siihen kun olit 20 vuotias ja elämäsi alussa aikuisena...tekisitkö niin? Mitä asioita tekisit toisin? Tämä kysymys esitettiin minulle eilen illalla ja keskustelimme aika pitkään tyttären ja kahden ikäiseni ruotsalaisnaisen kanssa. Juttu lähti liikkeelle siitä kun yksi rouvista kertoi vaihtaneensa alaa nelikymppisenä hammashoitajasta takaisin koulunpenkille ja luki esikoulunopettajaksi on ja sitten työskennellyt alalla tähän saakka ja on eläköitymässä. Nuorempi rouvista ajatteli että hänen olisi pitänyt myös vaihtaa alaa muta nyt on jo myöhäistä. Tyttäreni sanoi että hän on miettinyt myös alan vaihtoa.
Ja sitten se kysymys tuli että jos voisit palata menneisyyteen, siihen kun olit kahdenkympin korvilla niin haluaisitko edes sitä? kaksikymppisen elämä on haastavaa ja monta ongelmaa ja valintaa edessä. Ja jos voisit tehdä niin, mitä sitten?
Hetken mietinnän jälkeen olin sitä mieltä että kyllä, haluaisin ja tekisin joitakin muutoksia. Esimerkiksi sen että lukisin itseni journalistiksi, joka oli ensimmäinen ammatinvalintani. Tai sitten kielten maikaksi joka oli toinen vaihtoehtoni. Mutta koulujen keskeyttäminen Suomessa on aina kaduttanut.
Jos voisit kääntää ajanpyörää takaisin
73
<50
Vastaukset
- Psykoterapeutitar
Kaksikymppisenä itseäni peilistä katsellessa ajattelin, että nyt olen vanha. Se on oikeastaan ainoa kerta, kun niin tarkasti peilistä katsoin. Vanhanahan on jo elämänsuunta selvä! Tosin se ei ole selvinnyt koskaan myöhemminkään! Enkä enää halua menneeseen edes palata ja valintojani pohtia.
- Eikätullut
Kuulostat meirän muorilta, joka piti itseään vanhana kun täytti 40 vuotta. Itse olin silloin 20 ja ajattelin että minusta ei koskaan tule tuollaista.
En ehkä haluaisi palata, mutta jos palaisin, tekisin monta asiaa toisin. Ainakin jos saisin viedä mukanani nykyisen tietämykseni.
Jos saisi viedä vielä internetinkin, mua ei pysäyttäisi mikään.- Lähes-täydellinen-mies
En kääntäisi, en ole jossittelija. Olen tarvinnut kaiken mitä olen kokenut niin pahassa kuin hyvässä. Elämähän on lyhythetkinen kasvualusta joka jää jokaiselta kesken, kuitenkin. Valtaosa ihmisistä kuolinvuoteellaan huomaa todellisuuden "vittu kun vituttaa olen elänyt väärin". Siksi ei kannata jossitella vaan elää oikein, olla kussakin hetkessä. Jää kuolinvuoteelle pienempi vitutuskuormitus :D
- ent.siivoojaparka
Voisin hyvin ottaa tämän elämäni repriisinä just näin kuin se on ollut.
Tai en nyt oikeastaan tiedä, sillä silloinhan siihen menisi taas toiset 68v ennenkuin olisin tässä ja nyt. Silloin te kaikki toiset olisitte jo kuolleita. Parempi, kun elää menneen elämänsä vain aivoissaan sellaisena pikakelauksena.
On joskus käväissyt ohimennen mielessäni, että minkähänlaiseksi elämäni olisi muotoutunut, mitä tekisin juuri nyt, mitä päässäni pyörisi, mitkä olisivat tunnot, jos en olisi koskaan opetellut lukemaan ja kirjoittamaan. Mikä sai minut tulemaan koskaan tälle palstalle? Elämäkö? Miksi? Ei voi sanoa silti, että tätäkään katuisin. Silloin en olisi koskaan saanut tietää minkälaisia löytöjä täällä on.
Kyllä minä eläisin uudestaan ihan niinkuin elin, jos minut uudelleen startattaisiin. Siksi minusta olisikin niin epämiellyttävää ajatus jälleensyntymisestä. En iki maailmassa haluaisi elää elämääni uusiksi jonakin toisena, toisen näköisenä, toisen luonteisena, väärissä raameissa niin sanoakseni.- Säästeliästäkommenttia
Säästösyistä avaan tämän palstan huomattavan harvoin saati luen.
Joskus tulevaisuudessa tulee varmasti aika, jolloin fyysistä ikä-pyörää voidaan kääntää runsaastikin taakse-päin.
Mutta koska se aika ei tule meidän tulevaisuudessamme, en näe tarvetta syvenpään ana-lyysiin.
-
Kuollaan enste, katotaan mitä sitte.
H.- kissankanssa
Tietenkin tekisin montakin pikkuasiaa toisin. Isot asiat olen valinnut kulloisenkin parhaan ymmärrykseni mukaan. Siihen voi tyytyä.
Nyt on lapset itsenäiset, ansiotyöt tehty, kaksi puolisoa haudassa. Eläke juoksee hyvin. Voin harrastaa mitä vain. Siihen voi tyytyä.
En haluasi olla 20-vuotias enkä 40-vuotias. Näin yli 60-vuotiaana on juuri hyvä. Jos saisin mukaani tämän elämänkokemuksen mikä nyt on, vaohtaisin. Jos olisin yhtä kokematon kuin silloin 20-vuotiaana, todennäköisesti eläisin saman elämän uudelleen. Eli en kääntäisi ajanpyörää.
- flegmaatti
Tuon ikäisenä minulle ehdotettiin kadettikoulua ainakin tutustumismielessä. Olin rypenyt niin paljon metsissä, että kieltäydyin kutsusta.
Vasta myöhemmin havahduin siihen, etteivät uffarit metsäilleet ja ne harvatkin olivat nuoria luutnantteja.
Mentyäni tuon jälkeen sveduihin harkitsin matkan jatkamista Kanadaan tai Australiaan mutta asia jäi lähetystöistä tilattujen papereiden tutkiskeluun.
Australia kustansi silloin menomatkan edellytyksellä, että siellä viipyy vähintään kaksi vuotta.
