siihen, että estetään omavaraistalouden ja pientilojen toiminta Suomessa. Vaikka pari lehmää tai vuohta kasvatettaisiin vaatimattomimissakin navetoisssa, niitten hoito on yksilöllisempää ja inhimmillisempää kuin Suurnavetoissa.
Eläinsuojelulakia ei saa käyttää
Keppihevosena
69
281
Vastaukset
- Ajattelij
Totta turiset - ihmisläheinen hoito pienillä tiloilla eläintä kohden on paljon suurempi kuin suurissa eläinmäärissä. Suurissa navetoissa ei ole aikaa eikä jakseta kovin kauan aikaa ohjailla eläimiä vaan eläimiä laitetaan herkästi teurastamoon. Arat eläimet vaativat paljon aikaa hoitajailtaan, ja suurissa navetoissa ei liikene aikaa kovin paljoa.
Väitetään, ettei pienillä (10 lehmää) eläinmäärillä saa toimeentuloa. Riippuu hoitajista, kuinka hyvin ja kuinka paljon käytetään aikaa eläinten hyvinvointiin.
Pieniä navetoita voidaan remontoida ja saada lisää hyvinvointia eläimille. Ulkojaloittelu talvisin on monilla tiloilla käytössä, koska talvijaloittelu ja kesäisin laiduntaminen parantavat eläinten sorkkatilannetta.
Luinpa vasta lehdestä, että eräällä henkilöllä oli 3 lehmää ja saa toimeentuloa myös niistä eläimistä.
Jokaisella tulee olla mahdollisuus omavaraistalouteen tai pienen eläinmäärän hoitamiseen. Yksi henkilö ei jaksa hoitaa vuosikymmeniä suuria määriä eläimiä -
täytyy ottaa huomioon myös eläinhen hoitajien hyvinvointi.- 411
Lehmänkasvattajat huomio!
Voisitteko kertoa, kuinka paljon yksi lehmä tuottaa tuloja päivässä/viikossa/kuukaudessa/vuodessa, kun vähennetään hoitamiseen kuluvat menot? Tämä tieto kiinnostaa.
- de_facto
Eläinsuojelulakia ei käytetä minään "keppihevosena", mutta jos eläintilat eivät ole eläintenpitoon soveltuvia, niin niitä ei silloin siihen käytetä.
Ei ole olemassa mitään järkevää syytä siihen, että joitakin eläimiä tai joidenkin eläimiä saisi pitää eläinsuojelulain vastaisissa tiloissa tai kohdella lain vastaisesti vain sen takia, että ne ovat tiettyä tarkoitusta varten tai tietyn tyyppisillä ihmisillä.- Ajattelij
Niin - kaikki eläintilat eivät ole turvallisia eläimille, mikä täytyy ottaa huomioon. Eläimillä ei ole hyvä olla, jos ne ovat jatkuvasti stressaantuneita lajitoveriensa kiusaamina. Eläimet täytyy ottaa huomioon yksilöinä eikä kuten yleensä on.
- Juuriki
Eipä taida olla Suomessa sellaisia eläintiloja, jotka ovat eläinsuojelulain vastaisissa tiloissa. Remontteja voidaan tehdä ja siten saada uutta hyvää aikaan.
- de_facto
Voi, kunpa tietäisit!
- Juuriki
de_facto kirjoitti:
Voi, kunpa tietäisit!
Kuinka huonokuntoisia ne sitten on, joissa olet käynyt?
- Myös
Ei hoitajienkaan ole hyvä olla huonokuntoisissa navetoissa, joten remontteja tekemällä saadaan navetoista hyviä ja valoisia. Apuvälineitä voidaan hankkia helpottamaan työntekoa ja voidaan lisätä poikimakarsina ja pikkuvasikoille tehdä suuremmat karsinat. Täten saadaan hyvinvointia sekä hoitajille että eläimille.
- Näinkin
Monilla nuorilla on haaveena perustaa pieni maatila, missä olisi sellainen eläinmäärä minkä jaksaa hoitaa yksinäänkin. 10-15 lehmän tilalta voi yksinäinen henkilö saada hyvin toimeentulonsa. Ei tällaista toimintaa tulisi kieltää..
- Luettua
Näinkin kirjoitti:
Monilla nuorilla on haaveena perustaa pieni maatila, missä olisi sellainen eläinmäärä minkä jaksaa hoitaa yksinäänkin. 10-15 lehmän tilalta voi yksinäinen henkilö saada hyvin toimeentulonsa. Ei tällaista toimintaa tulisi kieltää..
Sellaisilla pienillä maatiloilla on ihmisläheisempää eläintenhoitoa kuin suurissa eläinmäärissä. Useilla onkin sydäntä lähellä pienet tilat. Olisi ikävää, jos oltaisiin uudessa eläinsuojelulaissa määräämässä, että täytyy olla pihatto. Pihatoissa on paljon myös huonoja puolia kuten herkästi leviävät taudit ja joutuu valtavat määrät eläimiä lopettamaan ja olenpa kuullut myös sorkkien olevan huonompia kuin parsinavetoissa olevilla.
- käykääkattomassa
Näinkin kirjoitti:
Monilla nuorilla on haaveena perustaa pieni maatila, missä olisi sellainen eläinmäärä minkä jaksaa hoitaa yksinäänkin. 10-15 lehmän tilalta voi yksinäinen henkilö saada hyvin toimeentulonsa. Ei tällaista toimintaa tulisi kieltää..
10 lehmää parressa, aikamoinen paskanmättö, tarttee siis olla lietelanta, eli ei kuivikkeita. ja enpä ole käytännössä nähnyt talvella YHTÄKÄÄN lehmää ulkona, eikä niiden navetanedustojen aidoissa ole edes sorkanjälkiä, joten höphöpö, koko talviulkoilu! Iso vapaa pihatto jossa robottilypsäjä, siinä karjatalouden tulevaisuus. Ja onko lehmä sen onnellisempi, vaikka emäntä sitä nimeltä puhuttais pari kertaa päivässä ja ja joskus harjalla selkää sipais, kun toisaalla saisi kavereittensa kanssa löntystellä sadan tai viidensadan neliön alueella ja käydä automaattiharjalla silloin kun kutitta. Ja turha puhua kiusaamisesta. Eläinten maailmaan kuuluu että alempi tönäistään sivuun jun ylempi menee edellä, (niin myös ihmisten joukossa) eläimet eivät vaan ala jallittaa jotain yksilöä vaan tilanne loppuu väistöön
- Nähtyä
käykääkattomassa kirjoitti:
10 lehmää parressa, aikamoinen paskanmättö, tarttee siis olla lietelanta, eli ei kuivikkeita. ja enpä ole käytännössä nähnyt talvella YHTÄKÄÄN lehmää ulkona, eikä niiden navetanedustojen aidoissa ole edes sorkanjälkiä, joten höphöpö, koko talviulkoilu! Iso vapaa pihatto jossa robottilypsäjä, siinä karjatalouden tulevaisuus. Ja onko lehmä sen onnellisempi, vaikka emäntä sitä nimeltä puhuttais pari kertaa päivässä ja ja joskus harjalla selkää sipais, kun toisaalla saisi kavereittensa kanssa löntystellä sadan tai viidensadan neliön alueella ja käydä automaattiharjalla silloin kun kutitta. Ja turha puhua kiusaamisesta. Eläinten maailmaan kuuluu että alempi tönäistään sivuun jun ylempi menee edellä, (niin myös ihmisten joukossa) eläimet eivät vaan ala jallittaa jotain yksilöä vaan tilanne loppuu väistöön
Ei tartte olla lietelanta ja käytetään kuivikkeita. Talviulkoilu on hyvää, koska sorkkaterveys pysyy hyvänä. Oletko käynyt tiloilla, joilla käytetään lehmiä ulkona talvisin. Minäpä olen, joten ei mitään haihattelua. Kaikki hyvinvointiin tehdään, joka sitten näkyy eläinlääkäreiden laskuissa. Sorkat pysyvät terveinä melko hyvin, joskus tosin poikkeuksiakin on. Minäkin haluaisin asua lehmänä parsinavetassa, koska silloin minua ei kukaan kiusaisi ja saisin syödä ja juoda milloin haluan. Eikö tarkoitus olekaan,, että kaikilla eläimillä olisi hyvä olla vaan arat lehmät olisivat jatkuvasti pelkotilassa. Joutuupa pihatoissa laittamaan teuraaksi lehmät, jotka eivät omatoimisesti mene robotille. Tosi järkyttävää. Onneksi monilla pihattolehmillä on onnea ja niillä on mahdollisuus päästä parsinavettaan jatkamaan eloa teurastamon sijaan. Entä ne sairaudet,, jotka leviävät ärhäkkäästi eläimestä toiseen. Eläinlääkäri sanoi televisiossa, että hyvä parsinavetta on parempi kuin huono pihatto. Minäkin voisin laittaa 10-15 lehmää, mutta en todellakaan laittaisi mihinkään pihattoon,, koska haluan että kaikilla lehmillä on hyvä olla. Kaikki lehmät eivät ole samanlaisia luonteeltaan eikä ihmissillekään voida määrätä että kaikkien ihmisten on asuttava kerrostalossa, koska kansianväliset tutkimukset niin osoittavat. Sitten kiellettäisiin uusien omakotitalojen ja rivitalojen rakentaminen. Huhhuh...
