Aiheeseen liittyvä luentomoniste:
https://noppa.lut.fi/noppa/opintojakso/bl20a0100/luennot/luento_7.pdf
Lainaus em. monisteesta:
"Sähkökoneen käämityksen lämpötilannousu kasvattaa käämityksen resistanssia. 50°C lämpötilannousu kasvattaa resistanssia 20 % ja 135°C lämpötilannousu 53 %. Mikäli koneen virta säilyy samana, kasvavat kuparihäviöt vastaavasti."
Kun lause luentomonisteessa erikseen mainitsee "kuparihäviöt", viittaa tämä siihen, että sähkökoneen (esim. sähkömoottori) käämimateriaali on kupari, joka toki on muutenkin yleisin käämimateriaali.
MAOL taulukkokirja ilmoittaa kuparin sähköiset arvot seuraavasti:
Resistiivisyys: 1.678E-8 Ωm
Resistiivisyyden lämpötilakerroin: 6.8E-3 / K
Wikipedia taas tietää kertoa: ( lainaus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaisvastus )
"Aineiden resistanssi riippuu lämpötilasta.[3] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa."
Jos kerran metallien, kuten kuparin, lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, niin eikö tuon pitäisi tarkoittaa seuraavaa:
Jos kuparijohtimen resistanssi 20 °C lämpötilassa on 1 Ω, niin 70°C lämpötilassa:
6.8E-3 / K (MAOL taulukossa nimellä kerroin, mutta ilmeisesti kerroin resistanssin muutokselle, ei itse resistanssille), eli
RESISTANSSIN kerroin jokaista kelviniä kohti: 1.0068 = 1 (6.8E-3 / K).
1.0068 potenssiin 50 = 1.4033317264 (70 ja 20 erotus = 50 K )
Eli tuolla kertoimella 6.8E-3 / K laskettuna niin 70°C lämpötilassa resistanssin pitäisi olla noin 1.4 -kertainen 20 °C lämpötilaan verrattuna.
Eli jos resistanssi 20 °C lämpötilassa on 1 ohmi, niin 70°C lämpötilassa resistanssin pitäisi olla noin 1.4 ohmia.
em.
moniste kutenkin väittää, että 50°C lämpötilannousu kasvattaa resistanssia 20 %.
1 ohmi 20% on vasta 1.2 ohmia, ei 1.4 ohmia kuten lämpötilakerrointa käyttämällä saadaan.
Mikäs tässä meni pieleen, ja kumpi on luotettavampi tietolähde:
MAOL -taulukkokirja vuodelta 2005 vai em. PDF -muodossa oleva luentomoniste ?
Kuparin resistanssi lämpötilan mukaan ?
41
7067
Vastaukset
- sähvö
Oppikirjan mukaan kuparin lämpötilakerroin on 0,004 ohmia ja astetta kohti. Siispä yhden ohmin kuparikäämin vastus nousee 50 asteen lämmön nousulla arvoon 1,2 ohmia.
- resistanssin_muutos
1. miksi MAOL taulukkokirja sitten listaa kuparin lämpötilakertoimeksi 6.8E-3 eli 0.0068 ?
2. JOS ilmoittamasi 0.004 on oikein (niin, ja tuo siis on resistanssin muutoskerroin, EI suoraan resistanssikerroin), niin silloin resistanssin kertoimeksi tulee 1.004 per aste.
JOS kyse olisi vain yhden asteen lämpötilannoususta, silloin resistanssiarvo 20 C:ssa pitäisi siis kertoa luvulla 1.004.
2 asteen lämpötilannousussa resistanssiarvo 20 C:ssa pitäisi siis kertoa luvulla 1.004 * 1.004 = 1.004²
3 asteen lämpötilannousussa resistanssiarvo 20 C:ssa pitäisi siis kertoa luvulla 1.004³
Vastaavasti, jos lämpötila nousee 50 °C, niin resistanssiarvo 20 C:ssa pitäisi siis kertoa luvulla 1.004 potenssiin 50 = 1.2209156 eli resistanssiarvo nousee n. 22 %.
1 ohmi siis muuttuu arvoon 1.22 ohmia.
135°C lämpötilannousu 53 % (viitatun luentomonisteen mukaan)
Jos ilmoittamasi kerroin 1.004 on oikein, niin 135 lämpötilannousussa alkuperäinen 1 ohmin vastus muuttuisi arvoon 1.004 potenssiin 135 = 1.71 ohmiin.
Nousua olisi siis 71%.
Luentomoniste siis sanoo 53%.