Joskus takavuosina kävi mielessä, että millaiseksi elämäni olisi ehkä muodostunut jommalla kummalla jatkomatkalla.
Vanhempiini etäisyyden ottaminen oli kuitenkin tärkein päätökseni ja vieläkin sitä ajatellen oikea jonka uusisin. Jos voisin kääntää ajanpyörää taaksepäin ja olisi tämä elämänkokemus, tekisin taatusti monta asiaa toisin.
Mutta kun en voi niin tyydyn tähän, elämässäni on tällä hetkellä kaikki hyvin. On ollut vaikeita aikoja, ne antavat elämänkokemusta ja osaa panna arvot paikalleen.
Oma terveys ja jälkikasvun hyvinvointi on etusijalla nykyisin.Niin että mulla olis mahrollisuus tallustella sen isonpyörän eteen ja vääntää ikävät asiat pois.
Se tarkottas sitä et ei olis nuoremman likan syntymää ja kaikkea sitä mitä vuosien myötä tuli .
Sitä vipuu vetämällä saisin hiton paljon helpomman elämän mut mitä mä menettäisin?
Pitkään mietin ja en kääntäis se kääntö hävittäis sen tyypin jonka kans olen sovinnossa ,muutaman yksittäisen jutun jos vois säätää niin sitten , olen arpaani tyytynyt .Varsinkin näin iltapäivällä ei kyllä jaksa eläytyä pohtimaan toista kierrosta. Huomena aamulla hyvinnukutun yön jälkeen voisin toisen elämän ajaksi muuttaa vaikka Alabamaan ja, ja...no jos vähän lepään enstex, oli vilkas päivä 😬
Huomenta. Nyt nukkuneena väsymyksen pois, voin sanoa heti kirkkain ajatuksin että oman yrityksen perustaisin. Minulla on ollut senverran hyvä työpaikka että yrittämisen epävarmuus on ollut liikaa. Luonteeltani minä olen kyllä kauppias, yrittäjä 😊
Jos voisin palata siihen aikaan kun maailmalle lähdin ....
tietäen samat asiat kuin nyt.... tällä elämänkokemuksella...
monta sammakkoa olisi jäänyt pussaamatta olisin valikoinut het suoraltaan sen prinssin :)
Mutta kun....ilman tietoisuutta ,
olisinko sittenosannut edes erottaa sammakot ja sammakkoprinssit toisistaan...vois olla että olisin lisääntynyt jonkun sammakon kaa ja mulla olis munihanien lapsien sijasta ....uschhhhhhhhhhh sammakonpoikasia- Enmuuten
Yeap, palaisin mielelläni kaksikymppiseksi jos saisin pitää kaiken sen tiedon ja kokemuksen - vaikka vähäisen - jonka olen saanut kasaan haalittua tähän ikään mennessä.
En menisi. En koskisi siihen aikaan tikullakaan, ahdistaa pelkkä ajatuskin.
Silloin joskus kun aloin työstämään nuoruutta, mietin tietty asiaa. Mutta elämä meni niin kuin meni minusta riippumatta. Vaikka muuttaisin mitä, se ei muuttaisi elämääni. Se mikä seurasi sen jälkeen, mun omat valinnat, oli luonnollinen kulku. En koe että olisin voinut tehdä toisin.
Ja kun katselen takaisin, millainen olin silloin, millainen olen nyt, olen todellakin tarvinnut just tuollaisen elämän. Hysteerikko löysi tasapainon, äkäpussi rauhan. Näillä eväillä pärjään loppuelämän, en tarvi muuta. Ja muuttamalla mun elämää, joutuisin luopumaan mun lapsista ♥
Uskon muutenkin vahvasti siihen, että mitään ei ole ihmisen elossa muutettavissa. Se mikä tapahtui, tapahtui niiden tuntemusten perusteella mikä silloin vallitsi, ei niitä jälkeenpäin voi pähkäillä, koska se tuntemus on muuttunut kun tieto on käsissä, tai sitten muisti on armollisesti pyyhkinyt pois sen osion. Palata takaisin näillä tiedoilla mitä nyt on, tässä iässä? Olisitteko todellakin halunneet elää kuuskymppisen mielessä 20 vuotiaina?
Muutenkin uskon vahvasti, että se on nimenomaan meidän kriisit ja virheet jotka kasvattaa ja muokka meitä kaikkein eniten. Ehkä otin tämän aloituksen vakavammin kuin oli tarkoitus, mutta... noh, onpahan yksi puoli tämäkin.
Olen ennenkin suositellut leffaa Perhosvaikutus, Butterfly effect vuodelta 2004. Ei heikkohermoisille, mutta todella loistava. Suorastaan ravistuttavan loistava.- Einiinhyvä
En haluaisi elää uudelleen lapsuuttani ja nuoruuttani
Voi hyvät hyssykät sitä kakskymppistä, ei se osannut tehdä kuin hoopoja juttuja vaan. Se meni ja touhotti kun elämä oli niin mukavaa. Kuvitteli lämpimikseen, että hänestä tulee joku suuri... , ja niin sinisilmäinenkin se reppeli vielä oli.
Mutta kuitenkin, tällä elämän kokemuksella jos olisin kakskymppinen, tekisin ammatinvalinnan ehkä toisin ja jättäisin kaiken hoopoilun harrastuksiini.
Toisaalta luonteeni tuntien, että sitten kun olisin aikani jotain intohimoani harrastanut niin kaikki järkevät jutut unohtaisin ja siitä suhjahtaisin kevyesti taas hoopoiluihin.
Siis mihinkäs seebra raidoistaan...Viisainta jättää kääntelemättä, eletty ja koettu se, mikä on eteen tullut.
Me puhuimme ennen kaikkea ammatinvalinnoistamme ja teimmekö silloin aikanamme virheen, kun kukaan paikalla olleista ei ollut unelma-ammatissaan.
Mutta sama pätee tietenkin myös partnereiden ja puolisoiden valintaa vaikka koska ne on yleensä tunnepohjaisia juttuja niitä on vaikeampi ajatella että miten ne ottaisi uusiksi.
