Mitä tarkoittaa kun

Oranssiakin näkyi, taisi olla ennenkuin näkyi valkoinen väri.

Kuule, sinä olet psykoosissa ja tämä ei ole millään pahalla. En halveksi mieleltään sairaita ihmisiä. Onko jotain ikävää tapahtunut vai mistä moinen?

Mitä? Jeesus on näyttänyt mulle asioita mitä en nyt jaa sun kanssasi ja nämä värien näkemiset ei ole edes siitä kummallisimmasta päästä.

Ehkä joku viisaampi osaa sanoa jos on itse vaikka nähnyt tälläisiä värejä että onko ne olleet profetaalisia, Jeesus puhuu ihmsille tavalla ja toisella.

jo se, että käytät sanaa profetaalinen, osoittaa, että olet huonossa seurassa

Eli jos oikein tulkitsen niin sinä olet homoseksuaali joka yrittää salata identiteettinsä.

No sullakaan ei siis ole omakohtaista kokemusta että sulle ois näytetty tälläistä.

Voin sanoa että kun tosissaan viettää aikaansa Jeesuksen kanssa, rukoillen, Raamattua tutkien, ylistäen....niin saa nähdä ja kokea asioita mitkä eivät ole tästä maailmasta.

Mä elän sydän ja ajatukset Jeesuksessa, ja suosittelen sitä teillekin.

Violetti tarkoittaa kuninkuullisuutta, ja kun se näytettiin viimeiseksi ja pidempään, niin tarkoittaako se sitä perille Taivaaseen pääsyä?

Oranssi tarkoittaa ylistystä

Oletko sydämestäsi vilpitön Jeesuksen Kristuksen seuraaja ja onko sinulla puhdas omatunto Jumalan edessä?

Oranssi on napachakran väri.
Energiakanavointiharjoitukset avaavat chakrojasi. Meditoitko päivittäin?
www.jeshua.net/fi

PUNAINEN: veri, sovitus, syntiuhri, kuluttava tuli, rakkaus, sota.VIININPUNAINEN: Uusi viini.VAALEANPUNAINEN: Oikeat suhteet, kirkko, morsian.SININEN: Taivaallinen, Pyhä Henki, Jumalallinen ilmestys.VAALEAN SININEN: Pyhä Henki.TUMMAN SININEN: Auktoriteetti.LILA: Kuvastaa kuninkaallisuutta ja kuninkuutta.MUSTA: Itsen kuolema, piilopaikka, synti, Hänen siipiensä varjo, koettelemus, kuolema, valitus, nöyryytys.ORANSSI: Ylistys.KELTAINEN: Jumalan kunnia.VALKOINEN: Puhtaus, pyhyys, vanhurskaus, voitto, voiton riemu, tuuli.KULTA: Pyhyys, kuninkuus, kirkkaus, kunnia, taivas. (Ilm.1:12-15. ja Ilm.4:4)HOPEA: Lunastus, Jumalan Sana.PRONSSI: Tuomio. (3Moos.26:18)VIHREÄ: Jumalan kirkkaus. Menetys, uusi elämä, ikuinen elämä, raikkaus, voima, varallisuus, herätys, hengellinen kasvu. (Ilm.4:3 ja Ilm.21:19)



Jos minulta kysyit niin on vilpitön usko Jeesukseen ja syntini anteeks saanut.

Se jos joku uskonnollinen ihminen kieltää että Jeesus ei tee ihmeitä eikä näytä ilmestyksiä eikä paljoo muutakaan, niin ei tee tyhjäksi sitä mitä Hän tekee mun henk.koht.elämässä.

Ehkäpä aloittaja on ylistysmantrojen avustamana vaipumassa transsiin. Tällaiseen ei kehoiteta Raamatussa. Se on okkultismia. Hylkää sellainen meno ja palaa raamatulliselle linjalle ettet eksy Kristus-kalliolta.

Ei en ikinä meditoi, joogaa enkä mitään mikä on pimeydestä. En katso televisiota koska se saasta turmelee ennen pitkää mielen.

Mutta rukoilen kyllä, olen kokenut niin suurta pyhyyttä, että kun seisoin niin ajattelin että en pysty seisomaan, menin sängyn laidalle istumaan, mutta pyhyys oli niin valtavaa että sanoin Hänelle, "anteeksi mutta en pysty istumaankaan, pakko mennä makuulle", ja kun olin vatsallani sängyllä, laitoin silmät kiinni ja saman tien koin että ihan kuin en olisi enää omassa ruumiissa.

Siis Pyhä Henki tuli niin voimalla mun ylle että kun olin silmät kiinni niin en tiennyt oonko omassa kehossani.

Mutta avasin silmät ja totesin että en leiju ilmassa.

Kun saa kohdata suuren ihmeellisen Jeesuksen ja tuntea mitä on Hänen pyhyytensä, niin ei tule mieleenkään pilkata tai halveksia Häntä.

Ei ollut ensimmäinen kerta kun koin tämän suuren pyhän läsnäolon.
Kyllä sillä hetkellä pyytää vielä anteeksi syntejään koska sen vain tiedostaa niin hyvin että Hän pystyisi tempaamaan juuri sillä hetkellä ikuiseen kadotukseen.
Hänellä on kaikki voima ja valta eikä suurinkaan pilkkaaja voi Häntä vastaan mitään.

Kertoisin mielelläni mitä olen Hänen läsnäolossaan saanut kokea mutta jopa uskovat ihmisetkin pilkkaavat ja epäilevät niin en jaa niitä asioita.

Mutta Jeesus tuntee omansa heidän keskinäisestä rakkaudestaan.

Yksikään todella Jeesusta rakastava ei pilkkaa ja halveksi toista uskovaa.

Sinun kannattaa lukea väriasit raamatusta. Värit sinänsä ei ole pääasia vaan se mikä niihin kätkeytyy.Vanhassa liitossa väri kuvasi jotain.
2moos.35:6 ilmestysmaja.Korkea Veisu5:10.Valkoinen ja punainen. Kuva Jeesuksesta.
Sinun näkemäsi värejä löytyy ilmestysmajasta. Nämä raamatun värit johtaa kaikki tavalla tai toisella Jeesukseen.

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Tutkin Raamatusta mitä siellä on näistä kirjoitettu.

Olen vanhaa testamenttia nyt paljon lukenutkin mutta en siltikään muista mitä siellä on väreistä. Pitääkin lukea uudestaan. :)

Oon innoissani aina kun sanasta aukeaa jotain ja saan ymmärtää ihan uudella tavalla.
Kun sitäkin paljon rukoillut että Pyhä Henki avaisi raamatun sanaa niin jos näitten värien kautta löytyykin raamatusta jotain mitä Hän haluaa mulle puhua.

Olen nähnyt itse myös värejä. Usein sininen, myös kullan värin. Näin kerran punaisen ja ihmettelin sitä... luin tämän profetian...
Liisa Nuutisen 17.1.2016 näkemä näky
Näin 17.1.16 tällaisen näyn:
Näin näyn purppuranpunaisesta viljapellosta. Jotkut tähkät siellä täällä olivat vaaleansinisiä. Ne alkoivat kasvaa hurjaa vauhtia. Niistä tuli jonkinlaisia maissintapaisia hirviömäisiä "monsterikasveja," jotka kasvoivat ja kasvoivat, kunnes täyttivät koko pellon.
Lopulta nuo hirviökasvit peittivät pellon kuin tiheä metsä. Silloin maasta alkoi kasvaa jättikokoisia, kiemurtelevia lonkeroita, kuin jättiläismustekalan lonkeroita, jotka heiluivat ja huojuivat puolelta toiselle. Siinä vaiheessa kaikille oli selvää, että tämä herätys ei ole Jumalasta.
Selitys: Koin näyn varoittavan tulevasta väärästä herätyksestä, joka on jo alkanut.
Olen aikaisemminkin kokenut varoitusta samasta aiheesta, nyt sain aiheesta ajankohtaisuutensa vuoksi vahvistusta ja muistutusta.
Purppuraväri symboloi noituutta. Väärässä herätyksessä parantumiset tapahtuvat evankelistan sielunvoimilla aikaansaatuina, tavallaan pakotettuina, ei Jumalan käteen jätettyinä, tai väärän herätyksen henkivallan eli demonien aikaansaamina.
Raamattukin varoittaa, että Myös rahan antamiseen manipuloiminen on eräänlaista noituutta. Opetus siitä, että "kun kylvätte meihin (eli annatte meille rahaa), Jumala tekee teistä rikkaita”, on eräänlaista noituutta.
Vaaleansiniset tähkät ovat rikkaviljaa, parannusta tekemättömiä kristittyjä, jotka demonisoituvat väärän herätyksen henkivalloista. Nämä sitten kasvavat ihmeissä, merkeissä ja tunnusteoissa, kunnes väärän herätyksen henkivalta tulee avoimesti esiin sellaisella tavalla, että kaikki ymmärtävät, ettei tämä ole Jumalasta.
Koen hengessä varoitusta, että tämä väärä herätys tulee jossain vaiheessa vielä leviämään kaikkiin seurakuntiin. Raamattukin varoittaa, ettMyös rahan antamiseen manipuloiminen on eräänlaista noituutta. Opetus siitä, että "kun kylvätte meihin (eli annatte meille rahaa), Jumala tekee teistä rikkaita”, on eräänlaista noituutta.
ä tuomio alkaa Herran huoneesta. Avaimena selviytymiseen on todellinen parannuksenteko. Silloin Jumala varjelee ä tuomio alkaa Herran huoneesta. Avaimena selviytymiseen on todellinen parannuksenteko. Silloin Jumala varjelee joutumasta eksytykseen.
Tämän luettuani koin hengessäni tästä profetiasta totuuden tuohon punaiseen näkemääni näkyyn.. liittyi vahvasti rahan manipulointiin. Kannattaa kysellä Pyhän Hengen ilmoitusta, mitä merkitsee, jos on epävarma. Itse olin tuolloin.

