastoon on hankittu kiitettävästi äänikirjoja.
Nyt poikkesin jo lahjakkasti aiheesta, mutta ei haittaa, eihän, naputtelinpahan ajatuksia, mitkä mieleen juolahtivat.
Jos tämä olisi ollut kirje, olisin aloittanut kirjoitukseni 'Dear Paloma' ja lopettanut 'Love'.
Kiitos tästä aloituksesta ja kaikista muistakin aloituksistasi, ne antavat aiheita ajatuksillei, joskus tekee hyvää kirjoittaa vaikkei aiheessa pysyisikään.- Kerrankin-mielen-
kiintoinen ketju tällä saitilla! - Luin läpi, kiitos!
"Ei oikeastaan tarvitse tietää kaikkea mitä ympärillä tapahtuu, ei tarvitse lukea kuin se ikioma keskisuomalaisensa, ei tarvitse tietää muitten asioita. Eikä se tarkoita ettei olisi kiinnostunut maailmanmenosta ja omiensa jutuista, mutta sillä minkä haluaa kantaa mukanaan on tietyt rajat. " kirjoittaa risaliin.
Ehkäpä minun ingelmani onkin siinä etten osaa tai halua rajoittaa sitä päivityksien ja uutistulvien määrää mitkä ovat osana arkielämääni. "Nälkä kasvaa syödessä" eli mitä enemmän tiedän sitä enemmän luen niitä. Miten oikein jaksoin elää aikaisemmin ilman tietotekniikkaa ja elämää nopealla kaistalla? Todennäköisesti kuormitan aistejani, muistiani, arkipäivääni aivan liikaa kaikenlaisella täysin tarpeettomalla tiedolla ja niinkuin erkki(valomerkki) muutama viikko pois sivistyksestä olisi kiinnostava kokeilu. Mutta ilman wi-fi yhteyttä???- staka
Voi kuinka monta kiintoisaa ja jopa hyvän mielen tuovaa kommenttia ja omakertomusta tässä aloituksessa. Harvinaista herkkua. Mutta jätänpä palstavilkuilun tähän, samalla tunnustaen että ihan kaikkia kommentteja en lukenut kokonaan.
Minulla on kesken kirja Kävelyn filosofia / Frédéric Gros. Se sopii tämänhetkisiin tunnelmiini oikein hyvin. Suosittelen (joillekin) muillekin. En kaikille, todellakaan.
Demeter, oletko lukenut? ;-)- de-meter
Heh, yritän vastata edes stakan kysymykseen. En ole lukenut, mutta kiitos vinkistä. Mulla on kyllä yksi kirja, jossa on käsitelty kävelemisen filosofiaa: Tero Tähtisen "Aurinko laskee Aleksandriassa". Kirjassa puhutaan myös vapaaehtoisesta köyhyydestä ja tietysti arvostellaan kulutusyhteiskuntaa.
Sain kirjan lahjaksi - miten sattuikin..))
Aloituksesta sen verran, että siinä esitettyjä kysymyksiä tulee kyllä pohdittua, etenkin täällä maalla kun ilmapiiri on sopivan verkkainen.
Olen kertonutkin että minulla on täällä ystävä, joka ei ymmärrä lukuharrastustani ja on kysynyt. olenko tullut lukemalla viisaammaksi.
"En ole tullut" olen yleensä vastannut. Uskon kuitenkin, että ymmärrystäni olen jonkin verran lisännyt kaunokirjallisuuden avulla. Ehkä niin olisi käynyt myös "elämällä", tiedä häntä. Some on kyllä vähentänyt minunkin lukuharrastustani vaikka pyrin tietoisesti rajaamaan siihen käyttämääni aikaa. FB:in koen liian hajoittavana vaikka nytkin siellä olisi minulle tarjolla iso määrä sukujuhlissa otettuja kuvia.