Nythän meillä on kaikilla työelämä koko lailla joko lopussa tai loppusuoralla ja se valinta minkä teimme nuorina tai nuorina aikuisina on kantanut meitä näin pitkään ja saamme tyytyä siihen. Olen tehnyt elämäntyöni hyvin ja huolella ja saan taputella itseäni olkapäälle: löysin tarkoitusta ja mielekkyyttä ammatissa joka ei ollut ensimmäisten valitsemieni listalla.
(Mutta maailam kyllä menetti minussa toisen Oriana Fallacin :))"Paloma.se.co"
MINÄ, aloitin unelma-ammatissani.
Siitä jäin eläkkeelle.
Sitä jatkan harrastuksena.
Älä aina vähättele minua.
Minä en puhunut, kommentoin lyhyesti vain :)
-
Vai pilaanko taas jotenkin haluamasi vaikutelman?
H.- ent.siivoojaparka
Ja miksiköhän minä en alkanut oopperalaulajaksi. Mitä maailma menettikään siinä.
hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
MINÄ, aloitin unelma-ammatissani.
Siitä jäin eläkkeelle.
Sitä jatkan harrastuksena.
Älä aina vähättele minua.
Minä en puhunut, kommentoin lyhyesti vain :)
-
Vai pilaanko taas jotenkin haluamasi vaikutelman?
H.Viittasin kylläkin keskusteluun josta mainitsin aloituksessani, hunksz. Ihan livessä, toissa iltana, kymmenen hengen porukalla (lapset harjoittelivat huuverilla eivätkä olleet mukana keskustelussa). Puhuimme ammatinvalinnasta ja siitä miksi kukaan meistä ei ollut siinä ammatissa mitä oli alunperin ajatellut itselleen.
Minä hain ekaksi Tampereen yhteiskuntatieteelliseen mutta jäin muutaman pinnan päähän ja olisi kannattanut olla duunissa vuosi ja hakea uudelleen; minulla oli hyvä yo-todistus mutta päästötodistus vain keskinkertainen; akilleen kantapääni oli aina paitsi patalaiskuus huono matikka).
Rautalankaosio loppu.
Hienoa että olet saanut työskennellä koko ikäsi unelma-ammatissasi ja että kaikki valintasi ovat olleet oikeita. Saat mitallin.ent.siivoojaparka kirjoitti:
Ja miksiköhän minä en alkanut oopperalaulajaksi. Mitä maailma menettikään siinä.
Sas muuta. Noilla resursseilla olisit varmaan päässyt ihan suurille estraadeille saakka.
- Aisoihinsidottu
Kun mietin omaa nuoruuttani, olisin lähinnä sitä mieltä, että olisi pitänyt vaihtaa vanhemmat. Tapoihin ja sääntöihin juuttunut perhe ei ymmärtänyt nuoren ihmisen toiveita, vaan piti ilman muuta selvänä, että seuraavakin sukupolvi jatkaa tätä viitoitettua tietä, kuten vanhemmat ja heidänkin vanhempansa ovat tehneet.
Kuuliainen ja luottavainen nuori ihminen uskoo mitä kokemus sanoo.
Myöhemmin ehkä herää huomaamaan, mitä oli menettänyt arkuutensa vuoksi. Ajanpyörä kääntyy ihmisen kuollessa takaisin, eli ihminen elää kuvina, käännetyssä järjestyksessä elämänsä lopusta alkuun....
....Ja kokee "tuntona" mikä on mennyt pieleen.
Sitten onkin "aikaa" ajattomuudessa, olla mukana suunnittelemassa uutta elämää, ottaen huomioon/joutuen ottamaan menneen elämän mokat:)- de-meter
Jaan aika pitkälle elämänkatsomuksesi KolavanKotka. Sen verran vajaaksi täällä taitaa jäädä, että jatkokoulutus on tarpeen..))
- EnPalaisiMenneeseen
En Saatanassa tekis niin.... päin vastoin : nyt on elämä luksusta verrattuna siihen aikaan kun joutu oleen ydinperheessä siivooja, renki, jne....
Olen helvetin tyytyväinen että selvisin onnettomuuksista ynnä muista elossa! :) Jos menis takas sinne, vois käydä toisin..... - YksVaaanTässä
Mitä kauemmin olet elossa : Sen onnekkaammaksi sinun tulisi ittes tuntea....
Moni karsiutuu ja kuolee ennen 20v ikää...
Jos elät 60´ ja korkiammalle, en voi muutako kunnioittaa sinua ja kokemuksiasi sekä todeta että sulla on käynyt mielettömän hyvä tuuri! Elä ja jatka elämää, toivotan pitkää ikää ja onnea myös tulevaisuudessa! Mitä pidempi ikäisempi, sen parempi 'tuuri'! - de-meter
On tuota tullut mietityksi, ohimennen, kun olen tavannut pitkälle kouluttautunutta väkeä. Entä jos ?
Kuusivuotiaana julistin, että minusta tulee isona opettaja tai kirjailija. Ei vähä mitään. Koulu, opiskelu, ei vain kiinnostanut ja levoton veri veti "elämään", ei pänttäämiseen. Kaksi ammattitutkintoa maltoin kuitenkin hankkia ja saada sen verran tuntumaa noihin lapsuuden haaveammatteihin, etteivät ne enää kaihertaneet mieltä.
Vaikka ajanpyörä olisi käännettävissä, uskon, että tällä luonnolla ei minusta enempää olisi irronnut - yleisillä mittareilla mitaten se nyt ei ole paljonkaan: innokas, mutta lyhytjänteinen jokapaikanhöylä, joka ei ole saanut valmiiksi juuri mitään...Omilla mittareillani mitaten olen saanut tehdä ja kokea sen, mitä olen halunnut, eikä mikään tai kukaan ole tiettävästi minun jäljiltäni huonommaksi tullut..))Samat haaveet olivat meillä kuusivuotiaina. Opettaja, kirjailija, lentoemäntä ja sitten oppikoulun vimppaluokalla tuli tehtyä niitä ammattivalintatestejä että mitä lähtisi lukemaan ja niin edelleen. Journalistiksi olisin halunnut siinä vaiheessa ja testitkin osoittavat taipumuksia alalle, mutta ei riittänyt pitkäjänniteisyyttä hakea uudelleen; elämännälkä oli liian suuri.