Uskon että nämä värien todelliset merkitykset vielä selviää. Mutta koska nyt tuli vain pelkkiä värejä, ei mitään selitystä , muuta kuin että netistä oon lukenut mitä Raamatun valossa nämä värit tarkoittaisivat, että ne olisivat jotenkin profetaalisia.

Mutta näin ajattelin että punainen kun tuli ensimmäisenä, niin se tarkoittaa että Jeesus on verellänsä pessyt puhtaaksi, hetken päästä tulikin viininpunainen väri, ja luin että tarkoittaisi "uutta viiniä". Ja etsin hieman tietoa mitä se oikeasti tarkoittaa, niin Paavolan sivuilta löytyisi selitys, ymmärsin että Pyhää Henkeä?

Haluaisin uskoa että nämä loputkin värit mitä näin, jos ne tarkoittavat niitä mitä tuossa aiemmin laitoin, olisivat Jumalan lupaamaa mun elämääni.

puhtautta, vanhurskautta, voiton riemua, jumalallista ilmestystä

En tiedä olisiko nämä värien näkemiset jotenkin yhteydessä siihen mitä tässä yksi yö sain kokea.

Messiaan värejähän tuosta löytyy. Googletappa vaikka "Messiaan värit", löytyisikö mitään hyvää materiaalia asiasta. Vanhan liiton pappien puvuistakin nuo profeetalliset värit jo löytyi.

Jos näät värit järjestyksessä sininen,musta,punainen,keltainen ja vihreä olet katsonut liikaa olympialaisia sillä ne on olympia renkaiden värit

Ilmiöllä taitaa olla enemmän tekemistä aivojesi kuin PH:n kanssa. Aivotutkimus tuntee ilmiön nimellä synestesia.

Tämä vuosi, viime joulukuusta lähtien on ollut hyvin ihmeellinen. Kaikki alkoi siitä, kun tein epätoivoissani parannusta, ajattelin että oon joutunut jo niin pahasti synnintielle ettei mulla oo enää mitään mahollisuuksia palata takas Jeesuksen tykö.

Mutta Hän osoitti sen vääräksi luuloksi, Jeesus on ainoa joka on osoittanut niin suurta rakkautta mua kohtaan, ettei siihen pysty yksikään ihminen. Niin suurta anteeksiantoa, armoa..

Ja tää vuosi on myös ollut hyvin vaikea, mutta Jeesus on pitänyt pystyssä, ottanut sitä taakkaa mun harteiltani. Ainoa mitä olen joutunut tekemään, mikä on joskus todella vaikeeta, mutta samalla niin vapauttavaa, on anteeksiantaminen lähimmäiselle.

Mutta Jeesus auttoi siinäkin taistelussa, en ole jäänyt katkeraksi, en vihaiseksi, en kanna kaunaa, koska Jeesuksen rakkaus on saanut vaikuttaa itsessäni.

Miten se onkin niin ihmeellistä, kun saa itse olla vain siinä Hänen läsnäolossaan, siinä valtavassa rakkaudessa, miten se sulattaa pois kaiken sen pahan omasta sydämestä.

Mutta ne ihmeet mitä oon kokenu, alkoi jouluna, kun tein parannusta ja yhtäkkiä aloin haistamaan sellaista tuoksua, mikä ei lähtenyt itsestäni, eikä sellaista hajuvettäkään meillä ollut.

Kun olin vauvan kanssa tässä makuuhuoneessa, kesken vaipanvaihdon yhtäkkiä siitä vierestäni lemahti jotakin tuoksua.

Enää en sitä ole haistanut, se kesti silloin muutaman päivän. Mutta siitä lähti kaikki se mitä oon kokenut.

Muistan kun linnottauduin tähän huoneeseen, aina ovi kiinni, että kukaan ei tajua että rukoilen ja vietän aikaa Jeesuksen kanssa...kun tänään ylistän Jeesusta niin että "talo raikaa", no ei ehkä nyt niin kovaa, mutta en mieti enää kuuleeko puoliso.

Kundaliini .

Myös täällä palstalla kannattaa miettiä, miten kirjoittaa uskonveljille ja -sisarille.
Mitä oon lukenut, niin on tuntunut että liikaa solvaamista, pahan puhumista, sellaista mikä ei ole Jeesuksen tahtoa. Hän näkee myös nämä kirjoitukset, ja me ollaan jokainen vastuussa siitä miten kohdellaan muita.

Jeesus on pian tulossa, jotenkin elän joka päivä sellaisessa odotuksessa, milloin saamme nähdä Hänet. Tämä Jeesuksen odottaminen on erilaista, kuin ennen.

Ei varmaan kenenkään tarvi olla näistä mun kirjoituksista niin ärsyyntynyt, vaikka haluaisinkin tuntea Jeesusta syvemmin. Ei pelkästään kirjoituksissa, vaan haluan tuntea elävän Jeesuksen.

Ei mua ärsytä sun kirjoitukset. Netti on vaan täynnä ihmisten selityksiä siitä kuinka he näkevät värejä tai valoilmiöitä silmät suljettuina. Sinulla tämä yhdistyi rukoukseen, joten päättelit että se on Jumalasta.

Tällainen iIlmiö on siis olemassa, riippumatta siitä, mihin ajatuksiin se kullakin henkilöllä liittyy. Ja koska sitä ilmenee laajasti, sille on joku syy. Jumala on luonut aivot ihmisen kaikkia toimintoja ohjaamaan. Mitään ei tapahdu elimistössä, ellei aivoista lähde käskyä. Koskee myös värien näkemistä.

Jeesuksen oppii tuntemaan syvemmin vain Jumalan sanan kautta ja kulkemalla päivittäin Hänen seurassaan. Vuosien varrella oppii, että Jumalan uskollisuus arki-elämässä on paljon suurempi asia kuin ihmeet. Ja suurin ihme tulee aina olemaan, että Jumala rakastaa meitä.

Ihmeitä tapahtuu jos tapahtuu. Mutta uskomme ei voi riippua tunteista tai ihmeistä. Todellinen uskon testi on se, haluatko seurata Jeesusta myös silloin kun tulee vaikeuksia, eikä tunnu miltään. Jokainen uskova joutuu ennenpitkää myös sellaiseen tilanteeseen. Kyse on silloin tahdosta, ei tunteista.

Niin mä en yleensä nää mitään valoilmiöitä silmät suljettuna.

Kyllä Jeesus tekee ihmeitä, ja jos niistä puhuu niin heti ajatellaan negatiivisesti?

Se mitä mulle on tapahtunu, ei pitäisi ketään kauan uskossa ollutta mitenkään hämmästyttää?

Kuten kerroin, on tää vuosi ollut vaikea, mutta paljon on tapahtunut, oon oppinut tuntemaan Jeesusta paljon enemmän, ymmärtämään asioita, millä on varmasti merkitystä tulevaa ajatellen.
Jos kerron mitä oon kokenut, niin se ei tarkota ettei olisi uskoa.

Juurikin uskoa on pitänyt olla, että asiat muuttuu. Uskoa siihen mitä Jeesus on luvannut. Olen henk.kohtasesti saanut sanaa toisen ihmisen kautta.