Tuo kontaktien rajaaminen on minullakin työn alla. Jo lähipiiriini kuuluu paljon väkeä ja on aika vaikeata lempata siitä ketään pois. Etenkin kesäaika on minulla niin vilkasta, että nytkin on ankara stressi päällä: vierailuja, tapaamisia, kyläänkutsuja. Vasta kun sain 13 hengen sukutapaamisen pois alta... Ja marjastaakin pitäisi vielä, vaikka 50 litraa käsinpoimittua mustikkaa on kyllä aika hyvä saavutus, näin vanhalle..)) Luen nykyisin kirjoja aika harvakseltaan. Lähinnä sellaisia joita joku/jossain on suositellut, tai kirjan esittely on kiinnostanut. Useimmiten unohdan suositukset heti luettuani (esim. SK:sta), ellen muista pistää kirjan nimeä ylös tarralapulle. Kävelyn filosofia -tyylisistä kirjoista tuskin kovin moni tykkää.
Pistän muistiin takaraivoon tuon Aurinko laskee Alexandriassa ;-))
FB:ssä pyörin aika vähän, ja vuosi vuodelta näköjään teen päivityksiä aina vain harvemmin. Vain muutaman lähi-ihmisen päivityksiä seuraan jatkuvasti, muun kaveriporukan silloin tällöin. Onneksi facebook- ym. somekamaa voi itse säädellä - ja tarvittaessa karsia.
Mitä tulee tieto tekniikkaan, tänään on helponpi tehdä rahaa ja menettää myöskin. Kaikki voi olla läheistä jos haluaa ex autossa puhelin sisällä auton ratissa kaikki mitää puheluun tarvii.
Ehkä liiaan suuri tieto voi olla vaara itselle en tiedä, tarkoitan tieto suoja tätä vaaraa ei ole Suomessa kaikki on suojattu Venäjän mallin mukaan.- terv-kaaleppi
jos elämästä puuttuu ihminen,
jos puuttuu rakkaus,
https://www.youtube.com/watch?v=1rgbaYoeLi0Jos elämästä puuttuu ihminen, se ei tarkoita että rakkaus puuttuu. Mun on vaikeaa katsella tällaisia viestejä puuttumatta, eikö elämä menee hukkaan jos vaan haikailee jotain muuta kuin sitä mitä elää?
On varmasti hienoa jos löytää sen ääripään rakkaudesta, kun toinen sopii kuin hanska käteen. Mutta voi se olla niinkin päin, että säästyy myös siitä toisesta ääripäästä, jolloin se vaan repii ja raastaa?- enmilläänkeksi
hmp.f kirjoitti:
Jos elämästä puuttuu ihminen, se ei tarkoita että rakkaus puuttuu. Mun on vaikeaa katsella tällaisia viestejä puuttumatta, eikö elämä menee hukkaan jos vaan haikailee jotain muuta kuin sitä mitä elää?
On varmasti hienoa jos löytää sen ääripään rakkaudesta, kun toinen sopii kuin hanska käteen. Mutta voi se olla niinkin päin, että säästyy myös siitä toisesta ääripäästä, jolloin se vaan repii ja raastaa?Annoin kaksi ylöspäin-peukkua! Olen täysin samaa mieltä kanssasi, @hmp.f, tässä asiassa.
- mitä-on-rakkaus-
hmp.f kirjoitti:
Jos elämästä puuttuu ihminen, se ei tarkoita että rakkaus puuttuu. Mun on vaikeaa katsella tällaisia viestejä puuttumatta, eikö elämä menee hukkaan jos vaan haikailee jotain muuta kuin sitä mitä elää?
