Hei vaan
Kysytäänpä välillä vähän yleisempi kysymys. Olen ihmetellyt suuresti tapaa, jonka mukaan kuolinpesät pidetään jakamatta jopa vuosikymmeniä ja sitten vasta leskenkin kuoltua ruvetaan ositus- ja jakohommiin. Tällöin monestikin tilanteet ovat muuttuneet niin paljon, että riita on väistämättä valmis.
On tietysti joskus verotuksellisista syistä syytä pitää kp:ää hengissä, jos omaisuutta on paljon mutta yleensä minä en ole syytä moiseen keksinyt.
Nytpä siis olisikin kiva lukea mielipiteitä ja perusteluja miksi jakamaton kuolinpesä kannattaa pitää olemassa vaikka jaettavaa ei juurikaan ole lesken asuntoa lukuunottamatta? Onko siis tämä lesken hallussaan pitämä asunto suurin syy? Onko kp:n ylläpito verotuksellisesti edullisempaa kuin ositettu ja jaettu omaisuus? Vai onko taustalla hienotunteisuus leskeä kohtaan (ainakin alunperin, myöhemminhän tämä asia näyttää unohtuvan).
Nyt on palstan lakimiehillä ja veroeksperteillä hyvä tilaisuus spekuloida ilman mitään vastuuta.
Kuolinpesä vai ositus?
23
8711
Vastaukset
- uskottu mies
Eihän siinä verotuksesta ole kysymys. Eiköhän kysymys ole siitä, että ositusta on turha tehdä lesken eläessä, jos puolisoilla on samat perilliset. Tehdään sitten jako kerralla lesken kuoltua. Ositusvaateen esittäminen lesken eläessä nostaisi turhaan pintaan omistusintressit ja niihin kytkeytyvät eduntavoittelut, siinähän ovat vastakkaisina osapuolina toisaalta leski ja toisaalta vainajan perilliset. Jos ei mitään erityistä aihetta ositukseen ja perinnönjakoon lesken eläessä ilmene, ne voivat hyvin jäädä lesken kuoleman jälkeen toteutettaviksi.
- Oka
ettei osakkaista kukaan pääse käyttämään pesän omaisuutta siten, että syntyy vaikkapa velkaa ja tämä velka tulee sitten maksuun kaikille perillisille. Perinnönjaon sijaan lähestyykin ulosottomies ja siinä sitä sitten ollaan.
Pesä jakoon ja lesken tulee silti pitää ja saada pitää oikeutensa. Sopuisaa sovittelua! - uskottu mies
Oka kirjoitti:
ettei osakkaista kukaan pääse käyttämään pesän omaisuutta siten, että syntyy vaikkapa velkaa ja tämä velka tulee sitten maksuun kaikille perillisille. Perinnönjaon sijaan lähestyykin ulosottomies ja siinä sitä sitten ollaan.
Pesä jakoon ja lesken tulee silti pitää ja saada pitää oikeutensa. Sopuisaa sovittelua!Miten muka joku osakas voisi käyttää pesän omaisuutta siten, että siitä syntyisi pesälle velkaa? Kerro esimerkki! Aivan turha pelko! Sitä paitsi omaisuudesta aiheutuvista menoista (esim. remonttikulut) voidaan sopiakin ilman että tarvitsee jakoa tehdä. Kiinteistövero ja yhtiövastike kuuluvat sille, joka kiinteistössä/huoneistossa asuu. Jos ei voida sopia, tehtäköön vaikka sitten jako.
- epätieto
Hei
Luulisin, että yleinen riidanaihe pitkään jakamatta olevassa kp:ssä on, että joku perillisistä keksii ruveta kaveraamaan ja huolehtimaan leskestä siinä määrin hyvin, että leski päättää lahjoittaa omaa omaisuuttaan tälle huolehtijalle. Sitten siinä riidellään onko se oikein vai onko lesken hyväuskoisuutta käytetty hyväksi ja siten pienennetty tulevaa kuolinpesää.
Näin siis tilanteessa, jossa perijöitä on useampia kuin yksi. Minusta selvempää olisi jakaa ensiksikuolleen osuus ja sitten lesken kuoltua hänen osuutensa. Tällä välillä leski saa sitten tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluaa, eikä tarvitse kuunnella kp:n osakkaiden rutinoita.
