VolvoPenta lataus jännite ?

Eihän se lataa oikein lainkaan, 12,9 volttia on täyden akun jännite ilman latausta tai kuormitusta. Latausjännite pitäisi olla noin 13,8-14,4. Mittaa suoraan laturin päästä moottorin käydessä onko siellä yhtä alhainen jännite, jos on niin sitten laturi vaihtoon.

Jos laturin päässä on kunnollinen jännite niin sitten jossain on iso jännitehäviö.

Jos siellä on jakodiodi jolla lataus jaetaan käynnistys ja käyttöakkuihin niin heitä se mereen ja asenna tilalle jännitteen tunnistava kaksoisakkurele (esim https://www.bluesea.com/products/7610/SI-ACR_Automatic_Charging_Relay_-_12_24V_DC_120A) tai laturin ohjaama (d ) tehorele.

Ja samalla katso että kaapelit on riittävän paksut ja kunnossa.

eiseoikeinlataa kirjoitti:

Eihän se lataa oikein lainkaan, 12,9 volttia on täyden akun jännite ilman latausta tai kuormitusta. Latausjännite pitäisi olla noin 13,8-14,4. Mittaa suoraan laturin päästä moottorin käydessä onko siellä yhtä alhainen jännite, jos on niin sitten laturi vaihtoon.

Jos laturin päässä on kunnollinen jännite niin sitten jossain on iso jännitehäviö.

Jos siellä on jakodiodi jolla lataus jaetaan käynnistys ja käyttöakkuihin niin heitä se mereen ja asenna tilalle jännitteen tunnistava kaksoisakkurele (esim https://www.bluesea.com/products/7610/SI-ACR_Automatic_Charging_Relay_-_12_24V_DC_120A) tai laturin ohjaama (d ) tehorele.

Ja samalla katso että kaapelit on riittävän paksut ja kunnossa.

Lue lisää

Laturin voi myös huoltaa. Usein on vain hiilet kuluneet, jolloin latausteho hiipuu. Uudet hiilet maksaa jotain kympin.

Kiitos , arvelinki että jänite on liian alhainen ja kesä on menny hyvin koska myös aurinko paneeli on puskenut virtaa akkuihin . nyt tuntuu välillä paukut käyvän vähiin . Nopein tapa tietty vaihtaa laturi kun vain löytäis järki hintaan jostain VP oma on ainakin varaosanumeron mukaan ihan järkyttävän hintainen .

Tsekkaa ne hiilet ennen vaihtamista. Jos ovat kuluneet loppuun, niin helppo homma uusia, eikä maksa paljoa.

Saattaahan välissä olla jakodiodi, jolloin täydelläkin akulla jännite on n. 0,6V alempi akulla. Suuremmilla virroilla diodin jännitehäviö voi olla yli 1 V.

Ei jakodiodi mielestäni mikään huono ratkaisu ole, vaikka relevalmistajat niin mielellään mainostavatkin :)

Luulisin että aika monessa veneessä jännitteensäädin on kytketty hupiakun napoihin. Tämä kompensoi jakodiodin jännitteenpudotuksen.

- jakodiodi on halvempi, todennäköisesti luotettavampi ja pitkäikäisempi kuin rele
- yllä kuvatulla tavalla kytketty jännitteensäätö kompensoi jännitteen pudotuksen diodissa
- releen hyvä puoli verrattuna diodiin on mahdollisuus ladata esim. aurinkopaneelilla myös moottoriakkuja ja hätätilanteessa käynnistää moottori hupiakuilla ilman työkaluja (onnistuu kyllä jakarilla dioditapauksessakin vaihtamalla johdot)

Itse en pidä viimeistä pointtia kovin tärkeänä. Siksi valitsin diodit ennen kuin releen. Diodissa ei ole mekaanisesti särkyviä osia.

Jakodiodi ei ole huono, jos samalla nostaa laturin antojännitettä tuon 0,7V. Vaatii siis uuden säätimen. 0,7V lasku latausjännitteessä tekee sen, etteivät akut lataannu koskaan täyteen, vaan jotain 50-75% kapasiteetistaan. Siksi kytkiessä vene maasähköön, alkaa selkeä lataus, vaikka kone olisi hurissut koko päivän.

