Lähellä mutta kaukana, 120km, mitä tehdä?

Totta, mietin samaa jo nyt. Tuntuu, että mun pitäisi aina mennä hänen luokseen, kun vaan pääsen. Ikävä kyllä, mulla tunne, että mies saa ns.täysihoidon omaan kotiinsa minun kauttani. Ruumiin ja sielun ravintoa suoraan kotiovelle toimitettuna. Ja asiasta on todella vaikea keskustella. Jo suhteen tässä vaiheessa. Mietin, hukkaanko aikaani...en tästä ainakaan nuorennu enää yhtään. Toisaalta meillä on hyvä olla yhdessä. Silloin kun tapaamme siis. Kiitos kommentistasi.

Kiitos kommentistasi, olen aika lailla samaa mieltä. Haluaisin uskoa molemminpuoliseen luottamukseen jne..ja ns.omikseenkin pärjää välillä, toinen on tuonut ihania asioita elämään normiarjen lisäksi.

Mutta- iso mutta- hän inhoaa suunnittelua. Ja nyt en tarkoita, että kaikki elämässä pitää olla suunniteltua. Kuitenkin tällainen reissu/ etäsuhde vaatii suunnittelua, jos aikoo toista nähdä. Saapa nähdä, onnistunko saamaan aiheesta keskustelun aikaan lähiaikoina. Jos puhuminenkaan ei onnistu, ehkä se kertoo tarpeeksi :(

Oikein sanoit anelma! Tunnen miehen joka on noin kolmevuotta (ukkomies) käyny hoitaas etäsuhdettaan ja nyt taitaa niillä loppu häämöttää. Harvenneet ovat käynnit kuulemma vaan soitteleet? Tietysti onhan sekin jotain, vaikka puhelin sexiä?

Meillä meni niin että kumpikin teki ruokaa yms. kotityöt puolin ja toisin ja yhdessä. Auttoi toista lasten kanssa jne. Miehen on aina helpompi lähteä. Tietty jos on haloilla lämpenevä talo tai vaikka lehmiä, niin mutkistaa asiaa. Mut oikeasti, moniko nainen lähtee pariksi päiväksi vaihto kalsareilla ja sukilla yökylään? Karkeasti ajateltuna... Jokainen tapaus tietysti erilainen ja pitää löytää se oman suhteen tapa toimia.

Kokemustakin kirjoitti:

Meillä meni niin että kumpikin teki ruokaa yms. kotityöt puolin ja toisin ja yhdessä. Auttoi toista lasten kanssa jne. Miehen on aina helpompi lähteä. Tietty jos on haloilla lämpenevä talo tai vaikka lehmiä, niin mutkistaa asiaa. Mut oikeasti, moniko nainen lähtee pariksi päiväksi vaihto kalsareilla ja sukilla yökylään? Karkeasti ajateltuna... Jokainen tapaus tietysti erilainen ja pitää löytää se oman suhteen tapa toimia.

Lue lisää

Miten niin miehen on aina helpompi lähteä?
Minun seurustelukumppanilla oli 4 lasta, nuorempia kuin itselläni, eikä ollenkaan puolisoa apuna hoitamassa, joten ei hän mihinkään kotoaan päässyt kuin erikoisjärjestelyin silloin kun isovanhemmat ehtivät tulla hoitoavuksi satojen kilometrien päästä. Itselläni oli - vain - 2 teini-ikäistä lasta ja asuin kerrostalossa.

Ja kuten jo tuolla yllä totesin, kerrostalossa asuvana minulla ei ollut talvisin esim. lumitöitä niin kuin omakotitalossa asuvalla miehellä oli.

Ainakin minä osasin ottaa tosin muitakin vaatteita mukaan kuin vain vaihtokalsarit ja sukat, ja kai se mieskin tarvitsee muutakin kuin vain nuo edellämainitut vaatteet viikonlopuksi mukaansa. Ainakin puhtaan paidan.