Ja tuon MAOL taulukon arvolla laskettuna:
MAOL -arvo: 6.8E-3 per kelvin = 0.0068 per kelvin
eli kerroin = 1.0068
ja 135 asteen lämpötilannousulla 1.0068 potenssiin 135 = 2.50 ohmia.
Eli nousua tuli 1.50 ohmia mikä on 150% 1 ohmista.
Eli ilmoittamallasi arvolla: 71% nousu (per 135 astetta)
Luentomonisteen mukaan 53% nousu (per 135 astetta)
MAOL taulukon arvolla: 150% nousu (per 135 astetta)
Asia ei selvinnyt, vaan nyt tuli kolmas eri lukuarvo samalle asialle jolla on jo ennestään 2 eri lukuarvoa !
Mistä siis luotettava tieto ?
1,7141594971979020382043962714687- Älä_sekoile
Kaavan muoto ilmaisee sen olevan lineaarinen, eksponenttinen riippuvuus merkitään eri tavalla.
- selevähänse
Kysyjä taitaa olla vähän ulkona kuvioista.
Sähköjohdinkuparin lämpötilakerroin on 0,004.
Se ilmoittaa millä ohmimäärällä 1 ohmin vastus muuttuu, kun lämpötila muuttuu 1 asteen. - tgfuyy
selevähänse kirjoitti:
Kysyjä taitaa olla vähän ulkona kuvioista.
Sähköjohdinkuparin lämpötilakerroin on 0,004.
Se ilmoittaa millä ohmimäärällä 1 ohmin vastus muuttuu, kun lämpötila muuttuu 1 asteen.Jos oikein halutaan fifistellä se on 0,0039
- konepajamiesXY
Tarkasti ottaen kuparin resistanssi riippuu kuparin puhtaudesta. Kupariin sisältyvä happi heikentää sähkönjohtavuutta eli resistanssi kasvaa.
Parhaat kuparijohtimet ja -kaapelit tehdäänkin hapettomasta kuparista.
Mitattavissa oleva resistanssien ero näkyy puhtausasteiden 99.99 %: ja 99.0 %:n välillä.
Joissakin tarkoituksissa valitaan seostettuja kuparituotteitakin. Esim. pistehitsauskoneen kuparielektrodit ovat seostettua kuparia. (kovuus ominaisuus tarvitaan)- jhkjhkhkhkhk
Kun puhutaan kuparista, tarkoitetaan tietenkin kuparia, ei kuparin ja jonkun muun seosta.
- varoittava.esimerkki
Kultaa saa myydä kultana vaikka mössöstä olisi alle puolet kultaa. Kyllä messinkiä saa myydä kuparina. Ei tuossa ole mitään epäselvää.
- pelliseppäkö-taas
Kultapitoisuus pitää kuitenkin ilmoittaa, eikö niin?
Tässä on kyse kuitenkin aivan eri asiasta, eli yhdestä kuparin ominaisuudesta. Ei sen määrittelyssä mitään messinkejä hyväksytä.
Voisiko kyse olla siitä, että puhtaan resistanssin lisäksi vaikuttaisi rinnalla myös toinen ilmiö? Monisteessahan on kyse käytännön sähkömoottorista, eikä puhtaasti kuparin ominaisresistanssin kasvamisesta. Sähkömoottorin (AC) tapauksessa myös johtimen induktion aiheuttama virranahtoilmiö vaikuttaa johtimen efektiiviseen poikkipintaan, mutta en ymmärrä millä mekanismilla se olisi lämpötilasta riippuva.
Äkkiä veikkaisin painovirhepalohaista jomman kumman julkaisun arvossa. - valimomies
jhkjhkhkhkhk kirjoitti:
Kun puhutaan kuparista, tarkoitetaan tietenkin kuparia, ei kuparin ja jonkun muun seosta.
Et tajua mikä on metalliseos. Kuparin 99.99 %:n puhtaus ja 99.0 %:n puhtaus ero ei tee jälkimmäisestä metalliseosta kyllä ne kummatkin ovat kupareita.
Ero on vain sähkönjohtavuudessa. Normaalisti puhtaassa kuparissa on aina hieman happea se pienikin happimäärä on erikseen prosessoitava kuparista pois.
Metallien seostaminen on oma juttunsa. Kaasut (mm. happi, vety ja typpi) metallissa eivät ole varsinaisia seosaineita. Sulassa tilassa ollessaan metalli liuottaa itseensä kaasuja.
Jos "kaasuvapaita" metalleja halutaan ne sulatukset suoritetaan tyhjiöuuneissa.