Mielestäni paras tapa kytkeä hupiakut laturiin on rele, joka ottaa ohjausjännitteen laturilta. Eli kun moottori käynnistää, laturi alkaa lataamaan ja relee vetää kiinni. Kun kone sammutetaan, ohjausjännite katoaa ja hupiakut on kytketty irti.

Harvassa laturissa on mahdollisuus ulkopuoliseen jännitteentunnistukseen. tietysti laturia purkamalla se on ehkä mahdollista kytkeä mutta saattaa monelta jäädä tekemättä.

Kaikissa vaihtovirtalatureissa on napa D , jossa on jännite vain moottorin käydessä. Siitä pitäisi saada ohjaus releelle. (En ole siis itse tehnyt tällaista, mutta kuulion että toimii)

Ainakin Bluesea ja Biltema releissä on ihan vakiona jännitteentunnistus. Jos jännite nousee esim. > 13V, oletetaan että lataus on käynnissä ja rele vetää. Ei tarvitse siis askarrella erikseen. Tietenkin jos haluaa päästä halv(emm)alla, ostaa pelkän releen ja logiikan tuosta D -kytkimestä. En taitaisi itse jaksaa moista askaretelua...

Pitää sitten muistaa ettei käytetä mitään perus lisävalorelettä jos otetaan tuo d ohjaus. Ei välttämättä kestä ja saattaa hitsata kärjet kiinni ja sitten ei irtoakaan enää ja akut tyhjenee yhdessä.

Pitää hakea kunnon rele, vähintään sen verran virrankestoa kuin laturin nimellisvirta ja mielellään enemmänkin.

Toinen mikä pitää muistaa on ettei laturin kenttädiodit kestä tolkutonta virran ottoa, muutama ampeeri on maksimi. Kannattaa laittaa pieni 1A sulake väliin ja jos ohjauksia on paljon niin käyttää niille erillistä apurelettä.

Yksi ongelma mikä voi vielä tulla on että kun perinteisesti tuon D navan kautta syötetään laturin herätevirta latausvalon kautta niin lisäkuorman kytkentä siihen voi aiheuttaa sen että tarvitsee käyttää vähän kierroksia ennenkuin laturi herää.

Tähän auttaa latausvalon polttimon vaihtaminen suurempaan tai vastuksen kytkentä sen rinnalle.

voiottaad kirjoitti:

Pitää sitten muistaa ettei käytetä mitään perus lisävalorelettä jos otetaan tuo d ohjaus. Ei välttämättä kestä ja saattaa hitsata kärjet kiinni ja sitten ei irtoakaan enää ja akut tyhjenee yhdessä.

Pitää hakea kunnon rele, vähintään sen verran virrankestoa kuin laturin nimellisvirta ja mielellään enemmänkin.

Toinen mikä pitää muistaa on ettei laturin kenttädiodit kestä tolkutonta virran ottoa, muutama ampeeri on maksimi. Kannattaa laittaa pieni 1A sulake väliin ja jos ohjauksia on paljon niin käyttää niille erillistä apurelettä.

Yksi ongelma mikä voi vielä tulla on että kun perinteisesti tuon D navan kautta syötetään laturin herätevirta latausvalon kautta niin lisäkuorman kytkentä siihen voi aiheuttaa sen että tarvitsee käyttää vähän kierroksia ennenkuin laturi herää.

Tähän auttaa latausvalon polttimon vaihtaminen suurempaan tai vastuksen kytkentä sen rinnalle.

Lue lisää

D napaan tulee sama jännite kuin B napaan, joten mitään ongelmia releen kanssa ei pitäisi olla.
Virta D napaan tulee samalta piiriltä kuin ankkurin magnetointi, joten diodit kestää varmuudella releen kuorman, virtaahan rele ottaa vain oman kuormansa verran.
Tuo vaihtoehtoinen herätevirran muutos vaikuttaa omituiselta, suurempi lamppu lisää vastusta, rinnakkaisvastus vähentää ? ?, lisäksi herätevirralla on lähes aina myös rinnakkaisvastus varmistamassa latauksen vaikka lamppu kärähtäisi ja latauksen toimiessa johtimessa ei kulje virtaa eikä siten kaipaa mitään muutoksia.