- hevoinen
Kyse lienee hienotunteisuudesta. Ja onhan se vaikea lähteä määräilemään omaisuudesta, jota on pitkään mielletty "vanhempien" omaisuudeksi erotettuna siis omasta. Lesken asumisoikeus ja kuolinpesän ositus, jako ja verotus ovat kaikki eri asioita.
Ositushan pitää tehdä aina, samoin myös jako toteutuu ainakin verotuksellisesta kannalta.
Selvyyden takia itse suosittelisin, että kaikki tehdään kuntoon heti. Leskihän voi jatkaa asumista asunnossa, ja hänellä on myös siihen oikeus.
Asumisoikeus vähentää perintöarvoja, ja nämä laskemat voi ja kannattaa esittää itse verottajalle perukirjassa, jolloin ainakin pääsee esittämään itselleen edullisimpia arvoja verottajalle, eikä näin ainakaan alustavasti tyydy heidän omiin laskemiin.
Lisäksi jos leski vaihtaa vielä asuntoa useampaa kertaan virheellisesti omistajaksi merkittynä käyttäen omaa rahaa ja asunnon vaihtoarvoa yhdessä sen enempiä erittelemättä niin verotuksellisesti epäselviä tilanteita syntyy helposti. Myöhemmin jostakin omaisuudesta voidaan käytännössä maksaa perintövero kahteen kertaan. Lisäksi jos lapsia on useampia, ja riitelyyn omaisuudesta halukkutta niin soppa on valmis.- uskottu mies
>>Ositushan pitää tehdä aina>Asumisoikeus vähentää perintöarvoja, ja nämä laskemat voi ja kannattaa esittää itse verottajalle perukirjassa, jolloin ainakin pääsee esittämään itselleen edullisimpia arvoja verottajalle, eikä näin ainakaan alustavasti tyydy heidän omiin laskemiin.>Lisäksi jos leski vaihtaa vielä asuntoa useampaa kertaan virheellisesti omistajaksi merkittynä
- Maanmittari
Maanmittarina voin todeta että pitkään jakamattomina olevat kuolinpesät ovat todellä harmittavia monellakin tavalla.
Ensinnäkin käytännöllinen näkökulma. Pitkään jakamattomina olevat kuolinpesät riitautuvat helposti varsinkin jos alkuperäisten perijöitten sijaan tulee sijaantuloperijöitä. Jos ko. kuolinpesässä sijaitsee kiinteistö niin usein on riitainen halkominen edessä tai pakolla kyhätty huono jakosopimuslohkominen jossa sitten vielä toimituspaikalla kiistellään miten sopimusta pitäisi tulkita kun rajoja vedetään maastoon.
Toisekseen viranomaisnäkökulma joka koskee kaikkia jakamattomia kuolinpesiä. Jakamattomat kuolinpesät (varsinkin vanhat) ovat todella ongelmallisia toimitusten tiedottamisen kannalta. Kuolinpesän yhteystietoja on todella hankala löytää mistään ja varsinkin jos kuolinpesä on riitainen helposti riitautetaan toimituksen tiedotusmenettely puhtaasti sen takia että kutsukirjeen saanut osakas on pimittänyt tiedon toimituksesta muilta osakkailta. (onneksi laki sentään ei vaadi kirjeen lähettämistä kaikille kuolinpesän osakkaille, pelkästään kuolinpesän hoitajalle tai kiinteistön haltijalle riittää. Mutta tämänkin voi riitauttaa eli oliko kirjeen saanut henkilö oikeasti kuolinpesän hoitaja.) - pirkko4
Itse olen jakamattoman kuolinpesän osakas (isä kuoli 2009). Ja nyt hyvinkin pitkään harkittuani olen vakaasti ostamassa itseäni ulos koko "sopasta!" Sen enempää tähän nyt taustoja selvittämättä, pääsyy tähän on sen että kun minusta aika joskus jättää, niin en todellakaan halua että 2 lastamme joutuu yhteistuumin ylläpitämään kuolinpesää sellaisten serkkujen kanssa jotka eivät ole meidän kanssa missään tekemisissä... Leski eli äitimme elää ja muita osakkaita on 3 sisarustani. Mitä kaikkea minulla on hyvä ottaa huomioon ja selvittää, elikkä neuvoja kiitos!
