Missä vauhdissa veneesi menettää ohjattavuuden?

VneVieMiestä

Ohjatavuuden menttämisellä tarkoitan tässä sitä, ettei ruoria kääntämällä vene enää ohjaudu sinne, minne halutaan vaan kiemurtelee kuin narua työntäisi tai kääntyy kevyehköllä tuulenpuuskalla niin ettei sitä pelkällä ruorilla voi korjata.

Lyhyt 28ft flaikkarivene duopropeilla menetti ohjattavuutensa käytännössä siinä vaiheessa, kun keula painui syvemmälle eli n 5-6 solmun vauhdissa. Edes koneiden ristiinajamisesta ei ollut paljoa iloa koska potkurit olivat niin lähellä toisiaan.

Akselivetoinen isompi vene oli tavallaan helpompi koska siinä oli massaa enemmän eikä tuulenpuuska sitä heittele. Ohjattavuus menee kuitenkin silloin, kun potkurivirtaa ei ole peräsimelle. Käytännössä se tapahtuu samoissa 5-6 somun nopeudessa koska sitä hitaammin koneet ei pyöri. Vene kuitenkin tottelee hyvin koneiden ristiinajamista.

Vaika veneet ovat kovin erilaisia, niin ohjattavuuden menettäminen tapahtuu samalla nopeudella.

Mitens muilla ja minkälaiset veneet?

59

998

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vaatiiharjoitusta

      Joo, on huomattu että nuo slaikkarit kiemurtelee kuutta solmua ja putoaa plaanista, kaikki yhdellä kertaa ja silloin kun ollaan ihan muiden lähellä, ei voi mitään.

      Kyllä mullakin on raskas plaanari mutta kun malttaa pudotella plaanista vähän AIKAISEMMIN niin lakkaa pian kiemurtelemasta ja isoimmat aallotkin jää sinne ulapan puolelle. Ihan vaikka yhtä solmua menee.

      • EntäOikeatVeneilijät

        :D
        Sun kirjoituksesta huomaa, että sä olet tästä asiasta pihalla kuin lumiukko.


    • AGWSRFG

      Uppiksella ohjattavuus säilyy melkein pysähdykseen asti. Sama pätee purjeveneisiin.

      Jotkut valittelee, ettei moottoriveneilijät osaa asettua purjehtijoiden asemaan. Voi olla myös toisinpäin. Kun moititaan moottoriveneen ajavan ohi nopeasti, unohdetaan, että sen ohjailtavuus alkaa olla kohdillaan vasta niissä nopeuksissa, joihin purjeilla harvoin pääsee.

    • Törmäilyä

      Kuulostaa aika huolestuttavalta jos tulee kuuden solmun vauhtia satamaan ohjauskyky menneenä. Kannattaisiko tosiaan pudottaa ne vauhdit aallonmurtajan toisella puolella ja tulla sitten tyylikkäästi ihan tyhjäkäynnillä. Ehtii vähän paremmin tähtäilemään.

      Eikä niistä tylsistä purjehtijoita kannata välittää, mutta ettei vaan tyyli kärsi kun pitää veivata puolelta toiselle. Pahimmillaan tulee vielä peräaalto persauksiin just kun kaikki kattoo.

    • Sorieiohjautunu

      Kieltämättä naurettavaa ajaa laituriin vauhdilla "koska ei ohjaudu".

      Kummasti kulkee hipihiljaa kun tähdätään aisojen väliin.

    • Beikkumään

      Ohjauskyvystä viis, pääasia että huomataan . Flaikkarilta vyölaukku ja aurinkolasit näkyy.

    • ohjailtavuus

      Vene ei menetä ohjailtuvuuttaan missään vauhdissa. Tuuliolosuhteista riippuen se menettää jossain vauhdissa ~riittävän~ ohjailtavuuden, mitä enemmän tuulee sitä korkeammassa vauhdissa tuo tapahtuu.

    • oldskipper

      Entisenä tuplakone duoprpop veneilijänä kyllä kyseenalaistan ainakin yleistyksenä, että ohjattavuus menetettäisiin kuudessa solmussa. Entisessä 11,5m hallittavuus kaikilla nopeuksilla 0-ylöspäin oli hallittavissa kuten halusin tuuli tietysti kiusaa, mutta kokemus ja taidot kompensoivat ja alus oli hallinnassa vaikka koneet olivatkin todella lähekkäin.

      Nykyinen 40ft alukseni on puoliliukuva yhdellä isolla koneella ja pitkällä kölillä joka tekee siitä todella nautittavan manoverata hitailla nopeuksilla tuulikaan ei paljoa kiusaa vaan alus käyttäytyy vähän, niin kuin purjevene, lisäksi aluksessani on keula ja perä potkuri avittamassa helppon ja tyylikkääseen manoveraukseen tyylikäs=ei pelkoa toiste tai oman aluksen kolhimisesta tai, että järjestäisi suurta showta satamassa...

    • Caretta

      Syväkölinen uppoamavene ohjautuu ja pysyy suunnassa ehkä n. 0,5 solmuun. Ainakin yhdessä solmussa tottelee jo tosi hyvin ruoria.

    • TotuusLöytyy24

      Aluksen ohjattavuutta on tutkittu muuallakin kuin tällä palstalla. Taas kerran tutkijat ovat unohtaneet kysyä tämän palstan huuliveikkojen tietoja ja päätyneet hieman erilaisiin tuloksiin.

    • PaholaisenKeksintö

      Tuossa on ohjailun painajainen.
      Sivupintaa on enemmän kuin keskikokoisessa purjeveneessä. Pohjan V-kulma on loiva eikä siinä ole sivupitoa kuin nimeksi. Painopiste ja kääntymispiste ovat hitaassa vauhdissa lähellä keulaa eli ohjausliikkeiden täytyy olla isoja, että niillä olisi mitään vaikutusta.