Näitä tyhjiösulatusuuneja löytyy Suomestakin. - jgjhgjhgjgjg
Höpö höpö. Muut puhuvat KUPARIN ominaisresistanssin muutoksesta lämpötilan funktiona ja sinä urpo selittelet sulatusuuneista. Oletko oikeasti noin peelo, vai pitääkö sinun oikein heittäytyä idiootiksi?
- sähkömies_tietää
jgjhgjhgjgjg kirjoitti:
Höpö höpö. Muut puhuvat KUPARIN ominaisresistanssin muutoksesta lämpötilan funktiona ja sinä urpo selittelet sulatusuuneista. Oletko oikeasti noin peelo, vai pitääkö sinun oikein heittäytyä idiootiksi?
Kuparin valmistusprosessin mukaan saadaan sitä puhdasta tai vähemmän puhdasta kuparia. Valmistusprosessi ratkaisee onko kupari hapetonta kuparia vai ei.
Ja tämä vaikuttaa kuparin sähkönjohtavuus ominaisuuteen.
Joten vastaus kysymykseesi on: itse olet idiootti. Kysyit tätä:
" Oletko oikeasti noin peelo, vai pitääkö sinun oikein heittäytyä idiootiksi?"
Joten kuparin puhtausasteilla 99.99 %:a ja 99.0 %:a on pieni ero sähkönjohtavuudessa, mutta mitattavissa oleva ero.
Jos aloittaja aikoo mittailla kuparin sähkönjohtokykyä tai sen käänteisarvoa vastusta (resistanssia) niin kuparin puhtaus on huomioitava.
Aloittaja ei liene edes tiedä miten se sähkönjohtavuus tai vastus resistanssi, mitataan metallintutkimuslaboratoriossa. Hankipa tietoa metallin tutkimuksista alan laboratorioissa.
Otapa selvää ovatko eri maissa valmistetut sähkökaapelit ja -johdot ominaisuuksiltaan täysin samanlaiset. Sanon vain tämän: pieniä mitattavia eroja löytyy.
Sähkömies tietää eikä ole peelo eikä ole idiootti. - Eli-olet-peeloidiootti
Kyse on alkuaineen Cu ominaisuudesta ja silloin puhtaus ei kuulu kekskustelun aiheeseen.
- Tarkkaan_ottaen
sähkömies_tietää kirjoitti:
Kuparin valmistusprosessin mukaan saadaan sitä puhdasta tai vähemmän puhdasta kuparia. Valmistusprosessi ratkaisee onko kupari hapetonta kuparia vai ei.
Ja tämä vaikuttaa kuparin sähkönjohtavuus ominaisuuteen.
Joten vastaus kysymykseesi on: itse olet idiootti. Kysyit tätä:
" Oletko oikeasti noin peelo, vai pitääkö sinun oikein heittäytyä idiootiksi?"
Joten kuparin puhtausasteilla 99.99 %:a ja 99.0 %:a on pieni ero sähkönjohtavuudessa, mutta mitattavissa oleva ero.
Jos aloittaja aikoo mittailla kuparin sähkönjohtokykyä tai sen käänteisarvoa vastusta (resistanssia) niin kuparin puhtaus on huomioitava.
Aloittaja ei liene edes tiedä miten se sähkönjohtavuus tai vastus resistanssi, mitataan metallintutkimuslaboratoriossa. Hankipa tietoa metallin tutkimuksista alan laboratorioissa.
Otapa selvää ovatko eri maissa valmistetut sähkökaapelit ja -johdot ominaisuuksiltaan täysin samanlaiset. Sanon vain tämän: pieniä mitattavia eroja löytyy.
Sähkömies tietää eikä ole peelo eikä ole idiootti.Kysymys oli lämpövaikutuksen ristiriidasta eri lähteiden välillä.
Edes kuparin resistanssi ei ollut kysymyksen kohteena, puhumattakaan noista, ilmeisesti esiintymishalun tyydyttämiseksi keksityistä, monisanaisista idiotismeista. - Odotas_vain
jgjhgjhgjgjg kirjoitti:
Höpö höpö. Muut puhuvat KUPARIN ominaisresistanssin muutoksesta lämpötilan funktiona ja sinä urpo selittelet sulatusuuneista. Oletko oikeasti noin peelo, vai pitääkö sinun oikein heittäytyä idiootiksi?
Peltiseppä, kelle puhut, on täysi idiootti. Hänen ainoa mahdollisuutensa koittaa päteä tässä maailmassa on alkaa saivartelemaan asioissa, joissa ei tajua olevan jo selkeästi määritelty kysymys, jossa hänen saivarteluillaan ei ole sijaa. Hänen kanssaan vänkäämisensä johtaa siihen, että hän jauhaa vain lisää paskaa. Odotapa kun hän alkaa tässäkin kertoa skientismistä, evoluutiouskoisuudesta, REAALITODELLISUUDESTA jne.