Silti uskon että työ jota olen tehnyt on ollut arvokasta ja merkityksellistä: varhaispedagogien työtä usein vähätellään ja heitä kutsutaan tädeiksi ja lastenkaitsijoiksi; todellisuudessa heidän työnsä päiväkodeissa, tarhoissa ja esikouluissa on se perusta mille ihmisen tuleva elämä perustuu; yhdessä vanhempien ja muiden merkittävien aikuisten kanssa kylvämme simenet kehitykselle. Monet pinenet lapset viettävät ylivoimaisesti suurimman osan valvellaolotuntejaan päivittäin esikoulunopettajien ja lastenhoitajien hoivissa ja järjestäytyneen varhaiskasvatuksen toimipiirissä.- de-meter
Paloma.se.co kirjoitti:
Samat haaveet olivat meillä kuusivuotiaina. Opettaja, kirjailija, lentoemäntä ja sitten oppikoulun vimppaluokalla tuli tehtyä niitä ammattivalintatestejä että mitä lähtisi lukemaan ja niin edelleen. Journalistiksi olisin halunnut siinä vaiheessa ja testitkin osoittavat taipumuksia alalle, mutta ei riittänyt pitkäjänniteisyyttä hakea uudelleen; elämännälkä oli liian suuri.
Silti uskon että työ jota olen tehnyt on ollut arvokasta ja merkityksellistä: varhaispedagogien työtä usein vähätellään ja heitä kutsutaan tädeiksi ja lastenkaitsijoiksi; todellisuudessa heidän työnsä päiväkodeissa, tarhoissa ja esikouluissa on se perusta mille ihmisen tuleva elämä perustuu; yhdessä vanhempien ja muiden merkittävien aikuisten kanssa kylvämme simenet kehitykselle. Monet pinenet lapset viettävät ylivoimaisesti suurimman osan valvellaolotuntejaan päivittäin esikoulunopettajien ja lastenhoitajien hoivissa ja järjestäytyneen varhaiskasvatuksen toimipiirissä.Nyt kun sanoit, Paloma, toimittajahaaveitakin minulla oli. Otaksun kuitenkin, että huono stressinsietokykyni olisi muodostunut esteeksi - ainakin uutistoimittajan työssä. Eikä toimittajakouluun "mennä", sinne valitaan. Free-lancer-kirjoittajana lehtityö kuitenkin tuli jotenkin tutuksi.
Samaa mieltä olen varhaiskasvattajan työstä: tärkeätä mutta aliarvostettua.
Eikä välttämättä koskaan saa tietää, miten suuri merkitys omalla työpanoksella on jollekin pienelle ollut.
Ajanpyörä jatkaa kulkuaan luulen sitä tavallaan joku ohjaa vaikka ajatellaan itse. Olen huomannut sen viimeisen 10 vuoden aika ja erityisesti 4 viimeisen.
- ent.siivoojaparka
Tuosta olen niin samaa mieltä.
Vaikka puhutaan omista elämänvalinnoista, niin kyllä se on jotain jossain (elämä), mikä laittaa ihmisen tekemään juuri sen valinnan.
Silloin, kun pyyhkii hyvin, niin ihmisillä on taipumusta puhua rinta rottingilla omista valinnoistaan, mutta sitten, kun kaikki menee päin persittä, niin aletaan puhumaan, miten elämä heitti kapuloita rattaisiin.
- kesi.vä
Paljon jättäisin turhia tekoja ja virheitä tekemättä. Mutta jos ne virheet ja teot kuitenkin olivat se "juttu" joka johdatti minut tähän tilanteeseen, missä nyt olen, tekisin ne.
- naurettava-alotus
Typerä alotus,
mennyt on mennyttä,
sitä ei muuta mikään,
on vain tämähetki ja tulevaisuus jossa voi tehdä parhaansa,Taas painelin väärää, mutta menköön.
mikä tästä tekee typerän mielestäsi, sekö kun mielikuvituksesi ei riitä pohtimaan vai...
kyllähän jokainen tajuaa... että mennyt on mennyttä... mutta mennyttäkin voi katsella joskus eri näkökulmasta ja tässä... on sellainen mitä kivoimmalla tavalla esillä.
tietenkin tiedetään, että tulevaisuudessa teet parhaasi mutta...
...mitä jos et olisi noin tiukkapipoinen... hieman heittäisit elämäsi ympyröitä sekaisin... no, ole vaan... kiva kun kerroit kuitenkin elämästäsi... tuon verran... jatketaan samoilla linjoilla... ja uskalletaan joskus olla himpun verran naurettava...rosaliiin kirjoitti:
Taas painelin väärää, mutta menköön.
mikä tästä tekee typerän mielestäsi, sekö kun mielikuvituksesi ei riitä pohtimaan vai...
kyllähän jokainen tajuaa... että mennyt on mennyttä... mutta mennyttäkin voi katsella joskus eri näkökulmasta ja tässä... on sellainen mitä kivoimmalla tavalla esillä.
tietenkin tiedetään, että tulevaisuudessa teet parhaasi mutta...
...mitä jos et olisi noin tiukkapipoinen... hieman heittäisit elämäsi ympyröitä sekaisin... no, ole vaan... kiva kun kerroit kuitenkin elämästäsi... tuon verran... jatketaan samoilla linjoilla... ja uskalletaan joskus olla himpun verran naurettava...Enpä tiedä miksi näen punasen peukun alaspäin kommenttisi alla, mutta ei siinä pitäisi mitään sellaista olla. Samat oli ajatukseni kun luin typerä aloitus kommentin. Sitten luin samanlaisen viestin toisestakin ketjusta ja tajusin että kysymys ei olekkaan aloituksista, vaan kommentoijan omasta mielentilasta joka saa kaiken näyttämään typerältä.
- ent.siivoojaparka
Paloma.se.co kirjoitti:
Enpä tiedä miksi näen punasen peukun alaspäin kommenttisi alla, mutta ei siinä pitäisi mitään sellaista olla. Samat oli ajatukseni kun luin typerä aloitus kommentin. Sitten luin samanlaisen viestin toisestakin ketjusta ja tajusin että kysymys ei olekkaan aloituksista, vaan kommentoijan omasta mielentilasta joka saa kaiken näyttämään typerältä.