Meillä seurustelusuhde kaatui muutaman vuoden kuluttua aivan muihin asioihin kuin lapsiin ja reissaamiseen kahden paikan välillä.

Aloittaja tässä moi. Voi kun kaikki olisikin noin yksinkertaista ja suoraviivaista. Hyvä jos joillakin on. Kiitos kuitenkin kommentoinneista.

Vastavuoroisuus ei ole itseisarvo- vaan kummankin joustaminen tilanteen mukaan. Kummankin osapuolen haluaminen olla yhdessä ja tehdä se mahdolliseksi teoilla ja valinnoilla. Ei niin, että vain toinen toinen joustaa, järjestelee asioita ja suunnittelee elämäänsä jatkuvasti siten, että seurustelu/yhdessäolo voisi olla mahdollista. Ja toinen odottaa passivisena toisen aina vaan tulevan, ja "järjestävän" kaiken.

Olen samaa mieltä aiemman vastaajan kanssa siitä, että se, jolla on ns.helpompi liikkua, liikkuu toisen luo useammin. Näin ns.aikuisena on pakko myöntää, että olen tullut mukavuudenhaluiseksi. Haluan joskus olla omassa kotona, omassa elämässä, välillä rauhassa. Ja sitten kuitenkin kaipaan häntä jakamaan kaikkea. Nukkumaan vieressäni. Haaveilua, asioiden tasapainottelua ja mietintää mulla ainakin vielä ja paljon hänen suhteensa. Onko tällä suhteella tulevaisuutta- sitä mietin omassa keskeneräisyydessäni. Kaikille mahd.hyviä ajatuksia ja uskoa omaan itseensä toivon, sitä samaa itselle myös.