- käykääkattomassa
Nähtyä kirjoitti:
Ei tartte olla lietelanta ja käytetään kuivikkeita. Talviulkoilu on hyvää, koska sorkkaterveys pysyy hyvänä. Oletko käynyt tiloilla, joilla käytetään lehmiä ulkona talvisin. Minäpä olen, joten ei mitään haihattelua. Kaikki hyvinvointiin tehdään, joka sitten näkyy eläinlääkäreiden laskuissa. Sorkat pysyvät terveinä melko hyvin, joskus tosin poikkeuksiakin on. Minäkin haluaisin asua lehmänä parsinavetassa, koska silloin minua ei kukaan kiusaisi ja saisin syödä ja juoda milloin haluan. Eikö tarkoitus olekaan,, että kaikilla eläimillä olisi hyvä olla vaan arat lehmät olisivat jatkuvasti pelkotilassa. Joutuupa pihatoissa laittamaan teuraaksi lehmät, jotka eivät omatoimisesti mene robotille. Tosi järkyttävää. Onneksi monilla pihattolehmillä on onnea ja niillä on mahdollisuus päästä parsinavettaan jatkamaan eloa teurastamon sijaan. Entä ne sairaudet,, jotka leviävät ärhäkkäästi eläimestä toiseen. Eläinlääkäri sanoi televisiossa, että hyvä parsinavetta on parempi kuin huono pihatto. Minäkin voisin laittaa 10-15 lehmää, mutta en todellakaan laittaisi mihinkään pihattoon,, koska haluan että kaikilla lehmillä on hyvä olla. Kaikki lehmät eivät ole samanlaisia luonteeltaan eikä ihmissillekään voida määrätä että kaikkien ihmisten on asuttava kerrostalossa, koska kansianväliset tutkimukset niin osoittavat. Sitten kiellettäisiin uusien omakotitalojen ja rivitalojen rakentaminen. Huhhuh...
Ei, vaan kiellettäisiin kerrostalot ( parsinavatat) ja määrättäisiin kaikki ok- taloihin(pihatto) ja lehmänä mieluummin teurastamoon kuin vuosiksi samoille sorkansijoille sementin päälle, tilaa askel eteen ja toinen taakse, eikä kylkeäänkään pääse nuolemaan jos kutittaa. Olen käynyt sekä parsinavetoissa että pihatossakin.
- Nähtyä
käykääkattomassa kirjoitti:
Ei, vaan kiellettäisiin kerrostalot ( parsinavatat) ja määrättäisiin kaikki ok- taloihin(pihatto) ja lehmänä mieluummin teurastamoon kuin vuosiksi samoille sorkansijoille sementin päälle, tilaa askel eteen ja toinen taakse, eikä kylkeäänkään pääse nuolemaan jos kutittaa. Olen käynyt sekä parsinavetoissa että pihatossakin.
Eipä kaikki ihmiset haluaisi asumaan ok-taloihin, koska on paljon kaikkea ylimääräistä työtä verrattuna kerrostaloon. Parsinavetoista eläimet pääsevät moniksi kuukausiksi kesäisin laitumille ja talvisinkin ulkoilemaan. Ei siis vuosiksi samoille sorkansijoille, kylkeäkin pääsee nuolemaan ja jopa loikoilemaan leveästi. Lehmät kävelevät omille paikoilleen - ei ainakaan lehmien mielestä ole huono asia asua parsinavetassa. Eläimet saavat olla turvassa, mikä ei oikein onnistu pihatoissa. Miksi mielestäsi hyviä eläinaineksia pitäisi laittaa teurastamoon, kun eläimillä olisi todella hyvät olot parsinavetassa. Kyllä mielestäni Suomessa tulisi jatkossakin suosia pieniä tiloja - pieni on kaunista.
- de_facto
Nähtyä kirjoitti:
Eipä kaikki ihmiset haluaisi asumaan ok-taloihin, koska on paljon kaikkea ylimääräistä työtä verrattuna kerrostaloon. Parsinavetoista eläimet pääsevät moniksi kuukausiksi kesäisin laitumille ja talvisinkin ulkoilemaan. Ei siis vuosiksi samoille sorkansijoille, kylkeäkin pääsee nuolemaan ja jopa loikoilemaan leveästi. Lehmät kävelevät omille paikoilleen - ei ainakaan lehmien mielestä ole huono asia asua parsinavetassa. Eläimet saavat olla turvassa, mikä ei oikein onnistu pihatoissa. Miksi mielestäsi hyviä eläinaineksia pitäisi laittaa teurastamoon, kun eläimillä olisi todella hyvät olot parsinavetassa. Kyllä mielestäni Suomessa tulisi jatkossakin suosia pieniä tiloja - pieni on kaunista.
"ei ainakaan lehmien mielestä ole huono asia asua parsinavetassa."
Oletko haastatellut lehmiä, ja kysellyt aiheesta? Oliko sinulla tulkki, vai osaatko puhua lehmää?
Missä sinä olet nähnyt parsinavetan lehmiä talvella ulkoilemassa? Olen liikkunut laidunkauden ulkopuolella maaseudulla yleensä ja myös karjatiloilla. En muista kertaakaan nähneeni parsinavetan lehmiä syys-lokakuun jälkeen ulkona. En edes merkkejä tästä. Edes lapsuudessani, luontaisemman eläintenpidon aikaan, lehmiä ei talvella ulos päästetty. Ja silloinhan ei muita ollutkaan kuin parsinavetoita.
Ongelmahan on nykyisin juuri siinä, kuten nimimerkki "Nähtyä" totesi, että lehmät seisovat samoilla sijoilla parteen laittamisesta teurastamoon lähtöön asti. Eli lehmät eivät pääse nykyisin ulos edes kesäisin.
Lehmien kytkyimet ovat niin lyhyet, ettei niissä paljon itseään nuolla, eikä askelia oteta. Eikä sitä tilaa siihen loikoiluun ole. Päinvastoin. Siksi vedinpolkemat on yleisimpiä lehmien vammoja parsinavetoissa.
Monissa navetoissa on edelleen käytössä "länkikytkyimet", joissa liikuntamahdollisuudet ovat kaikkein heikoimmat ja vedinpolkemia syntyy eniten.
Tämän lisäksi monilla tiloilla on navetoita, joiden parret on edelleen mitoitettu rakentamisajan lehmäkokojen mukaan. Jo pelkästään tämän vuosituhannen aikana lehmien koko on kuitenkin kasvanut. Näissä 70-80 -lukujen navetoissa parren pituus on auttamatta liian lyhyt. Joissakin navetoissa mitoitus on suomenkarjan koon mukaan, vaikka suomenkarjaa ei tilalla ole ollut kymmeniin vuosiin. Tällaisissa navetoissa lehmät seisovat suuren osan ajasta niin, että takajalat ovat lantakourussa. Ja niiden maatessa utareet ovat lantakourun reunalla.
Lehmien olot Suomen parsinavetoissa eivät siis ole läheskään niin auvoiset kuin viestissäsi kuvailit! Heräsikin kysymys, että oletko käynyt navetassa lainkaan, vai oliko kaikki unennäköä lehmien "haastatteluista" lähtien? - Nähtyä
de_facto kirjoitti:
"ei ainakaan lehmien mielestä ole huono asia asua parsinavetassa."
Oletko haastatellut lehmiä, ja kysellyt aiheesta? Oliko sinulla tulkki, vai osaatko puhua lehmää?
Missä sinä olet nähnyt parsinavetan lehmiä talvella ulkoilemassa? Olen liikkunut laidunkauden ulkopuolella maaseudulla yleensä ja myös karjatiloilla. En muista kertaakaan nähneeni parsinavetan lehmiä syys-lokakuun jälkeen ulkona. En edes merkkejä tästä. Edes lapsuudessani, luontaisemman eläintenpidon aikaan, lehmiä ei talvella ulos päästetty. Ja silloinhan ei muita ollutkaan kuin parsinavetoita.
Ongelmahan on nykyisin juuri siinä, kuten nimimerkki "Nähtyä" totesi, että lehmät seisovat samoilla sijoilla parteen laittamisesta teurastamoon lähtöön asti. Eli lehmät eivät pääse nykyisin ulos edes kesäisin.
Lehmien kytkyimet ovat niin lyhyet, ettei niissä paljon itseään nuolla, eikä askelia oteta. Eikä sitä tilaa siihen loikoiluun ole. Päinvastoin. Siksi vedinpolkemat on yleisimpiä lehmien vammoja parsinavetoissa.
Monissa navetoissa on edelleen käytössä "länkikytkyimet", joissa liikuntamahdollisuudet ovat kaikkein heikoimmat ja vedinpolkemia syntyy eniten.
Tämän lisäksi monilla tiloilla on navetoita, joiden parret on edelleen mitoitettu rakentamisajan lehmäkokojen mukaan. Jo pelkästään tämän vuosituhannen aikana lehmien koko on kuitenkin kasvanut. Näissä 70-80 -lukujen navetoissa parren pituus on auttamatta liian lyhyt. Joissakin navetoissa mitoitus on suomenkarjan koon mukaan, vaikka suomenkarjaa ei tilalla ole ollut kymmeniin vuosiin. Tällaisissa navetoissa lehmät seisovat suuren osan ajasta niin, että takajalat ovat lantakourussa. Ja niiden maatessa utareet ovat lantakourun reunalla.