      Kaikilla veneillä pääsee satamaan. Vanhoilla veneillä on päästy usemmin kuin uusilla. En silti haluaisi olla tunkemassa tuota venettä kovassa sivutuulessa aisojen väliin.

      Jos moottoreita olisi vain, niin se olisi vielä pahempi, mutta kaikkia vikoja ei saa mahtumaan yhteen veneeseen.

      https://boats.smartcarguide.com/listing/49868131/

      • Joakim1

        Kaksi sisäperää, joita voi käännellä ja käyttää vaihteita eri suuntiin. Tehoa myös riittänee reilusti yli tarpeen satamassa. Miten ihmeessä tuo voi olla painajainen? Osaamattomalle tietysti voi olla.

        Purjevene melko tasaisella pohjalla ja perämoottorilla, jota ei voi kääntää, on huomattavan paljon vaikeampi. Pakilla ei riitä edes teho veneen pitämiseen paikalla 15 m/s tuulessa. Myötätuulesta vastatuuleen kääntyminen edellyttää kiihdyttämistä ensin yli 5 solmun vauhtiin ja silloinkin kääntösäde on muutaman veneen mitan pituinen.

        Akselivetoiset uppoumarunkoiset voivat olla myös hyvin haastavia, kun osa ei käänny lainkaan pakilla toiseen suuntaan ja eteenkin kääntösäde voi olla hyvin suuri. Näissä on valtavia venekohtaisia eroja.


      • Luuletvaan
        Joakim1 kirjoitti:

        Kaksi sisäperää, joita voi käännellä ja käyttää vaihteita eri suuntiin. Tehoa myös riittänee reilusti yli tarpeen satamassa. Miten ihmeessä tuo voi olla painajainen? Osaamattomalle tietysti voi olla.

        Purjevene melko tasaisella pohjalla ja perämoottorilla, jota ei voi kääntää, on huomattavan paljon vaikeampi. Pakilla ei riitä edes teho veneen pitämiseen paikalla 15 m/s tuulessa. Myötätuulesta vastatuuleen kääntyminen edellyttää kiihdyttämistä ensin yli 5 solmun vauhtiin ja silloinkin kääntösäde on muutaman veneen mitan pituinen.

        Akselivetoiset uppoumarunkoiset voivat olla myös hyvin haastavia, kun osa ei käänny lainkaan pakilla toiseen suuntaan ja eteenkin kääntösäde voi olla hyvin suuri. Näissä on valtavia venekohtaisia eroja.

        Osaamattomalle purjevene on ilmeisesti kuin partaveitsi apinalla. Me muut saadaan se kyllä laituriin silmät kiinni. Onhan siinä iso köli ja peräsin ja vene on tehty kääntymään hyvin pienissä nopeuksissa.


      • Joakim1
        Luuletvaan kirjoitti:

        Osaamattomalle purjevene on ilmeisesti kuin partaveitsi apinalla. Me muut saadaan se kyllä laituriin silmät kiinni. Onhan siinä iso köli ja peräsin ja vene on tehty kääntymään hyvin pienissä nopeuksissa.

        Purjeveneitä on kovin erilaisia. Useimmilla on hyvin helppo rantautua, mutta ei tuollaisella. Perämoottorin potkurivirta ei edes osu peräsimeen, joten kääntyminen onnistuu vain vauhdilla, jos on tuulta. Köli ei myöskään ole kovinkaan iso, vaan menettää sivutuulessa pitonsa, jos vauhtia ei ole.

        Yksimoottorinenkin sisäperävene ilman keulapotkuria on erinomaisen helppo tuohon verrattuna kovassa tuulessa.


      • SitäSaaMitäTilaa1

        Älä ota henkilökohtaiseti :D
        Kunhan vain vttuilin takaisin. En epäile etteikö sinulla ole kokemusta purkkareista, mutta tuollainen perävetolaitteellinen korkea flaikkarivene ilman keulapotkuria on myös paholaisen keksintö - myös kahdella moottorilla.

        Tuulen ei tarvitse olla kova, kun vene kääntyy takaosan ympäri parissa sekunnissa eikä koneilla voi tehdä mitään. Ristiin ajamisestakaan ei ole apua. Tämän tiedän kokemuksesta, kaikkea on kokeiltu.

        Toisaalta keulapotkuri tekee siitä mitä helpoimman käsitellä. Keulan sivuttaispidon täydellinen puuttuminen tekee keulan helpoksi kääntää sivupotkurilla.


      • Joakim1

        24-jalan veneessä lienee n. 30 kgf työntävä keulapotkuri. Saman keulaa sivulle työntävän voiman saa laittamalla koneet ristiin kummankin työntäessä n. 200 kgf (potkurit 1 m etäisyydellä toisistaan ja 6 m keulapotkurista). Tuollainen voima löytyy helposti jo pienestä sisäperästä pienellä potkurilla, mutta toki kaasua pitää käyttää reippaasti ja samalla koko veneen liikuttaminen johonkin suuntaan on jo vaikeampaa.

        Vaikka keula olisi siellä myötätuulessa veneellä voi liikkua mihin suuntaan vain tai pysyä ikuisesti paikallaan, kun vetolaitteita voi kääntää ja tehoa riittää. Akselivetoisella tuo vaatisi tehokkaat keula- ja peräpotkurit.


      • SoriMuttaJuttuOnNäin
        Joakim1 kirjoitti:

        24-jalan veneessä lienee n. 30 kgf työntävä keulapotkuri. Saman keulaa sivulle työntävän voiman saa laittamalla koneet ristiin kummankin työntäessä n. 200 kgf (potkurit 1 m etäisyydellä toisistaan ja 6 m keulapotkurista). Tuollainen voima löytyy helposti jo pienestä sisäperästä pienellä potkurilla, mutta toki kaasua pitää käyttää reippaasti ja samalla koko veneen liikuttaminen johonkin suuntaan on jo vaikeampaa.