Tuo on kyllä ihan ehdoton juttu, ettei saa olla mustis. Ja tietysti täytyy olla sen luottamuksen arvoinen myös ja käyttäytyä muutenkin sen edellyttämällä tavalla.
Eli ei kiukutella eikä epäillä joka välissä et jos sulla onkin toinen. EIkä myöskään lähdetä mihinkään muihin suhteisiin millään syyllä. Vaikka se harvakseltaan näkeminen voi olla ja välillä onkin todella syvältä. Kyllä ne parin viikon tauot tapaamisessa ja mm. seksissä täytyy jaksaa olla ilman muiden kanssa touhuilua. Ja kun usein se pettävä osapuoli alkaa syyttämään sitä toista osapuolta samasta aiheesta, vaikka toinen ei mitään tee eikä harkitsisikaan sellaisia.
Mulla nyt on oman muijani kanssa tilanne päällä. Puoli vuotta kimpassa, reilu 60km(eli vajaan tunnin ajomatkan) verran välimatkaa ja mulla oli lisäksi tuossa eräs tuki- ja liikuntaelinsairauteen liittyvä krojausleikkaus 2kk sitten.
Hän aloitti jo heti seuraavana päivänä, kun kotiuduin leikkauksesta, vähän tällaisen ihme käytöksen.
Tässä on ollut vaikka mitä ja mä hermostuin kunnolla kk sitten, mikä aiheutti lisää kismaa. Hän mm. ilmoitti, että jos en pääse kissani kanssa hänen luo tiettynä aikana, niin meidän suhde vetää helvetisti takapakkia. Oli jo sitä ennen rissanut edes takaisin milloin milläkin syyllä, että erotaanko vai pidetäänkö paussia, muttei sit kuitenkaan tahdo erota. Ja nyt 2-3vko sitten rupesi väittämään että mä petän häntä ja muutenkin laiminlyön meitä kaikin mahdollisin keinoin. Mikä on vale. Ja se mikä tässä on vielä ilkeä juttu, kun en ole saanut vielä "työlupaa", koska kuntoutumiseni on sen verran vaiheessa vielä. Mulla tosiaan fyysisesti tosi raskas ammatti ja ma tosiaan tuli 2kk leikkauksesta ja loppuvuosi täytyy olla niin, ettei tee mitään voimallisia ääriponnistuksia vaativia asioita, joita minun työssäni joutuu päivittäin tekemään.
Itse aloin epäilemään hänen uskollisuuttaan väkisinkin yhdessä vaiheessa. Kun olen joutunut petetyksi ennenkin ja tietyt jutut tässä ovat ihan samoja kuin aikaisemmissa tapauksissa.
Ja nyt viime pe joku viestitteli hänelle pussailuviestin, mihin hän vastasi hymiöillä. Ja hän oli jotenkin "vaikeana" siinä tilanteessa, vielä kun en siinä vaiheessa reagoinut siihen..
Ja tällaista.. Ja hän oli juurikin ennen tuota viestittelyä toitottamalla toitottanut ehdotonta rehellisyyttä ja sitä, että asiat puhutaan ja sanotaan toiselle suoraan ja rehellisesti juuri niin kuin ne on. ja mun kuulemma pitää oppia luottamaan häneen ja siihen että hän "on mun puolellani vaikka mitä tapahtuisi". Ja itse taas aloitti jo heti seuraavana päivänä tuon syyttelyn ja haastamisen. Väitti just mm että mä petän häntä edelleenkin, mä muka häpeän häntä ja olen jotenkin häntä halventavasti tallentanut hänen numeronsa mun puhelimen muistiin. Tarkisti sen sillä välin, kun olin suihkussa. Että näin..
Tällä viikolla on taas ollut ihan niinkuin ei mitään, päinvastoin, hyvinkin rakastunut. Ehdotti jo joulunviettoakin yhdessä jne.
Itse ajattelin ottaa mm just tämän pussailuviestittelyn nyt puheeksi, kun hän tulee taas käymään. Mikä on kyllä epävarmaa, kun hän edellisen kerran lähteissään sanoi, että tulevansa mun luo perjantaina...jos ei nyt tule mitään muutakaan.
Kaikista vittuamisinta tässä on se, kun kuitenkin rakastan häntä ja haluan oikeasti olla hänen kanssaan. Eikä mua kiinnosta paskaakaan muut. Ja jos kiinnostaisi, niin eroisin hänestä sitten kyllä ensin ja ennemmin kuin että lähtisin pettämään. Reilumpaa se olisi kuitenkin kummallekin, kuin se, että huoraisin pitkin poikin ja samalla olisin hänen kanssaan.
ja tietysti odotan ja vaadin toiselta ihan samaa. Et siinä ei muut miehet edes sanallisesti pelehdi mun emännän kanssa.

TäytyyPanostaa kirjoitti:

Tuo on kyllä ihan ehdoton juttu, ettei saa olla mustis. Ja tietysti täytyy olla sen luottamuksen arvoinen myös ja käyttäytyä muutenkin sen edellyttämällä tavalla.
Eli ei kiukutella eikä epäillä joka välissä et jos sulla onkin toinen. EIkä myöskään lähdetä mihinkään muihin suhteisiin millään syyllä. Vaikka se harvakseltaan näkeminen voi olla ja välillä onkin todella syvältä. Kyllä ne parin viikon tauot tapaamisessa ja mm. seksissä täytyy jaksaa olla ilman muiden kanssa touhuilua. Ja kun usein se pettävä osapuoli alkaa syyttämään sitä toista osapuolta samasta aiheesta, vaikka toinen ei mitään tee eikä harkitsisikaan sellaisia.
Mulla nyt on oman muijani kanssa tilanne päällä. Puoli vuotta kimpassa, reilu 60km(eli vajaan tunnin ajomatkan) verran välimatkaa ja mulla oli lisäksi tuossa eräs tuki- ja liikuntaelinsairauteen liittyvä krojausleikkaus 2kk sitten.
Hän aloitti jo heti seuraavana päivänä, kun kotiuduin leikkauksesta, vähän tällaisen ihme käytöksen.
Tässä on ollut vaikka mitä ja mä hermostuin kunnolla kk sitten, mikä aiheutti lisää kismaa. Hän mm. ilmoitti, että jos en pääse kissani kanssa hänen luo tiettynä aikana, niin meidän suhde vetää helvetisti takapakkia. Oli jo sitä ennen rissanut edes takaisin milloin milläkin syyllä, että erotaanko vai pidetäänkö paussia, muttei sit kuitenkaan tahdo erota. Ja nyt 2-3vko sitten rupesi väittämään että mä petän häntä ja muutenkin laiminlyön meitä kaikin mahdollisin keinoin. Mikä on vale. Ja se mikä tässä on vielä ilkeä juttu, kun en ole saanut vielä "työlupaa", koska kuntoutumiseni on sen verran vaiheessa vielä. Mulla tosiaan fyysisesti tosi raskas ammatti ja ma tosiaan tuli 2kk leikkauksesta ja loppuvuosi täytyy olla niin, ettei tee mitään voimallisia ääriponnistuksia vaativia asioita, joita minun työssäni joutuu päivittäin tekemään.
Itse aloin epäilemään hänen uskollisuuttaan väkisinkin yhdessä vaiheessa. Kun olen joutunut petetyksi ennenkin ja tietyt jutut tässä ovat ihan samoja kuin aikaisemmissa tapauksissa.
Ja nyt viime pe joku viestitteli hänelle pussailuviestin, mihin hän vastasi hymiöillä. Ja hän oli jotenkin "vaikeana" siinä tilanteessa, vielä kun en siinä vaiheessa reagoinut siihen..
Ja tällaista.. Ja hän oli juurikin ennen tuota viestittelyä toitottamalla toitottanut ehdotonta rehellisyyttä ja sitä, että asiat puhutaan ja sanotaan toiselle suoraan ja rehellisesti juuri niin kuin ne on. ja mun kuulemma pitää oppia luottamaan häneen ja siihen että hän "on mun puolellani vaikka mitä tapahtuisi". Ja itse taas aloitti jo heti seuraavana päivänä tuon syyttelyn ja haastamisen. Väitti just mm että mä petän häntä edelleenkin, mä muka häpeän häntä ja olen jotenkin häntä halventavasti tallentanut hänen numeronsa mun puhelimen muistiin. Tarkisti sen sillä välin, kun olin suihkussa. Että näin..
Tällä viikolla on taas ollut ihan niinkuin ei mitään, päinvastoin, hyvinkin rakastunut. Ehdotti jo joulunviettoakin yhdessä jne.
Itse ajattelin ottaa mm just tämän pussailuviestittelyn nyt puheeksi, kun hän tulee taas käymään. Mikä on kyllä epävarmaa, kun hän edellisen kerran lähteissään sanoi, että tulevansa mun luo perjantaina...jos ei nyt tule mitään muutakaan.
Kaikista vittuamisinta tässä on se, kun kuitenkin rakastan häntä ja haluan oikeasti olla hänen kanssaan. Eikä mua kiinnosta paskaakaan muut. Ja jos kiinnostaisi, niin eroisin hänestä sitten kyllä ensin ja ennemmin kuin että lähtisin pettämään. Reilumpaa se olisi kuitenkin kummallekin, kuin se, että huoraisin pitkin poikin ja samalla olisin hänen kanssaan.
ja tietysti odotan ja vaadin toiselta ihan samaa. Et siinä ei muut miehet edes sanallisesti pelehdi mun emännän kanssa.