On varmasti hienoa jos löytää sen ääripään rakkaudesta, kun toinen sopii kuin hanska käteen. Mutta voi se olla niinkin päin, että säästyy myös siitä toisesta ääripäästä, jolloin se vaan repii ja raastaa?Elämä on eletty, taisteltu se kuuluisa " kolmikymmen-vuotinen sota " kunniallisesti loppuun asti,
elämä on sananmukaisesti taistelua, ( välliin tyyntä,rauhaa ja taistelua)
avio ei koskaan ole itsestään selvyys,
vaikka rakkaus roihuaa raivopäisenä metsäpalona elämän loppuun asti,
vai onko muilla jotain muita kokemuksia,
lopputulemana
nuoren ihmisen elämä rakentuu satunnaisesti
hyvällä tuurilla tai huonolla tuurilla
hyvään tai huonoon suuntaan,
oma rakentui kohtuulisen hyvään suuntaan
mutta taistelua se oli, ei itsestään selvyys,
nyt kaikki ohi on,
tuli kuolema joka lopulta erotti,
vanha leski on tynkä-ihminen,
onko ihminen ollenkaa,
vanha leski on kuin kynsille lyöty
yksinäinen avuton hortoilija
loppuelämän poluilla,
ihmisen elämässä oma puoliso on maailman tärkein ihminen, - puskastasitkirjottaa
enmilläänkeksi kirjoitti:
Annoin kaksi ylöspäin-peukkua! Olen täysin samaa mieltä kanssasi, @hmp.f, tässä asiassa.
Heh, etunsa kun on useempi rekattu nikki.
- ent.siivoojaparka
enmilläänkeksi kirjoitti:
Annoin kaksi ylöspäin-peukkua! Olen täysin samaa mieltä kanssasi, @hmp.f, tässä asiassa.
Minä en pysty antamaan kuin yhden peukun, joko ylös tai alas.
Siksi minulla ei juuri koskaan olekaan kuin yksi yläpeukku.
- hiljaamennään
Mä oon ryömintäkaistalla!
- Kuokkija54v
Olin pitkään ilman facebookia ja omaa kotikonettakin. Sanoin, että töissä sai olla riittävästi koneen kanssa (toimistotyö). Nyt on oma kotikone ollut liki 5v. Lapsilla oli koneet ennemmin. Nyt lähinnä lapset ovat facebook-kavereitani. Heidän sukupolvelleen on helppoa toi yhteydenpito. Toista se oli 80-luvulla: kaikki lähti opiskelemaan ja jäivät sille tielle. Joulukortitkaan eivät perille osanneet vuosien vanhalla osoitteella! En ole mikään luurinjatke, en osaa soitella ilman asiaa.
Faceen liityin n. vuosi sitten (annoin periksi). Onhan se kiva katsella kuulumisia. Itse en tiedä, mitä sinne pistäisin. Tuskin saunaanmenot ketään kiinnostaa. Puutarhakuvat voisi olla paikallaan.
Kirjojen lukemisesta nautin joskus, nyt en niinkään, mutta onhan se ihan kivaa ajankulua. kaaleppille ja humpsilaiselle:
rakkaus on tärkeä osa elämää ja etenkin sen eheyttävä, rakentava, parantava voima. Mutta se ei tarvitse olla välttämättä romanttista rakkautta.
Minun elämästäni eiole koskaan puuttunut rakkautta, ei edes silloin kun oli yksin, koska lasteni rakkaus minuun on on ehdotonta ja samalla minun rakkauteni heihin pyyteetöntä.
***
Humpsilaiselle:
on rakkautta joka myös repii ja raastaa , mutta se ei ole sitä oikeaa, mihin kannattaa tarrautua, senhän jo tiesitkin. Oikea rakkaus antaa tilaa ja voimaa, ei revi eikä raasta.- ent.siivoojaparka
Kun nyt tuossa otit esiin äidin rakkauden lapsiinsa, niin hyvin voin olettaa senkin olevan raastavaa, jos huomaa lapsensa menevän hunningolle tai voivan muuten huonosti joko fyysisesti tai psyykkisesti, eikä voi tehdä asialle mitään.
Pitäisikö mielestäsi vain olla tarrautumatta ilman sydänsuruja? Antaa rakkauden olla raastamatta ... ent.siivoojaparka kirjoitti:
Kun nyt tuossa otit esiin äidin rakkauden lapsiinsa, niin hyvin voin olettaa senkin olevan raastavaa, jos huomaa lapsensa menevän hunningolle tai voivan muuten huonosti joko fyysisesti tai psyykkisesti, eikä voi tehdä asialle mitään.