- kyse_on_tekniikasta
Eli-olet-peeloidiootti kirjoitti:
Kyse on alkuaineen Cu ominaisuudesta ja silloin puhtaus ei kuulu kekskustelun aiheeseen.
"Kyse on alkuaineen Cu ominaisuudesta ja silloin puhtaus ei kuulu kekskustelun aiheeseen. "
Etkö itse tajua, puhdas alkuaine kupari on hapetonta kuparia. Teknisistä syistä emme saa tehdyksi täysin 100 %:n puhdasta kuparia vaan käytännössä on tyydyttävä 99.99 %:n puhtauteen tai tästä epäpuhtaampaan kupariin esim. 99 %:iin.
Valmistusteknisesti elektrolyyttikupari prosessi tuottaa tätä hapetonta kuparia.
Meillä käytännössä on käytössä vain ne kuparituotteet (mm. johtimet ja kaapelit) joita teknisesti on valmistettu. Ja tässä merkittävä ominaisuus on tietysti tuo teknisessä prosessissa saavutettu "puhtausaste".
En enempää kerro "hifistelystä" mutta tämä alueen "high end" kulttuurissa väitellään kovasti johdinten paremmuudesta ja jotkut vannovat hopeajohdinten puolesta. Hopean sähkönjohtokyky ylittää kuparin sähköjohtavuuden ja tämän uskotaan vaikuttavan toistettavan äänen laatuun.
Tämä väittely ei vielä ole edes päättynyt.
Hifin "high end" kulttuurissa on otettu käyttöön monia vähemmän tunnettuja kalliita alkuaineita eri komponenteissa. (mm. kaiuttimissa, magneeteissa, keloissa ja kondensattoreissa) Seosaineiden vaikutuksista äänen laatuun väitellään.
Hapetonta kuparia käyttäviä johtimia pidetään laadukkaina. Kaikki eivät vanno hopeajohdinten perään. Kyllä tekninen puhtausaste kuuluu tähän osa-alueeseen.
Olet aivan väärässä kun et ymmärrä tekniikan ja kemian suhdetta. - Hölmön-mölötystä
Olet aivan metsässä, kun alat aina selitämään ummet ja lammet asiaa, josta aloituksessa EI ole kysymys.
Megalomaaninen pätemisentarpeesi on sairasta.
- puristi
Loikataanpa kuparista suomenkieleen. sähkömies_tietää kirjoitti: "...ei liene edes tiedä ...". Ei ole suomea, oikea muoto on "... ei edes tietäne ...".
- oppia_ikä_kaikki
Olenko väittänyt osaavani täydellistä suomea? Sanonpa vain tämän: äidinkieleni ei ole suomi. Joten on täysin mahdollista, että kieliopillisesti huonoja ilmaisuja tulee.
Toivottavasti suomen kielen taito kehittyy kirjoittaessani. Vieraskielistä ei pidä heti tyrmätä idiootiksi jos kirjoittaa tai puhuu väärin.
Työssäni tarvitsen suomenkieltä koska lähes kaikki työtoverit ovat suomenkielisiä. - arvellaan_tätäkin
Voihan se ilmaisu kuulua näinkin "ei ehkä edes tiedä".
- kirjaskorpioni
Suosittelen lukemaan luentomonisteesi nuukaan. Siinä on laskettu kuparilangan vastusta 114 asteessa C, ja lauseketta katsoessa näkyy selvästi ominaisvastuksen lämpötilamuutoksen arvo 4*10^-3 1/K.
- vajakkeja_olette
"Kuparin resistanssi lämpötilan mukaan ?"
Kuparin sähkönjohtavuus riippuu kuparin puhtaudesta. Hapettoman kuparin sähkönjohtavuus on parempi.
Heittonne "Olet aivan metsässä, kun alat aina selitämään ummet ja lammet asiaa, josta aloituksessa EI ole kysymys" on järjetön.
Lukekaa sähkötekniikan kirjoista mittaustekniikasta ja sen riippuvuudesta mitattavaan aineeseen.
Fysiikassa resistanssin (vastuksen) käänteisarvo on sähkönjohtavuus. Vastusta mitataan ohmeissa ja sähkönjohtavuutta mitataan siemenseissä.
Ettekö hallitse edes fysiikan ja sähköopin perusteita?- Seko-seko
Jos haluat loistaa tiedoillasi kuparin sähkönjohtavuudesta, avaa uusi ketju.