        Vaikka keula olisi siellä myötätuulessa veneellä voi liikkua mihin suuntaan vain tai pysyä ikuisesti paikallaan, kun vetolaitteita voi kääntää ja tehoa riittää. Akselivetoisella tuo vaatisi tehokkaat keula- ja peräpotkurit.

        Niin sitä luulisi.
        Todellisuudessa akselivetoinen on huomattavasti helpompi hallita kahta moottoria ristiin käyttämällä. Kokeilist joskus etkä aina vaan esitä besserwisseria asioita, josta sinulla ei ole mitään käytännön kokemusta.


      • Pöördis

        Ei tuossa kuvan veneessä ole kuin yksi sisäperä. Vetarina Bravo3.


      • esfwefwef
        Joakim1 kirjoitti:

        24-jalan veneessä lienee n. 30 kgf työntävä keulapotkuri. Saman keulaa sivulle työntävän voiman saa laittamalla koneet ristiin kummankin työntäessä n. 200 kgf (potkurit 1 m etäisyydellä toisistaan ja 6 m keulapotkurista). Tuollainen voima löytyy helposti jo pienestä sisäperästä pienellä potkurilla, mutta toki kaasua pitää käyttää reippaasti ja samalla koko veneen liikuttaminen johonkin suuntaan on jo vaikeampaa.

        Vaikka keula olisi siellä myötätuulessa veneellä voi liikkua mihin suuntaan vain tai pysyä ikuisesti paikallaan, kun vetolaitteita voi kääntää ja tehoa riittää. Akselivetoisella tuo vaatisi tehokkaat keula- ja peräpotkurit.

        Oletatko, että perävetolaitteellisia moottoreita ristiin ajettaessa moottorin koko teho saadaan siirrettyä veteen?

        Aika rankka oletus, kun vene ei liiku mihinkään ja potkureiden väliin muodostuu pyörre. Potkurien luisto on lähes 100%. Tähän ei voi soveltaa laminaarivirtauksessa olevien potkureiden matematiikkaa. Muistaakseni sinulla oli aikaisemminkin vaikeuksia käsitellä nesteen kitkaa ja turbulentteja virtauksia keulapotkurilaskujen yhteydessä.


      • werfwef
        Joakim1 kirjoitti:

        24-jalan veneessä lienee n. 30 kgf työntävä keulapotkuri. Saman keulaa sivulle työntävän voiman saa laittamalla koneet ristiin kummankin työntäessä n. 200 kgf (potkurit 1 m etäisyydellä toisistaan ja 6 m keulapotkurista). Tuollainen voima löytyy helposti jo pienestä sisäperästä pienellä potkurilla, mutta toki kaasua pitää käyttää reippaasti ja samalla koko veneen liikuttaminen johonkin suuntaan on jo vaikeampaa.

        Vaikka keula olisi siellä myötätuulessa veneellä voi liikkua mihin suuntaan vain tai pysyä ikuisesti paikallaan, kun vetolaitteita voi kääntää ja tehoa riittää. Akselivetoisella tuo vaatisi tehokkaat keula- ja peräpotkurit.

        Lähdet olettamuksesta, jonka mukaan vene kääntyy saman pisteen ympäri keulapotkuria ja mottoreita ristiin käytettäessä. Se olisi aika ihmeellistä, jos keulapotkuri kääntäisi veneen niin, että se kääntyy perävetolaitteiden ympärillä.


      • Joakim1
        SoriMuttaJuttuOnNäin kirjoitti:

        Niin sitä luulisi.
        Todellisuudessa akselivetoinen on huomattavasti helpompi hallita kahta moottoria ristiin käyttämällä. Kokeilist joskus etkä aina vaan esitä besserwisseria asioita, josta sinulla ei ole mitään käytännön kokemusta.

        En kai ole puhunut sanaakaan akselivetoisesta kahdella koneella?


      • Joakim1
        esfwefwef kirjoitti:

        Oletatko, että perävetolaitteellisia moottoreita ristiin ajettaessa moottorin koko teho saadaan siirrettyä veteen?

        Aika rankka oletus, kun vene ei liiku mihinkään ja potkureiden väliin muodostuu pyörre. Potkurien luisto on lähes 100%. Tähän ei voi soveltaa laminaarivirtauksessa olevien potkureiden matematiikkaa. Muistaakseni sinulla oli aikaisemminkin vaikeuksia käsitellä nesteen kitkaa ja turbulentteja virtauksia keulapotkurilaskujen yhteydessä.

        En todellakaan oleta! Tuollaisen 200 kgf voiman saa aikaan 20 hv sisämoottorilla ja 14" potkurillla. Kyllä sen saa helposti myös jo pienimmällä 135 hv sisäperällä, vaikka välitys ja potkurin nousu ovatkin epäedullisempia paaluvetoon. Vai oletko sitä mieltä, että kiihtyvyys paikaltaan on tuolla huonompi yhdellä koneella kuin vastaavan painoisella uppoumarunkoisella 20 hv koneella?

        Keulapotkuri aiheuttaa voiman sivulle siinä missä se on. Perävetolaitteilla vastaava voima pitää aiheuttaa momentin kautta ajamalla moottoreita eri suuntiin. Samalla voi pitää toisessa suurempaa voimaa ja vetolaiteita kääntämällä pitää veneen perä paikallaan sivusuunnassa.


      • vinkkimies
        SitäSaaMitäTilaa1 kirjoitti:

        Älä ota henkilökohtaiseti :D
        Kunhan vain vttuilin takaisin. En epäile etteikö sinulla ole kokemusta purkkareista, mutta tuollainen perävetolaitteellinen korkea flaikkarivene ilman keulapotkuria on myös paholaisen keksintö - myös kahdella moottorilla.

        Tuulen ei tarvitse olla kova, kun vene kääntyy takaosan ympäri parissa sekunnissa eikä koneilla voi tehdä mitään. Ristiin ajamisestakaan ei ole apua. Tämän tiedän kokemuksesta, kaikkea on kokeiltu.