Pitäisikö mielestäsi vain olla tarrautumatta ilman sydänsuruja? Antaa rakkauden olla raastamatta ...Siksi laitoinkin tuon äidin rakkauden lapsiinsa eri kappaleeseen. Lasta on ikäänkuin pakko rakastaa vaikka se tekisi miten paljon pahaa. Onneksi kuitenkin rakkaudella kasvatetut lapset osaavat yleensä antaa myös rakkautta ja ovat solidaarisia ja puolustavat omia vanhempiaan hamaan hautaan saakka.
***
En minä ole mikään rakkausexpertti. Mutta en ole koskaan viihtynyt romanttisessa suhteessa joka vahingoittaa, raastaa, tekee minulle pahaa. Kysymys onkin usein siitä onko parempi (jos on valittava vainnäistä vaihtoehdoista) rakastaa vai olla rakastettu?
Ehkä sittenkin paras vaihtoehto olisi olla yksin, jos rakkauden kohde ei jaa tunteitasi.- korppis1
Paloma.se.co kirjoitti:
Siksi laitoinkin tuon äidin rakkauden lapsiinsa eri kappaleeseen. Lasta on ikäänkuin pakko rakastaa vaikka se tekisi miten paljon pahaa. Onneksi kuitenkin rakkaudella kasvatetut lapset osaavat yleensä antaa myös rakkautta ja ovat solidaarisia ja puolustavat omia vanhempiaan hamaan hautaan saakka.
***
En minä ole mikään rakkausexpertti. Mutta en ole koskaan viihtynyt romanttisessa suhteessa joka vahingoittaa, raastaa, tekee minulle pahaa. Kysymys onkin usein siitä onko parempi (jos on valittava vainnäistä vaihtoehdoista) rakastaa vai olla rakastettu?
Ehkä sittenkin paras vaihtoehto olisi olla yksin, jos rakkauden kohde ei jaa tunteitasi.Äidin rakkaus, aidoin rakkaus. Olen saanut viettää upeita päiviä esikoiseni kanssa. Ainut musta pilvi on kuopuksen käytös, mustasukkaisuus. Veljeskateus sitä ei ehkä esiinny jos perheessä on tyttöjä ja poikia, en tiedä. En enää kaipaa romanttista mies/nainen rakkautta vaan luotettavaa ihmistä rinnalleni.
Pistäydyin äsken saunalla, menen vielä pesemään hiukseni, esikoinen istui kuistilla ja nautti vielä viimeisestä päivästä, vapaudesta olla äidin poika, vaimo tulee huomenna.; )))
- elävänä-kuollut
Todennäköisesti kuolin silloin, kun puolisoni sai kuolemaan johtavan diaknoosin, nyt sen tajuan vasta,
elämä on ohi,
ei enään edes sivuraiteilla,
eikä ohituskaistalla,
tänhän jäin ja tähän maadun,
jos joku löytää jäämistön, pyydä hautaa
hautaa syvälle,- Läheisriippuvuuskipeäkö
Miten se on mahdollista? Minä olen kyllä ihan eri ja erillinen ihminen puolisostani. En muuttunut amenen myötä yhdeksi ja samaksi enkä ikinä muutu. Minä olen minä. Ja sinun ajatksesi ovat alhosta.
Nyt haluaisin sanoa jotain kauheen viisasta ta rakentavaa....ja minulta puuttuu sanat. Elämä ei ole ohi ennenkuin se paksu daami laulaa. Kaikella on alkunsa ja loppunsa, mutta tää elämä onkuitenkin niin ainutkertainen ja mahtava juttu että ei siitä kantsi vapaaehtoisesti luopua kun ei ole pakkokaan.
Ilahduttavaa huomata Paloman saaneen peukkujakin.
Ehkäpä juuri siksi, että minä moitin liian pitkää-aloitus-jaaritusta.
Ihan ovat saamansa kehut kuin runoutta ainakin.