Tässä kysyttiin vain syytä kahden ilmoitetun lämpötilakertoimen erosta, muu sekoilusi on p..n tärkeää joutavuutta. - oottelen_vahvistusta
"Kuparin sähkönjohtavuus riippuu kuparin puhtaudesta. Hapettoman kuparin sähkönjohtavuus on parempi."
Missä vaiheessa pääset asiaan josta oli kysymys?
Kumpiko noista lämpötilakertoimista on oikea sähköjohtimelle? - tyhmä_sähkömies
agnoskepo kirjoitti:
Palaahan nyt ketjun alkuun ja selvitä itsellesi, mikä oli aloittajan kysymys.
Aloittajan yleistieto ei riittänyt asian täyteen ymmärtämiseen. Kysymyksessä on tietynlainen standardiin perustuva mittaustapa.
I.A.C.S ( International Annealled Copper Standard) on määrittänyt kuparin sähköjohtavuuden mittausstaandardin. Ja muita mittauksia verrataan tähän standardiin.
Yksityiskohtaiset selvitykset määrityksestä ja laatumuunnoksista käy ilmi ASTM Standardista B 193, Standard Method of Test for Resistivy of Electrical Conductor Materials.
Kyse on siis mittausteknisestä tavasta joka on suoritettava standardin mukaisesti jotta se olisi vertailukelpoinen.
Kuparilaadulla, hapeton eletrolyyttinen sähkönjohto kupari K 1 E sähkönjohtavuus on vähintään 100.0 %:a I.A.C.S standardista. (Din normi 1787). Kyse on siis suoritettavasta mittausteknologiasta.
Tässä pitää muistaa se, että resistanssi sähkövastus ja sähkönjohtavuus ovat toistensa käänteislukuja. Ennen mittausta on aina ilmoitettava "mitä ainetta" mitataan jotta saadaan standardiin vertailukelpoinen lukuarvo.
Standardin perusarvo on asetettu tuohon hapettomaan elektrolyyttikupari johtimeen. Mitattavan aineen myös kuparin puhtaus on ilmoitettava.
Koska standardi on jo monia vuosia vanha niin käytännössä on mahdollista ylittää tuo 100 %:n rajakin koska on opittu tuottamaan yhä puhtaampia kupareita.
Tuo 100 %:n arvo oli asettu standardiin aikaiseen mittausteknologian tasoon.
Mittausarvona nyt ei siis ole mahdotonta saada jopa 102-103 %:n lukemia tuohon vanhaan standardiarvon 100 %:iin.
Standardit eivät muutu joka vuosi.
Aloittaja ei esittänyt mistä hänen viittaukset oli ne arvot saanut. Minullakin on tuo MAOL kirjanen eikä sekään julkaisuversio esitä tietoa tuosta kansainvälisestä standardista. Tätä voitanee sanoa "julkaisuvirheeksi".
Ilmoitettu lukuarvo on lähdetietoineen julkaistava.
Taustalla on siis kansainvälisesti sovittu standardi, mittausstandardi. Ja tämä on ainoa kelvollinen vertailukohde. Onko vastaus yhtään selvempi?
- tyhmin_sähkömies
Wikipedia kertoo tästäkin seuraavaa:
"The International Annealed Copper Standard (IACS) is a standard established in 1914 by the United States Department of Commerce.[1] It is an empirically derived standard value for the electrical conductivity of commercially available copper (circa 1914). Copper samples from 14 important refiners and wire manufacturers were analyzed by the U.S. Bureau of Standards. The average resistance of the samples was determined to be 0.15292 ohm at 20 °C for a uniform cross section of copper 1 meter in length with a mass of 1 gram. The notation used for this is 0.15292 ohm (meter, gram) at 20 °C.
Germany proposed a slight modification of this value to 0.15328 ohm (meter, gram) at 20 °C, this modification being equivalent to a conductivity of exactly 58 siemens for a uniform 1 mm2 cross section of copper 1 meter in length at 20 °C. The German modification was adopted first by the International Electrotechnical Commission in 1913 and subsequently published by the United States Department of Commerce on October 1, 1914 as the International Annealed Copper Standard (IACS).
The standard was developed so that there would be a global standard for the conductivity of commercially available copper. Prior to establishment of the standard, various values existed.
The standard is most often used as a comparative percentage standard in the specification of the conductivity of other metals. For example, the conductivity of a particular grade of titanium may be specified as 1.2% IACS, meaning that its conductivity is 1.2% of the IACS standard."