Lehmien olot Suomen parsinavetoissa eivät siis ole läheskään niin auvoiset kuin viestissäsi kuvailit! Heräsikin kysymys, että oletko käynyt navetassa lainkaan, vai oliko kaikki unennäköä lehmien "haastatteluista" lähtien?Voi voi sinua, kyllä uskon omia silmiäni enemmän kuin sinun sanomisiasi. Ei ennen vanhaan ole sauvakäveltykään -nykyisin se on todella suosittua. Aika etenee ja tavat muuttuvat. Siitä osoituksena myös talvijaloittelu. Katso itsekin facesta Avoin kuvapäiväkirja maaseudun tuottajilta. Sieltä näet lehmiä laitumilla ja talvisinkin ne kirmailevat jaloittelutarhassa. Ajat ja tavat muuttuvat eskoseni. Onhan se jo töidenkin kannalta hyvä, kun työt vähenevät siltä osin kun eläimet ovat ulkona. Eläimet kulkevat kiitettävästi perässä, koska ne luottavat hoitajaansa. Navetoihin tehdään remontteja ja siten sekä ihmisille että eläimille olot paranevat.
Olen todellakin käynyt monissa parsinavetoissa ja lapsetkin ovat viihtyneet kun ovat saaneet rapsutella kesyjä eläimiä. Sinulla on varmaan muistikuvia 50-luvulla rakennetuista parsinavetoitsa. Näkemissäni parsinavetoissa eläimet tosiaankin pääsevät loikoilelmaan tosi mukavasti. Navetassa oli eläimillä sellainen kiinnitys, että oli tosiaankin hyvät oltavat. Siinä oli tosi hyvä hoitaa eläimiä ihmisläheisesti. Radiosta tuli ihanaa musiikkia - kyllä siellä viihtyy sekä ihmiset että eläimet.
Sorkkien ajovälitulehdukset ovat pihattojen ongelma ja tietenkin erilaiset tapaturmat ja aggressiiviset tulehdukset.
Sekä pihatoissa ja parsinavetoissa on sekä hyviä että huonoja puolia.
En ole haastatellut lehmiä, mutta lehmien katse kertoo niiden hyvinvoinnista. Oletko koskaan kuullut puhuttavan karjasilmästä. Sellainen on hyvä olla.... - Ajattelij
de_facto kirjoitti:
"ei ainakaan lehmien mielestä ole huono asia asua parsinavetassa."
Oletko haastatellut lehmiä, ja kysellyt aiheesta? Oliko sinulla tulkki, vai osaatko puhua lehmää?
Missä sinä olet nähnyt parsinavetan lehmiä talvella ulkoilemassa? Olen liikkunut laidunkauden ulkopuolella maaseudulla yleensä ja myös karjatiloilla. En muista kertaakaan nähneeni parsinavetan lehmiä syys-lokakuun jälkeen ulkona. En edes merkkejä tästä. Edes lapsuudessani, luontaisemman eläintenpidon aikaan, lehmiä ei talvella ulos päästetty. Ja silloinhan ei muita ollutkaan kuin parsinavetoita.
Ongelmahan on nykyisin juuri siinä, kuten nimimerkki "Nähtyä" totesi, että lehmät seisovat samoilla sijoilla parteen laittamisesta teurastamoon lähtöön asti. Eli lehmät eivät pääse nykyisin ulos edes kesäisin.
Lehmien kytkyimet ovat niin lyhyet, ettei niissä paljon itseään nuolla, eikä askelia oteta. Eikä sitä tilaa siihen loikoiluun ole. Päinvastoin. Siksi vedinpolkemat on yleisimpiä lehmien vammoja parsinavetoissa.
Monissa navetoissa on edelleen käytössä "länkikytkyimet", joissa liikuntamahdollisuudet ovat kaikkein heikoimmat ja vedinpolkemia syntyy eniten.
Tämän lisäksi monilla tiloilla on navetoita, joiden parret on edelleen mitoitettu rakentamisajan lehmäkokojen mukaan. Jo pelkästään tämän vuosituhannen aikana lehmien koko on kuitenkin kasvanut. Näissä 70-80 -lukujen navetoissa parren pituus on auttamatta liian lyhyt. Joissakin navetoissa mitoitus on suomenkarjan koon mukaan, vaikka suomenkarjaa ei tilalla ole ollut kymmeniin vuosiin. Tällaisissa navetoissa lehmät seisovat suuren osan ajasta niin, että takajalat ovat lantakourussa. Ja niiden maatessa utareet ovat lantakourun reunalla.
Lehmien olot Suomen parsinavetoissa eivät siis ole läheskään niin auvoiset kuin viestissäsi kuvailit! Heräsikin kysymys, että oletko käynyt navetassa lainkaan, vai oliko kaikki unennäköä lehmien "haastatteluista" lähtien?Nykyisin lantakourujen päälle laitetaan ritilät, joten lisää tilaa tulee. Isotkin lehmät mahtuvat hyvin lokoilemaan. Ei siis tarvitse seisoa lantakourussa. Siinä sitten voi naapurialehmää nuoleskella korvasta tai vaikkapa suukotella. Kaiilla on hyvä olla.
- Kiusatut
käykääkattomassa kirjoitti:
10 lehmää parressa, aikamoinen paskanmättö, tarttee siis olla lietelanta, eli ei kuivikkeita. ja enpä ole käytännössä nähnyt talvella YHTÄKÄÄN lehmää ulkona, eikä niiden navetanedustojen aidoissa ole edes sorkanjälkiä, joten höphöpö, koko talviulkoilu! Iso vapaa pihatto jossa robottilypsäjä, siinä karjatalouden tulevaisuus. Ja onko lehmä sen onnellisempi, vaikka emäntä sitä nimeltä puhuttais pari kertaa päivässä ja ja joskus harjalla selkää sipais, kun toisaalla saisi kavereittensa kanssa löntystellä sadan tai viidensadan neliön alueella ja käydä automaattiharjalla silloin kun kutitta. Ja turha puhua kiusaamisesta. Eläinten maailmaan kuuluu että alempi tönäistään sivuun jun ylempi menee edellä, (niin myös ihmisten joukossa) eläimet eivät vaan ala jallittaa jotain yksilöä vaan tilanne loppuu väistöön
Onko mukavaa, että eläin tönäistään jatkuvasti sivuun kun ylempi menee edellä. Kouluissakaan ei suvaita koulukiusaamista eikä myöskään työpaikoilla suvaita kiusaamista. Ei kukaan nauttisi siitä, että tönitään jatkuvasti eikä pääsisi syömään milloin haluaa.
- Nähtyä
de_facto kirjoitti:
"ei ainakaan lehmien mielestä ole huono asia asua parsinavetassa."
Oletko haastatellut lehmiä, ja kysellyt aiheesta? Oliko sinulla tulkki, vai osaatko puhua lehmää?
Missä sinä olet nähnyt parsinavetan lehmiä talvella ulkoilemassa? Olen liikkunut laidunkauden ulkopuolella maaseudulla yleensä ja myös karjatiloilla. En muista kertaakaan nähneeni parsinavetan lehmiä syys-lokakuun jälkeen ulkona. En edes merkkejä tästä. Edes lapsuudessani, luontaisemman eläintenpidon aikaan, lehmiä ei talvella ulos päästetty. Ja silloinhan ei muita ollutkaan kuin parsinavetoita.
Ongelmahan on nykyisin juuri siinä, kuten nimimerkki "Nähtyä" totesi, että lehmät seisovat samoilla sijoilla parteen laittamisesta teurastamoon lähtöön asti. Eli lehmät eivät pääse nykyisin ulos edes kesäisin.
Lehmien kytkyimet ovat niin lyhyet, ettei niissä paljon itseään nuolla, eikä askelia oteta. Eikä sitä tilaa siihen loikoiluun ole. Päinvastoin. Siksi vedinpolkemat on yleisimpiä lehmien vammoja parsinavetoissa.
Monissa navetoissa on edelleen käytössä "länkikytkyimet", joissa liikuntamahdollisuudet ovat kaikkein heikoimmat ja vedinpolkemia syntyy eniten.
Tämän lisäksi monilla tiloilla on navetoita, joiden parret on edelleen mitoitettu rakentamisajan lehmäkokojen mukaan. Jo pelkästään tämän vuosituhannen aikana lehmien koko on kuitenkin kasvanut. Näissä 70-80 -lukujen navetoissa parren pituus on auttamatta liian lyhyt. Joissakin navetoissa mitoitus on suomenkarjan koon mukaan, vaikka suomenkarjaa ei tilalla ole ollut kymmeniin vuosiin. Tällaisissa navetoissa lehmät seisovat suuren osan ajasta niin, että takajalat ovat lantakourussa. Ja niiden maatessa utareet ovat lantakourun reunalla.
Lehmien olot Suomen parsinavetoissa eivät siis ole läheskään niin auvoiset kuin viestissäsi kuvailit! Heräsikin kysymys, että oletko käynyt navetassa lainkaan, vai oliko kaikki unennäköä lehmien "haastatteluista" lähtien?En todellakaan ole väittänyt, että lehmät ovat samoilla sijoilla parressa teurastamoon saakka. Ei todellakaan, koska lehmät ja hiehot ovat koko kesän laitumilla ja talvijaloittelu on lisääntynyt. Sorkat pysyvät terveinä.