Lue lisää

En suosittele jatkamaan suhdetta, jos teillä on luottamuksen kanssa tuollaista ettei toinen osapuoli ymmärrä sitä, että olet käynyt leikkauksessa ja olet toipilas eikä varmasti tule edes pieneen mieleesi lähteä vieraisiin panemaan, etkä varmasti siihen edes kykene tuossa tilassa. Ei kannata jatkaa suhdetta, jos kumppanisi vaatimalla vaatii sinulta rehellisyyttä eikä itse luota sinuun, vaan" Väitti just mm että mä petän häntä edelleenkin, mä muka häpeän häntä ja olen jotenkin häntä halventavasti tallentanut hänen numeronsa mun puhelimen muistiin. Tarkisti sen sillä välin, kun olin suihkussa. Että näin.." Kumppanisihan on ihan pimee ja pimeemmäksi vaan tulee menemään. Vaikka sä rakastat ja tykkäät, niin sä et voi parantaa hänen mustasukkaisuuttaan ja riittämättömyyden tunnettaan ihmisenä. Ja voin vaan ennustaa, että jos päätät jatkaa suhdetta, niin sinulla ei tule olemaan helppoa hänen kanssaan, tulet lopulta olemaan ahdistettuna nurkassa hänen epäluulojensa ja harhaisen ajatuksenjuoksunsa vuoksi. Ota tämä kommentti todesta ja lopeta suhde oman itsesi vuoksi. Tiedän asioista, koska olen itse kokenut samantyylistä suhteessa ja lopulta suhteesta irti pääseminen olikin suuri helpotus. Fyysinen käsiksi käyminen herätti minut suojelemaan itseä ja lopettamaan suhteen.

Tavattiin netissä kesällä -17, välimatkaa reilu 200 km. Mies deittaili siellä edelleen koko alkusyksyn, koska oli "maksanu pidemmän jakson "? Sen jälkeen ei muka.Itse poistin n kk päästä profiilini kokonaan. Tapasimme joka toinen viikko, itse tykästyin häneen ja kaikkeen uuteen, mitä hän toi elämääni. Mutta mustasukkaisuutta puolin ja toisin varmaan, itse en olisi saanut käydä missään, pahin lähteä työkavereiden kanssa. En todellakaan ajatellut pettää, olen yhden miehen nainen. Ja kaikkiaan 3 kertaa kävin, silloin kun hän oli poikansa kanssa.
Nyt kuitenkin selvisi muutama viikko sitten, että mies on edelleenkin siellä netissä, ilmeisesti ollut koko ajan aktiivisesti. Eli kolahti omaan nilkkaan. Seuranhaku palstojahan ne on . Alussa sanoin, että on sanottava ellei juttu toimi välillämme, oltava puolin ja toisin rehellinen
Ei ole hänen mielestään vakava asia, halooo? ? Mitä mieltä olette täällä ? Olenko vanhanaikainen, jos luottamus on tärkein asia parisuhteessa??
Tarina ohi, vielä vaan yksi pieni sidos purkamatta, mahdollisuus tehdä ilman kohtaamista vai kannattaako kysyä vielä face to face Miksi?
Missä on rehelliset ihmiset? Nettiin en ihan heti usko.

Luottamus on tärkeä asia, et ole vanhanaikainen.
Tämä kumppanisi vaikuttaa pelimiehelle, en haaskaisi aikaa enää yhtää tuollaisen kanssa jolle luottamus on toisarvoinen asia.

Jätä mies ja unohda, mitään et häviä päinvastoin.

Xxl-x kirjoitti:

Luottamus on tärkeä asia, et ole vanhanaikainen.
Tämä kumppanisi vaikuttaa pelimiehelle, en haaskaisi aikaa enää yhtää tuollaisen kanssa jolle luottamus on toisarvoinen asia.

Jätä mies ja unohda, mitään et häviä päinvastoin.

Lue lisää

Kiitos, sidos purettu eilen., myönnän että koville ottaa, mutta toisaalta vapautunut olo. Tunnelukkoinen ihminen, jolla paljon asioita keskeneräisenä.