Jännämiesten jälkeen?

Kouluta se kiltti mies sänkyhommiin sellaiseksi kun haluat, on pidemmänpäälle sullekin turvallisempi kuin joku jännämies joista ei koskaan tiedä mitä jännämiehen päässä liikkuu.

Tuosta sun jutustasi paistaa läpi nykynaisten asenne, "kaikki mulle ja heti", minkäänlaista kärsivällisyyttä teillä ei ole, heti pakit jos vääräällä jalalla ovesta sisään astuu.

Elämä on pitkä, kumman haluat vakaan kiltin miehen vai oikukkaan jännämiehen?

Toivottavasti joku jännämies hakkaa susta paskat ulos suun kautta.

Mulla on sellanen ihana mies, jolla on munaa ja ihanaa lempeyttä ja kiltteyttä. Mistäs sulle saatais...joo.

Pitäiskö sun tutustua itsees vielä paremmin? Tai uskaltaa enemmän? Tulee mielee, että etkö uskalla valita itsellesi oikeasti vahvaa miestä? Silloin kun on henkisesti heikon jännämiehen kanssa, saa itse päteä ja tuntea itsensä paremmaksi.

Jos kumminkin uskaltaa valita sen, jolla on oikeesti munaa( uskaltaa näyttää tunteensa, uskaltaa tulla lähelle, ei haasta riitaa, ei vittuile, välittää muista, kunnioittaa itseään ja muita, on tervejärkinen) joutuu ehkä katsomaan itseäänkin enemmän peilistä. Mut elämä on kyllä ihanaa kun on aikuinen kumppani.

Mietippä tätä.

Voihanse olla ettet tule semmoista saamaan. Luulen että jännämiehet eli koulukiusaajat on tuonu esiin heidän oman sielunmaiseman niin ettet osaa enää asettua tylsän tavallisen miehen elämään. Sitä joutuu joskus maksamaan hinnan elämän eri valinnoista ja sie valitsit olla ns. panopuu

mies ihannoi ennen muuta nuorta, kaunista ja hedelmällistä.

Jokohan paska jännämies tappoi aloittajan

En minä tiedä, ajatteluprosessin kautta se ehkä joskus selkenee.

Minä pidän juurikin kilteistä miehistä ja oikeastaan hämmästytti kirjoitus, koska minusta he juuri ovat miehekkäitä. Jännämiehet (en täysin tiedä mitä sillä tarkoitetaan, mutta käsitykseni mukaan) taas tuntuvat sellaisilta, jotka on vielä jääneet keskenkasvuisiksi pojanklopeiksi.

Eli meillä taitaa olla todella erilaiset käsitykset miehekkäästä. Mulle se tarkoittaa esim:

- Hänelle on kehittynyt omat arvot, joista pitää ja omaa selkärankaa (ei siis siloposki vaan mies joka tietää mitä haluaa ja mitkä hänelle ne perusasiat, ei hätkähdä vähistä).
- On vastuuntuntoinen ja elää sen mukaisesti, vaikka se ei aina olisikaan jännää. Hoitaa työnsä, maksunsa, vakuutuksensa, hoitaa kotiaan jne.
- Huolehtii rakkaistaan ja osoittaa sen arjessa. Ja tämä kumpuaa siitä, koska välittää aidosti läheisistään. Ja ne arjen teot voi olla sellasia, että kun se vaimo makaa menkkakivuissa sohvanpohjalla, niin tulee halaamaan tai antaa viimeisen suklaapatukkansa. Tai kun tulee julkiasessa liikenteessä tai autossa äkkipysähdys, niin ojentaa käden vaistomaisesti suojellakseen vieressä olevaa. Nämä nyt kaksi esimerkkiä, jotka ovat laittaneet mut aivan sykkyrälle.
- Ja mikä parasta, jos tajuaa kuinka arvokasta tuollainen "kiltti mies" on, niin se ajaa itseäkin olemaan vain entistä enemmän "kiltti nainen" häntä kohtaan.

En tiedä osaanko selittää, mutta jos se ei ole miehekästä miehessä, että voi elää tietäen hänen olevan aina ja varmana tukena, niin mikä sitten? Kaikki kynnysmatot, siloposket, epämiehekkäät eivät sovi yhtään siihen kuvaan, mikä minulla on "kiltistä miehestä".

Ja haasteista, mä en halua että mun elämä on haastetta. Sitä riittää maailmassa ihan muutenkin, mä haluan mieheni olevan juuri kumppani niitä haasteita vastaan.

Kaiken kaikkiaan siis ihan erilainen ajattelumaailma enkä tiedä miten se muuttuu. Enkä oikein ymmärrä yhteyttä ulkonäköönkään. Paitsi kiltti mies harvemmin noilla kriteereillä voi rapajuopolta näyttää - koska kantaa vastuuta itsestään ja muista.

Niin ja tuohon sinun kiltteyteen. Minä miellän naiseenkin kiltteydessä sen vastuuntunnon eli vastuunkannon itsestään. Ei tunnu kauhean vastuulliselta ajaa itseään suhteisiin, joissa tietää jo että tulee sattumaan.

Kiltteyshän on positiivinen piirre ihmisessä. Liian usein se sekoitetaan nössöyteen tai johonkin muuhun.