Miten tehdä aloite?

Provohan tuo todennäköisesti on, mutta yleisellä tasolla yli 30 vuoden ikäerolla varustettu suhde ei toimi. Olisi kiva nähdä tilastoja esim. yli 20 vuoden ikäerolla olevista suhteista? Monikohan pari on yhdessä esim. 2 vuoden jälkeen? Veikkaan että eroprosentti on lähemmäs 99%

Ota nyt järki käteen, sä voisit olla 19-vuotiaan äiti!! Tuskin se tyttö on kiinnostunut"mummosta"!

Provo mee nukkumaan.

Aloittajan kysymys on kinnostava. Miten olette tehneet aloitteen? Varsinkin jos ikää on jo molemmilla yli 50v. Tuntuu niin vaikealle.

Vitun pedo, jätä nuoriso rauhaan!!

Itselläni on itseäni 29 vuotta vanhempi puoliso (itse olen nuorempi). Alussa ikäero oli aika iso kysymys, jota pohdin kovasti. Kaikki lähti kuitenkin nopeasti liikkeelle, kun toinen vain tajusi olla yhteyksissä ja pyytää seuralaiseksi harrastukseensa. Nykyisin ikäero ei ole iso kysymys suhteessamme.

Minkälainen teidän taustanne on? Mistä tunnette? Mikset ihan viattomasti voi pyytää kahville, elokuvaan tai johonkin, jossa voisitte vähitellen tutustua toisiinne?

Ymmärrän että aloitteen teko voi tuntua vaikealta, mutta joskus rohkeus vie pitkälle :)

Miten tunnette toisenne? Jos olette ystäviä jo ennestään, sinulla on hyvä tilaisuus tarkkailla hänen käytöstään ja kehonkieltään seurassasi.
Kuulostele myös hänen puhetyyliään ja sanoja, joita hän valitsee.

Kiinnostustaan voi osoittaa monilla pienillä eri tavoilla ja jos olet ujo, jo katseet voivat kertoa paljon. Kevyet kosketukset ja pidennetyt halaukset ovat mielestäni myös hyviä keinoja, sillä jos hänelläkin on tunteita sinua kohtaan, hän todennäköisesti reagoi niihin.
Ellei hän tietenkin ole myös ujo - milloin tapaus on klassinen; kaksi ihmistä pitävät toisistaan vailla rohkeutta toimia.
Silloin jommankumman täytyy löytää rohkeus ilmaista tunteensa, vaan ainahan se on iso askel ottaa. Tsemppiä sinulle! :)

Viisaita ajatuksia Lumikilla. Hidas ja varovainen eteneminen on varmasti tässä tilanteessa parasta. Täytyy tutkailla toisen tunteita ja ajatuksia. Jos saa positiivista ja myönteistä reagointia vastapuolelta lähestymisyritysten jälkeen, niin silloin voi edetä pitemmälle. Rohkeutta vaan!

Silmät on puhuneet useammankin kerran. Ollaan tutut monen vuoden takaa, mutta ystävyydeksi meidän välit ei kehittyneet. Saati muuksi. En tiedä hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan enkä oikeastaan muutakaan hänestä.
Ihastumisen tunne oli ihana, vaikka muuta ei sitten tapahtunutkaan. Ehkä hän leikki, ei pitnyt minusta tai on kiinnostunut aivan toisenlaisista ihmissuhteista. Tai oltiin nuo kaksi ujoa.

WoopWoop1 rohkeutta sinulle matkaan. Ihailen suunnattomasti teitä rohkeita. Minä olen kaukana rohkeasta.

Älä. Oot ihan liian vanha ja vaikutat pedofiililtä jos jatkat.

Etene just niinku ite parhaaksi näät. Se on sillee et take the risk or lose the chance.

"Älä yritä suhdetta ku ei se varmaa kestä" Ai jumalauta ku on hyviä neuvoja.

Itse olin joskus n. 25-vuotiaana muutaman vuoden umpirakastunut itseäni 32 vuotta vanhempaan naiseen. Ja siis todella rakastunut, ja kesti myös kauan päästä siitä yli.

En ikinä saanut tehtyä aloitetta vaikka tilaisuuksia olisi ollut. Oikein petasin niitä tilanteita, jotka sitten vaan jätin kerta toisensa jälkeen käyttämättä... Se harmittaa aika ajoin edelleenkiin, mutta ei rohkeus vaan riittänyt. Suht läheiset ystävät meistä kuitenkin tuli, siihen asti kun polkumme erosivat muista syistä.

Oi, olipa taas mukava muistella Häntä. Tästä on siis yli vuotta aikaa :)

Kas, provahan se jälleen!

Minä olin parikymppisenä kiinnostunut keski-ikäisistä naisista. Samanikäiset eivät kiinnostaneet lainkaan. Vastakaikua en onnistunut keneltäkään vanhemmalta naiselta saamaan. Onneksi, koska tajusin myöhemmin että en ollutkaan lesbo.