Kun Hän lupasi, että vastaa mun rukouksiin, niin en ajattele että mun rukouksiin vastataan juuri sillä hetkellä,,vaan niihin voi mennä vuosiakin. Rukousvastauksiin.
Eikö siihen tarvi juurikin sitä uskoa ja luottamusta Jeesukseen?

Mulle myös eräs toinen evankelista sanoi, että tuun saamaan paljon iloa henk.koht. elämässä. Oikeasti!
Hän ei tiennyt että joka päivä olin rukoillut, että saisin myös iloita, kun Hän nyt tietää mitä tässä on ollut kaikkea...
Mutta vau, mä todellakin uskon että vielä tulee se päivä että mä vaan iloitsen ja riemuitsen Jeesuksesta, siitä mitä Hän on tehnyt ja tulee tekemään!

Itseasiassa olen jo saanutkin toisenlaista iloa, tiedän että Hän tulee tekemään jotakin meidän perheessä. Vielä joskus.

YlistänJeesustani, kenen käsien alla olet käynyt?

Pyhä Henki ei värejä näyttele, maalikaupat hoitaa sen puolen.

Eli koita kasvaa aikuiseksi aloittaja uskossasi ja lopeta hömpötykset.

Capiche. Oon jo lapsesta uskonut, tiennyt että Jeesus on ja elää.
Olen myös jo nuorena koululaisena saanut rukousvastauksia kun hädässäni oon rukoillut apua.
Siltikin monia vuosia elin maailmassa.
Ja maailma ei ole tarjonnut sitä mitä oikeasti tarvitsen, mitä olen etsinyt.
Jeesus on se jota tarvitsen, tapahtu näitä ihmeitä tai ei.
En ole pyytänyt, muuta kuin että Hän puhuisi, eri tavoin.
Ja Hän puhuu myös näkyjen, ilmestysten kautta, Raamatun kautta.
Rukoilen ja ylistän koko sydämestäni. Olen sanonut Hälle että haluan luopua ihan kaikesta sellaisesta mistä Hän kehoittaa luopumaan jotta saisin elää elää täysillä Hänelle.
Mun uskoni Häneen ei ole kiinni siitä koenko ihmeitä. Mutta Hän on antanut paljon enemmän kuin olen ajatellut.

Selvä :)
Tässä nyt olen huomannut selvän muutoksen, mikä on tapqhtunut sen yön jälkeen kun näin tämän taivaallisen olennon joka lensi...

Meillä on siis ollut vaikeaa erityisesti parisuhteessa ja muutenkin arjessa. Olen ymmärtänyt että ei toista ihmistä vaan voi muuttaa ja siksi aina rukoilinkin että Jeesus muuttaisi itseäni. Ja tosissaan sitä iloa, minkä vain Hän voi antaa.

No en ole muuttunut mitenkään hurskaammaksi enkä paremmaksi, mutta tämän omituisen yön jälkeen olen huomannut että neidän kotona on taivaalline ilmapiiri.
On paljon voimakkaammin Pyhän Hengen läsnäoloa ja aina kun katson puolisooni, niin tunnen vain rakkautta. Se on valtava muutos siihen, kun en aiemmin tuntenut mitään. Tai jos tunsin niin pelkkää pettymystä ja vihaa.

Tämä muutos ei ole minusta vaan Jeesuksesta.

Ja uskon että saan nyt todella tuntea sitä iloa, mitä olen rukoillut ja mitä on luvattu että tulen saamaan.

Ei ole mitään skitsofreniaa tuo ilmiö, että jotkut "näkevät" värejä tai muotoja musiikissa. Death -yhtyeen Human -levyllä muistaakseni laulaa lallateltiin asiasta jotain.

https://www.youtube.com/watch?v=EzvtfbqJeIY

http://www.darklyrics.com/lyrics/death/human.html#6

Elikkä ei pitäisi nimitellä jotain erikoista kykyä hulluudeksi.

Setä.neuvoo. mitä noissa videoissa sitten on? En haluu katsoa kun on saatanallinen yhtye?

Aurora. Ylistäessä Jeesusta, samalla kuunnellen ylistysmusiikkia näin selviä eri värejä mitkä kolme viimeistä väriä vaihtui putkeen.
Ekat tuli erikseen yksitellen koska ylistyshetken välillä vaihdoin musiikkia ja saatoin rukoilla. Ja sitten jatkoin ylistystä silmät kiinni ollessa.

Mitenköhän kestät olla Taivaassa kun siellä ylistetään Jumalaa ja luuletko ettei siellä ole musiikkia?
Mä uskon että Taivaassa se musiikki ja laulu on jotain miljoonia kertoja kauniimpaa kuin ihmisen tekemä musiikki.

Ja mun sydämeni ja ajatukset on Jeesuksessa ja siinä tulevassa jota jokainen kristitty odottaa.

Mun puolesta voit elää ilman sitä "hömppää" ylistystä mutta jollekkin toiselle se voi olla tärkeää. Ja tärkeintä on mitä Jeesus ajattelee siitä että Häntä ylistetään ja palvotaan. Mua ei kiinnosta yhden tai toisen ihmisen negatiivinen ajattelu asiaan.

Lisäänpä vielä, jos pitää nyt miettiä miten apostolit elivät ilman sun hömppämusiikkia ja nyt minunkin pitäisi olla kuuntelematta sen takia, niin oletan että myös sinä elät nyt ilman yhtään mitään nykyaikaisia mukavuuksia kuten apostolit elivät.
Ei heillä ollut nettiä siihen aikaan joten voisit luopua nyt siitä ihan ensimmäiseksi....

Vai lopetetaanko se vertailu.
Sinä et voi tietää miten paljon he ylistäen lauloivat Jeesukselle. Vaikka ei samanlaista musiikkia olisi ollutkaankuin nyt on.

Aloittajalle:
Olisiko mahdollista, että olisit synesteetikko, eli voimakkaissa kokemuksissa aistisi sekoittuvat, näkevät ehkä äänet väreinä jne.?

Minulla nimittäin on samankaltaisia kokemuksia ja vaikka ne voikin selittää aistisekoittumishäiriöiksi, ei se silti vähennä niiden merkitystä ja mahdollisuutta, että Jumala tämän erikoisen ominaisuutesi kautta antaa sinulle eloisia kokemuksia vaikkapa ylistyshetkessä.

Olen omasta synestesiastani ja siitä, miten uskovana olen kokenut sen Jumalan antamaksi lahjaksi saada ihania ilmestyksiä kertonut blogissani:

http://linnunratakirkkonikattona.blogspot.fi

Synestesiaa ja kofeiinia - otsikoidussa jutussa.

Värejäsilmissäni. Nopeasti vähän kävin lukemassa, pitää ajan kanssa lukea paremmin, mutta olipa jännä juttu.
En koskaan oo kuullutkaan tuollaisesta.

Mun täytyy sanoa, että jo lapsena oon pystynyt näkemään mielessäni Raamatun tarinat.
Ja nykyäänkin kun luen niin nään mielessäni ne ihmiset ja tapahtumat.

Ja tuo kun kerrot että miten Jeesus on pitänyt sua kädestä jne, niin olen itse tuntenut, en nähnyt, vaan tuntenut miten Hän on pitänyt kädestäni.

Kerroit Hänen silmistään, muistin että juuri varmaan viime yönä puhelin Hänelle, että jos saisin niin haluaisin nähdä Hänen silmänsä, koska tiedän että niistä näkee sen niin suuren rakkauden.

Välillä saatan säpsähtää hereille ja kun avaan silmät niin se huone loistaa kirkkautta, välillä myös siellä lentää sellasia valopalloja.

No onhan tuo henkimaailma yhtä todellinen kuin tämäkin maailma.

Tunnen myös usein lämpimän ja pehmeän henkäyksen kasvojeni eessä, nämä kaikki yleensä tapahtuu kun oon rukouksessa ja hiljentynyt.
Yksi yö tässä istuin kädet ristissä katse alaspäin ja Pyhän Hengen läsnäolossa. Kun avasin silmäni ja en kohottanut päätäni, niin jostain ylhäältä tuli loistavaa valoa syliini.
Ja kun nostin päätäni enemmän katsoakseni mistä se loiste tuli, niin en sitä nähnyt, kuin se olisi hävinnyt.
Mutta se valo palasi taas kun painoin pääni alas.

Ei Pyhän Hengen tuotoksia!! Hän on asiallinen.

Olisiko väriennäkijä mahdollisesti ollut Heidi Bakerin ja Howard Brownen käsien alla? Sieltä tulee mukaan sielullista ja toisen hengen tuotoksia. Tällaiset väri ja muut fyysiset kokemukset sitovat väärään henkeen yhä syvemmin.

Pyhän Hengen työ on syvempää!