Nuo punaiset peukut tulevat joskus alta ajan, heti kun painaa lähetänappia. Ylläpito on automatisoinut sen välillä niin, koska ottavat selviönä, että täällä jauhetaan kuitenkin vain pelkkää paskaa.
En näe hänen kommenttinsa alla nyt ainakaan muita kuin harmaita peukkuja ylös ja alas. Ei menneisyys minnekään katoa, sen löytää jokainen ihminen tulevaisuudessa edestään, pitkässä juoksussa :)
Antaa mennä loppuunasti tällä tyylillä, en mitään järisyttäviä mokia ole vielä ehtinyt tekemään, ne on varmaan edessäpäin. Uskon ettei uusikierros olisi näillä eväillä kovinkaan erilainen. Tietysti jos tämän kokemuksen voisi ottaa mukaan, uuteen elämään, lähtökohta olisi aivan uusi ja erikoislaatuinen, sellaisen ajattelu olisi satuja ja tarinoita. Ei näin fiksu ole koskaan parikymppinen, parikymppinen on minunrinnallani lapsi. Nyt minä juon kahvia ☕️😊
- Heikunkeikku
Kun olin 20 vuotias, niin minulla oli jo vuoden ikäinen vauveli ja ihana aviomies. Heitä en olisi jättänyt ja alkanut kirmailemaan muita asioita, kuin silloin tein.
Ammattiani en vaihtaisi, koska ei tule mieleen mitään muuta ammattia, joka olisi vienyt voiton musiikin opettamisesta. Ihan lapsena haaveilin eläinlääkärin ammatista ja argeologinakin oleminen viehätti, jossakin vaiheessa psykiatri tai psykologikin tuntui sopivalta ammatilta. Onneksi tuli valittua muu ammatti ja sekin ihan vahingossa.
En missään nimessä kelloja taaksepäin kääntäisi. Mitään suuria "mokia" ei ole tullut tehtyä nuoruudessa, harkitseva tyyppi kun olen ollut aina.
Hyvä näin. - kesi.vä
Paloma joskus sanoi jossain ketjussa, en muista tarkkasanaisesti, mutta jotenkin näin "Luoja teki erheen antaessaan nuoruuden nuorille". Jotenkin niin kuin elämän janan väärään kohtaan.
Korjannet Paloma tuon, kiitos! :)Ajatus ei ole minun vaan siteeraan Bernard Shaw'ia.
Ideana on se että nuoruus menee täysin hukkaan, on suuri tuhlaus kun se annetaan nuorille, joilla ei ole kokemusta eikä viisautta käyttää niitä fyysisiä voimavaroja ja elämänhaluaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Se on vain ajatus, johon liittyy hitusen kateutta, hitusen haikeutta ja hitusen surua.
***
Minusta se on hienosti sanottu. Ei mikään suuri aforismi, mutta ah niin totta!Paloma.se.co kirjoitti:
Ajatus ei ole minun vaan siteeraan Bernard Shaw'ia.
Ideana on se että nuoruus menee täysin hukkaan, on suuri tuhlaus kun se annetaan nuorille, joilla ei ole kokemusta eikä viisautta käyttää niitä fyysisiä voimavaroja ja elämänhaluaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Se on vain ajatus, johon liittyy hitusen kateutta, hitusen haikeutta ja hitusen surua.
***
Minusta se on hienosti sanottu. Ei mikään suuri aforismi, mutta ah niin totta!"Paloma.se.co"
Tuon sanonnan muutti eräs Ruotsalainen lihaksi.
Antakaamme kaikille nuorille 300 000 Kruunua 15-vuotis-päivänään ilman velvotteita.
Se oli aikaa jolloin tuo summa oli ihan oikeata rahaa.
Nythän sillä saa vain pari askia tupakka tms.
Suurin-piirtein.
-
Rautalankaa:
Nuoret ostavat heti asnunnon ilman velkaa.
Heille jää vielä rahaa kouluunkin, sossua ei tarvita ihan heti jne...
Muistelen pankki-maailman tyrmänneen idean.
SIlloinhan meillä ei olisi rahaa mitä lainata.
-
Tuosta ideasta löytyy varmaan juttua netistä.
H.hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
Tuon sanonnan muutti eräs Ruotsalainen lihaksi.
Antakaamme kaikille nuorille 300 000 Kruunua 15-vuotis-päivänään ilman velvotteita.
Se oli aikaa jolloin tuo summa oli ihan oikeata rahaa.
Nythän sillä saa vain pari askia tupakka tms.
Suurin-piirtein.
-
Rautalankaa:
Nuoret ostavat heti asnunnon ilman velkaa.
Heille jää vielä rahaa kouluunkin, sossua ei tarvita ihan heti jne...
Muistelen pankki-maailman tyrmänneen idean.
SIlloinhan meillä ei olisi rahaa mitä lainata.
-
Tuosta ideasta löytyy varmaan juttua netistä.
H.Täällä on tapana monissa perheissä laittaa rahaa lasten ja lastenlasten pankkitileille kun he täyttävät vuosia jne. tai ihan säännöllisestikin siihen saakka kun he täyttävät 18 vuotta. Yleensä nuoret käyttävät mummon ja vaarin lahjoittamat varat joko ajokorttiin ja autonostoon tai sitten jos on kertynyt riittävästi omistusasunnon käsirahaaan.
Mielestäni ihan järkevää sijoittamista oman nousevan sukupolven tulevaisuuteen. Mekin teemme niin, tosin pikkusummalla vain, kuukausittain. Mutta kuten täällä on tapana sanoa många bäcken små...
***Paloma.se.co kirjoitti:
Täällä on tapana monissa perheissä laittaa rahaa lasten ja lastenlasten pankkitileille kun he täyttävät vuosia jne. tai ihan säännöllisestikin siihen saakka kun he täyttävät 18 vuotta. Yleensä nuoret käyttävät mummon ja vaarin lahjoittamat varat joko ajokorttiin ja autonostoon tai sitten jos on kertynyt riittävästi omistusasunnon käsirahaaan.
Mielestäni ihan järkevää sijoittamista oman nousevan sukupolven tulevaisuuteen. Mekin teemme niin, tosin pikkusummalla vain, kuukausittain. Mutta kuten täällä on tapana sanoa många bäcken små...
***"Paloma.se.co"
Et olis kirjoittanut tollee.
