Kertokaa mikä on karjakeittiö

Nykyään harvemmin rakennetaan enää karjakeittiötä, toki vanhemmissa navetoissa sillä nimellä jotain osaa voidaan edelleen kutsua, mutta harvemmin se enää samassa tarkoituksessa on. Karjakeittiö oli usein heti navetan sisääntulossa ensimmäisenä, ja sijaitsi maitohuoneen ja navetan välissä, siellä oli muuripata veden lämmitykseen ja usein myös vesijohdot tulivat sen kautta sekä navettaan että maitohuoneeseen. Siellä usein sekoiteltiin vasikan juomiset ja lehmien suurussankotkin, sekä saattoi siellä olla vaikka pulsaattoripesukonekin koko talon pyykin pesuun, usein kun vesijohto oli rakennettu navetalle jo ennen taloa. Omassa navetassa karjakeittiö purettiin remontissa yli 20 v sitten ja otettiin se tila navetan käytäväksi, kun tuli uudet ja isommat maitohuone ja toimisto, johon nuo entiset karjakeittiön toiminnan hajautettiin.

Karjakeittiö on se huone navetassa, jossa huolehditaan tuotteiden hygieniasta.

Ollessani nuori pestiin siellä maitotonkat sekä käsilypsyvälineet mm. Maidotkin jotka iltalypsyllä jäi odottelemaan aamulla tulevaa meijeriautoa olivat puhtaissa tonkissa sekä isossa kylmävesiastiassa, että ei bakteerit viihtyneet siinä.

Karjakeittiössä oli siihen aikaan myös iso pata, joka täytettiin vedellä ennenkuin alla olevaan pesään tehtiin valkea. Siinä padassa oli kuumavesi jota vettä, käytettiin useaan eri tarkoitukseen, tonkkien ja lypsyämpäreiden pesun lisäksi. Siitä kannettiin kuuma vesi lähellä olevaan saunaan lauantaisin.

Pyykinpesu hoitui myös siinä isossa padassa siihen aikaan. Lakanat mm. keitettin siinä että tulivat puhtaiksi eikä syöpäläiset viihtyneet. Oljet kun olivat silloin lapsena meillä patjoina puusängyissä.
Oljet vaihdettiin aina ennen joulua. Oli mukava jouluaattoaika silloin. Kovan työn aikaa oli maaseudulla silloin kun ei ollut vielä koneistettu lypsyä.

Meillä oli karjakeittiö ennen navetan yhteydessä, vielä vanhemman navetan aikaan se oli saunan kanssa saman katon alla navetasta erikseen. Karjakeittiössä oli se muuripata vielä tuolloin missä vesi kuumennettiin, pyykkiäkin taidettiin hauduttaa, pulsaattorikone Upon siniviiri oli omassa komerossaan, samassa missä oli sitten kaikki elukan lääkkeet ja tarvikkeet sekä muuten myös kasvinsuojeluaineet.

Se ei ollut mikään hirveän iso huone edes koko karjakeittiö. Puiset laarit oli mistä mitattiin jauhot ja kivennäiset ämpäreihin joilla kannettiin navettaan, sikalaan pääsi karjakeittiön peräseinältä ja karjakeittiössä tehtiin sikojen suurus eli ape. Myös sikojen sekä vasikoitten teurastusta harrastettiin karjakeittiössä.

Ikkunaseinällä oli kaksiosainen pesuallas missä pestiin maitoastiat ja kannulypsykone, seinällä oli teline mihin sai ripustaa lypsimet pesun jälkeen ja täyttää kloramiinilla. Lypsykannut ja ämpärit sekä maitosiivilät vietiin ulos hyllylle kuivamaan. Kannulypsykoneen pesulaite tuli samalle seinälle. Toisella seinällä oli lypsykoneen moottori. Päärakennuksessa ei ollut vesijohtoa tuolloin joten ruoka-astioita pestiin joskus karjakeittiössä, hampaat harjattiin ja parta ajettiin. Ei siinä ollut mitään ihmeellistä.

Eteisen kautta mistä tultiin oli sitten erittäin pieni maitohuone erikseen, seinät oli jotain sinertävää enso-laattaa, siellä oli ollut syvä allas missä maitotonkkia pidettiin mutta myöhemmin tuli kaappimaidonjäähdytin, ja myöhemmin vielä tuli 300 l tilasäiliö sen tilalle tuohon samaan pikkuiseen koppiin. Silloin olikin aika ahdasta.

Myöhemmin kaikki tuo tila tuli navetan tiloiksi ja uudet paremmat tilat tehtiin siiveksi navetan kylkeen. Meillä on karjakeittiö tehty, siellä on vesipiste jossa periaatteessa pitäisi pestä vasikan tuttiämpärit ja muut mutta koska vasikkakarsinoitten luokse seinän taa on tehty myös vesipiste tapahtuu vasikanjuottotoiminnot suoraan tapahtumapaikalla. Nykyään karjakeittiössä kaapit kaikelle tarvikkeille ja joillekin rehuille ja astioille. Pesukone navettapyykkiä varten on ja vaatteittenvaihtoon on eteistila, mukavampi on lomittajan siellä vaihtaa ja vaatteita kuivattaa. Lypsykoneen alipainepumpulle ja vesipumpulle jne. on oma konekomero.

Maitohuone on sitten aivan erikseen, siellä on tilasäiliö ja putkilypsykoneen päätelaite ja pesualtaat lypsykonetta varten.

Nykyään koskee maidonkäsittelytilaa monet säädökset. Sen tulee sijaita kahden oven takana eläintilasta, siellä ei saa säilyttää mitään tai pestä mitään mikä ei liity lypsyyn ja maidonkäsittelyyn suoraan. Kaikki pinnat tulee myös olla puhdistettavia ja hygienisiä, meillä hyvä vuosikymmenet kestänyt siisti puinen hyllykkö sai hygieniatarkastajalta nootin ja siirron karjakeittiön puolelle, nyt ollut kaksi eri huonoa metallihyllykköä.

Minkä kokoinen on muuripata halkaisija ja korkeus?
Litra tilavuus?

Karjakeittiössä käytettiin rankki ja keitettiin pontikka. Myös sahti tehtiin siellä, jos osattiin

Eräs mamma keitteli lähipaikkakunnalla pontikkaa karjakeittiön yhteydessä olevassa salahuoneessa. Kiinni jäätyyän joutui asiasta käräjille, pari naapurinukkoa oli myös kuultavana joita epäiltiin myös tuotteen ostajiksi. He yrittivät silotella tapausta parhaan mukaan ja lieventää tuomiota sanomalla "Että ei se juoma ollut edes niin onnistunutta ja hyvääkään.." Tähän syytetty joka oli kiistänyt kaiken aiemmin kivahti heti "Vai ei muka ollut hyvää?!" Kiinni jäi.

Toinen urbaanilegenda oli kun erääseen taloon saapui poliisit, epäillen että taloon on hetkeä aikaisemmin haettu pontikkaa läheiseltä "tehtaalta", isäntä istui keinutuolissa piippua poltellen ja poliisien astuessa sisään tietysti tervehti, sitten vilkaisi käkikelloa ja mulkaisi emäntää "Painus akka siitä jo lypsylle!" Rouva ymmärsi juonen, otti maitokannun tuvannurkasta ja lähti ripeästi navetalle. Karjavesiäkö lie kantoi kannussa mennessään vai mitä kun ei talosta kotietsinnässä löytynyt sitten mitään...

Meilän muari sano karjakeittöö ränniks Hämmeessä. Vuasia sitte.