Jännä kun ihminen luulee paremmin tietävänsä joka ei kuitenkaan minua tunne. Eipä sua oikeasti kiinnosta miten syviä muutoksia on tapahtunut kun oon jo kertonutkin. Mutta kannattaa jättää lukematta ja viisastella kuin tuntisit Jeesuksen paremmin.
Ja kannattaa lopettaa nyt alkuunsa jauhamasta jostain bakerista ja howardista kun en heidän ohjelmiaankaa katso.
Eli et tiedä miten isoja asioita Jeesus on mun elämässä tehnyt ja miten paljon vietän aikaani rukoillen, Pyhässä Hengessä.

Doctorille tiedoksi: en ole ollut missään tekemississä Heidi Bakerin tai Howart Brownen tai muidenkaan sen kaltaisten kanssa. Kokemukseni ovat tulleet ihan omassa yksityisyydessäni omassa kotonani arkisessa ilmapiirissä ilman mitään "jumalanmiehiä" pumppaamassa hurmosta ylle.

Etkä ole tainnut lukea hirveästi Raamattua, koska luulet, että tämänkaltaiset ilmiöt ovat "väärää henkeä". Jumalan Hengen maailma on kuitenkin paljon monipuolisempi, yllättävämpi ja voisi sanoa jopa mielikuviteuksellisempi kuin ahdaskatseinen ja kaikkea uutta ja omaan kokemusmaailmaan vierasta hysteerisesti pelkäävä uskonnollisuus haluaa hyväksyä. Lueppa Raamattua enemmän, sieltä kuule löytyy aika merkillisiä juttuja, joita äkkinäinen ei helpolla Jumalan toimiksi arvaisi.

Pyhä Henki on nimenomaan asiallinen, ja käyttää ihmisen aistimaailmaa välittääkseen Jumalallisia ilmestyksiä. Se, että joillakin ihmisillä on synnynnäisesti hieman toisenlainen aistimaailma, ei tee näiden ihmisten kokemuksia mitenkään "vääräksi hengeksi", vaan Jumala toimii jokaisen ihmisen kanssa yksilöllisesti, niin kuin se kullekin on jo syntymässä tarkoitettu ja joillekin Hän on tarkoittanut hieman laajemman aistikokemusmaailman.

Raamatussa kerrotaan, että ennen vanhaan Jumalan profeettoja kutsuttiin nimenomaan näkijöiksi. Miedän aikamme uskonnollisuus on vain kaventanut profetoinnin ilmenemisen ahtaampaan muottiin kuin mitä Jumalan tarkoitus on aina ollut.

Musiikin ja profetaalisuuden yhdistelmäkin on Raamatusta tuttu: 2Kun. 3:15 Elisa sanoo: "´Mutta tuokaa nyt minulle kanteleensoittaja´ja kun kanteleensoittaja soitti, niin Herran käsi laskeutui hänen päällensä."

Kyse ei siis ole mistään "väärästä hengetä", vaikka musiikki avaisikin mieleen nousemaan näkyjä. Kyse on vain siitä, että joillekin ihmisille Jumala on antanut tämänkaltaisen tavan kokea Jumalan Hengen maailmoja.

Meille, jotka koemme tällä tavoin, se on yhtä luonnollinen osa arkielämää, kuin hengittäminen. Ei siitä tehdä sen suurempaa numeroa, yleensä emme edes huomaa asiassa mitään omituista, ennen kuin joku muu alkaa päivitellä kummallisia kokemuksiamme.

Doctorin kannattaisi miettiä vielä uudemman kerran, ennen kuin alkaa yksioikoisesti ja ilman parempaa tietoa teilata toisten Jumalalta saamia Pyhän kokemuksia "vääräksi hengeksi", sillä se jos mikä on sitä "väärää henkeä".

Värejäsilmissäni. Kiitos tuo oli hyvin kirjoitettu ja noin itsekkin ymmärtänyt kuin kirjoitit. Ja kävin lukemassa blogiasi niin laittoi ajattelemaan niitä Raamatun tarinoita toisella tavalla. Niissä on niin paljon syvempi sanoma kuin välttämättä ymmärtääkään.

Doctor. En ite oo nähnyt värejä silmät kiinni ollessa muutoin kuin nyt. Siksi tuon aloituksenkin tein kun ajattelin että jollain olisi samanlaista kokemusta.

Ei taida olla kellään muulla niin psykoosi päällä kuin sulla on tuntunut olleen jo vuosia.
Menisit lääkäriin. Sun näyt ovat harhoja. Sinulla on luultavasti kaksisuuntainen tai skitsofrenia.

Auroran vastaukset on aina niin kovin ystävällisiä,
Noh, ollaan sitten psykoosissa :D
Ei vaan siunausta ja rauhaa sun päivääs aurora :)
Jeesus rakastaa suakin.

Onneksi juuri meitä sairaita varten Jeesus on tullut tähän maailmaan, kärsinyt ja kuollut ristillä. En voi tarpeeksi kiittää ja ylistää Jeesusta siitä mitä Hän on tehnyt <3

Muusikoilla, sekä harrastajilla että ammattilaisilla saattaa olla melko yleinen ilmiö, että musiikkia silmät kiinni kuunnellessa näkyy värejä tai muotoja. Mitä tarvetta kellään on nimitellä sitä hulluudeksi? Jos Einstein ilmestyisi teille luennoimaan suhteellisuusteoriaa tavalla, jota ette ole aiemmin kuulleet, tai ymmärrä, niin onko se mielestänne jokin peruste nimitellä jotakuta hulluksi? Että jos itse ei tiedä tai ole kokenut jotain, niin sen perusteella nimitellä toista?

Oletteko helluntailaisia, samat ihmiset? Olisiko mielestänne legitiimiä jonkun nimitellä teidän ihmeitänne ja armolahjojanne, jos ei itse tiedä niistä, eikä ole kokenut? Haluatteko sulkea kaikki kasvamaan tynnyrissä, kuvittelemaan, ettei ole mitään tynnyrin ulkopuolella - tai että se on saatanallista?

Näen usein punaista kun luen näitä tarinoita.

Nimimerkille: YlistänJeesustani: Jeesustakin sanottiin riivatuksi ja järjiltään olevaksi, joten, onneksi olkoon, ihan hyvään seuraan olet päässyt.

Sinun kannattaisi etsiä ihan asiallista tietoa synestesiasta, joka sinulla ilmeisesti on. Löytyy netistä googlettamalla ja jos löydät viimeisen Helsingin Sanomien kuukausiliitteen, niin siinä oli pitkä ja hyvä artikkeli asiasta.

Synestesia, eli aistisekoittumishäiriö ei ole mielisaisairaus, vaan ominaisuus ja paljon yleisempää kuin yleisesti tiedetään. Tätäkin viestiketjua lukiessa ymmärtää, miksi asianomaavat henkilöt eivät kokemuksistaan paljoa puhu: kukapa haluaisi tulla hulluksi leimatuksi.

Hulluutta se on kuitenkin yhtä vähän, kuin vaikkapa päinvastainen ilmiö, värisokeus.

Aistisekoittuminen ominaisuutena ei itsessään ole pyhä eikä paha, yhtä vähän kuin muutkaan aistit; kuulo, näkö, haju tai tunto. Uskovalla ihmisellä kokemuksista tulee pyhiä silloin, kun Jumala ottaa tämän ominaisuuden käyttöönsä.

Aika samoin kuin kielilläpuhumisessa: siinäkin puhe tulee omasta suustasi, oman kielesi lihasten muotoilemana, omalla äänelläsi ilmaistuna, silti sanat ovat Pyhästä Hengestä.

Niin synestesiassakin. Ilmiönä se on vain aivotoimintaa, niin kuin vaikkapa unennäkö, Mutta silloin kun Jumala ottaa sen käyttöönsä, ja ilmaisee itseään sitä kautta, sisältö tulee Pyhästä Hengestä.

Trolololloo...

Värinäkysi ovat ok. Olkaamme kiitollisia Pyhälle Hengelle Hänen lahjoistaan. Meille annetaan kokemuksia, mitä tarvimme eri elämäntilanteissa - lohdutukseksi ja rakennukseksi. Myöskin toisille uskoville jaettavaksi. Kun itselleni tullut "viestejä", joita myös profetioksi kutsutaan, niissä on samanaikaisesti näytetty värejä tai ihan kuvia myös. Näistä on tullut palautetta kuulijoilta, miten oli saatu apua, neuvoa tai muuta tarpeellista itsekunkin senhetkisessä elämässä. Kiitos Herrallemme. Siunausta sinulle "Ylistän Jeesustani uskontielläsi.