Sinusta käy ilmi nyt kykeneväisyytesi pelkkiin pähkinöihin.
Dalaälvin lohen mätiä pureskellaan paahto-leipä kerrallaan.
Ei sitä nautita muna kerrallaan.
Kysy lutuselta, kun sulla mieheltä näyttävä lutunen on.
-
Olet kuin pahainen korppis!
Laajenpi kysymys, niin hänkin alkaa blogaamaan juniorista/seniorista jotka eivät osaa jättää mammaansa ja alkaa omaan elämäänsä.
H.- kesi.vä
Paloma.se.co kirjoitti:
Ajatus ei ole minun vaan siteeraan Bernard Shaw'ia.
Ideana on se että nuoruus menee täysin hukkaan, on suuri tuhlaus kun se annetaan nuorille, joilla ei ole kokemusta eikä viisautta käyttää niitä fyysisiä voimavaroja ja elämänhaluaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Se on vain ajatus, johon liittyy hitusen kateutta, hitusen haikeutta ja hitusen surua.
***
Minusta se on hienosti sanottu. Ei mikään suuri aforismi, mutta ah niin totta!Kiitos Paloma :)
Noin minä olin sen sisäistänyt, mutten muistanut muotoa. Niin totta. Paloma.se.co kirjoitti:
Täällä on tapana monissa perheissä laittaa rahaa lasten ja lastenlasten pankkitileille kun he täyttävät vuosia jne. tai ihan säännöllisestikin siihen saakka kun he täyttävät 18 vuotta. Yleensä nuoret käyttävät mummon ja vaarin lahjoittamat varat joko ajokorttiin ja autonostoon tai sitten jos on kertynyt riittävästi omistusasunnon käsirahaaan.
Mielestäni ihan järkevää sijoittamista oman nousevan sukupolven tulevaisuuteen. Mekin teemme niin, tosin pikkusummalla vain, kuukausittain. Mutta kuten täällä on tapana sanoa många bäcken små...
***"Paloma.se.co"
Huomaa paloma, että kesivä käyttää sinua hyväkseen mollatessaan minua :)
H.- ent.siivoojaparka
hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
Tuon sanonnan muutti eräs Ruotsalainen lihaksi.
Antakaamme kaikille nuorille 300 000 Kruunua 15-vuotis-päivänään ilman velvotteita.
Se oli aikaa jolloin tuo summa oli ihan oikeata rahaa.
Nythän sillä saa vain pari askia tupakka tms.
Suurin-piirtein.
-
Rautalankaa:
Nuoret ostavat heti asnunnon ilman velkaa.
Heille jää vielä rahaa kouluunkin, sossua ei tarvita ihan heti jne...
Muistelen pankki-maailman tyrmänneen idean.
SIlloinhan meillä ei olisi rahaa mitä lainata.
-
Tuosta ideasta löytyy varmaan juttua netistä.
H.Minä siirsin vanhempieni perinnön suoraan lapsilleni. Olivat he jo silloin enemmän kuin 15v, parikymppisiä jotain, ylikin.
Mielenkiintoista, miten eri tavalla he sen käyttivät vaikka ei luulisi, kun samat perimät kummallakin.
Toinen kiinnitti ne käsirahana omaan asuntoon. Toinen ("sithä sen näkkee") taisi aika nopeasti laittaa ne menemään hauskan pitoon; "kerran täällä vaa eletää" ja "nyt on elettävä, ku ei tiijä millo kuolee". Osti kai hän niillä vanhan autonromun ja maksoi ajokorttinsa, mutta loput ... Niin, no saattoi vielä osa mennä bensaan ja auton remontteihinkin, kunnes ei ollut enää niihinkään. ent.siivoojaparka kirjoitti:
Minä siirsin vanhempieni perinnön suoraan lapsilleni. Olivat he jo silloin enemmän kuin 15v, parikymppisiä jotain, ylikin.
Mielenkiintoista, miten eri tavalla he sen käyttivät vaikka ei luulisi, kun samat perimät kummallakin.
Toinen kiinnitti ne käsirahana omaan asuntoon. Toinen ("sithä sen näkkee") taisi aika nopeasti laittaa ne menemään hauskan pitoon; "kerran täällä vaa eletää" ja "nyt on elettävä, ku ei tiijä millo kuolee". Osti kai hän niillä vanhan autonromun ja maksoi ajokorttinsa, mutta loput ... Niin, no saattoi vielä osa mennä bensaan ja auton remontteihinkin, kunnes ei ollut enää niihinkään."ent.siivoojaparka"
Ihan on kommenttisi kuin lesken kirjoittama wiki-kopio.
Tai korppiksen kauhistus.
Sinun ei olisi pitänyt.
H.- ent.siivoojaparka
hunksz kirjoitti:
"ent.siivoojaparka"
Ihan on kommenttisi kuin lesken kirjoittama wiki-kopio.
Tai korppiksen kauhistus.
Sinun ei olisi pitänyt.
H.Minä nyt joskus teen muutenkin sellaista, mitä ei toisten mielestä pitäisi.
Sellainen, mitä toisten mielestä pitäisi tehdä, jää enimmäkseen tekemättä. - kesi.vä
hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
Huomaa paloma, että kesivä käyttää sinua hyväkseen mollatessaan minua :)
H.Taidat sisimmässäsi toivoa, että mollattais jotakuta toista ja käytettäis hyväksi Sinua :)
(Sori, vastasin tähän Palomalle osoitettuu, mutku minut mainittiin.) hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
Et olis kirjoittanut tollee.
Sinusta käy ilmi nyt kykeneväisyytesi pelkkiin pähkinöihin.
Dalaälvin lohen mätiä pureskellaan paahto-leipä kerrallaan.
Ei sitä nautita muna kerrallaan.
Kysy lutuselta, kun sulla mieheltä näyttävä lutunen on.
-
Olet kuin pahainen korppis!
Laajenpi kysymys, niin hänkin alkaa blogaamaan juniorista/seniorista jotka eivät osaa jättää mammaansa ja alkaa omaan elämäänsä.
H.Minun juniorit asuvat omillaan ja tienaavat elantonsa. Minulla ei ole pienestä eläkkeestäni antaa edes pientä rahaa heille sitäpaitsi ei ole tarviskaan tienaavat enempi kuin kuluttavat ja auttavat köyhää äitiään.