Käyttäkää Wikipediaa jos tahdotte tietää kuaprin sähkövastuksesta tai sähkönjohtavuudesta.- Tunnemme_tapasi
Olipa kysymys mistä tahansa, et yleensä tiedä mitään mutta koska esiintymisviettisi vaatii osansa, haet internetistä sinnikkäästi edes jotain asiaan liittyvää ja kirjoitat tai kopioit tänne ikään kuin olisit asiantuntija.
Toimintasi haitta vain on siinä että keskustelu ehtii jo melkein päättyä ennen kuin löydät mielestäsi sopivaa kommentoitavaa ja kommenttisi ovat sitten aivan asian vierestä kun et ymmärrä mitä hölotät ja jos artikkelista löytyy vaikka vain muutama samantapainen termi, se riittää halusi tyydytyksen välineeksi.
- tyhmin_sähkömies
Tyhmin sähkömies jatkaa. Pyydän anteeksi kirjoitusvirhettäni "kuaprin" piti tietenkin olla kuparin. Tuo johtui pelkästä väsymyksestä eli univajeesta.
Aloittaja ei ole hallinnut tiedonhakua, olisi voinut mennä Wikipedian fysiikkaosioon ja käyttää hakusanaa "sähkönjohtavuus".
Lainaan sen nyt tähän:
"Sähkönjohtavuus eli konduktiivisuus (tarkemmin sanottuna ominaissähkönjohtavuus tai ominaiskonduktanssi, tunnus σ tai γ) on resistiivisyyden käänteisarvo. Englanninkielenomaisesti puhutaanselvennä myös konduktiviteetista. Aineen ominaissähkönjohtavuuden SI-järjestelmän mukainen perusyksikkö on 1/(Ω·m), jonka johdannaisyksikkö on S/m, siemensiä / metri.
"Sähkönjohtavuudella" viitataan toisinaan myös konduktanssiin (tunnus G), joka on resistanssin käänteisarvo.
Teollisuudessa usein käytetty sähkönjohtavuuden yksikkö on %I.A.C.S (International annealed copper standard). Kun standardi määritettiin, valittiin puhtaan kuparin johtavuuden arvoksi 100 %I.A.C.S. Valmistus- ja raffinointimenetelmien kehittymisen ansiosta parhaiden kuparilaatujen johtavuus on NYKYÄÄN noin 102 %I.A.C.S.
Johtimien sähkönjohtavuuteen VAIKUTTAVAT laskevasti:
metallissa olevat seosaineet ja epäpuhtaudet
johtimen lämpötila (metalleissa lämpötilan kasvattaminen pienentää sähkönjohtavuutta)
metallin kylmämuokkausaste
johtimen poikkipinta-alan suhde piiriin (vaihtovirta, katso skin-efekti)"
(lainaus päättyy)
Happi ei ole kuparin seosaine vaan epäpuhtausaine. Tästä syystä pyritään sähköjohtimiin valitsemaan hapetonta kuparia ellei muuta poikkeavaa syytä ole.
Poikkeavia syitä voisi olla taloudelliset ja tekniset syyt. Teknisiä syitä ovat mm. pistehitsauskoneiden seostetut hitsauskärjet eli elektrodit, näissä puhdas kupari ei ole osoittautunut sopivaksi. (liian pehmeää, liian lyhyt kestoaika)
Näillä palstoilla näkee aivan liiaksi kysymyksiä joissa aloittaja ei ole edes osannut ennakkoon käyttää yhtään mitään tiedonhakua. Tämän vuoksi kysymysten muotoilu on sitten aivan mitä tahansa, jopa aivan tyhmää väärin ymmärrystä.
Teillä on tietokone edessänne niin miksi ette voi ensin harjoittaa sopivaa tiedonhakua eri hakusanoilla. Nyt sopiva hakusana olisi ollut "sähkönjohtavuus" ja näin olisi selvinnyt tämä kuparin puhtaus juttukin.
Jotkut typerimmät piti tätä "puhtaus" aihetta asian vierestä puhumisena (länkyttämisenä), mutta tuo Wikipedian artikkeli osoittaa suoraan kuparin sähköjohtavuuteen vaikuttavan seos- ja epäpuhtausaineet. Sähköalan ammattilaisille tämä ei ole oman pätemisen ilmaisua. Jos ette halua oikeita vastauksia niin älkää edes sitten kysykö mitään.- oottelen_vahvistusta
Nyt kun asiasta on taas "länkytetty" lisää, voisiko joku viimein kertoa sen oikean kertoimen ihan numeroina.
- tyhmin_sähkömies
oottelen_vahvistusta kirjoitti:
Nyt kun asiasta on taas "länkytetty" lisää, voisiko joku viimein kertoa sen oikean kertoimen ihan numeroina.