- Ajattelij
käykääkattomassa kirjoitti:
10 lehmää parressa, aikamoinen paskanmättö, tarttee siis olla lietelanta, eli ei kuivikkeita. ja enpä ole käytännössä nähnyt talvella YHTÄKÄÄN lehmää ulkona, eikä niiden navetanedustojen aidoissa ole edes sorkanjälkiä, joten höphöpö, koko talviulkoilu! Iso vapaa pihatto jossa robottilypsäjä, siinä karjatalouden tulevaisuus. Ja onko lehmä sen onnellisempi, vaikka emäntä sitä nimeltä puhuttais pari kertaa päivässä ja ja joskus harjalla selkää sipais, kun toisaalla saisi kavereittensa kanssa löntystellä sadan tai viidensadan neliön alueella ja käydä automaattiharjalla silloin kun kutitta. Ja turha puhua kiusaamisesta. Eläinten maailmaan kuuluu että alempi tönäistään sivuun jun ylempi menee edellä, (niin myös ihmisten joukossa) eläimet eivät vaan ala jallittaa jotain yksilöä vaan tilanne loppuu väistöön
Kun lehmiä puhutellaan nimeltä, niin eläinten liikuttaminen paikasta toiseen sujuu hyvin. Eläimet luottavat hoitajiinsa.
- Ajattelun_taso
Ihan niin kuin eläimetkin keskenään, puhuttelevat toisiaan nimellä.
- Kesäidylli
Ajattelun_taso kirjoitti:
Ihan niin kuin eläimetkin keskenään, puhuttelevat toisiaan nimellä.
Ilmeisesti nuo meidän kissatkin puhuttelevat toisiaan nimeltä, kun mekin puhuttelemme kissojamme nimeltään.
- Nähtyä
de_facto kirjoitti:
"ei ainakaan lehmien mielestä ole huono asia asua parsinavetassa."
Oletko haastatellut lehmiä, ja kysellyt aiheesta? Oliko sinulla tulkki, vai osaatko puhua lehmää?
Missä sinä olet nähnyt parsinavetan lehmiä talvella ulkoilemassa? Olen liikkunut laidunkauden ulkopuolella maaseudulla yleensä ja myös karjatiloilla. En muista kertaakaan nähneeni parsinavetan lehmiä syys-lokakuun jälkeen ulkona. En edes merkkejä tästä. Edes lapsuudessani, luontaisemman eläintenpidon aikaan, lehmiä ei talvella ulos päästetty. Ja silloinhan ei muita ollutkaan kuin parsinavetoita.
Ongelmahan on nykyisin juuri siinä, kuten nimimerkki "Nähtyä" totesi, että lehmät seisovat samoilla sijoilla parteen laittamisesta teurastamoon lähtöön asti. Eli lehmät eivät pääse nykyisin ulos edes kesäisin.
Lehmien kytkyimet ovat niin lyhyet, ettei niissä paljon itseään nuolla, eikä askelia oteta. Eikä sitä tilaa siihen loikoiluun ole. Päinvastoin. Siksi vedinpolkemat on yleisimpiä lehmien vammoja parsinavetoissa.
Monissa navetoissa on edelleen käytössä "länkikytkyimet", joissa liikuntamahdollisuudet ovat kaikkein heikoimmat ja vedinpolkemia syntyy eniten.
Tämän lisäksi monilla tiloilla on navetoita, joiden parret on edelleen mitoitettu rakentamisajan lehmäkokojen mukaan. Jo pelkästään tämän vuosituhannen aikana lehmien koko on kuitenkin kasvanut. Näissä 70-80 -lukujen navetoissa parren pituus on auttamatta liian lyhyt. Joissakin navetoissa mitoitus on suomenkarjan koon mukaan, vaikka suomenkarjaa ei tilalla ole ollut kymmeniin vuosiin. Tällaisissa navetoissa lehmät seisovat suuren osan ajasta niin, että takajalat ovat lantakourussa. Ja niiden maatessa utareet ovat lantakourun reunalla.
Lehmien olot Suomen parsinavetoissa eivät siis ole läheskään niin auvoiset kuin viestissäsi kuvailit! Heräsikin kysymys, että oletko käynyt navetassa lainkaan, vai oliko kaikki unennäköä lehmien "haastatteluista" lähtien?Käymissäni parsinavetoissa on todellakin hyvät oltavat. Ilmeisesti sinä olet käynyt 30-luvun navetoissa ja mielessäsi liikkuvat mieliukuvat tosistosivanhoista navetoista. Nykyaikaiset parsinavetat ovat hyviä niin eläimille kuin hoitajillekin. Monille nämä parsinavetat ovat lähellä sydäntä, koska niissä on inhimillisempää hoitoa. Itsekin olen ihastunut parsinavetoihin, koska olen eläinrakas ja toivon, että eläimet saisi eläintä kohden paljon ihmisläheistä hoitoa ja jokainen on yksilö erilaisine tarpeineen.
- menneet.he.ovat
Mutta tähänhän te eläinsuojelijat yhdessä eu:n kanssa ajatte, kohti teollista kotieläntuotantoa. Kohta voidaan sanoa hyvästi perheviljelmille.
- dfgfghfjsdj
Suurtuotantotilojen kautta kasvissyöntiin. Lihansyönnistähän yritetään tehdä rikosta luontoa vastaan.
Eläinten 'suojelussa' unohdetaan nykyisin ihmisen suojelu, ja se tehdään aivan tarkoituksella. - de_facto
dfgfghfjsdj kirjoitti:
Suurtuotantotilojen kautta kasvissyöntiin. Lihansyönnistähän yritetään tehdä rikosta luontoa vastaan.
Eläinten 'suojelussa' unohdetaan nykyisin ihmisen suojelu, ja se tehdään aivan tarkoituksella.Kannattaisi perustella väitteet, muutoin jäävät pelkiksi puolivillaisiksi heitoiksi!
- Ihmisoikeuskysymys
Oikeus kasvattaa ja tuottaa ruokaa itselleen, perheelleen on ihmisoikeuskysymys.
- Ajattelij
Tuskin kukaan voi määrätä, että sinun pitää hoitaa vähintään x-määrä eläimiä ja sen vuoksi rakennuttaa miljoonanavetta. Pitää tulevaisuudessakin voida hoitaa 10 lehmää. Eläintenhoitajaa täytyy myös ajatella, eivät hoitajat jaksa hoitaa yksinään suurta eläinmäärää kymmeniä vuosia, jotta tuotantotila saataisiin maksetuksi.
- pientilallisen-jälkeinen
AHNEUS määrää, ei kai sitä ny kukaan ilman tukia, vaikkapa rakkaudesta eläimiin. Tai saattaa niitäkin jokunen löytyy ja heille nostan hattua korkeelle. Olen hyvin surullinen tuosta -60-70 lukujen touhusta, jolloin PIENTILALLINEN TAPETTIIN.
- Ajattelij
pientilallisen-jälkeinen kirjoitti:
AHNEUS määrää, ei kai sitä ny kukaan ilman tukia, vaikkapa rakkaudesta eläimiin. Tai saattaa niitäkin jokunen löytyy ja heille nostan hattua korkeelle. Olen hyvin surullinen tuosta -60-70 lukujen touhusta, jolloin PIENTILALLINEN TAPETTIIN.
Ahneuden kai pitäisi ottaa myös huomioon myös hoitajien jaksaminen. Hoitaja ei jaksa hoitaa hyvin suurta määrää eläimiä. Voidaanko yksinäiseltä henkilöltä siten kieltää lehmien, sonnien ym. tuotantoeläinten pito eli yrittäjyys kiellettäisiin yksinäisiltä henkilöiltä.
- Suunnitteilla
Hoitajista riippuu eläinten hyvinvointi eikä navettatyypistä. Jokaisella henkilöllä täytyy olla oikeus kasvattaa tuotantoeläimiä eikä kukaan voi määrätä eläinmäärää vaan henkilö itse harkitsee eläinmääränsä.
- de_facto
Kyllä paljon on kiinni myös navettatyypistä, jos navetta parsineen on suunniteltu ja rakennettu puoli metriä lyhyemmille lehmille kuin navetassa nyt on! Siinä ovat vaarassa sorkat ja takajalat muutoinkin, samoin vetimet. Eikä tee hyvää raskaalle eläimelle sekään, että joutuu suuren osan ajastaan seisomaan takapää 15-20 cm alempana.
- Suunnitteilla
de_facto kirjoitti:
Kyllä paljon on kiinni myös navettatyypistä, jos navetta parsineen on suunniteltu ja rakennettu puoli metriä lyhyemmille lehmille kuin navetassa nyt on! Siinä ovat vaarassa sorkat ja takajalat muutoinkin, samoin vetimet. Eikä tee hyvää raskaalle eläimelle sekään, että joutuu suuren osan ajastaan seisomaan takapää 15-20 cm alempana.
Laitumella olo ja talvijaloittelu tekevät hyvää sorkille. Eläinten ei tarvitse seisoa taakapää 15-20 cm alempana, koska on keksitty ritilät. Ne helpottavat myös eläinten kulkemista navetasta ulos, koska ei tarvitse hyppiä kurun yli. Hoitajista on kiinni eläinten hyvinvointi. Pihatoissa arat ja pehmolehmät voivat huonosti, koska ne pelkäävät lajitoveriensa puskemisia ja häiriköintiä.