- Tekisinmonetasiateritava
lla
Olen kyllä miettinyt tuota asiaa aika ajoin, vaikka ymmärrän, ettei sellaisesta miettimisestä ole mitään hyötyä.
Olen synnynnäinen epäonnistuja ja elämäni on aina mennyt huonosti. Jos minulla olisi mahdollisuus kääntää aikaa taaksepäin vuosikymmeniä, tekisin lähes kaikki tärkeät päätökset eri tavalla. Hankkisin ammatin kokonaan toiselta alalta ja tietenkin silloin myös työpaikan. Suurimmat väärät valintani liittyvät juuri ammatin- ja työpaikan valintaan ja uskon, että jos ne olisin silloin nuorena tehnyt eri tavalla, koko elämä olisi ollut erilaista ja nimenomaan parempaa. Huomasin 23 vuotiaana väärä koulutus, muutimme maasta vaimollani oli kuitenkin sama ammatti loppuun saakka.
Työllä ei kukaan rikastu.On hyvä, että nuorena tietää mitä haluaa.
Itse halusin alle kaksikymppisenä somistajaksi tai mainosalalle. Jokatapauksessa kiinnostukseni uravalinnoissa oli luova käsillä tekeminen.
Kun elämän pyörä heitteli ja päädyin ravintola-alalle en haikaillut nuoruuden haaveissani vaan jatkoin työni ohessa opiskelujani laajentaen kehää ammattini ympärille. Aikuisopettajan työstä pidin, se oli vaativa työ, mutta olenhan aina halunnut tehdä työtä haasteellisessa ilmapiirissä. Minusta ei olisi ikinä tullut konttorityöntekijää, paperin pyörittäjää.
Nyt kun seuraan esikoistani, joka valitsi ammatin jo alle kouluikäisenä ja on edennyt askel askeleelta nykyiseen tehtäväänsä, voin nauttia nuoruuden haaveistani hänen kauttaan.
Kuopus on vielä kahden vaiheilla kuten olin itsekin hänen ikäisenään. Opiskelu kiinnostaa, mutta vakituinen työ tuo toimeentulon, josta on vaikea luopua.
Olemme toki jutelleet ja hän tietää miten itse toimin hänen ikäisenään. Aloin opiskelemaan työn ohella. Tämä on kuitenkin hänen itsensä ratkaistava mikäli haluaa ammattiin johon haaveilee.- de-meter
"Minusta ei olisi ikinä tullut konttorityöntekijää, paperin pyörittäjää." kirjoittaa korppis.
Minustapa tuli sekin aika pitkäksi aikaa. Liikkuvien vuosien jälkeen kaipasin paikalleni asettumista ja löysin työn paperinpyörittäjänä..)) Seuraajani taitaa nykyisin käyttää ammattinimikettä "pääsihteeri", mikä avartaa mielikuvaa paperinpyörittäjästä. Minulle kuitenkin taloushallinto oli ominta osaamista vaikka en vieläkään oikein erota debetiä kreditistä. Mutta talouden suunnittelu, kustannuslaskenta, budjetointi, niistä tykkään...
Meidän nuoret ovat etuoikeutettuja siinä mielessä, ettei ammatinvaihtajaa enää katsota karsaasti kuten meidän nuoruudessa. Pidetään kai jopa suotavana, että vaihtaa paikkaa, hankkii työkokemusta eri aloilta. de-meter kirjoitti:
"Minusta ei olisi ikinä tullut konttorityöntekijää, paperin pyörittäjää." kirjoittaa korppis.
Minustapa tuli sekin aika pitkäksi aikaa. Liikkuvien vuosien jälkeen kaipasin paikalleni asettumista ja löysin työn paperinpyörittäjänä..)) Seuraajani taitaa nykyisin käyttää ammattinimikettä "pääsihteeri", mikä avartaa mielikuvaa paperinpyörittäjästä. Minulle kuitenkin taloushallinto oli ominta osaamista vaikka en vieläkään oikein erota debetiä kreditistä. Mutta talouden suunnittelu, kustannuslaskenta, budjetointi, niistä tykkään...
Meidän nuoret ovat etuoikeutettuja siinä mielessä, ettei ammatinvaihtajaa enää katsota karsaasti kuten meidän nuoruudessa. Pidetään kai jopa suotavana, että vaihtaa paikkaa, hankkii työkokemusta eri aloilta.Niin demeter, olemme toistemme vastakohdat siinä syy erilaisiin intresseihimme. Lankesit astianpesukoneeseen, minä en
jatkan lentämistä ; )
Yrittäjänä sain postia toimitusjohtaja ; DDD, mikä sai minussa kiusaantuneen fiiliksen. Olin jokapaikan höylä. Miehien juttuja nämä teennäiset tittelit.
Ulkoistin yrittäjänä ollessani paperityöt kirjanpitofirmalle. Yrittäjänä tosin opin erottamaan debetin ja krebetin oli pakko.
Opiskelin aikuiskasvatusta yhdeksänkytluvulla joten alan vaihtoon orjentoituminen oli jo tuttu linja. Opinto-ohjelmassa oli voimakkaana jatkuvan oppimisen periaate.
Mielestäni jatko-opiskelun on syytä sivuta jo aikaisempia ammetteja. Uskon, että syöksy suoraan eri alalle ei ole välttämättä hyvä idea.- de-meter
korppis kirjoitti:
Niin demeter, olemme toistemme vastakohdat siinä syy erilaisiin intresseihimme. Lankesit astianpesukoneeseen, minä en
jatkan lentämistä ; )
Yrittäjänä sain postia toimitusjohtaja ; DDD, mikä sai minussa kiusaantuneen fiiliksen. Olin jokapaikan höylä. Miehien juttuja nämä teennäiset tittelit.
Ulkoistin yrittäjänä ollessani paperityöt kirjanpitofirmalle. Yrittäjänä tosin opin erottamaan debetin ja krebetin oli pakko.
Opiskelin aikuiskasvatusta yhdeksänkytluvulla joten alan vaihtoon orjentoituminen oli jo tuttu linja. Opinto-ohjelmassa oli voimakkaana jatkuvan oppimisen periaate.