"Totean vain että ap on yksi niistä uskovista jolla on hallusinaatioita ja joka on täysin sairaudentunnoton joten toivoton tapaus."

Anteeksi mutta välillä hieman "hymyilyttää" nää sun kommentit.

Tai en viitsi ääneen nauraa kun nämä perheenjäsenetkin saattais ruveta pitämään mua ihan kahelina.

Mutta ihan hyväntahtoisesti hymyilen näille sun kommenteille.
Ei tää kirjottaminen toki nyt niin vakavaa ole :)

Varmasti matokin on mua älykkäämpi, en sitä kiellä yhtään.
Jumalan luomia kumpikin.

Taivasvärit. Kiitos kommentistasi.
Siunausta sulle :)

En nyt ota itseeni vaikka millasen diagnoosin joku antaa..ihan riittävästi saa aina aika ajoin kuulla puolison pilkkaa.
Tai muuta valitusta tästä uskonelämästä.

Viimeksi kun kuuli että kuunneltiin lasten kanssa hengellisiä lastenlauluja, ni jo rupes suu käymään.
Ei ne kuulema ole oikeita lastenlauluja.

No eipä juu ei, mutta ihania lauluja oli ja jopa 9kk vanha tyttö jo omalla tavallaan laulaa mukana.
On siis ihan musikaalinen tyttö :) kun kuulee musiikkia niin aina tanssii ja laulaa omalla tavallansa.

Mutta en aio antaa yhden ihmisen masentaa ja lannistaa. Kuten en täälläkään vaikka jotakin mun kirjoitukset ärsyttäis...

On ihanaa kun Jeesus koskettaa pieniä lapsiakin. Niinkuin esim tuota meidän 5v tyttöä...
Huomasin kesällä, kun yleensä olen ehkä sellainen sulkeutunut ym, mutta kesällä aina puistossa ollessa rupesin siunaamaan ihan hiljaisesti vaan niitä kaikkia lapsia ja rukoilin heidän puolestaan, niin monet lapset tulivat juttelemaan ja ottivat kontaktia vaikka en heille mitään olisi puhunutkaan.
En tiedä johtuiko mistä, mutta oli mukavaa jutella. Kun monesti sitä kaikki keskittyy vain omiin juttuihinsa tai ei tuntemattomien kanssa niin juttele..

7väriä7säveltä. Ehkä joskus voisikin kokeilla tuota maalaamista :)
Oon ala-aste ja yläaste aikoina piirtäny tosi paljon. Ei nyt liity ihan maalaamiseen mutta tuli jatkuvasti piirreltyä.
Muistinkin kun oli piirustuskilpailu. Meidän tekeleitä esiteltiin luokalle ennenkuin ne lähetetettiin sinne pankkiin vai missä ne sitten arvioitiin..
Muistankun sitä mun paperia näytettiin ja jotkut nauroivat sille.
Mutta kun kerrottiin ketkä saivat palkinnon niin olin yksi voittajista.

Silloin kun se yksi evankelidts kertoi henkilökohtaisessa rukoushetkessä että tulisin saamaan paljon iloa henk.koht elämässä niin hän sanoi myös että näkee, että kirjoittaminen olisi mun juttu.
Hän kysyi, kirjoitanko paljon ja vastasin että vähän..
Hän ei tiennyt että mulla on kirja, mihin oon talven aikana kirjoittanut ylös näkemäni näyt ja mitä kaikkea oon kokenut yksin ollessa, jotain itseä koskettavia psalmeja oon laittanut ylös ja raamatunkohtia...pitäisi jatkaa kirjoittamista. On aina sellainen tunne että haluaisi kirjoittaa lisää mutta se on nyt vähän jäänyt..

Tässä asiallista tietoa synestesiasta:

http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1470106595218?ref=a-suositeltu

Mitäs lappuja sitä on suuhun laitettu?

Värejä silmät kiinni - ehkä eri asia kuin synestesia. Psykologian alalla on puhuttu mm. jälkikuvista, eikä niitäkään ole miksikään mielenvikaisuudeksi nimitetty. Auroraborealis -nimimerkki vaikuttaa vain pahantahtoiselta paskiaiselta - herjaa heittävältä valehtelijalta. Sinänsä koomista, että Aurora Borealis tarkoittaa revontulia?

Mm. muistitekniikoiden kirjoissa pidetään arvokkaana mahdollisuutta visualisoida mielensä maisemiin esim. talo, varasto, sukellusvene tai kaupunki, johon paikkamenetelmällä lajitellaan muistiinpainettavia asioita.

Mielikuvitus lienee jossain määrin tarpeellista, tai olennaista, että voidaan ylipäätään mitään muistaa, suunnitella, ajatella? Jos oikein muistan, lasten lukemista, jopa romaanien lukemista, pidettiin joskus tärkeänä kehityksen kannalta, että syntyy kykyä visualisoida /käyttää mielikuvitustaan.

Raamatun kuvakielto eri asia: 2. Moos 20:4. Kuvien palvomisesta kyse.

Kundaliinikäärme meditoi värivalot vilkkuu . Hinduilla budhilla kaatuilee nauraa lattioilla vetää henkeä sisään niillä on hakaristit rinnoissa patsailla intiassa jne thaimaassa . Kaatuilevat Youtube thaikundaliini . Astanta ja rajajoga guruja . Okkulttismia vanhaa liittoa ja egyptiä . Siinailla katsotaan käärmeitä . Golgtalla niiltä lyötiin pää murskaksi . Taivaassa on kyllä kultaa ja timantteja Jeesuksen verellä pestyjä . Selvänäkijät mm.astral tv näkee näitä värivaloja . Babylon on vähän kuin taikalamppuja noitia taikuri coppelfieldejä faaraoita sulttaaneja shemeikkoja shaaheja tsaareja . Noitia kaikki 100% . Taikauskoa . Jeesuksen aikainen temppeli tuhottiin . Siellä on siinai arabia sulttaanit imaamit rabbit kundaliinit . Niilinvirtoja . Heikkaa suolapatsaita aavikkoa .

Veikkaisin orastavaa epilepsiaa tai toinen hyvä vaihtoehto on migreeni, päänjäähdytys auttaa jälkimmäiseen eli se foliohattu kannattaa ottaa välillä pois, ettei turhaa lämpöä keräänny.

Sininen valo on pyhää, luomatonta valoa. punainen on jotenkin tahmeaa ja syntistä.

Minun A-kirjaimeni on punainen, eikä kukaan tiedä miksi

Suurimmalle osalle ihmisiä tämä teksti on mustia kirjaimia valkoisella pohjalla. Sitten on niitä, jotka näkevät nämä ja kaikki muut sanat väreinä.

Kun menin ensimmäiselle luokalle, opettaja jakoi meille lukujärjestykset, joissa jokainen viikonpäivä oli merkitty omalla värillään. En enää muista, minkä väriseksi maanantai oli värjätty, mutta väärin se joka tapauksessa oli.

Jos ”kirkasta” numeroa seuraa ”tummanpuhuva” numero, Daniel usein katkaisee jakson. Kaksi samankaltaista numeroa on helpompi kuvitella yhteen. Autisti Daniel Tammet 23.4.2012
Selitin asiaa luokkakaverilleni, mutta hän ei tajunnut yhtään, mistä puhun. Itse taas en voinut tajuta, ettei hän nähnyt näin: maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai ja perjantai.

Ei ymmärtänyt äitikään kotona. Sanoi vain, että vilkasta mielikuvitusta.

Tuona alkusyksyn päivänä 1992 aivoni nyrjähtivät, sillä ymmärsin, etteivät kaikki muut näe maailmaa samalla lailla kuin minä. Vielä pelottavampi oli ajatus, ettei ehkä kukaan ymmärtäisi. Kun ei oma äitikään uskonut.

En puhunut asiasta vuosiin kenellekään.

ON ARVIOITU, että muutamalla prosentilla ihmisistä aistit ovat verkottuneet ristiin siten, että sanat hohtavat päässä värillisinä. Eikä kokemus rajoitu tekstiin, vaan esimerkiksi musiikkia voi aistia väreinä ja muotoina.

Ilmiötä kutsutaan synestesiaksi, mutta en minä sitä seitsemänvuotiaana tiennyt. Ja tuskinpa kotipaikkakunnallani Kuusamossa kenelläkään oli asiasta tuolloin vielä kovin syvällistä tietoa.

Tutkijat ovat tienneet synestesiasta jo vuosisatoja. Ensimmäinen tieteen tuntema synesteetikko oli itävaltalainen Georg Sachs. On ironista, että hän oli itse täysin väritön mies, nimittäin albiino.