        Toisaalta keulapotkuri tekee siitä mitä helpoimman käsitellä. Keulan sivuttaispidon täydellinen puuttuminen tekee keulan helpoksi kääntää sivupotkurilla.

        Tuollaisissa tilanteissa mennään perä edellä jolloin ohjailtavuus on parasta ja jos keula edellä haluaa olla laiturissa vene käännetään paikan kohdalla...näin pahassa tuulessa...


      • vinkkimies kirjoitti:

        Tuollaisissa tilanteissa mennään perä edellä jolloin ohjailtavuus on parasta ja jos keula edellä haluaa olla laiturissa vene käännetään paikan kohdalla...näin pahassa tuulessa...

        Peräpoijusatamaan voi olla hankala mennä perä edellä, kun ei halua poijukettinkiä potkuriin.


      • vinkkimies
        10-14 kirjoitti:

        Peräpoijusatamaan voi olla hankala mennä perä edellä, kun ei halua poijukettinkiä potkuriin.

        eiköhän olisi sitten parasta jäädä kotia merellä nyt voi sattua monen moista...

        Kannatta opetella omanveneen manoverointia, niin ei tarvis pelätä olemattomia :)


      • vinkkimies kirjoitti:

        eiköhän olisi sitten parasta jäädä kotia merellä nyt voi sattua monen moista...

        Kannatta opetella omanveneen manoverointia, niin ei tarvis pelätä olemattomia :)

        Miten niin olemattomia? Ei ole mitenkään harvinaista, että poijut ovat niin lähellä toisiaan, ettei perä edellä mahdu väliin vaan jompikumpi jää väkisin"eteen". Keula edellä mennessä ne liukuvat siististi sivuun vaikka väli olisikin ahdas.


      • vinkkimies
        10-14 kirjoitti:

        Miten niin olemattomia? Ei ole mitenkään harvinaista, että poijut ovat niin lähellä toisiaan, ettei perä edellä mahdu väliin vaan jompikumpi jää väkisin"eteen". Keula edellä mennessä ne liukuvat siististi sivuun vaikka väli olisikin ahdas.

        Niitä poijuja voi siirtää esim. Nappaamalla omalla poijukoukulla kiinni ja siirtää hieman sivulle ja ei muuta, kun pakilla sisään. Ja jos toinenkin poiju kiusaa, niin toista voinee siirtää poshaalla samaan aikaan paitsi jos oot yksin liikkeellä. Poijujen ketjut roikkuvat suoraan alas joten, kun saat ne hieman sivullesi, niin riskiä ei ole.

        Merellä on kyllä monen moista joka saattaa mennä sun potkureihin, jätesäkkejä, köysiä, verkkoja, uppotukkeja tai pienempiä klimppejä jossain päin jopa kontteja, kyllä niitä miettimällä voi sitten pelätä aina

        Tollainen kannattaa laittaa akselille, se on ensimmäinen video klippi ambasador..... https://youtu.be/mftNvcKv3jE

        Toinen hyvä pätkä on, kun testataan kolmannessa pätkässä useita erimerkkisiä rope cuter test


      • vinkkimies
        vinkkimies kirjoitti:

        Niitä poijuja voi siirtää esim. Nappaamalla omalla poijukoukulla kiinni ja siirtää hieman sivulle ja ei muuta, kun pakilla sisään. Ja jos toinenkin poiju kiusaa, niin toista voinee siirtää poshaalla samaan aikaan paitsi jos oot yksin liikkeellä. Poijujen ketjut roikkuvat suoraan alas joten, kun saat ne hieman sivullesi, niin riskiä ei ole.

        Merellä on kyllä monen moista joka saattaa mennä sun potkureihin, jätesäkkejä, köysiä, verkkoja, uppotukkeja tai pienempiä klimppejä jossain päin jopa kontteja, kyllä niitä miettimällä voi sitten pelätä aina

        Tollainen kannattaa laittaa akselille, se on ensimmäinen video klippi ambasador..... https://youtu.be/mftNvcKv3jE

        Toinen hyvä pätkä on, kun testataan kolmannessa pätkässä useita erimerkkisiä rope cuter test

        http://www.yachtingmonthly.com/gear/propeller-rope-cutter-test-30012

        Tuossa on koko testi, itselläni on tuo Ambassador Marine stripper ja veneessä täyspitkä köli joten potkuri on kohtuullisessa suojassa ja tuo leikkuri varmistaa jos jotain pienempää töhkää pyrkii akselille.

        Ei se varmaan poiju kettinkiä poikkaise tai en tiiä... joten siksi niitä siirrellän : ) ettei satama isäntä suutu


      • vinkkimies kirjoitti:

        Niitä poijuja voi siirtää esim. Nappaamalla omalla poijukoukulla kiinni ja siirtää hieman sivulle ja ei muuta, kun pakilla sisään. Ja jos toinenkin poiju kiusaa, niin toista voinee siirtää poshaalla samaan aikaan paitsi jos oot yksin liikkeellä. Poijujen ketjut roikkuvat suoraan alas joten, kun saat ne hieman sivullesi, niin riskiä ei ole.

        Merellä on kyllä monen moista joka saattaa mennä sun potkureihin, jätesäkkejä, köysiä, verkkoja, uppotukkeja tai pienempiä klimppejä jossain päin jopa kontteja, kyllä niitä miettimällä voi sitten pelätä aina

        Tollainen kannattaa laittaa akselille, se on ensimmäinen video klippi ambasador..... https://youtu.be/mftNvcKv3jE

        Toinen hyvä pätkä on, kun testataan kolmannessa pätkässä useita erimerkkisiä rope cuter test

        Neuvosi todella edellyttää, että veneessä on vähintään yksi käsipari kuskin lisäksi. Ja hänenkin pitää olla kohtalaisen osaava, jotta osaa toimia oikein ja riittävän ripeästi.