- de_facto
Suunnitteilla kirjoitti:
Laitumella olo ja talvijaloittelu tekevät hyvää sorkille. Eläinten ei tarvitse seisoa taakapää 15-20 cm alempana, koska on keksitty ritilät. Ne helpottavat myös eläinten kulkemista navetasta ulos, koska ei tarvitse hyppiä kurun yli. Hoitajista on kiinni eläinten hyvinvointi. Pihatoissa arat ja pehmolehmät voivat huonosti, koska ne pelkäävät lajitoveriensa puskemisia ja häiriköintiä.
Jassoo! Oletko tutkinut kuinka monessa vanhassa navetassa on rakennettu uudet ritiläsysteemit, tai tullaan rakentamaan? Ja kun näissä systeemeissä lannanpoisto perustuu siihen, että lantakourut lykätään tyhjiksi, niin kuinka moni on valmis pelaamaan ritiläsulkeisia niitten ritilöitten kanssa? Olisi kiva kuulla arvio näistä!
- Suunnitteilla
de_facto kirjoitti:
Jassoo! Oletko tutkinut kuinka monessa vanhassa navetassa on rakennettu uudet ritiläsysteemit, tai tullaan rakentamaan? Ja kun näissä systeemeissä lannanpoisto perustuu siihen, että lantakourut lykätään tyhjiksi, niin kuinka moni on valmis pelaamaan ritiläsulkeisia niitten ritilöitten kanssa? Olisi kiva kuulla arvio näistä!
Vanhoihin navetoihin voi ostaa ritilät lantakourun päälle. Menet vain maatalouskauppaan ja ostat niin monta ritilää kuin haluat. Sinulla ei näköjään ole minkäänlaista tietoa ritilöistä. Ei tarvitse pelata mitään ritiläsulkeista, kun painat aloitusnappia niin lantakourut lähtevät tyhjentymään ja kun kourut ovat ryhjät niin painat lopetusnappia. Ei sen kummempaa.
- Kyntäjänpoika
Ja kenenkä rahoilla tämä "nappi"tyhjennys rakennetaan, te voisitte laittaa hatun kiertämään. Ei ole halpaa lystiä.
- Suunnitteilla
Kyntäjänpoika kirjoitti:
Ja kenenkä rahoilla tämä "nappi"tyhjennys rakennetaan, te voisitte laittaa hatun kiertämään. Ei ole halpaa lystiä.
Remontit maksavat, mutta halvemmaksi remontit tulevat kuin uuden navetan rakentaminen.
- Ajattele
Kyntäjänpoika kirjoitti:
Ja kenenkä rahoilla tämä "nappi"tyhjennys rakennetaan, te voisitte laittaa hatun kiertämään. Ei ole halpaa lystiä.
Ritilöitä voi ostaa yksi kerrallaan, jos niin haluaa. Investointi ei tunnu silloin niin suurelta. Jos on niin vanha navetta ettei ole sähköistä lannanpoistoa, niin eläimiä on ilmeisesti vain muutama. Silloin lannan työntäminenkään ei ole ylitsepääsemätön asia, vaikka olisitkin laittanut suuremmille lehmille ritilän lehmän kohdalle.
- Monenlaisia
On totta, että eläinten hyvinvointi riippuu hoitajista. Vaikka olisi pihatto, niin eläimet voivat voida huonosti. Sressaantuminen voi olla syynä ja kipeät sorkat.
- de_facto
Nimimerkki "Nähtyä" vastasi kirjoitukseeni: "Katso itsekin facesta Avoin kuvapäiväkirja maaseudun tuottajilta. Sieltä näet lehmiä laitumilla ja talvisinkin ne kirmailevat jaloittelutarhassa. Ajat ja tavat muuttuvat eskoseni. Onhan se jo töidenkin kannalta hyvä, kun työt vähenevät siltä osin kun eläimet ovat ulkona. Eläimet kulkevat kiitettävästi perässä, koska ne luottavat hoitajaansa. Navetoihin tehdään remontteja ja siten sekä ihmisille että eläimille olot paranevat. (...) Olen todellakin käynyt monissa parsinavetoissa ja lapsetkin ovat viihtyneet kun ovat saaneet rapsutella kesyjä eläimiä."<<
Ei eskonen tiedä, mutta eskonen menee ensitilassa Facesta katsomaan Avointa kuvapäiväkirjaa tuottajilta. Se on sitten niin kiva, että näkee sen tuottajan todellisuuden sillai vaan Facesta! Kuinka ne lehmät vasikoineen siellä kirmailevat laitumella apilankukka suupielessä ja isäntä tai emäntä toisella kädellä rapsuttaa ja toisella kädellä pitää päivänvarjoa, ettei se lehmärassu saa lämpöhalvausta, kun on vielä kahdeksannella kuulla raskaanakin. Ovatkin jo isäntä ja emäntä yhdessä miettineet, että sen vasikan nimeksi tulee Nätti. Sillä nättihän se tulee olemaan, totta kai. Viimevuotinen on Mussukka, kun se oli niin mussukka! Ja toissavuotinen Lutunen, koska se oli, arvaatte varmaan, niiiin lutunen!
Ja navetassa on tehty remppaa siihen malliin, että kaikki alkaa olla valmista. Nyt on IT-teknologia hyödynnetty viimesen päälle. Järjestelmä kerää ja tallentaa lehmäkohtaista dataa. Ja navetan tiedot saa koska tahansa vaikka olisi Mersun ratissa.
Koneellistaminen on helpottanut parin arkea merkittävästi. Emäntä onkin voinut tehdä enemmän mallin töitään ja isäntä mainoskuvauksia Valiolle.
Tämä se on sitä meidän arkea, toteavat isäntä ja emäntä yhdestä suusta!
>Nimimerkki "Suunnitteilla" vastasi kirjoitukseeni: "Vanhoihin navetoihin voi ostaa ritilät lantakourun päälle. Menet vain maatalouskauppaan ja ostat niin monta ritilää kuin haluat. Sinulla ei näköjään ole minkäänlaista tietoa ritilöistä. Ei tarvitse pelata mitään ritiläsulkeista, kun painat aloitusnappia niin lantakourut lähtevät tyhjentymään ja kun kourut ovat ryhjät niin painat lopetusnappia. Ei sen kummempaa."<<
Joo, ei minulla tosiaankaan ole mitään tietoa ritilöistä. Eikä juurikaan tietoa navetoista. Mutta tietääkseni kaikkiin navetoihin laitettiin silloin menneinä vuosikymmeninä semmoiset sähköiset lannanpoistojärjestelmät, jäätiin vaan odottamaan niitä ritilöitä siihen kourun päälle! Sitä nappia nyt siellä painelevat! ON OFF! On se vaan helppoo!
Ja kaikissa on koneellinen ilmanpoisto ja korvausilma lämmöntalteenottoineen. Juu ja joka toisessa on sellainen lietelantalan biokaasun talteenottojärjestelmä.
#"#"#"#
Sitten siihen toiseen todellisuuteen:
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/il-aliravitut-naudat-elivat-ulosteessa-kytkinlaitteita-kasvanut-sisalle-kaulaan/5878656
Vuosi ehdollista. Poikkeuksellista oli tuo eläintenpitokielto, sillä yleensähän tuottajille ei sitä tuomita. Onhan kuulemma kyse ihmisen elinkeinosta!- de_facto
Sitä vaan jäin miettimään, että kai tuo linkin isäntä oli sentään hoksannut hankkia ne ritilät niitten kourujen päälle!
- Ajattelij
de_facto kirjoitti:
Sitä vaan jäin miettimään, että kai tuo linkin isäntä oli sentään hoksannut hankkia ne ritilät niitten kourujen päälle!
Ihmisten voimavarat eivät riitä isojen karjojen hoitoon, vaan sekä hoitaja että eläimet voivat huonosti eli liikaa töitä ja liikaa velkoja, joita ei pysty lyhentämään ajoissa. Joka puolelta kiristetään ja lopulta tulee burnout. Miksi ihmisiä kannustetaan hankkimaan eläimiä yhä enemmän ja enemmän. Eikö pitäisi kannustaa pientilallisia,koska silloin hoitaja jaksaa hoitaa eläimet hyvin. Jokaista eläintä ajatellaan yksilönä eikä siten miten yleensä eläimet käyttäytyvät.
Kaltoinkohteluita löytyy valtavasti lemmikkien kohtelusta. Milloin lemmikkejä heitetään seinään tai pudotetaan parvekkeelta alas tai jopa eläviä lemmikkejä viedään roskikseen, jätetään kuumaan autoon jne. jne...... - Nähtyä
Navetoita ja hoitajia on niin monenlaisia. Toiset hoitajat ovat tarkkoja ja ajattelevat omaakin viihtyvyyttä navetassa. Pienissä navetoissa on aikaa eläimille ja tosiaankin eläimillä on nimet ja eläimet tietävät nimensä. Tämä on sinulle varmaan aivan utopistista, mutta totta on. Remontteja tosiaankin tehdään vanhoihin navetoihin ja hankitaan kaikenlaisia helpottavia työvälineitä ym. Etvoi väittää etteikö lehmiä harjailla päivittäin ja jutellaan eläimille. Sanonpa sinulle, että lehmien harjailu vähentää stressiä harjaajalta ja sekä eläimelle että hoitajalle tulee hyvä mieli. Kukaan ei ainakaan toistaiseksi kiellä viemästä eläimiä talvisin ulos jaloittelemaan. Käyväthän lemmikitkin ulkona tai ainakin pitäisi - riippuu omistajasta. Saattaahan olla ettei lemmikki pääse ulos ollenkaan. Hoitajia on siis monenlaisia ja hoitajista riippuu eläinten hyvinvointi.