- *^*^*
Omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.
1.Pitää kuolinpesä jakamattomana
2.Sopimusjako, eli jakaa koko pesä osakkaiden välisellä sopimuksella
3.Osittainen perinnönjako, eli sama kuin edellä, mutta jaetaan vain osa omaisuudesta (esim. rahavarat)
4.Pesänjakajan toimittama virallisjako eli toimitusjako, jos osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen jaon toteuttamisesta.
- metsänomistajaksi
Entäpä tämä. Jos ostan metsät kuolinpesätä missä useita oskkaita, niin onko järkevää esim. verojen kannalta. Pitäisikö kuolinpesä ensin jakaa, muuttaa yhtiöksi vai mitä?
- Jotainpientä
Sinulle ostajana on ihan sama onko myyjänä jakamaton kuolinpesä vai määräosat perillisiltä, myyjille taas voi olla hyvinkin erilaisia seurauksia. Tietenkin joudut varmistamaan/varmistuttamaan, että myyjät ovat koko kuolinpesä mutta se on eri asia.
Yhtiöillä ei ole mahdollisuutta metsävähennykseen joten en näe siitä etua, ellei käytä puuta itse jalostukseen ja sittenkin etu on kyseenalaista. - metsävähennys
http://www.metsakeskus.fi/jakamattoman-kuolinpesan-omistusjarjestelyt#.V8B51ZiLQhc
"Kuolinpesäosuuden osto on irtaimen omaisuuden kauppaa, eikä siitä synny metsävähennysoikeutta. Yhtymäosuuden osto sen sijaan on kiinteän omaisuuden kauppaa, josta syntyy metsävähennysoikeus.
Yhtymäosuuden myynti samalle lähisukulaiselle on vapautettu luovutusvoittoverosta, jos kohdassa 2 esitetty luovutusvoittoverovapaus muilta osin toteutuu. Sen vuoksi perinnönjakokirja on syytä tehdä ensin. Osakkaan on kuitenkin harjoitettava metsätaloutta joko kuolinpesän tai yhtymän osakkaana ennen luovutusta. Minimissään tämä tarkoittaa yhtä verovuotta eli yhden metsäveroilmoituksen jättämistä." - Jotainpientä
metsävähennys kirjoitti:
http://www.metsakeskus.fi/jakamattoman-kuolinpesan-omistusjarjestelyt#.V8B51ZiLQhc
"Kuolinpesäosuuden osto on irtaimen omaisuuden kauppaa, eikä siitä synny metsävähennysoikeutta. Yhtymäosuuden osto sen sijaan on kiinteän omaisuuden kauppaa, josta syntyy metsävähennysoikeus.
Yhtymäosuuden myynti samalle lähisukulaiselle on vapautettu luovutusvoittoverosta, jos kohdassa 2 esitetty luovutusvoittoverovapaus muilta osin toteutuu. Sen vuoksi perinnönjakokirja on syytä tehdä ensin. Osakkaan on kuitenkin harjoitettava metsätaloutta joko kuolinpesän tai yhtymän osakkaana ennen luovutusta. Minimissään tämä tarkoittaa yhtä verovuotta eli yhden metsäveroilmoituksen jättämistä."Niin siksi onkin tärkeää ostaa metsätila(t), kuolinpesältä tai jaon jälkeen perillisitä, eikä kuolinpesänosuuksia osakkailta.
- metsänomistajaksi
Entä jos on yksi kuolinpesän jäsenistä joka haluaa ostaa perikunnalta koko potin. Saako metsävähennyksen jos kuolinpesää ei ole jaettu?
- Jotainpientä
metsänomistajaksi kirjoitti:
Entä jos on yksi kuolinpesän jäsenistä joka haluaa ostaa perikunnalta koko potin. Saako metsävähennyksen jos kuolinpesää ei ole jaettu?