        Ja jos/kun veneessä on perävetolaite/-laitteet, niin sitä isompi ongelma ne tiellä olevat poijut ovat.


      • vinkkimies
        10-14 kirjoitti:

        Neuvosi todella edellyttää, että veneessä on vähintään yksi käsipari kuskin lisäksi. Ja hänenkin pitää olla kohtalaisen osaava, jotta osaa toimia oikein ja riittävän ripeästi.

        Ja jos/kun veneessä on perävetolaite/-laitteet, niin sitä isompi ongelma ne tiellä olevat poijut ovat.

        Miten sitten, kun olet mennyt keula edellä laituriin, niin pääset pois, jos tilanne on sama, kuin sinne mentäessä ja ne poijut on siinä tielläsi?

        Oma alukseni ei ainakaan oikein liiku käsin vetäen aina pitää antaa koneella vauhtia tai tuulen ja virtauksen voimalla, yleenä näistä vain harmia ja samalla lailla riski, että poijut jäävät alle...


      • vinkkimies kirjoitti:

        Miten sitten, kun olet mennyt keula edellä laituriin, niin pääset pois, jos tilanne on sama, kuin sinne mentäessä ja ne poijut on siinä tielläsi?

        Oma alukseni ei ainakaan oikein liiku käsin vetäen aina pitää antaa koneella vauhtia tai tuulen ja virtauksen voimalla, yleenä näistä vain harmia ja samalla lailla riski, että poijut jäävät alle...

        Ei se aina ihan helppoa ollutkaan, mutta yleensä helpompaa kuin sisäänmeno, koska oma poiju oli jo "otteessa" ja saattoi vetää enemmän sitä kohti, yksinkin pystyi hanskaamaan köyttä. Silti joskus oli tilanteita, että naapurin poiju oli tämän lähdettyä jäänyt kovin lähelle omaa poijua ja siitä seurasi vaikeuksia.


    • Tahtojataito

      Kaikilla veneillä pääsee ihan hiljaa laituriin, niin ettei oma kylki vaan kolhiinnu.

      Tuntuisi oudolta ettei niillä pääsisi kapeasta suntista tai laiturin vierestä ihan yhtä hiljaa.

      Kokeneemmat merimiehet näyttää pääsevän plaanarillakin.

      Ne on ne muutamat kaljakellujat vaan jotka tulla rysäyttää vähän "näyttävämmin".

      • EiRakettitiedettä

        Kaikilla veneillä pääsee laituriin.
        Aloituksessa määriteltiin ohjauskyvyn menetys eri tavalla kuin miten sinä sitä käsittelet. Niissä ei ole ristiriitaa.

        Pääseehän ruotsinlaivatkin aina lopulta satamaan, mutta on kelejä, jolloin ne eivät sinne pääse. Sama pätee pienempiin veneisiin. Kaikki pääsevät kotiin, mutta kaikilla veneillä ei pääse kaikissa olosuhteissa jokaiseen koloon.

        Viime kädessä kyse on vain matematiikasta. Jossain vaiheessa peräsimen voima ei enää riitä kompensoimaan tuulen voimaa. Se riippuu nopeudesta, tuulesta, painopisteestä, kääntöpisteetsä ja tuulipinnasta.

        Ei ole vaikeaa. Jopa isokölinen purjevene vaatii liikkeen, ollakseen ohjattavissa. Tosin nopeus on pieni verrattuna tasapohjaiseen moottoriveneeseen.


    • MitähänTämäkinTaas

      Sellainen vene joka menettää ohjattavuutensa 5-6 solmussa on kiellettävä vaarallisena. Ei vene mitään ohjauskykyään menetä missään nopeudessa, jos ei mitään ohjauslaitteistossa rikkoudu. Hidasta ohjattavuus tietystikin voi olla, mutta sen pitää "kipparin" paikata osaamisellaan.

      • Huppelisnalle

        Mitä, jos tehtäisiin laki, jolla kielletään luonnonlait?
        Sillä homma saataisiin kerralla kuntoon :D

        Aikoinaan oli laki, joka käski auringon kiertämään maata.


      • Hjgyjj

        Lapset hiljaa, aikuiset puhuu.


      • MitähänTämäkinTaas
        Huppelisnalle kirjoitti:

        Mitä, jos tehtäisiin laki, jolla kielletään luonnonlait?
        Sillä homma saataisiin kerralla kuntoon :D

        Aikoinaan oli laki, joka käski auringon kiertämään maata.

        Ihan hieno homma, mutta mitä kuuluu asiaan ?


    • väistöluisto

      Tämän foorumin keskustelujen perusteella vaikuttaa siltä, että moottoriveneen ohjattavuus menetetään yleensä siinä nopeudessa, missä lähiställä olevaa luovivaa purjevenettä pitäisi väistää. Jos purjevenettä ei ole näköpiirissä, ei ohjauksen menetystä jostain syystä tapahdu. :)

      • Pikkupikkulauri

        Aina pitää löytää vastakkainasettelu purjevene-moottorivene. Jos sitä ei ole, se pitää keksiä tyhjästä :D


    • PaljonKokemusta

      Tuntuu siltä, että tässä puhutaan vähintääkin puuroista ja velleistä, mutta ehkä myös kiisselistä.

      Alottaja puhui ohjattavuuden menettämisestä tapahtumana, jossa venettä ei enää saa ohjattua ruoria kääntämällä sivutuulessa. Vaikka se on väärin ja sitä vastaan pitää tehdä lakikini, niin silti se on fysiikan lakien mukaista.

      Keulapotkurit ja takaperin liikkumiset voivat tietenkin olla ratkaisuja, joista tilanteesta selvitään, mutta ne eivät ole vastauksia kysymykseen missä vauhdissa ohjailukyky (pelkällä ruorilla) menetetään.

      Siis kyse ei ole siitä saako venene keulapotkurilla tai ristiin ajamisella käännettyä tai pidettyä paikallaan vaan siitä millä nopeudella niitä pitää alkaa käytämään.