- de_facto
Nähtyä kirjoitti:
Navetoita ja hoitajia on niin monenlaisia. Toiset hoitajat ovat tarkkoja ja ajattelevat omaakin viihtyvyyttä navetassa. Pienissä navetoissa on aikaa eläimille ja tosiaankin eläimillä on nimet ja eläimet tietävät nimensä. Tämä on sinulle varmaan aivan utopistista, mutta totta on. Remontteja tosiaankin tehdään vanhoihin navetoihin ja hankitaan kaikenlaisia helpottavia työvälineitä ym. Etvoi väittää etteikö lehmiä harjailla päivittäin ja jutellaan eläimille. Sanonpa sinulle, että lehmien harjailu vähentää stressiä harjaajalta ja sekä eläimelle että hoitajalle tulee hyvä mieli. Kukaan ei ainakaan toistaiseksi kiellä viemästä eläimiä talvisin ulos jaloittelemaan. Käyväthän lemmikitkin ulkona tai ainakin pitäisi - riippuu omistajasta. Saattaahan olla ettei lemmikki pääse ulos ollenkaan. Hoitajia on siis monenlaisia ja hoitajista riippuu eläinten hyvinvointi.
On ihan pakko kysyä, että mitkä ovat sinun tosiasialliset tietosi Suomen lihan- ja/tai maidontuottajien todellisuudesta? Onko sinulla minkäänlaisia kontakteja tähän asiaan? Siis muuta kuin fb:n Avoin kuvapäiväkirja, Valion ja Arlan mainokset sekä satunnainen rapsuttelukäynti jossain avoimien ovien -navetassa.
Kaikilla tarkkailukarjojen lehmillä pitää olla nimi. Siis käytännössä kaikki syntyvät vasikat on nimettävä viikon sisällä syntymästä. Vieläpä niin, että koko maassa kaikki vasikat nimetään samalla alkukirjaimella alkavalla nimellä, koko kyseisen vuoden ajan. Tänä vuonna nimen alkukirjain on N, ensi vuonna O jne. Nimen antaminen ei siis millään tavalla kuvaa sitä, miten hyvin sitä hoidetaan, ei myöskään se tunteeko lehmä nimensä vai ei.
Remontteja tehdään, mutta on varmaankin tuhat sellaista navettaa, joihin ei tehdä mitään remonttia eikä tulla koskaan enää tekemään.
Ei voi väittää, että "lehmiä harjailtaisiin päivittäin ja niille juteltaisiin", sillä ei ole minkäänlaista sapluunaa siitä millä tavalla tai tasolla eläimiä Suomessa hoidetaan. On karjoja, joiden hoito ja huolenpito on ihan liikuttavan korkeatasoista. Sitten on karjoja, joiden hoito on "ihan OK". Ja on karjoja, joiden omistajan/omistajien olisi pitänyt jättää karjanhoito jo sikseen. Ja sitten vielä ne jotka ovat näin tehneetkin, mutta "unohtaneet", että lehmät ovat edelleen navetassa!
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/il-aliravitut-naudat-elivat-ulosteessa-kytkinlaitteita-kasvanut-sisalle-kaulaan/5878656
Minulle on aivan turha puhua tai kirjoittaa eläinten hoidosta tai eläinsuojeluasioista holhoavaan tai alentuvaan sävyyn, sillä olen unohtanut asiasta enemmän kuin useimmat näille palstoille kirjoittavat ovat koskaan tietäneetkään! - Nähtyä
de_facto kirjoitti:
On ihan pakko kysyä, että mitkä ovat sinun tosiasialliset tietosi Suomen lihan- ja/tai maidontuottajien todellisuudesta? Onko sinulla minkäänlaisia kontakteja tähän asiaan? Siis muuta kuin fb:n Avoin kuvapäiväkirja, Valion ja Arlan mainokset sekä satunnainen rapsuttelukäynti jossain avoimien ovien -navetassa.
Kaikilla tarkkailukarjojen lehmillä pitää olla nimi. Siis käytännössä kaikki syntyvät vasikat on nimettävä viikon sisällä syntymästä. Vieläpä niin, että koko maassa kaikki vasikat nimetään samalla alkukirjaimella alkavalla nimellä, koko kyseisen vuoden ajan. Tänä vuonna nimen alkukirjain on N, ensi vuonna O jne. Nimen antaminen ei siis millään tavalla kuvaa sitä, miten hyvin sitä hoidetaan, ei myöskään se tunteeko lehmä nimensä vai ei.
Remontteja tehdään, mutta on varmaankin tuhat sellaista navettaa, joihin ei tehdä mitään remonttia eikä tulla koskaan enää tekemään.
Ei voi väittää, että "lehmiä harjailtaisiin päivittäin ja niille juteltaisiin", sillä ei ole minkäänlaista sapluunaa siitä millä tavalla tai tasolla eläimiä Suomessa hoidetaan. On karjoja, joiden hoito ja huolenpito on ihan liikuttavan korkeatasoista. Sitten on karjoja, joiden hoito on "ihan OK". Ja on karjoja, joiden omistajan/omistajien olisi pitänyt jättää karjanhoito jo sikseen. Ja sitten vielä ne jotka ovat näin tehneetkin, mutta "unohtaneet", että lehmät ovat edelleen navetassa!
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/il-aliravitut-naudat-elivat-ulosteessa-kytkinlaitteita-kasvanut-sisalle-kaulaan/5878656
Minulle on aivan turha puhua tai kirjoittaa eläinten hoidosta tai eläinsuojeluasioista holhoavaan tai alentuvaan sävyyn, sillä olen unohtanut asiasta enemmän kuin useimmat näille palstoille kirjoittavat ovat koskaan tietäneetkään!Totta, vasikoille annetaan nimi ja nimeltä puhutellaan vasikasta lehmään saakka. Siten eläin tuntee nimensä ja kuuntelee kun puhutellaan ja ihanasti karhealla kielellä nuoleskelevat jututtelijaa. Sanon vielä kerran että olen nähnyt monenlaisia navetoita ja monenlaisia hoitajia. Olenpa käynyt pihatossa, missä lehmät eivät antaneet rapsuttaa vaan ottivat nopeasti pakkia. Eräs tökki toista lajikaveriaan -eipä olisi ollut mukavaa olla se tönitty lehmä. Ressukkaa......
Olen koko ikäni ollut eläinten parissa ja kiinnostunut eläinten oloista. Luen paljon artikkeleita ja näen eläimen yksilönä enkä osana tiettyä eläinlajia. Kaikilla eläimillä on luonteensa - siis kaikki lehmät eivät ole samanlaisia luonteeltaan. Emmehän me ihmisetkään ole samanlaisia luonteeltamme.
Ostan aina suomalaisia maito- ja lihatuotteita, koska Suomessa on hyvä hoito tuotantoeläimillä. Tosin on näitä loppuunpalaneita ihmisiä jotka eivät jaksa hoitaa suurta määrää eläimiä, mutta niin on loppuunpalaneita lemmikkien omistajia. Siksi olenkin iloinen, että on nuoria, jotka haluavat pienen karjan itselleen. Nostan heille hattua. - Kyse
de_facto kirjoitti:
On ihan pakko kysyä, että mitkä ovat sinun tosiasialliset tietosi Suomen lihan- ja/tai maidontuottajien todellisuudesta? Onko sinulla minkäänlaisia kontakteja tähän asiaan? Siis muuta kuin fb:n Avoin kuvapäiväkirja, Valion ja Arlan mainokset sekä satunnainen rapsuttelukäynti jossain avoimien ovien -navetassa.
Kaikilla tarkkailukarjojen lehmillä pitää olla nimi. Siis käytännössä kaikki syntyvät vasikat on nimettävä viikon sisällä syntymästä. Vieläpä niin, että koko maassa kaikki vasikat nimetään samalla alkukirjaimella alkavalla nimellä, koko kyseisen vuoden ajan. Tänä vuonna nimen alkukirjain on N, ensi vuonna O jne. Nimen antaminen ei siis millään tavalla kuvaa sitä, miten hyvin sitä hoidetaan, ei myöskään se tunteeko lehmä nimensä vai ei.
Remontteja tehdään, mutta on varmaankin tuhat sellaista navettaa, joihin ei tehdä mitään remonttia eikä tulla koskaan enää tekemään.
Ei voi väittää, että "lehmiä harjailtaisiin päivittäin ja niille juteltaisiin", sillä ei ole minkäänlaista sapluunaa siitä millä tavalla tai tasolla eläimiä Suomessa hoidetaan. On karjoja, joiden hoito ja huolenpito on ihan liikuttavan korkeatasoista. Sitten on karjoja, joiden hoito on "ihan OK". Ja on karjoja, joiden omistajan/omistajien olisi pitänyt jättää karjanhoito jo sikseen. Ja sitten vielä ne jotka ovat näin tehneetkin, mutta "unohtaneet", että lehmät ovat edelleen navetassa!