Toivottavasti eivät kuitenkaan mene pilalle.
Ajatuksesta että ovat minulle kohdistettua, rehellistä ivaa.
Eivätkä epä-rehellistä kehua :)
Jämsän-Seutu rules!
H.Paloma.se.co kirjoitti:
:))
Tekikö kipeetä?"Paloma.se.co"
Tietenkään ei.
Miksi olisi pitänyt edes?
Onhan se hienuu kun meijän tyttöä kehutaan.
Ja että minä ehkä pikkuisen asiaa autoinkin :)
H.hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
Tietenkään ei.
Miksi olisi pitänyt edes?
Onhan se hienuu kun meijän tyttöä kehutaan.
Ja että minä ehkä pikkuisen asiaa autoinkin :)
H.Lisäys:
Muista myös että.
Rallin myötä minua aina alkaa vaivaamaan koti-seutu-rakkaus.
H.hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
Tietenkään ei.
Miksi olisi pitänyt edes?
Onhan se hienuu kun meijän tyttöä kehutaan.
Ja että minä ehkä pikkuisen asiaa autoinkin :)
H.En olisi ihan varma siitä että sinua on ajateltu siinä vaiheessa kun minua on peukutettu. :(
Saathan sinä ajatella mitä haluat.
Olitko Ouninpohjassa? Ei näkynyt......kuvissa :)
Ensi viikolla olen Jämsässä.Paloma.se.co kirjoitti:
En olisi ihan varma siitä että sinua on ajateltu siinä vaiheessa kun minua on peukutettu. :(
Saathan sinä ajatella mitä haluat.
Olitko Ouninpohjassa? Ei näkynyt......kuvissa :)
Ensi viikolla olen Jämsässä."Paloma.se.co"
Niin, kuten tekstini antoikin kertoa, en minäkään ihan varma ollut :)
Siitä saat sinäkin ajatella miten haluat.
Terve-menoa, minä tulin jo pois.
Tulin eilen.
H.hunksz kirjoitti:
Lisäys:
Muista myös että.
Rallin myötä minua aina alkaa vaivaamaan koti-seutu-rakkaus.
H.https://www.facebook.com/jamsanseutu/videos/1053259708103801/
ouninpojasta välähdys
ettei ala kalvamaan liikaa koti-ikävä
- Heikunkeikku
Kermaperunoita ja lihapiffi. Sekin olis jo ollut mitä parahinta, mutku siihen lisätään silmien kautta imastut lukemiset palstalla, niin tottavie se on piste iin päällä.
Naurumauste rönsyi suusta, kun luin kommentin, että ei noi sulle tällätyt peukut ole itseasiassa laisinkaan tarkoitettu sulle Paloma. Vedä se nokkas alas sieltä ylläältä:)
Koko tämän ketjun peukut, aika kasa, on yhen herran peukkuja. Niinku sille tarkotettu.
Jos joku sanoo, että tää ketju on kiva, niin oikeestaan se "joku" ei tarkota sitä. "Joku" kato piruuttaan kehuu, ihan vaan ivatakseen yhtä tyyppiä. Ehkä siksi tolleen tahtoo ivata, ku ei se varmaan oo saanu siltä toiselta tarpeeksi huomiota.
:) Aloitukseen vastaan- - luen kohta ketjun
Tekstistä voi nähdä sen yleismaailmallisen muutoksen, johon olemme menneet mukaan, kun nyt tässäkin kirjoittelemme.
Kyllä tämä tietyntasoista älyä vaatii, ainakin päivityksiä, seurantaa, yhteisöllisyyttä - aivan erilailla kuin lankapuhelinten aikaan.
Voidaan tietysti pohtia onko älyn mittarina kyky kirjoittaa muutamalla sanalla keskeiset kuulumiset. Väitän ettei niihin viesteihin paljon murheita tungeta, ystävillekään.