Mielestäni jatko-opiskelun on syytä sivuta jo aikaisempia ammetteja. Uskon, että syöksy suoraan eri alalle ei ole välttämättä hyvä idea."Mielestäni jatko-opiskelun on syytä sivuta jo aikaisempia ammetteja. Uskon, että syöksy suoraan eri alalle ei ole välttämättä hyvä idea".
Miksi ei olisi ? Kouluttautujan näkökulmasta. Itse olen alan vaihtaja ja niin ovat poikanikin. Onhan meillä kaikilla erilaisia kiinnostuksen kohteita, jopa lahjakkuuksia. Pätevyyttä ei ehkä ehdi saada kovin moneen ammattiin eikä luoda mittavaa karrieeria, mutta tuntuman saa... Minua se on viehättänyt, koska en ole erityisen kunnianhimoinen.
Tuollainen alabongaus edellyttää tietysti sitä, että työmahdollisuuksia on. Aina ja kaikkialla niitä ei tietenkään ole, mutta verkosto ja hyvä tuuri auttavat...
Tää meidän lasten ikäpolvi on siinä hyvässä asemassa että heillä on useimmiten hyvät edellytykset lukaista itselleen useampi kuin yksi ammatti elämänsä aikana. Meidän nuoruudessakin se onnistui, mutta jos ei ollut varallisuutta tai opintolainat käytetty niin se toka ammatti oli luettava ansiotyön ohessa ja silloin oli kyllä tehtävä suuria uhrauksia, varsinkin jos oli ehtinyt tulla jo perhettä ja vastuuta muistakin kuin vain itsestä.
Kyseiseen perheongelmaan, kaatui ammattiopettajaksi pätevöitymiseni. Aijemmin opiskelut työn ohessa sujuivat ongelmistta, mutta kun 42-vuotiaana sylissäni oli vastasyntynyt ja olisi pitänyt vaihtaa opiskelupaikkakunnalle Jyväskylään vitsit olivat vähissä.
- kylmätotuus
Ovatko lapsemme todellakin mielestäsi paremmassa asemassa kuin me?
Suurin osa ikäluokastamme selvisi yhdellä ammattitutkinnolla ja työpaikkakin oli turvattu eläkeikään saakka.
Meitä nuoremmat ikäpolvet joutuvat kouluttautumaan useaan ammattiin elämänsä aikana, eikä se ole mitään lukaisua, vaan koulutus kestää vuosia.
Epävarmuus työmarkkinoilla johtaa siihen, ettei elämää voi suunnitella pitkäjänteisesti, vaan on elettävä päivä kerrallaan. Koskaan ei tiedä, milloin irtisanominen on edessä.
Ei ole ihme, että ensisynnyttäjien ikä on korkea täällä Suomessa tai lapsia ei hankita ensinkään.
Kukapa vastuuntuntoinen ihminen haluaisi lapsia, kun ei ole takeita siitä, että työtä olisi tarjolla, jolla perheensä elättäisi!
Tämä kirjoitukseni ei liity ollenkaan aloitukseen, vaan Paloman toiseen mielipidekirjoitukseen.
- ent.siivoojaparka
Taitaa tämä ketju olla sellaista haaveilua peruuttamalla?
Onko kenelläkään enää mitään haaveita eteenpäin? Vastahan me ollaan 60-70v.koti-kiusattu kirjoitti:
8000t/km täyteen ennen lumien tuloa.
Mites paljon vielä puuttuu... ei varmaan paljoa....
- KunToisinkinVoisiOlla
Jos aikaa voisi kääntää taaksepäin, en varmana kääntämättä jättäisi. Enemmän on asioita, jotka tekisin toisin kuin asioita joita en tekisi toisin. Kaiken pahan alku ja juuri: ei tullut käytyä peruskoulua kunnolla. Läksyt tehty vähän sinnepäin eikä hirveesti viitsinyt koulukirjoja lukea. Siitä syystä jäi kunnon ammatti hankkimatta, ja se on vaikuttanut elämään paljon. Semmosessa "nakkikioskissa" tuli tuhlattua yli 4 vuotta nuoruusvuosista. Nykyinen elämä olisi ihan toisen näköistä, jos aikamatkustaisi vuoteen 1995 ja estäisi kahden emämunauksen tekemisen. Tuli mentyä väärään duunipaikkaan ja tuli otettua väärästä ihmisestä seurustelukumppani.
Arvostan rehellistä vastausta. Peruskoulun jälkeen hankin itse jatko koulutusta 2 vuotta sitten armeija ja töitä mutta huomasin ei auta kuin muuttaa, maita oli kolme otin lähimmän. Koskaan en ole ollut työtön.
- 1eero
Mielessä käy näin jälkeenpäin ne vaihtoehdot joita muuten oli useita ja mihin ne olisi johtanut, sekin on käynyt mielessä. Avio vaimon löytyminen sekin oli sattuma kiinni hetkestä jolloin satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, moni asia vaatii yhteen sattumia, olkoon nytten väännän ajanpyörää eteenpäin hyvä näin.
- kylmätotuus
Olin 18-vuotias, kun tein tärkeän päätöksen, joka vaikutti ammatinvalintaani ja loi raamit koko elämälleni.
Vaikka voisinkin kääntää ajanpyörää taaksepäin toimisin samoin nytkin. Olen hyvin tyytyväinen tekemääni valintaan.
Elämässäni on ollut paljon iloa ja suruakin.
Ne ovat tapahtumia, jotka eivät ole olleet minun päätettävissäni, joten niitä en voi muuksi muuttaa.
Opettavaisia kokemuksia kuitenkin. Ilman niitä en olisikaan minä.
Toki on tilanteita, joissa toimisin toisin näillä eväillä, mitä nyt omaan.
Jättäisin sanomatta jotain tai sanoisin vieläkin napakammin kuin aikoinaan tein.
Ne ovat kuitenkin suht´ mitättömiä juttuja kokonaisuutta ajatellen.
Aivan hyvä näin!
Elämänkoulu jatkuu edelleen.
Otetaan oppi vastaan, ettei tarvitsisi 90-vuotiaana pohtia sitä, että mitä tulikaan töppäiltyä 60-70 vuotiaana.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 231675
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha191545Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka691444Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.461411Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?501333Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne151278Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se101153Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651130Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351114Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71105