Sachs opiskeli lääkäriksi ja julkaisi albinismia käsittelevän väitöskirjan vuonna 1812. Hän kirjoitti siinä omasta ja siskonsa albinismista. Tutkimus ei kuitenkaan jäänyt historiaan varsinaisen aiheensa takia, vaan yhden tietyn luvun takia. Siinä Sachs kuvaa ohimennen outoja väriaistimuksiaan. Hän ehkä ajatteli, että ne liittyisivät hänen oireyhtymäänsä.

Sachs kirjoitti päässään kokemistaan numeroista, viikonpäivistä sekä musiikin sävelistä, jotka ”kuin vailla selvää muotoa” näkyvät väreissä tummaa taustaa vasten, irrallisena itse näköaistista.

Sachsin teksti herätti kiinnostusta tiedeyhteisössä. Jo 1700-luvulla oli tavattu sokeita ihmisiä, jotka kertoivat saavansa musiikista väriaistimuksia. Sachs oli kuitenkin ensimmäinen, joka yritti kuvata kokemuksiaan tieteen kielellä, vaikka kirjoittikin itsestään.

Eräs ranskalainen silmälääkäri arveli, että kyseessä olisi päinvastainen ilmiö kuin värisokeus, ja keksi nimen hyperchromatopsia, ”liian monen värin näkeminen”.

1800-luvun mittaan tutkimuksiin saatiin haalittua lisää ihmisiä, jotka kertoivat aistivansa kirjaimia väreissä. Ilmiötä voitiin alkaa perata empiirisesti. Selvisi, ettei vika ole silmissä vaan päässä – jos nyt viasta voitiin puhua. Koehenkilöt eivät ilmoittaneet häiriintyvänsä värikokemuksistaan mitenkään, vaan pitivät niitä korkeintaan kummallisina.

Vuonna 1881 ilmiölle annettiin nimi synestesia, yhteisaistimus. Siitä tunnettiin tuolloin jo useita muotoja: jotkut näkivät kirjaimia väreissä, jotkut tunsivat musiikin muotoina, eräät kertoivat jopa haistavansa numeroita.

Perin kiintoisaa, mutta vaikeasti tutkittavissa aikana, jolloin elävien aivojen raksutusta ei vielä voitu katsella millään laitteella.

Toisistaan tietämättömien ihmisten kuvaukset kokemuksistaan olivat kuitenkin niin samankaltaisia, että synestesia nähtiin tutkimisen arvoisena ilmiönä. Tutkijat olivat erityisen kiinnostuneita siitä, voisiko kyvystä olla hyötyä oppimisessa.

Pian, 1900-luvun alkupuolella, psykologian tutkimuksen valtasi kuitenkin behavioristinen koulukunta. Sen edustajat olivat kyllästyneet ihmisten omien tuntemusten ja itsetarkkailun kuvauksiin. Heidän mielestään psykologian tutkimuksessa tulisi unohtaa kaikki sellainen, mitä ei voi mitata laboratoriossa. Kuten ihmisen sisäinen elämä.

Behavioristien tavoite oli hyvä: nostaa psykologia lähemmäs luonnontieteitä luottamalla pelkästään ulkopuolisen tutkijan havaintoihin. Oli kuitenkin rajua poistaa psykologiasta kokonaan sellaiset käsitteet kuin mieli ja tajunta. Ihminen pelkistyi ärsykkeisiin reagoivaksi sätkynukeksi, joka oppii ehdollistamalla.

Synestesian ja muiden epäselvien tajunnan ilmiöiden tutkimus alkoi uudestaan kunnolla vasta 1990-luvulla.

KUN ALOITIN lukion 2000-luvun taitteessa, aivoni nyrjähtivät toisen kerran. Psykologian oppikirja kertoi ilmiöstä nimeltä synestesia.

Se oli ensimmäinen kerta, kun kuulin koko asiasta.

En ollutkaan hullu.

Maailmassa olisi siis muitakin, jotka ymmärtäisivät näitä kummia juttujani.

jatk.

jatk.

Sitä, miten kaikki kirjaimet ja numerot, ylipäätään kaikki teksti, näkyvät päässäni värillisenä, ikään kuin mustan tekstin jokaisen kirjaimen ja sanan päällä leijuisi piirtoheitinkalvo. Siis aivan jokaisen sanan: banaani, merihevonen, deoksiribonukleiinihappo.

Ja jokaisen nimen: Sauli Niinistö, Donald Trump, Albert Einstein. Värit eivät liity kyseisen ihmisen luonteeseen tai muuhun mielikuvaan, vaan ne juontuvat suoraan kirjaimista. Olennaista on sanan ensimmäinen kirjain, sillä se määrittää sanan värin, vaikka näen samalla myös joka kirjaimen erikseen. Anssi ja Antti ovat siis vähän erisävyisiä nimiä.

Eikä aistimukseni rajoitu vain sanoihin. Ajan kulku on aivan selkeä, fyysinen näkymä. Kun kello soi aamulla seitsemältä, herään keltaiseen tuntiin, josta lähden kiipeämään päivää ylöspäin, ensin punaiseen kello kahdeksaan ja sitten marjapuuronväriseen yhdeksään, kunnes Marianne-karkin paperin värisenä keskipäivänä tallataan hetki laaksossa, oikealla vihreänä näkyvän iltapäivän vuoren juurella.

Vuosi hahmottuu päässäni värillisenä rinkulana, jossa kuukaudet erottuvat omilla paikoillaan. Näkymä kiertyy sen mukaan, mitä kuukautta eletään. Ja jos ajattelen vaikkapa vuotta 1756, pystyn tavallaan poimimaan sen fyysisesti eteeni ajan vuoristoradasta: se on keltaisella vuosisadalla, hieman silmieni vasemmalla puolella, jossain korvan edessä ohimolla.

Työmatkalla talon nurkalla peruuttavan kuorma-auton piippaus tuntuu päässä umpinaiselta vaaleanvihreältä lasiputkelta, niin todelliselta, että sitä voisi melkein koskettaa.

Kaikkia näitä kokemuksia on aina yhtä vaikea kuvailla ulkopuoliselle, koska niissä ei ole mitään järkeä. Ei ole mitään syytä siihen, miksi päässäni elokuu on elokuu ja Helsingin Sanomat on Helsingin Sanomat.

Aistimukset, kuten värit, ovat jokaisella synesteetikolla aina omanlaisiaan, mutta peruskokemus on yhteinen kaikille, joilla on sama synestesian muoto, vaikkapa tämä kirjainten näkeminen väreinä. Jostain oudosta syystä A-kirjain on kuitenkin kirjainvärisynesteetikoilla usein punainen.

Synesteettinen aistimus on yhdellä ihmisellä aina samanlainen, automaattinen ja yksinkertainen. Se on sama nyt ja kymmenen vuoden päästä. Synestesia voidaan yksinkertaisimmillaan todentaa kynällä ja paperilla, säännöllisesti testaamalla ja tuloksia vertaamalla.

Tutkimuksissa on osoitettu, että synesteetikot pystyvät toistamaan vuotta aiemmin luettelemansa kirjainvärit sataprosenttisesti. Eräässä tutkimuksessa kontrolliryhmä, jota pyydettiin keksimään kirjaimille värit ja painamaan ne mieleensä, sai viikon päästä osumatarkkuudeksi enää alle 40 prosenttia.

NYKYAIKAINEN synestesian tutkimus alkoi 1980-luvun alussa, kun yhdysvaltalainen homo kohtasi illalliskutsuilla miehen, joka paistoi kanaa.

Illan isäntä ja mies kanan äärellä oli Michael Watson. Hänellä oli erittäin harvinainen synestesian muoto: hän koki hajut muotoina. Siispä kana ei ollut vielä valmista, koska ”siinä ei ollut tarpeeksi pisteitä”.

Nuori neurologi, tohtori Richard Cytowic oli samoilla kutsuilla. Hän oli työssään kuullut synestesiasta ja päätti selvittää, mitä Watsonin päässä oikeasti tapahtuu. Tiedeyhteisössä aihetta pidettiin kuitenkin hömppänä, johon tarttumalla tutkija voisi pilata maineensa.

Nykyisin Cytowic, 61, on George Washingtonin yliopiston neurologian professori ja yksi maailman kuuluisimmista synestesian tutkijoista. Pyydän sähköpostitse haastattelua, ja hän vastaa pian iPhonestaan, että onnistuu.

Cytowic kuvailee viestissään, miten vaikea 1980-luvulla oli saada kollegoita vakuuttumaan synestesian tutkimisen tärkeydestä. Ei edes uskottu, että synestesia on aito ilmiö.