Tuossa englannin kielisessä tekstissä annettiin standardin mukainen lukuarvo.
Toistan siitä osan:
"The average resistance of the samples was determined to be 0.15292 ohm at 20 °C for a uniform cross section of copper 1 meter in length with a mass of 1 gram. The notation used for this is 0.15292 ohm (meter, gram) at 20 °C.
Germany proposed a slight modification of this value to 0.15328 ohm (meter, gram) at 20 °C, this modification being equivalent to a conductivity of exactly 58 siemens for a uniform 1 mm2 cross section of copper 1 meter in length at 20 °C. "
Nyt kannattaa katsoa lukuarvoja uusimmista sähkötekniikan kirjoista koska kuparijohdin materiaali on parantunut noista standardin muodostamisen ajoista.
Standardi on todellakin aika iäkäs. Kyllä se MAOL kirjasen arvokin kelpaa käytännön laskutehtäviin.
Muista, että tarkin sähkölaboratoriomittaus tehdään 20 C asteen lämpötilassa. Mittaus on siis tehtävä nopeasti hetkellisarvona koska sähkövirta johtimessa nostaa sitä johtimen lämpötilaa eli lukema ei pysy samana koko mittauksen aikana. (näin siis TARKIN mittaus joka ei onnistu käytännön sähkötöissä kentällä. Huomioi myös mittalaitteiden tarkkuuserot. Tavalliset yleismittarit eivät ole kovin tarkkoja resistanssimittauksissa) - oottelen_vahvistusta
tyhmin_sähkömies kirjoitti:
Tuossa englannin kielisessä tekstissä annettiin standardin mukainen lukuarvo.
Toistan siitä osan:
"The average resistance of the samples was determined to be 0.15292 ohm at 20 °C for a uniform cross section of copper 1 meter in length with a mass of 1 gram. The notation used for this is 0.15292 ohm (meter, gram) at 20 °C.
Germany proposed a slight modification of this value to 0.15328 ohm (meter, gram) at 20 °C, this modification being equivalent to a conductivity of exactly 58 siemens for a uniform 1 mm2 cross section of copper 1 meter in length at 20 °C. "
Nyt kannattaa katsoa lukuarvoja uusimmista sähkötekniikan kirjoista koska kuparijohdin materiaali on parantunut noista standardin muodostamisen ajoista.
Standardi on todellakin aika iäkäs. Kyllä se MAOL kirjasen arvokin kelpaa käytännön laskutehtäviin.
Muista, että tarkin sähkölaboratoriomittaus tehdään 20 C asteen lämpötilassa. Mittaus on siis tehtävä nopeasti hetkellisarvona koska sähkövirta johtimessa nostaa sitä johtimen lämpötilaa eli lukema ei pysy samana koko mittauksen aikana. (näin siis TARKIN mittaus joka ei onnistu käytännön sähkötöissä kentällä. Huomioi myös mittalaitteiden tarkkuuserot. Tavalliset yleismittarit eivät ole kovin tarkkoja resistanssimittauksissa)Tuossa kerrotaan mikä on kuparin ominaisvastus, ei sitä miten vastus muuttuu lämpötilan muuttuessa. Sitä kerrointa tässä on takaa-ajettu kuin käärmettä pyssyyn.
Ominaisvastuskin on määritelty vähintäänkin eksoottisesti; vastusarvona mikä on yhden metrin pituisella ja yhden gramman massaisella johtimella. - tyhmin_sähkömies
oottelen_vahvistusta kirjoitti:
Tuossa kerrotaan mikä on kuparin ominaisvastus, ei sitä miten vastus muuttuu lämpötilan muuttuessa. Sitä kerrointa tässä on takaa-ajettu kuin käärmettä pyssyyn.
Ominaisvastuskin on määritelty vähintäänkin eksoottisesti; vastusarvona mikä on yhden metrin pituisella ja yhden gramman massaisella johtimella.Fysikaalisen ominaisvastuksen mukaan se resistanssi tai sen käänteisarvo sähkönjohtokyky (ominaisjohtavuus) määräytyy.
Tarkin arvo saadaan vain standardimenetelmän mukaisessa laboratoriomittauksessa, ne tavalliset mittaukset (kenttämittaukset) ovat epätarkempia. Huomioi se mittalaitteen mittaustarkkuus. ( /- %)
Kertaappa matematiikasta mikä on luvun käänteisarvo. (tämä valaisee resistanssin ohmien ja johtokyvyn siemensien eron)
Kirjojen taulukot on juuri tätä katselua varten. - JankutiJankuti
Miksi jankutat aiheesta, joka ei liity lainkaan aloitukseen.