Muilta osin ohjeesi olivat aivan kelvollisia.

Nyt-en-ymmärtänyt kirjoitti:

D napaan tulee sama jännite kuin B napaan, joten mitään ongelmia releen kanssa ei pitäisi olla.
Virta D napaan tulee samalta piiriltä kuin ankkurin magnetointi, joten diodit kestää varmuudella releen kuorman, virtaahan rele ottaa vain oman kuormansa verran.
Tuo vaihtoehtoinen herätevirran muutos vaikuttaa omituiselta, suurempi lamppu lisää vastusta, rinnakkaisvastus vähentää ? ?, lisäksi herätevirralla on lähes aina myös rinnakkaisvastus varmistamassa latauksen vaikka lamppu kärähtäisi ja latauksen toimiessa johtimessa ei kulje virtaa eikä siten kaipaa mitään muutoksia.

Muilta osin ohjeesi olivat aivan kelvollisia.

Lue lisää

Ei sen releen käämin kanssa olekaan mitään ongelmaa mutta jos joku keksii että selviää halvalla käyttämällä halpahallin "lisävalorelettä" niin se ei välttämättä kestä latausvirtaa ja kärjet hitsaantuu kiinni. Sitten kun moottori sammutetaan niin se ei irtoa ja kaikki akut tyhjenee.

Kyllä ne kenttädiodit releen kestää, mutta jos joku keksii että alkaa ottamaan sieltä virtoja muuallekin niin mitään älytöntä virranottoa ne ei kestä.

Ja miten muka suurempi lamppu lisää vastusta? Suuremman lampun vastus on tietysti pienempi, eihän siinä muuten voisi kulkea suurempaa virtaa ja siitä saataisi suurempaa tehoa.

"...mutta jos joku keksii että selviää halvalla käyttämällä halpahallin "lisävalorelettä" niin se ei välttämättä kestä latausvirtaa ja kärjet hitsaantuu kiinni. Sitten kun moottori sammutetaan niin se ei irtoa ja kaikki akut tyhjenee. "

Ei ne mihinkään itsestään tyjene. Tilanne vaan vastaa sen jälkeen samaa kuin veneessä olisi vain yksi akku, eli hupiakkuun kytketyillä laitteilla on mahdollista tyhjentää käynnistysakku.

Mutta myös kuorma olisi oltava täsmälleen vakio, joka lienee mahdoton ajatus.
Muutenkin jo pieni muutos suistaa tasapainosta.

periaatteessa-kyllä kirjoitti:

Mutta myös kuorma olisi oltava täsmälleen vakio, joka lienee mahdoton ajatus.
Muutenkin jo pieni muutos suistaa tasapainosta.

Systeemihän olisi muutoksen jälkeen täysin vastaava kuin magneetto eli monissa perämoottoreissa käytetty "laturi". Tuossa siis kestomagneetti korvaantuu vakiotehoisella sähkömagneetilla. Jännite on suoraan verrannollinen kierroslukuun eli hiukan alle "vakiokierrosten" ei juuri lataisi ja täysillä kierroksilla jännite olisi sitten lähes 20 V. Perämoottoreissa tuo toimii joten kuten, koska laturi on pienitehoinen (2-10 A) ja akku siihen nähden suuri. Akku tasaa jännitettä, mutta pidemmillä päivämatkoilla akku ei ole pitkäikäinen kiehutuksen seurauksena.

Isommissa ja uudemmissa perämoottoreissa on jo jännitteensäädinkin sekä isommat laturit.