”Behaviorismin perintönä kaikkia subjektiivisia kokemuksia pidettiin tutkimuksessa tabuina. Jopa niin, että kun olin aiemmin tutkinut afasiaa, muistia ja Alzheimerin tautia, minut oli leimattu ’filosofisesti suuntautuneeksi’”, Cytowic kirjoittaa.

Cytowic kertoo sähköpostissaan myös olevansa homo, ja se on olennaista tässä vain yhdestä syystä. Hän arvelee asian vaikuttaneen siihen, että hän uskalsi sukeltaa halveksuttuna pidetyn synestesian pariin.

”Kun tajusin suuntautumiseni 10-vuotiaana, olin lääkärien mukaan sairas, New Jerseyn lakien mukaan rikollinen ja kirkon mielestä moraaliton. Enkä ollut edes tehnyt mitään! Suhtauduin synestesiaan muita positiivisemmin ehkä siksi, että sekin oli monen mielestä asia, jota ei olisi saanut olla olemassa.”

Cytowic haali synesteetikkoja tutkimuksiin, uurasti kasaan artikkeleita ja popularisoi ilmiötä kirjoissaan. 1980-luvulla tekniikkakin oli kehittynyt niin paljon, että hän pääsi ensi kertaa kurkistamaan synesteetikon pään sisälle.

Cytowic laittoi gammakuvauslaitteeseen muun muassa kanamies Watsonin. Hän havaitsi, että tämän aivokuoren eli aivojen pinnalla olevan harmaan aineen verenkierto hidastui, kun tämä hengitti erilaisia tuoksuja.

jatk.

jatk.

Cytowic uumoili tuolloin, että synesteettiset kokemukset eivät tapahdu korkeamman ajattelun alueella aivokuoressa, vaan ne voisivat liittyä aivojen niin sanottuun limbiseen järjestelmään. Se on kaukaa evoluutiosta periytynyt järjestelmä, joka vaikuttaa esimerkiksi ihmisen tunteiden säätelyyn.

Watsonin tutkiminen ei todistanut lopulta mitään, mutta Cytowicin työ sai muut tutkijat innostumaan. Synestesiasta tuli vihdoin tutkimuskohde muiden joukossa.

1990-luvulta lähtien synesteetikkoja on työnnetty pet-kuvaimiin ja magneettikuvauslaitteisiin. On esimerkiksi havaittu, että aivojen näkökeskuksen tietyt osat aktivoituvat, kun koehenkilö kuulee sanoja. Synesteettistä kokemusta ei ole kuitenkaan vieläkään riittävällä tarkkuudella voitu paikantaa aivoista.

Cytowic kertoo nykyään uskovansa teoriaan, jonka mukaan synestesia johtuisi hermoimpulssien epätavallisesta kulusta aivokuoren ja aistialueiden välillä. Normaalisti nämä eivät kulje edestakaisin, mutta synesteetikolta ikään kuin puuttuisi jarrumekanismi välistä.

Toinen merkittävä synestesian tutkija, yhdysvaltalainen Vilayanur Ramachandran, puolestaan suosii teoriaa, jossa aivoihin jäisi lapsuudessa ylimääräisiä hermokytköksiä, jotka aiheuttavat näkökeskuksen poikkeuksellista aktivoitumista.

SYNESTESIA NÄYTTÄISI nykytutkimuksen valossa olevan perinnöllistä. Tutkijat olettavat, että ilmiö voitaisiin paikantaa yksittäiseen pistemutaatioon eli yhden emäsparin vaihdokseen dna:ssa.

Synestesiageeniä ei ole kuitenkaan ainakaan vielä löydetty. Synesteetikkojen perimän muutoksia on sen sijaan jäljitetty toiseen kromosomiin. Kiinnostavaa on, että tämän kromosomin geenit vaikuttavat myös muun muassa autismin syntyyn.

Moni autisti onkin myös synesteetikko. Kuuluisin heistä lienee englantilainen poikkeuslahjakkuus ja muistinero Daniel Tammet, joka on kertonut näkevänsä laskutoimitukset päässään synesteettisinä maisemina. Hän pystyy ratkomaan mielessään käsittämättömän vaikeita laskuja ja osaa luetella yli 22000 piin desimaalia. Kuukausiliite haastatteli Daniel Tammetia vuonna 2012.

Richard Cytowicin mukaan ihmisistä hieman yli neljä prosenttia kantaa synestesiageeniä, mutta vain prosentilla ihmisistä tämä geeni todella laukaisee synestesian. Suomessakin pitäisi siis olla noin 50 000 synesteetikkoa.

Moni ei kuitenkaan ajattele olevansa erilainen, koska synestesia kehittyy varhain lapsuudessa ja tuntuu sen kokijalle täysin normaalilta. Siitä on myös usein vaikea puhua leimautumatta erikoisuudentavoittelijaksi.

Tutkimuskirjallisuudessa erilaisia synestesioita on luokiteltu nykyisin jopa noin 60, mutta eri muotojen rajat ovat häilyviä. Yleisintä on viikonpäivien ja kirjainmerkkien näkeminen väreissä. Musiikin kokeminen väreinä ja muotoina on jo hieman harvinaisempaa.

On erittäin harvinaista, että synestesia yhdistäisi kaikki viisi aistia. Sellaisia tapauksia on historiaan kirjattu tasan yksi: neuvostoliittolainen muistinero Solomon Šereševski. Hän kertoi saavansa musiikista sekä näkö-, tunto-, maku- että hajuaistimuksia. Neuropsykologi Aleksandr Lurija kirjasi Šereševskin kokemuksia ylös 1920-luvulla.

Synestesia vaikuttaisi olevan keskivertoa yleisempää muusikoilla ja muilla taiteilijoilla, yleensäkin luovan alan ihmisillä. Esimerkiksi säveltäjä Jean Sibelius oli todennäköisesti synesteetikko: hän kertoi lapsena yhdistelleensä räsymaton värikuvioita pianon ääniin ja C-duuri kuulosti hänelle punaiselta.

Myös purppurasoinnuistaan intoillut muusikko Jimi Hendrix on usein mainittu synesteetikoksi, mutta hän käytti myös lsd:tä. Se aiheuttaa synesteettisiä kokemuksia.

Yhtä kaikki, synestesia näyttää olevan yleisempää kuin on luultu. Nykytiedon mukaan synesteetikkoja olisi 1–4 ihmistä sadasta. Jokaisessa työmatkabussissa saattaa siis olla joku, joka aistii moottorin hurinat ja ovimekanismin suhinat väreinä tai muotoina päässään. Tai saa varpaisiinsa sinisiä kolmioita edessä istuvan parfyymista.

Sen verran harvinainen synestesia silti on, ettei sitä ole tutkittu Suomessa oikeastaan lainkaan. Pienessä maassa on vaikea löytää tarpeeksi koehenkilöitä, eikä meillä ole ollut ketään cytowicia, joka olisi lähtenyt ajamaan tutkimusta eteenpäin.

Ei synestesia silti suomalaistieteilijöillekään vieras ilmiö ole. Helsingin yliopiston dosentti, aivotutkija Minna Huotilainen uskoo, että synestesia voisi liittyä yhdistelevään oppimiseen, lapsen tapaan yhdistellä asioita luovasti. Esimerkiksi lapsen käsitys äänistä on moniaistinen: äidin ääni on sama kuin äidin tuoksu, joka on sama kuin äidin kasvot. Ja synesteettiset metaforat ovat aikuisillekin tuttuja, puhutaanhan kylmistä ja lämpimistä väreistä, kirkkaista ja tummista äänistä, terävästä kivusta.

Osa tutkijoista ajattelee, että kaikki olisivat lapsena synesteetikkoja: vauva-aikana lähes kaikkialta aivoista on heikkoja yhteyksiä muualle.

jatk.

jatk.

”Näistä yhteyksistä on tarkoitus karsiutua ’järkevä’ verkko eli sellaiset yhdistelmät, joita tarvitsemme. Jos numero 7 herättää aina ajatuksen punaisesta väristä, siitä ei ole juuri hyötyä. Näin tämän assosiaation tulisi kuolla pikkuhiljaa pois, ja niin kai suurimmalla osalla meistä tapahtuukin”, Huotilainen sanoo.

Synesteetikoilla tämä assosiaatio ei kuitenkaan koskaan sammu.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä myös siitä, että esimerkiksi lapsena nähdyt värilliset magneettikirjaimet jääkaapin ovessa ja värikirjaimin koristellut leikkipalikat voisivat laukaista synestesian. Useimpien synesteetikkojen kokemat värit eivät kuitenkaan vastaa lapsuuden lelujen värejä, eivät minullakaan.