      Se huru-ukko, joka luulee että kyseessä on vain moottoriveneen ominaisuus: mieti uudelleen. Myös purjevene tarvitsee veden virtausta peräsimeen.

      Akselivetoinen moottorivene menettää ohjattavutensa käytännössä silloin, kun potkurivirtaus peräsimelle loppuu. Se tapahtuu viimeistään tyhjäkäynnillä koska sen alle ei kone enää pyöri.

      Perävetolaitteella tilanne ei ole yhtä selkeä, mutta flaikkarivene kääntyi nopeasti tuulenpuuskassa sivuttain ja jos sitä kopmensoi ruorilla, vene liikkuu sivuttain eikä eteenpäin. Vauhtia nostamalla tilanne muuttuu, mutta kyse onkin mikä on se vauhti, joka ei riitä.

      • Joakim1

        Siis tarkoitatako nyt, että kaasuvipuun ei saa koskea ja rattia voi pitää paikallaan nopeutta vai nopeutta, jolla voidaan vielä edetä keskimäärin oikeaan suuntaan ja nopeutta hallitusti? Liukuvat veneet alkavat usein kiemurrella jo ilman tuulta uppoumanopeudella, mutta eihän tuo vielä ole alkuunkaan sama kuin ohjailukyvyn menetys. Ja siitä selviää pelkkää rattia kääntämällä. Sivutuulessa pitää sitten ajaa hiukan kylkimyyryä ja reagoida puuskiin. Jossain vaiheessa tuulen noustessa tai vauhdin hiljentyessä on pakko potkaista välillä kierroksia nostamalla keula takaisin oikeaan asentoon. Lopulta sitten pitää alkaa käyttämään myös ristiinvetoa tai keulapotkuria. Yhdellä vetolaitteella voi myös pelata vaihteilla ja kaasulla niin, että asento säilyy, mutta vauhti ei kiihdy liikaa. Keinot tietysti ovat paljon rajoitetummat kuin kahdella vetolaitteella.

        Miten kovassa kelissä sitten Axius-systeemit ja vastaavat osaavat vielä hallita venettä paikallaankin? Tuossahan on ainoana erona tavalliseen kahteen sisäperään verrattuna se, että vetolaitteet kääntyvät toisistaan riippumatta ja tietokone ohjaa kaasua, kääntelyä ja vaihteita. Tuo kääntyminen erikseen auttaa kontroloimaan eteen taakse liikettä suhteessa sivuttaisvoimaan ja pyörimiseen, mutta radikaalin suurta eroa ei ole, vaikka vetolaitteet kääntyisivätkin yhdessä.

        Tässä videossa nyt ei ainkaan ole pienintäkään ongelmaa. Sivutuulta kerrotaan olevan 15 mph eli 7 m/s.
        http://www.boattest.com/oem/3211169/engines/440022/0/


      • LueKetju
        Joakim1 kirjoitti:

        Siis tarkoitatako nyt, että kaasuvipuun ei saa koskea ja rattia voi pitää paikallaan nopeutta vai nopeutta, jolla voidaan vielä edetä keskimäärin oikeaan suuntaan ja nopeutta hallitusti? Liukuvat veneet alkavat usein kiemurrella jo ilman tuulta uppoumanopeudella, mutta eihän tuo vielä ole alkuunkaan sama kuin ohjailukyvyn menetys. Ja siitä selviää pelkkää rattia kääntämällä. Sivutuulessa pitää sitten ajaa hiukan kylkimyyryä ja reagoida puuskiin. Jossain vaiheessa tuulen noustessa tai vauhdin hiljentyessä on pakko potkaista välillä kierroksia nostamalla keula takaisin oikeaan asentoon. Lopulta sitten pitää alkaa käyttämään myös ristiinvetoa tai keulapotkuria. Yhdellä vetolaitteella voi myös pelata vaihteilla ja kaasulla niin, että asento säilyy, mutta vauhti ei kiihdy liikaa. Keinot tietysti ovat paljon rajoitetummat kuin kahdella vetolaitteella.

        Miten kovassa kelissä sitten Axius-systeemit ja vastaavat osaavat vielä hallita venettä paikallaankin? Tuossahan on ainoana erona tavalliseen kahteen sisäperään verrattuna se, että vetolaitteet kääntyvät toisistaan riippumatta ja tietokone ohjaa kaasua, kääntelyä ja vaihteita. Tuo kääntyminen erikseen auttaa kontroloimaan eteen taakse liikettä suhteessa sivuttaisvoimaan ja pyörimiseen, mutta radikaalin suurta eroa ei ole, vaikka vetolaitteet kääntyisivätkin yhdessä.

        Tässä videossa nyt ei ainkaan ole pienintäkään ongelmaa. Sivutuulta kerrotaan olevan 15 mph eli 7 m/s.
        http://www.boattest.com/oem/3211169/engines/440022/0/

        Oletpa hassu :D
        Miksi ei saisi koskea kaasuvipuun?
        Eihän siinä ole mitään mieltä laittaa vipua, jos siihen ei saisi koskea. Mikset yhtä hyvin kysy miksei ovenkahvaan saisi koskea :)

        Kysymys oli siitä millä nopeudella ruori ei riitä, sinä imbesilli höpönassu :D


      • retkipurjehtija

        "Se huru-ukko, joka luulee että kyseessä on vain moottoriveneen ominaisuus: mieti uudelleen. Myös purjevene tarvitsee veden virtausta peräsimeen.

        Akselivetoinen moottorivene menettää ohjattavutensa käytännössä silloin, kun potkurivirtaus peräsimelle loppuu. Se tapahtuu viimeistään tyhjäkäynnillä koska sen alle ei kone enää pyöri. "

        Molemmat tarvitsee toki virtausta, mutta (eväkölisissä) purjeveneessä on pääsäntöisesti foili (siipiprofiili) peräsimenä, kun taas moottoriveneissä tasapaksu levy. Tällöin peräsimen ote on paljon tehokkaampi, minkä huomaa ihan selvästi. Toinen ero tulee siitä, että akselivetoinen moottorivene (ja toki pitkäkölinen purjevene) vastustaa pelkällä kölillään (lähes paikallaan) kääntymistä eväkölistä enemmän.