"En osaa vastata kysymykseen, mutta tiedän Vietnamin sikataloudesta seuraavaa..." - oottelen_vahvistusta
tyhmin_sähkömies kirjoitti:
Fysikaalisen ominaisvastuksen mukaan se resistanssi tai sen käänteisarvo sähkönjohtokyky (ominaisjohtavuus) määräytyy.
Tarkin arvo saadaan vain standardimenetelmän mukaisessa laboratoriomittauksessa, ne tavalliset mittaukset (kenttämittaukset) ovat epätarkempia. Huomioi se mittalaitteen mittaustarkkuus. ( /- %)
Kertaappa matematiikasta mikä on luvun käänteisarvo. (tämä valaisee resistanssin ohmien ja johtokyvyn siemensien eron)
Kirjojen taulukot on juuri tätä katselua varten.Tämä kirjoittaja pääsee vähän hitaasti aiheeseen ja asiaan. Saattaa kuitekin kohta lämmettyään laukaista esille sen kaivatun lämpötilakertoimen. Tai sitten ei ;)
- tyhmin_sähkömies
JankutiJankuti kirjoitti:
Miksi jankutat aiheesta, joka ei liity lainkaan aloitukseen.
"En osaa vastata kysymykseen, mutta tiedän Vietnamin sikataloudesta seuraavaa..."Kuka käski katsoa Vietnamin sikatalouden tilastoja? Olisit katsonut sähkötekniikan oppikirjojen taulukoita. Kyllä ne näyttää kuparin ominaisvastuksen ja ominaisjohtavuuden numeroarvot.
Oletko kyvytön hankkimaan tietoa? - nimimerkki.toinen
Turha kysyä sinulta mitään, koska olet todellakin tyhmä. Onneksi tunnistat olotilasi.
- TyhmyydenTiivistymä
tyhmin_sähkömies kirjoitti:
Kuka käski katsoa Vietnamin sikatalouden tilastoja? Olisit katsonut sähkötekniikan oppikirjojen taulukoita. Kyllä ne näyttää kuparin ominaisvastuksen ja ominaisjohtavuuden numeroarvot.
Oletko kyvytön hankkimaan tietoa?Mutta eihän aloittaja niitä edes kysynyt, pöljä. Olet selitellyt jatkuvasti aiheen vierestä aivopierujasi. Kuinka joku voi olla noin avuttoman typerä?
- oottelen_vahvistusta
tyhmin_sähkömies kirjoitti:
Kuka käski katsoa Vietnamin sikatalouden tilastoja? Olisit katsonut sähkötekniikan oppikirjojen taulukoita. Kyllä ne näyttää kuparin ominaisvastuksen ja ominaisjohtavuuden numeroarvot.
Oletko kyvytön hankkimaan tietoa?Unohda jo ominaisvastus ja ominaisjohtavuus, ei niitä kysytty. Ala keskittyä vähän kerrassaan siihen ominaisvastuksen tai -johtavuuden _lämpötilakertoimeen_.
- nimimerkki.toinen
Muistelenpa, että Strömbergillä käytettiin 20 C lämpötilassa arvoa 1/276 joskus vuonna 1970. Tuo kerroin muuten johtaa siihen, että resistanssi menee johtimen jäähtyessä negatiiviseksi ennen 0 K lämpötilaa.
Saattaa olla johtimien johtavuus parantunut noista ajoista, mutta mahtaako olla tuo lämpötilakerroin muuttunut. Ainakin kuparikäämeillä varustettujen tasasähkökoneiden koestuksessa tuo riitti aivan hyvin jossain 20...150 C välillä. - sähvö
nimimerkki.toinen kirjoitti:
Muistelenpa, että Strömbergillä käytettiin 20 C lämpötilassa arvoa 1/276 joskus vuonna 1970. Tuo kerroin muuten johtaa siihen, että resistanssi menee johtimen jäähtyessä negatiiviseksi ennen 0 K lämpötilaa.
Saattaa olla johtimien johtavuus parantunut noista ajoista, mutta mahtaako olla tuo lämpötilakerroin muuttunut. Ainakin kuparikäämeillä varustettujen tasasähkökoneiden koestuksessa tuo riitti aivan hyvin jossain 20...150 C välillä.Tuo arvo on oikella hehtaarilla, yleensä kerroin on pyöristetty arvoon 0,004. On tietenkin muistettava että kemiallisesti puhtaalle kuparille ja sähköjohdinkuparille on hieman eri arvot ominaisvastukselle ja lämpötilakertoimelle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 676649
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap284300Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2712730Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei262060MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna311603- 971417
Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee551131Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041117Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781094Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..391051