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/il-aliravitut-naudat-elivat-ulosteessa-kytkinlaitteita-kasvanut-sisalle-kaulaan/5878656
Minulle on aivan turha puhua tai kirjoittaa eläinten hoidosta tai eläinsuojeluasioista holhoavaan tai alentuvaan sävyyn, sillä olen unohtanut asiasta enemmän kuin useimmat näille palstoille kirjoittavat ovat koskaan tietäneetkään!Kyllähän navetoihin suunnitellaan erilaisia parannuksia. On ihan pakko kysyä, oletko käynyt tällaisessa remontoidussa parsinavetassa ja todennut sen hyväksi niin eläimille kuin hoitajillekin. Oletko käynyt parsinavetassa, missä eläimillä on hyvä olla?
- Nähtyä
de_facto kirjoitti:
On ihan pakko kysyä, että mitkä ovat sinun tosiasialliset tietosi Suomen lihan- ja/tai maidontuottajien todellisuudesta? Onko sinulla minkäänlaisia kontakteja tähän asiaan? Siis muuta kuin fb:n Avoin kuvapäiväkirja, Valion ja Arlan mainokset sekä satunnainen rapsuttelukäynti jossain avoimien ovien -navetassa.
Kaikilla tarkkailukarjojen lehmillä pitää olla nimi. Siis käytännössä kaikki syntyvät vasikat on nimettävä viikon sisällä syntymästä. Vieläpä niin, että koko maassa kaikki vasikat nimetään samalla alkukirjaimella alkavalla nimellä, koko kyseisen vuoden ajan. Tänä vuonna nimen alkukirjain on N, ensi vuonna O jne. Nimen antaminen ei siis millään tavalla kuvaa sitä, miten hyvin sitä hoidetaan, ei myöskään se tunteeko lehmä nimensä vai ei.
Remontteja tehdään, mutta on varmaankin tuhat sellaista navettaa, joihin ei tehdä mitään remonttia eikä tulla koskaan enää tekemään.
Ei voi väittää, että "lehmiä harjailtaisiin päivittäin ja niille juteltaisiin", sillä ei ole minkäänlaista sapluunaa siitä millä tavalla tai tasolla eläimiä Suomessa hoidetaan. On karjoja, joiden hoito ja huolenpito on ihan liikuttavan korkeatasoista. Sitten on karjoja, joiden hoito on "ihan OK". Ja on karjoja, joiden omistajan/omistajien olisi pitänyt jättää karjanhoito jo sikseen. Ja sitten vielä ne jotka ovat näin tehneetkin, mutta "unohtaneet", että lehmät ovat edelleen navetassa!
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/il-aliravitut-naudat-elivat-ulosteessa-kytkinlaitteita-kasvanut-sisalle-kaulaan/5878656
Minulle on aivan turha puhua tai kirjoittaa eläinten hoidosta tai eläinsuojeluasioista holhoavaan tai alentuvaan sävyyn, sillä olen unohtanut asiasta enemmän kuin useimmat näille palstoille kirjoittavat ovat koskaan tietäneetkään!En kirjoita sinulle alentavaan tai holhoavaan sävyyn vaan haluan tuoda esille tietoa näkemistäni tiloista, eläimistä ja hoitajista. Suurin osa suomalaisita tiloista hoitaa tuotantoeläimensä hyvin.
- de_facto
Nähtyä kirjoitti:
En kirjoita sinulle alentavaan tai holhoavaan sävyyn vaan haluan tuoda esille tietoa näkemistäni tiloista, eläimistä ja hoitajista. Suurin osa suomalaisita tiloista hoitaa tuotantoeläimensä hyvin.
Se oli kylläkin "alentuvaan sävyyn". Tapa jolla puhutaan ihmiselle, jonka ymmärryskykyä epäillään.
-"Voi voi sinua, kyllä uskon omia silmiäni enemmän kuin sinun sanomisiasi. Ei ennen vanhaan ole sauvakäveltykään -nykyisin se on todella suosittua. Aika etenee ja tavat muuttuvat.""
- "Ajat ja tavat muuttuvat eskoseni."
Muutoinkin kirjoittamistavastasi paistaa läpi "puhu sinä vaan, minä pitelen hevosta" -ajattelu. - Nähtyä
de_facto kirjoitti:
Se oli kylläkin "alentuvaan sävyyn". Tapa jolla puhutaan ihmiselle, jonka ymmärryskykyä epäillään.
-"Voi voi sinua, kyllä uskon omia silmiäni enemmän kuin sinun sanomisiasi. Ei ennen vanhaan ole sauvakäveltykään -nykyisin se on todella suosittua. Aika etenee ja tavat muuttuvat.""
- "Ajat ja tavat muuttuvat eskoseni."
Muutoinkin kirjoittamistavastasi paistaa läpi "puhu sinä vaan, minä pitelen hevosta" -ajattelu.Ihmisille yritetään antaa oikeanlaista tietoa tuotantoeläimistä ja niiden oloista suomalaisilla maatiloilla. Omistajistakin pitäisi huolehtia, etteivät tuotantoeläinten omistajat väsy työtaakkoineen ja velkoineen tilan pyörittämisessä.
Nostan hattua niille nuorille, jotka aloittavat yrittäjänä olemisen pienellä karjamäärällä ja halutessaan voivat kasvattaa eläinten lukumäärää. Työtä riittää ja saa olla toiveammatissa. Se on tärkeää nuorille.
Mahtavaa olla lomalla..... - usdfusdf-aka-asdfasdf
Kyse kirjoitti:
Kyllähän navetoihin suunnitellaan erilaisia parannuksia. On ihan pakko kysyä, oletko käynyt tällaisessa remontoidussa parsinavetassa ja todennut sen hyväksi niin eläimille kuin hoitajillekin. Oletko käynyt parsinavetassa, missä eläimillä on hyvä olla?
olen.
- usdfusdf-aka-asdfasdf
de_facto kirjoitti:
Se oli kylläkin "alentuvaan sävyyn". Tapa jolla puhutaan ihmiselle, jonka ymmärryskykyä epäillään.
-"Voi voi sinua, kyllä uskon omia silmiäni enemmän kuin sinun sanomisiasi. Ei ennen vanhaan ole sauvakäveltykään -nykyisin se on todella suosittua. Aika etenee ja tavat muuttuvat.""
- "Ajat ja tavat muuttuvat eskoseni."
Muutoinkin kirjoittamistavastasi paistaa läpi "puhu sinä vaan, minä pitelen hevosta" -ajattelu.voi se vihernarsistinen ajattelu loppuakin,ajat muuttuvat eskoseni.rehujen puputtaminen on vain muotioikku.
- fkfjhfhfdhd
usdfusdf-aka-asdfasdf kirjoitti:
voi se vihernarsistinen ajattelu loppuakin,ajat muuttuvat eskoseni.rehujen puputtaminen on vain muotioikku.
Tuo vaatimaton navetta vain tänäpäivänä aika uhrautumista kun kuitenkin ollaan jo tietoisia tämänpäivän systeemeistä ja jokin 30-luvun työlaitos navetta joita karjakoilla pyöritettiin voi olla jo hiukan kova paikka kaikessa Aatamin aikaisuudestaan ja riltilät kumastuttaa kun kuivikkeet pitäisi saada sontakouruun.
Idylli aikoina oli vielä kanoja vasikoiden yhteydessä ja hiukan tuppasivat kuolemaan sitten ennenaikojaan mutta elikot sitten tutuilta ja naapureilta eikä ihan mitään satatonnareita ollut. - Näinkin
fkfjhfhfdhd kirjoitti:
Tuo vaatimaton navetta vain tänäpäivänä aika uhrautumista kun kuitenkin ollaan jo tietoisia tämänpäivän systeemeistä ja jokin 30-luvun työlaitos navetta joita karjakoilla pyöritettiin voi olla jo hiukan kova paikka kaikessa Aatamin aikaisuudestaan ja riltilät kumastuttaa kun kuivikkeet pitäisi saada sontakouruun.
Idylli aikoina oli vielä kanoja vasikoiden yhteydessä ja hiukan tuppasivat kuolemaan sitten ennenaikojaan mutta elikot sitten tutuilta ja naapureilta eikä ihan mitään satatonnareita ollut.Tuskinpaon enää 30-luvun navetoita käytössä. Ritilät ovat oiva tapa saada lisäpituutta parteen. Sontakouruun ei tule kuivikkeita vaan parteen.
- Ajattelij
fkfjhfhfdhd kirjoitti:
Tuo vaatimaton navetta vain tänäpäivänä aika uhrautumista kun kuitenkin ollaan jo tietoisia tämänpäivän systeemeistä ja jokin 30-luvun työlaitos navetta joita karjakoilla pyöritettiin voi olla jo hiukan kova paikka kaikessa Aatamin aikaisuudestaan ja riltilät kumastuttaa kun kuivikkeet pitäisi saada sontakouruun.
Idylli aikoina oli vielä kanoja vasikoiden yhteydessä ja hiukan tuppasivat kuolemaan sitten ennenaikojaan mutta elikot sitten tutuilta ja naapureilta eikä ihan mitään satatonnareita ollut.Satatonnariksi tuleminen edellyttää hyvää onnea ja korkeatasoista ammattitaitoa.