      • Joakim1
        LueKetju kirjoitti:

        Oletpa hassu :D
        Miksi ei saisi koskea kaasuvipuun?
        Eihän siinä ole mitään mieltä laittaa vipua, jos siihen ei saisi koskea. Mikset yhtä hyvin kysy miksei ovenkahvaan saisi koskea :)

        Kysymys oli siitä millä nopeudella ruori ei riitä, sinä imbesilli höpönassu :D

        On siinä nyt selvä ero riittääkö pelkkä ratinkääntely vai joutuuko käyttämään myös kaasua aktiivisesti.

        Alkuperäisen kysyjän lause viittaa siihen, että hän tarkoitti nimenomaan sitä, että pelkkä ratinkääntely ei riitä.
        "Ohjatavuuden menttämisellä tarkoitan tässä sitä, ettei ruoria kääntämällä vene enää ohjaudu sinne, minne halutaan vaan kiemurtelee kuin narua työntäisi tai kääntyy kevyehköllä tuulenpuuskalla niin ettei sitä pelkällä ruorilla voi korjata. "

        Tuo on yksi raja. Paljon hitaampaa voi ajaa aktiivisella kaasunkäytöllä ja sillä saa paljon mielekkäämmän ohjailuvauhtirajan.


      • ÄidikieliSuomiko
        Joakim1 kirjoitti:

        On siinä nyt selvä ero riittääkö pelkkä ratinkääntely vai joutuuko käyttämään myös kaasua aktiivisesti.

        Alkuperäisen kysyjän lause viittaa siihen, että hän tarkoitti nimenomaan sitä, että pelkkä ratinkääntely ei riitä.
        "Ohjatavuuden menttämisellä tarkoitan tässä sitä, ettei ruoria kääntämällä vene enää ohjaudu sinne, minne halutaan vaan kiemurtelee kuin narua työntäisi tai kääntyy kevyehköllä tuulenpuuskalla niin ettei sitä pelkällä ruorilla voi korjata. "

        Tuo on yksi raja. Paljon hitaampaa voi ajaa aktiivisella kaasunkäytöllä ja sillä saa paljon mielekkäämmän ohjailuvauhtirajan.

        Kaasunkäyttö tarkoittaa nopeuden kasvattamista ainakin hieman.
        Minun mielestäni kysymys oli hirvittävän helppo ja yksinkertainen.

        "Missä nopeudessa ruori ei enää riitä kääntämään venettä."

        Siinä lukisi missä nopeudessa "koneen aktiivinen käyttö" JA ruorin kääntäminen ei enää riitä kääntämään venetä", jos sitä kysyttäisiin.

        Siinä ei myöskään lue melaa, keulapotkuria, purjetta, räpylöitä tai mitään muutakaan välinettä kuin ruori :D

        Kyse on siis eräänlaisesta rajanopeudesta. Kuitenkin täällä on ihmisiä, joiden sisälukutaito on riittänyt ihan mainiosti antamaan vastauksen, joten ihan ylivoimaisen vaikeaa ei kielenkäyttö ole ollut :D


    • Entisenä moottoriveneilijänä minä pikkuisen ihmettelen, jos ohjattavuus katoaa jo noin korkeassa nopeudessa. Omani oli tosin vähän matalampi kuin flaikkariveneet, mutta oli siinäkin tuulipintaa ihan tarpeeksi ja sivutuulella rantautuminen oli haaste, koska tuuli vei helposti sivulle. Mutta kyllä se 5-6 solmun nopeuksissa ohjautui ihan tuskattomasti. Saattoi vähän kiemurrella mutta se korjautui ruorilla. Eikä ollut kuin yksi duoprop työntämässä.
      Toki vene vaati tuossa nopeudessa enemmän ajamista kuin liu'ussa, koska kiemurtelua tosiaan piti oikoa. Mutta aloittajan tekstistä sai sen kuvan, että se kiemurtelu olisi hänellä jo hallitsematonta tuossa nopeudessa.

      Yksi muuttuja tulee kyllä mieleen, joka voi vaikuttaa asiaan... Nimittäin nopeuden, kierrosluvun ja kytkimen irrotuskohdan yhdistelmä. Minulle Barösundin 7 km/h rajoitus oli hankala, koska se olisi vaatinut niin alhaisia kierroksia, että vetolaitteen kytkin alkoi irrottaa. Piti siis edetä "sykäyksittäin". Jollain toisella veneellä se nopeus, jossa kytkin irrottaa, voi olla korkeampi kuin minulla oli.

      • MitaanTietamaton

        Yhdessä Barlitissa oli potkuri/moottoriyhdistelmä, jolla tyhjäkäyntinopeus oli yli 5 solmua. Ei varmaan optimi, mutta sellainen se oli.


      • akseliveto
        MitaanTietamaton kirjoitti:

        Yhdessä Barlitissa oli potkuri/moottoriyhdistelmä, jolla tyhjäkäyntinopeus oli yli 5 solmua. Ei varmaan optimi, mutta sellainen se oli.

        Hiukan sama vika. Hitain nopeus vaihde päällä on 13 km/h, mutta luotan siihen ettei siitä tule sakkoja. Vaihteet ei tykkää hyvää jatkuvasta lonksuttelusta ja kääntyminen on hyvin, hyvin hidasta ilman potkurivirtaa.