Koska me nyt olemme jo varhaisessa vanhuudessa ja tiedämme paljon, on oma valinta tarvitseeko tiedonkulun olla reaaliaikaista, ikäänkuin kilpailua siitä kuka on nopein, nokkelin, kuvien kanssa seurusteleva- muovimummo. Tämä nyt oli pahasti sanottu, kun itsekin jonkinverran sitä olen, mutta onhan siinä totuus.
Eilen skypetin ulkomaille ja toisten kanssa tälle päivälle kyläilyt, eli on nämä vehkeet näppäriä. Silti tasapainoksi täytyy olla ihan muuta, eikö...............En minä kylläkään tunne itseäni miksikään "muovimummoksi"; olen vain jotenkin lipsahtanut mukaan tähän nopean kaistan elämään tai sitten mahdollisesti se sopii luonteelleni. Mistään kilpailemisesta ei kuitenkaan ole kysymys (minun kohdallani), vaan pikemmin kyvyttömyydestä hallita sosiaalisen yhteydenpidon tarjousta.
***
Luin jostain hiljakkoin että on pelkkä myytti että pystyy estämään muistihäiriöitä, dementiaa, alzheimeria jne. tekemällä ristisanoja, ratkomalla sudokuja ja sen sellaista aivovoimistelua. Että ristisanoja ratkomalla harjoittaa vain tyypillisen ristisanasanaston muistamista ja hahmottamista jne. ja että tällaisten muistiharjoitusten pysyvä anti on todella vähäpätöinen "isossa kuvassa". Pelaan sanapeliä (word feudia) useammalla kielellä samaan aikaan ja toivon sen auttavan pitämään aivoni virkeinä ja ajatustoiminnan joustavana, mutta todennäköisesti jos tää nopea kaista lemppaa minut ulos joskus ennekuin olen älynnyt alkaa hidastaa, karsia pois epäoleellisen ja keskittyä vain asioihin ja ihmisiin jotka ovat minulle tärkeitä niin mitä teen sillä tiedolla että muistan vieläkin lähes kaikki ruotsinkielen sanat joissa ei ole neljää useampaa kirjainta ja ja alkavat z-kirjaimella?
***
Ja kaiken aikaa taustalla on kalvava epäluulo että minulta jää kuitenkin jotain oleellista tekemättä kun aikani on lopussa.- fysiikka-petti
Palomalle,
-
Minulla päinvastanen tunne, kaikki on saatu, kaikki on tehty, mitä elämältä odotti,
olen valmis lähtemään,
katse on suunnattu kauas taivaanrantaan, odotan hakijaa,
laivaa purjein valkoisin hakemaan, Luin jostain hiljakkoin että on pelkkä myytti että pystyy estämään muistihäiriöitä, dementiaa, alzheimeria jne. tekemällä ristisanoja, ratkomalla sudokuja ja sen sellaista aivovoimistelua. Että ristisanoja ratkomalla harjoittaa vain tyypillisen ristisanasanaston muistamista ja hahmottamista jne. ja että tällaisten muistiharjoitusten pysyvä anti on j.n.e
(nauraen)Voi, voi Paloma, kun veit nyt uskoni siihen, mutta olen minä itsekkin epäillyt tuota, sillä olen intohimoinen ristikoiden- ja sudokujen täytelijä. Ei minun muisti ainakaan parane, päinvastoin huonontuu, sillä minulla on kaksi kirjaa sana-selityksineen ja tietenkin tietsikan linkki, mutta helppojakin sanoja joudun aina katsomaan kirjasta.
Olen kyllä tietoinen, että hullunhommaa tämä on, kun joutuu useimmat, ainakin nimet tarkastamaan kirjasta ja entäs sitten nämä nykyiset julkkikset, joiden nimiä en tiedä, eikä niitä ole noissa vanhoissa kirjoissa.
Luin aloituksen jo ilmestyessään ja mietin, että ainakin minä olen armottomasti siellä ohituskaistalla, sillä kiireet on loppuneet ja en näe mitään syytä, että tekisin raporttia tuttaville netin välityksellä. Oman skypeni olen sulkenut ja kamera ties´missä, Facebook on, mutta en kirjoita sinne paljoakaan.