Jos vain mahdollista, jako kannattaa tehdä ensin niin, että se joka haluaa ostaa metsän, saa jaossa mahdollisimman vähän metsää ja eniten käteistä tai muuta. Sitten jakokirjan jälkeen tämä yksi ostaa muilta metsät, esim seuraavana päivänä itselleen. Tuolloin verottaja ei voi muuta kuin hyväksyä, että kaikki osat on kaupalla saatu, tietenkin tuosta menee 4% varainsiirtoveroa mutta saa 60% metsävähennystä. Tietenkin lainhuudot kannattaa laittaa kuntoon tai ainakin hakea ennen myyntiä mutta ei välttämätön jos tulipalo kiire, jostain syystä-
Periaatteessa onnistuu myös niin, että osakas ostaa kiinteistön kuolinpesältä mutta silloin perintöosaa vastaava murto-osa on yleensä katsottu saaduksi perintönä. Omaa kun ei voi ostaa.
- sekasotku
Miten menee perintö, jos rintaperillisiä on 4 ja yksi neljästä kuolee perittävän jälkeen, mutta ennen perunkirjoitusta? Tuolla menehtyneellä on testamentti, minkä mukaan omille rintaperillisille menee vain lakiosa.
- Jotainpientä
Kun B kuoli sen jälkeen kun perittävä A kuoli, hänen tilalle tulee hänen kuolinpesä. Eli nyt odotatte tämän rintaperillisen perukirjaa, josta selviää mikä sen muoto ja ketä siinä on.
- Sormisuussa
Yleensä osituksessa jaetaan omaisuus tasan vainajanja ja lesken kesken. Jos kuitenkin on aviopuolisoiden välillä tehty keskinäinentestamentti, jossa määrätää erillainen jako. Kumpi menee edelle? Avioehtoa ei ole.
- 10-9
Testamentilla ei voi vaikuttaa ositukseen, vaan ositus menee lain mukaisesti, ellei toinen luovu vaatimasta tasinkoa kokonaan tai osittain tai osituksen sovitteluun ole aihetta.
Eli ensin ositus ja sitten nähdään mihin kaikkeen testamentti voi vaikuttaa. - asko775s
10-9 kirjoitti:
Testamentilla ei voi vaikuttaa ositukseen, vaan ositus menee lain mukaisesti, ellei toinen luovu vaatimasta tasinkoa kokonaan tai osittain tai osituksen sovitteluun ole aihetta.
Eli ensin ositus ja sitten nähdään mihin kaikkeen testamentti voi vaikuttaa.""Testamentilla ei voi vaikuttaa ositukseen""" VOI siten vaikuttaa et jos testamentintekijä sanonut testamentissaan ett ositus vasta sitten kun leski kuollut niin niin sitten.
- 10-9
asko775s kirjoitti:
""Testamentilla ei voi vaikuttaa ositukseen""" VOI siten vaikuttaa et jos testamentintekijä sanonut testamentissaan ett ositus vasta sitten kun leski kuollut niin niin sitten.
Mihinköhän tuonkin perustat?
Tuonlainen lauseke on vain toivomus mutta se ei mitenkään estä osituksen suorittamista. AL 85 mukaan puolisolla tai kuoleen puolison perillisellä, on oikeus vaatia ositusta.
Testamentilla ei tuota oikeutta voi syrjäyttää, sen käytölle voi asettaa sanktion tietenkin mutta se on eri juttu.
- dddd3
Minä jättäisin jakamatta hienotunteisuudesta (tai välittämisestä) leskeä kohtaan mutta minun vanhempani ovat eronneet.
- ilimanaikunen
Juu,hienotunteisesti mekin jätimme osituksen tekemättä kun äitimme kuoli-85.nyt isän avopuoliso "hallitsee"kiinteistöä kun isämme joutui palvelutaloon.Pesänjakaja/toimituspaperit on tossa lähdössä käräjäoikeuteen kunhan saan tarvittavat(virkatodistukse)kasaan.Eiköhän "avokki"silloin viimeistään lähde-toivottavasti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https2752929En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e761528- 431460
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan341260Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej471190En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o251187Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change61170Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(431109- 231067
Ihan mielenkiinnosta kyselen...
Kun olen huomannut, että omat sähköpostit sakkaavat, puhelut eivät yhdisty jne. että missähän mahtaa olla vika? Osaisko141003