      • vinkkimies
        akseliveto kirjoitti:

        Hiukan sama vika. Hitain nopeus vaihde päällä on 13 km/h, mutta luotan siihen ettei siitä tule sakkoja. Vaihteet ei tykkää hyvää jatkuvasta lonksuttelusta ja kääntyminen on hyvin, hyvin hidasta ilman potkurivirtaa.

        oletko harkinnut, että mahdollisesti saisit asennettua trolling valve systeemin vaihteistoosi, niin helpottaisi kummasti hitaalla ajoa. suurimpaan osaan vaihteistoista voi sellaisen laittaa käsittääkseni. Trolling valvella saadaan luistoa kytkimeen ja potkuri pyörii hitaammin, voidaan käyttää noin 1200 kiekkaan saakka(riippuu tietysti koneesta/vaihteistosta) mutta koneissa jossa max kiekat luokkaa 2600-3000

        Tuossa peraate kuva volvo/twin dick trolling valve härpäkästä


      • Mietitään
        vinkkimies kirjoitti:

        oletko harkinnut, että mahdollisesti saisit asennettua trolling valve systeemin vaihteistoosi, niin helpottaisi kummasti hitaalla ajoa. suurimpaan osaan vaihteistoista voi sellaisen laittaa käsittääkseni. Trolling valvella saadaan luistoa kytkimeen ja potkuri pyörii hitaammin, voidaan käyttää noin 1200 kiekkaan saakka(riippuu tietysti koneesta/vaihteistosta) mutta koneissa jossa max kiekat luokkaa 2600-3000

        Tuossa peraate kuva volvo/twin dick trolling valve härpäkästä

        Tuo voisi olla ihan relevantti vaihtoehto.
        Venttiilit kustantavat kutakuinkin 10.000 asennettuina eli pitää miettiä josko kuitenkin kiertäisi Barösundin sen sijaan, että kävisi siellä kaupassa tai tankilla.

        Kuten täälläkin on monesti todettu, laituriin pääsee aina, mutta pitempää matkaa ei ole järkevä kolistella vaihteita päälle-pois-päälle-pois. Ohjattavuus hitailla nopeuksilla varmaankin paranisi, mutta akselivetoinen on jo tällaisena paljon perävetolaitetta helpompi käsitellä.


      • jd8sh6fd
        Mietitään kirjoitti:

        Tuo voisi olla ihan relevantti vaihtoehto.
        Venttiilit kustantavat kutakuinkin 10.000 asennettuina eli pitää miettiä josko kuitenkin kiertäisi Barösundin sen sijaan, että kävisi siellä kaupassa tai tankilla.

        Kuten täälläkin on monesti todettu, laituriin pääsee aina, mutta pitempää matkaa ei ole järkevä kolistella vaihteita päälle-pois-päälle-pois. Ohjattavuus hitailla nopeuksilla varmaankin paranisi, mutta akselivetoinen on jo tällaisena paljon perävetolaitetta helpompi käsitellä.

        Laita jarrulevyt perään, maksaa paljon vähemmän kuin 10 000 € ja ovat toimintavarmat. Siis saranoilla alaskääntyvät levyt, jotka toimii hydraulisylintereillä kuten trimmilevytkin, mutta kääntyvät ihan alas asti. Niillä hidastat helposti veneen vauhdista puolet pois tyhjäkäyntikierroksilla.


    • Papatkouluun

      Älkää nyt Poikaset ajelko veneillä joita ette osaa kääntää. Tulee noloja tilanteita, vihaisia katseita ja ikäviä laskuja.

      Se on sama kuin moottoripyörissä: papparaisilla on vasta viiskymppisenä saaneet velat maksettua ja kakarat pihalle ja sitten ostetaan Harrikka ja Beikku. Muistakaa että molempien kääntämistä on syytä harjoitella.

      • JatkaVaan

        :D sä oot ikiliikkuja, melkein yhtä hyvä kuin Pietarin trollitehdas


    • Näinsevaankuuleon

      Käsittämätön keskustelu taas kerran. Vene on aina ohjattavissa kun asian osaa. Laituriin mennään niin että ei peruuteta kertaakaan . Oma veneen ainakin ohjautuu myös hiljaa ajettaessa. Toki sitä helpottaa hiljaa ajettaessa kun osaa käyttää potkuri virtaa hyväksi. Kippari joka menettää viiden solmun nopeudessa veneen sä ohjattavuuden on valinnut väärän harrastuksen.

      • KäsitämätönHöpöttäjä

        Muut ovat käsittäneet keskustelun, joten vika on sinun käsityskyvyssäsi.
        Jos kuvittelit oivaltaneesi jotain hienoa sillä, että veneellä pääsee laituriin, olet parikymmentä viestiä myöhässä.
        Tuo asia on jo käsitelty.


      • Näinsevaankuuleon

        Kyllä kuule olen käsittänyt asian toisin kuin ilmeisesti ... sitä vaan en mitenkään voi ymmärtää että miten joku voi menettää veneen sä ohjattavuuden noinkin kovassa nopeudessa. Tai minkälainen on vene jossa se menee. Ei mikään kovin hääppönen vene voi olla.


      • Lumiukkoko
        Näinsevaankuuleon kirjoitti:

        Kyllä kuule olen käsittänyt asian toisin kuin ilmeisesti ... sitä vaan en mitenkään voi ymmärtää että miten joku voi menettää veneen sä ohjattavuuden noinkin kovassa nopeudessa. Tai minkälainen on vene jossa se menee. Ei mikään kovin hääppönen vene voi olla.

        Lue ketju, niin olet kartalla.


    • onhannäitä

      Kyllähän noita näkee jotka tulee satamaan kuutta solmua koska on niiiin hieno ja iso vene ettei millään ohjaudu. Onneksi sentään sitten muistuu mieleen se keulapotkuri jota pitkään vinguttamalla saadaan juuri ja juuri laituriin.

      • ParempiaProvoja

        Olipa heikko provo, sä alat menettää otettasi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      92
      4350
    2. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      44
      4275
    3. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      612
      4006
    4. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      2877
    5. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      79
      2551
    6. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      128
      2118
    7. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      340
      2104
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      195
      2023
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      29
      1675
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      66
      1442
    Aihe