Eilen oli taas "tietopläjäys" minulle, kun olin lapsenlapsiani hoitamassa! Kysäisin siitä Pokemonista, niin heti tuli, katso, katso mummi, tuolla minä olen meidän koti tien alussa! Ja siinähän se tyttö taapersi, oli tutut tiet j.n.e...Päätin itse oppitunnin tähän, koska pyykin silitys (verukkeella) oli odottamassa.
Kyllä siinä talossa on härpäkettä, jos toistakin, mikäli kiinnostaisi oppia jotain, mutta olen vältellyt kaikkea. Tosin eilen jouduin kylässä ollutta poikaa (10-v) komentamaan (huomauttamaan), että täällä ei kiroilla. Laskin kolmeen ja neljännellä tuli tuo huomautus, määräys. Pojat pelasivat jotain "jalista" TV:n kautta, joten pojat menivät ulos pelaamaan "jalista" ja sen jälkeen trampoliinille hyppelemään, niin eikös tämä "vieras" roikkunut siellä turvaverkoissa, joista taas ilkeä mummi huuteli, että niissä ei roikuta!
No, nythän tämä kirjoitus meni aivan sekaisin, kun aloin lisäilemään tuonne väliin tekstiä, mutta ei tätä tarvitse lukea, ainakaan ymmärtää.
- enmilläänkeksi
Lihaskunto on terveyden runko ♥
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01079
"Käypä hoito-ohjeet suosittelevatkin kaikille aikuisille kestävyysliikunnan ohella myös lihasvoimaharjoittelua vähintään kahtena päivänä viikossa"
"Lihasvoimaharjoittelu on vanhenemiseen liittyvän lihaskadon (sarkopenia) tärkein ehkäisy- ja hoitomuoto. Lisäksi lihasvoimaharjoittelu ylläpitää tai jopa lisää luun lujuutta molemmilla sukupuolilla. Näistä syistä lihasvoimaharjoittelun pitäisi sisältyä ikään sovellettuna jokaisen seniorikansalaisen elintapoihin, sillä kyky kehittää lihaksistoa ja luustoa säilyy koko eliniän."
Kun urheiluautolla hiukset hulmuten ajetaan, niin ohituskaistaakin tarvitaan, mutta vain perä edellä vastaantulevien etana-autojen ohittamisen ajan ☺ - Nykyajanisopipi
Mitä tekemistä sillä on elämän kanssa että maailma ja sen kaikki asiat ovat "sormenpäissäni näppäimillä ja hiirellä esiin loihdittvana" ?
Paremmuus, viisaus ja älykkyys asuvat ja elävät enimmiltä osiltaan siellä, mistä näppäimet ja kaikki turhakkeet ovat kaukana. Teknisten härpäkkeiden kanssa on vähän samalla tavalla kuin tulenkin, joka on huono isäntä vaikka hyvä renki. - eppu2
Eläkkeelle jäätyäni, heitin kiireet romukoppaan ja siellä ovat pysyneet.
Kirjoja lueskelen talvisin, kirjastoa käyttäen. Paperilehtikin käteeni yhä sopii.
Pojantytär kysyi, laitanko sulle facebookin, sanoin etten halua.
(Jos joskus menen sellaiseen kuntoon, ettei liikkeelle pääse, sitten voin haluta.)
En tiedä juuri mitään näistä twittereistä ja instragameista sun muusta, ei vaan ole kiinnostus herännyt.
Mieluummin menen marjametsään ja siellä olen ollutkin. Olisin nytkin, mutta, kun aina välillä sataa.
Ihmetellyt olen suuresti, miksi jokainen haukotuskin pitää jakaa maailmalle.
No laskut on kiva maksella koneella ja tietoa etsiä.
Ei koneita ja laitteita pitäisi päästää ´´niskan päälle.´´
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031545
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781174- 881117
- 1391016
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580965Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1927Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8882- 19852
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9684Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8650