SUOMESSA VAIN harva on julkisesti kertonut synestesiastaan. Yksi harvoista on kirjailija Tuomas Kyrö, mutta hän ei innostu puhumaan asiasta lehdessä, vaikka kertoi taannoin tv-ohjelmassa näkevänsä viikonpäivät väreissä.

Mutta on toinenkin julkkissynesteetikko, poplaulaja Diandra Flores – tai Diandra, kuten hän itse näkee nimensä. Hän lupaa puhua aiheesta, vaikka sanookin, että synestesiasta kertominen on kiusallista. Hän ei halunnut kertoa asiasta lapsena edes kavereilleen, ja edelleenkin tuntuu, että kukaan ei ymmärrä.

Floresin synestesia lipsahti kuitenkin julkisuuteen, kun Iltalehden toimittaja käsitti, että hänellä olisi absoluuttinen sävelkorva, kuten Jean Sibeliuksella.

”Minulla ei ole absoluuttista sävelkorvaa, enkä halunnut tulla verratuksi suurimpaan säveltäjään. Piti korjata, että musiikin oppimisen helppous johtuu ehkä tästä synestesiasta”, Flores kertoo puhelimessa.

”Sitten tästä on aina haastateltu, mutta tämä on niin vaikea aihe selittää.”

Flores, 21, muistelee, miten lapsena hänen barbeillaan piti ehdottomasti olla nimet, jotka sopivat nuken hiusten väriin. Eikä mitään Leenaa tai Liisaa vaan vaikkapa Etydi – se oli kauniin ruskeansävyinen nimi.

Ja kun Flores oli sairaana, hänen mielessään koko kehoon levisi vaaleanpunainen ja oranssi väri, joka tuntui kamalalta.

”Se tuli aina, kun olin kipeä. Velloin oikein siinä olossa. Oli ihan hirveää, kun kropassa ja päässä tuntui se väri. Siinä olossa oli rakennekin, vähän kuoppainen, kuin sosekeittoa.”

Floresin äiti ihmetteli 8-vuotiaan tyttärensä juttuja ja ryhtyi selvittämään asiaa. Hän löysi kirjasta tietoa synestesiasta ja hoksasi, että tästä nyt varmaankin on kyse.

Tytärtä asia ei kiinnostanut, vaan hän meni takaisin jatkamaan leikkiään. Vanhempana Flores kertoo kuitenkin oppineensa hyödyntämään aistimuksiaan. Esimerkiksi koulussa maantiedontunnilla merten ja jokien nimien muistaminen oli varsin helppoa, sillä niillä kaikilla oli värit. Tai kun matematiikassa oli vaikea tehtävä, Flores pystyi muistamaan oppikirjan esimerkkiratkaisusta kaavan oikeat värit ja laittamaan ne paikoilleen ja näin ratkaisemaan tehtävän, vaikkei edes ymmärtänyt, mitä laski.

Floresin kokemukset täsmäävät kolmeen tunnettuun synestesian muotoon: hän näkee kirjaimet ja numerot väreinä, aistii kivun väreinä ja ennen kaikkea näkee musiikin väreinä. Viimeisimmästä on ollut hänelle viulunsoitossa hyötyä, sillä vaikeitakin kappaleita on ollut helppo oppia tekemällä niistä värikarttoja päässään.

Flores kertoo, että värit eivät kytkeydy hänen päässään tiettyihin sointuihin tai säveliin, vaan soitinten ääneen. Musiikista muodostuu pään sisälle fyysinen, ”vesivärimäinen” maisema, johon voi oikein uppoutua, kun sulkee silmät.

Hänelle synestesiasta on ollut myös haittaa: jotkut kappaleet tuntuvat niin väärän värisiltä ja muotoisilta, että päätä ei saa pyöritettyä tuntemuksen ympäri.

”Esimerkiksi Led Zeppelinin Black Dog. Pääni ei yksinkertaisesti sietänyt sitä väri-muotoyhdistelmää. Minun piti oikein istua alas ja keskittyä, että sain sen tuntemuksen pois. Ja barokkimusiikissa cembalon ääni on niin palikkamainen, inhottavan muotoinen, etten pidä siitä.”

Kokemukset kuulostavat tutuilta. On pakko rikkoa etäisen haastattelijan rooli.

”Vau! Sä olet ensimmäinen tällainen, jonka kanssa olen ikinä jutellut!”

Vertailemme: Floresille A on valkoinen, minulle punainen. Vuosi 2015 on hänen mielestään oranssimpi kuin 2016, minusta se taas on sininen.

”En halua järkeistää tätä enkä ajatella liikaa. Tuntuu, että jos kokemukseen oikein keskittyy ja yrittää ajatella sitä järjellä, se vaimenee taka-alalle. Yritän vain hyödyntää sitä niin paljon kuin pystyn”, Flores sanoo.

EN TIEDÄ, onko minulle mitään hyötyä siitä, että maanantai on keltainen ja että matala syntikkabasso tuntuu mustalta kumilta. Kalenterin ja vuosien hahmottaminen tilassa on auttanut muistamaan historian tapahtumia paremmin. Ehkä.

On vaikea verrata, kun ei muusta tiedä. Kaikki vain näyttää tältä jostain syystä, jota minä, Diandra Flores tai kukaan muukaan ei käsitä.
Sitä paitsi synestesiassa on muotoja, jotka ovat minulle yhtä vieraita kuin minun kokemukseni jollekin ei-synesteetikolle. Esimerkiksi hajujen tuntemista muotoina tai sanojen maistamista en tajua lainkaan.

jatk.

jatk.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kuurot synesteetikot näkevät viittomakielen merkit väreissä, ja aikuisena sokeutuneet voivat aistia pistekirjoituksen värillisenä. Tätäkään en käsitä.

Muutamat synesteetikot ovat kertoneet, että heidän värinsä ovat haalistuneet iän myötä. Se kuulostaa todella surulliselta.

Toki haluaisin tietää, miksi aivoni toimivat näin – ja tavallaan en.

Maailma on kaunis näin.
(ylläoleva lause kirjoitettu värillisinä kirjaimina. Ps: kannattaa lukea alkuperäinen artikkeli täältä http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1470106595218?ref=a-suositeltu niin näkee kaikki kirjaimet ja lauseet värillisinä).

Unohtui aiemmin vastata aloitusviestin väriaiheeseen. Ensimmäinen tulkinta, jota tuli mieleen (tämä nyt kuulostaa vähän tylsältä /yksinkertaiselta niin kuin Danielin kirjassa jotkut selitykset, mutta):

- punainen viittaa Aatamin nimeen, ensimmäiseen ihmiseen: maasta luotu (1. Kor 15)
- viinin tai veren punainen Jeesukseen: toinen ihminen Herra taivaasta, hengellinen
- valkoinen viittaa pyhyyteen (esim. morsian Ilm 19)
- sininen taivaaseen (tempaus, ylösnousemus...)
- lila tai violetti kuninkuuteen: uskovat Ilmestyskirjassa tehty kuningaskunnaksi?

Oliko laulun sanoituksissa jotain tuollaisen tarinan kaltaista?

Näkyy täällä olevan erilaisia mielipiteitä värien näkemisestä (Jumalallisia värejä!). Joku (mielenterveyshoitaja) meinaa, että olen psykoosissa, kun näen värejä . Se on kyllä hoitajan sanomana aikamoista puppua. Olen nähnyt läheisen ihmisen psykoosissa ja tiedän tilan. Itse en varmasti ole ollut, kun olen saanut väri-ilmestyksen ja aivan varmasti on Pyhän Hengen työtä. Sanokoot "doctoritkin" ihan mitä haluaa asiasta. Se on Jumalallinen ilmestys ja niistä mainitaan "väreinä" myös vanhassa testamentissa. Mm safiirinsininen, jonka olen nähnyt mainitaan 2. Ms 24:10 ja Hes 1:26 . Aikamoisia "profeettoja" täällä näyttää olevan asiasta puhumassa. Jumalalla on niin monta tapaa ilmestyä ihmisille. Näen myös unia ja toisinaan ovat hyvinkin merkityksellisiä. Herra on ilmestynyt voimallisesti eräässä unessa yli 30 v sitten ja uni piti täysin paikkansa. Oli minulle voimaksi ja lohdutukseksi, en ollut silloin vielä elävässä uskossa.

näin tänään yöllä oranssin valon joka valahti taivaalla yhden aikaan yöllä. se tuli maasta taivaaseen keskeltä metsää. olin itse veneellä ajelemassa ja yhtäkkiä näin sen. se tuli noin 11 kertaa samanlaisena. osaako kukaan sanoa mikä se voisi olla?