Joakim1 kirjoitti:

Systeemihän olisi muutoksen jälkeen täysin vastaava kuin magneetto eli monissa perämoottoreissa käytetty "laturi". Tuossa siis kestomagneetti korvaantuu vakiotehoisella sähkömagneetilla. Jännite on suoraan verrannollinen kierroslukuun eli hiukan alle "vakiokierrosten" ei juuri lataisi ja täysillä kierroksilla jännite olisi sitten lähes 20 V. Perämoottoreissa tuo toimii joten kuten, koska laturi on pienitehoinen (2-10 A) ja akku siihen nähden suuri. Akku tasaa jännitettä, mutta pidemmillä päivämatkoilla akku ei ole pitkäikäinen kiehutuksen seurauksena.

Isommissa ja uudemmissa perämoottoreissa on jo jännitteensäädinkin sekä isommat laturit.

Lue lisää

Tarkoitatko että käytettäisi ulkopuolista virtaa ankkurille.
Pelkällä vastuksella omillaan ankkurivirta olisi latauksesta riippuva eli kaikkea muuta kuin kestomagneettia vastaava ja tilanne vielä pahempi.

periaatteessa-kyllä kirjoitti:

Mutta myös kuorma olisi oltava täsmälleen vakio, joka lienee mahdoton ajatus.
Muutenkin jo pieni muutos suistaa tasapainosta.

Aivan. Taisin pohtia vain kierroksia, en kuormaa. eli jos molemmat ovat vakioita, niin laturin jännitekin on vakio?

Moottorin kierroksethan veneessä on aika vakio, mutta toki kuorma vaihtelee esim. akun varaustarpeen mukaan. Sähkölaitteet kulussakin taitaa olla aika vakiot.

Jos tuollaisen vastuksen virittää magnetointiin ja sitten joku joskus kytkee kaikki akut irti kun moottori on käynnissä niin tuho lienee aika todellinen koko sähköjärjestelmässä.

Toki jotain voi sattua vaikka olisikin normaali jännitteensäädin, mutta tuollaisella vastuskytkennällä tuho on todella varmaa.

Normaalillakin jänniteensäätimellä varustettu laturi kärähtää, jos akun irroittaa sen pyöriessä. En usko, että fixed-jänniteeensäädin olisi sen suhteen juurikaan pahempi. Isompi ongelma sen kannalta on tuo kuorman vaihtelu.

Niinpä_ kirjoitti:

Tarkoitatko että käytettäisi ulkopuolista virtaa ankkurille.
Pelkällä vastuksella omillaan ankkurivirta olisi latauksesta riippuva eli kaikkea muuta kuin kestomagneettia vastaava ja tilanne vielä pahempi.

Lue lisää

Akku pitää jännitteen kohtuu vakiona eli ei päästä laskemaan alle lepojännitteen (12-12,8 V) eikä päästä nousemaan kovin suureksi (juuri yli 15 V), jos akku on suuri virtaan nähden.

retkipurjehtija kirjoitti:

Normaalillakin jänniteensäätimellä varustettu laturi kärähtää, jos akun irroittaa sen pyöriessä. En usko, että fixed-jänniteeensäädin olisi sen suhteen juurikaan pahempi. Isompi ongelma sen kannalta on tuo kuorman vaihtelu.

Lue lisää

Kärähtääkö? Monesti olen kuulut tuon väitteen, mutten ole koskaan kuullut noin kärähtäneestä laturista, vaikka varmasti kaapeloinneissa on ollut vikoja. Tuossahan kyse on siitä miten nopeasti jännitteensäädin laskee magnetointivirran ja miten suuri on jäännösmagneettikenttä sekä tietysti siitä mikä on jännitteensäätäjän ja diodien jännitteenkesto. Tuossa siis kuitenkin on mekanismi, joka laskee magnetointivirtaa jännitteen noustessa.

Pelkällä vastuksella ilman kuormaa magneettikenttä vain kasvaa jännitteen mukana ja nostaa jännitettä lisää kunnes joku hajoaa.

Joakim1 kirjoitti:

Akku pitää jännitteen kohtuu vakiona eli ei päästä laskemaan alle lepojännitteen (12-12,8 V) eikä päästä nousemaan kovin suureksi (juuri yli 15 V), jos akku on suuri virtaan nähden.