- Harmistunut
Kun on pieni eläinmäärä, 10-15 lehmää, niin tilallisella on aikaa seurata jokaisen eläimen hyvinvointia ja mahdolliset ärhäkkäät taudit pystyy pitämään hyvin kurissa. Siten antibiootteja tarvitaan vähän. Antibioottien käyttö maailmalla on suurta ja syynä on isot tilat.
- Vapau
Varmaan navetoissa, missä eläimet kulkevat vapaana, tauditkin tarttuvat herkästi eläimestä toiseen. Sorkkataudit ja utaretulehdukset tulevat ensimmäisenä mieleen. Vapaus tulee kalliiksi - luulisin.
- usdfusdf-aka-asdfasdf
Vapau kirjoitti:
Varmaan navetoissa, missä eläimet kulkevat vapaana, tauditkin tarttuvat herkästi eläimestä toiseen. Sorkkataudit ja utaretulehdukset tulevat ensimmäisenä mieleen. Vapaus tulee kalliiksi - luulisin.
ja jos ei muuten niin vihernarsistit öisillä reissuillaan saavt ainakin ne taudit leviämään.
- Näinhän
usdfusdf-aka-asdfasdf kirjoitti:
ja jos ei muuten niin vihernarsistit öisillä reissuillaan saavt ainakin ne taudit leviämään.
Olen kuullut, että antibioottihoidossa saattaa olla jopa kymmenen lehmää yhtäaikaa. Tulee tosiaan kalliiksi tuottajille ja Suomessakin tulee antibioottien käyttö lisääntymään ellei tehdä jotain asian hyväksi.
Suuret tilat ovat suurissa vaikeuksissa ja eipä kohta enää 2 robotin navetoitakaan avusteta, koska nekään eivät kannata.
Vanha sanonta että ei ne suuret tulot vaan pienet menot on hyvä muistaa. - Toin
Sehän on selvää, että mitä enemmän eläimiä on vapaana, niin tartuntariski on suuri eläimeltä toiselle. Pitäisikin olla pieniä karjoja, joissa voitaisiin hyvin estää tartuntojen leviäminen.
- de_facto
usdfusdf-aka-asdfasdf kirjoitti:
ja jos ei muuten niin vihernarsistit öisillä reissuillaan saavt ainakin ne taudit leviämään.
Juu, kaikki maatalouden ja turkistuotannon ongelmathan aiheutuu just niistä sun "vihernarsisteistasi" !
- Seurailij
de_facto kirjoitti:
Juu, kaikki maatalouden ja turkistuotannon ongelmathan aiheutuu just niistä sun "vihernarsisteistasi" !
Minkälaisia ongelmia maataloudessa ja turkistuotannossa? Niin - no maataloudesta myyntituotteiden hinnat tosi alhaiset. Siinä on varmaan ongelmia monille tiloille.
- laulaintyötätee
Miksi nämä eläinsuojelijat eivät osta maatiloja ja perusta malli-tiloja, joissa kaikki on kohdallaa ja saisimme käydä katsomassa mallia miten elämä on niiin ihaaaanaaa. Voisitte rakentaa sinne näkötorneja, josta saisi ihastella tilaa jossa lehmät ovat kuin taivaassa. Hoitajat kulkisivat heinä hampaissa lauleskellen, että "ain laulain työtäs tee..."
- Nautiskelij
Muutto maaseudulle hankkimaan 2-3 lehmää, muutama possu , lammas tai pari sekä kanoja. Omaan talouteen lihaa ja maitoa.
- Hämmäst
Miten on mahdollista, että ihmisiltä oltaisiin kieltämässä inhimillinen eläintenhoito? Miltä näistä hoitajista tuntuu, kun heistä tehdään eläintenrääkkääjiä vaikka todellisuudessa hoito on kiitettävää ja eläimet voivat hyvin?
- historiaakohta
Eipä enää kehtaa lapsia yllyttää jatkamaan karjataloutta. On tämä Suomen touhu mennyt sellaiseksi.
- Eiestettä
Kyllä jokaisella täytyy olla oikeus alkaa hoitamaan niin lypsylehmiä kuin muitakin tuotantoeläimiä. Alkavan hoitajan täytyy harkita, minkäverran jaksaa hoitaa (eläinten lukumäärä) eläimiä vuosikymmenten ajan ja lisätä myöhemmin, mikäli avio/avopuoliso tulee mukaan hoitotyöhön.
- todella_surullinen_olen
minua kyllä huolestuttaa enemmän se, miten lemmikkikissani oppii kasvissyöjäksi enää, kun se tähän asti käyttämänsä kuivaruoka sisältää toisen eläimen lihaa, joka on jouduttu tuottamaan muuten kuin lemmikkilehmän lihasta. olen ajatellut viedä kissani eläinlääkärin lopetettavaksi, kun se ei voi elää lajityypillistä elämääkään. eikä sille oikein saa syöttää kotiruokaakaan, kun sekään ei kuulu kissan lajityypilliseen käyttäytymiseen. jäljelle jää kovin vähän vaihtoehtoja elää kissan kanssa lain vaatimin tavoin.
luonnossa se ei pärjää näillä leveysasteilla ja on vaarassa joutua yliajetuksi, sairastua, jne. tosin se kai olisi luonnonmukaista sitten - kundimuuaneräs
Kukaan ei estä tai missään ei kielletä perustamasta esimerkiksi pientä lypsykarjatilaa. Sen saa ihan halutessaan tehdä. Karjan perustaminen ja ylläpito sitoo kuluja mutta suurin kuluerä mikä tekee toiminnasta hankalaa on itse maatilan oston tai sukupolvenvaihdoksen aiheuttamat kulut, jotka kuitenkin pitäisi kuitata pois jotenkin.
Kerron omista suunnitelmistani mitä olen miettinyt: Suunnitelmissani on ottaa kotitilani, nykyään jo joitakin vuosia kasvinviljelytilana ollut, vastaan ja tehdä sen ohella muuta työtä vieraalla viljelyn ohessa. Mutta oma haluni ohjaisi vieraan työn sijasta karjanpitäjäksi. Olen pienestä saakka sen homman nähnyt ja myöskin monet vuodet tuota työtä tehnyt, myös alan koulutus löytyy jo joten mikään ummikko en siis ole.
Karjapuoli on nykyään mennyt siihen että halutaan suurempia ja suurempia kotieläimääriä, kannustetaan suorastaan suuriin investointeihin ja pienehkö maatila ammattina ja elämänmuotona on ajettu ahtaalle.
Minä en haluaisi mennä valtavirran mukana, jos karjanpitoon ryhtyisin, olisi määrä mitä hoitaa haluaisin 10-15 lypsävän ja nuorenkarjan rajoissa. Tietysti olisi halu pitää pientä määrää sikoja ja kanoja mutta näitten kohdalla tulisi tuotteen markkinointi työlääksi, maidon kohdalla kun sen hoitaa meijeri. Suomessa onneksi vielä haetaan aika pienetkin maitomäärät joten se ei niinkään huoli.
Pientä karjaa ajattelen nimenomaan siksi, että ehdin hoitaa ne paremmin ja samalla ehdin suoriutua hyvin myös muista töistäni pelloilla ja metsässä. Lehmistä olen aina pitänyt mutta niin hyviä ne ei ole että navetasta mitään kakkoskotia haluaa. Aikaa täytyy jäädä myös emäntään ja perheeseen kulutettavaksi.
Navettaa mulla ei ole heille tarjota kun vaatimaton 50-luvun mallissa oleva parsinavetta, mutta josta saisi onneksi varsin pienin kustannuksin eläimille viihtyisän ja ehkä myös itselle ergonomisen työpaikan, käytettyjä lannanpoistokoneita ja lypsykiskoja onneksi on tarjolla aika halvallakin. Talviulkoilu ja kesät laiduntaen niin hyvin viihtyvät. Eräs vaihtoehto jota tutkin on lehmien pito ainakin leudommilla säillä talvella, lypsyjen päiväväli ulkotarhassa jossa on kuivitettu katos ja yöt vain sisällä. Ikinä en ole ymmärtänyt lehmien tuotoskilpailua ja karjaroduissa varmasti satsaisin eri suomenkarjarotuihin ja ayrshireen
Ja saisin työskennellä kotona, tilallani. Ja tuottaa puhdasta ruokaa jos vielä sen saisi brändättyä hyvin, toisi sekin lisätienestiä.
Mutta taloudellinen puoli on varjo tässäkin ajatusleikissä. Maito- ja lihatilit ei tulisi olemaan kuitenkaan suuria, ja kaikki mitä investoi, halvallakin karjan ylläpito, maatilan ylläpito ja ennenkaikkea suurimpana tilan osto on vaikeita kulueriä kuitattavaksi. Toisaalta näillä hinnoilla on se suurissakin yksiköissä sama ongelma.
Tämänhenkisiä ajatuksia minulla on asiaan, mutta enpäs tiedä... Pitkän tekstin sain ainakin aikaan... :)- Kannatetaan
Aivan hyviä suunnitelmia. Hoitajista riippuu eläinten hyvinvointi - ei navettatyypistä. Parsinavetoissa voidaan toteuttaa lajityyypillistä käyttäytymistä, kun lehmät pääsevät ulos jopa talvellakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 636283
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap254016Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2632436Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261960MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261423- 951316
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041087Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee541060Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.771006Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..39981