Lue lisää

Akun omalla jännitteellä ei ole mitään merkitystä jos B tulee akulle ja samasta navasta vedetään laturin magnetointi.
Magnetoinnille tulee B .n jännite akusta riippumatta.
Laturin kärähtämisellä kai tarkoitettiin diodien 'kärähtämistä', se on seuraus lähes aina kun latauspiuha irtoaa tai irrotetaan, säätäjä joka on muuten yleensä itsekin diodein toteutettu, ei ehdi tehdä mitään ja kun kentän virtapiiri ei sulkeudu, ei tapahdu mitään olipa remanenssia tai ei.

Kai se riippuu myös siitä mikä on akun latausvirta irroitushetkellä ja mitä muuta kuormaa sähköjärjestelmässä on. Jos akku on täynnä ja muuta kuormaa on sähköjärjestelmässä niin akun irroittaminen tuskin aiheuttaa kovin suurta piikkiä.

Eihän siinä laturilta poistu kuin muutama ampeeri kuormaa ja sähköjärjestelmän muu kuorma kompensoi sitä etenkin jos vastus/lamppukuormaa joka ottaa enemmän virtaa jännitteen noustessa.

Sitten jos taas akku/akut on tyhjillään, latausvirta akuille suuri ja muuta kuormaa on vain joku kaiku ja plotteri eli käytännössä olematon niin tuossa tilanteessa akun irroittaminen paljon todennäköisemmin aiheuttaa suuren jännitepiikin ja tuhoja.

riippuutilanteesta kirjoitti:

Kai se riippuu myös siitä mikä on akun latausvirta irroitushetkellä ja mitä muuta kuormaa sähköjärjestelmässä on. Jos akku on täynnä ja muuta kuormaa on sähköjärjestelmässä niin akun irroittaminen tuskin aiheuttaa kovin suurta piikkiä.

Eihän siinä laturilta poistu kuin muutama ampeeri kuormaa ja sähköjärjestelmän muu kuorma kompensoi sitä etenkin jos vastus/lamppukuormaa joka ottaa enemmän virtaa jännitteen noustessa.

Sitten jos taas akku/akut on tyhjillään, latausvirta akuille suuri ja muuta kuormaa on vain joku kaiku ja plotteri eli käytännössä olematon niin tuossa tilanteessa akun irroittaminen paljon todennäköisemmin aiheuttaa suuren jännitepiikin ja tuhoja.

Lue lisää

Akun varauksella tai kuormalla ei pitäisi olla mitään merkitystä, akku toimii aina vastuksena enemmän tai vähemmän ja muodostaa virtapiirin johon laturi syöttää virtaa.
Kun piiri katkeaa äkillisesti latausjohdon irrotessa niin ainoaksi väyläksi jää yhteys ankkurin kautta.
Virtapiikki jota säädin ei ehdi rajata nostaa magnetoinnin lisääntyessä latauspiikin joka tuhoaa diodin(t).

ehkäpä_ei kirjoitti:

Akun varauksella tai kuormalla ei pitäisi olla mitään merkitystä, akku toimii aina vastuksena enemmän tai vähemmän ja muodostaa virtapiirin johon laturi syöttää virtaa.
Kun piiri katkeaa äkillisesti latausjohdon irrotessa niin ainoaksi väyläksi jää yhteys ankkurin kautta.
Virtapiikki jota säädin ei ehdi rajata nostaa magnetoinnin lisääntyessä latauspiikin joka tuhoaa diodin(t).

Lue lisää

Kyllä se virtapiiri sulkeutuu myös ilman akkua jos siellä on jotain sähkölaitteita kytkettynä päälle.

eijääavoimeksi kirjoitti:

Kyllä se virtapiiri sulkeutuu myös ilman akkua jos siellä on jotain sähkölaitteita kytkettynä päälle.

Jos laturin johto irtoaa niin kyllä se virtapiiri katkeaa , oli kuormana akku tai mikä muu laite tahansa.

mitä-HäH kirjoitti:

Jos laturin johto irtoaa niin kyllä se virtapiiri katkeaa , oli kuormana akku tai mikä muu laite tahansa.

Tarkoitin tilannetta jossa esim. käännetään akkujen pääkytkimet irti moottorin käydessä.