Miten saada aivot kasvamaan?

Eiköhän se kasvaneiden aivojen auheuttama paine laajenna myös sitä päätäkin - luulisin. Ja eikös siellä päässä ole myös nestettä aivojen ja kallon välissä, jonka määrää elimistö voi säädellä, tai näin ainakin voisi päätellä kun miettii henkilöitä joiden aivot ovat rappeutuneet niin, että ne ovat pienentyneet. Tuskin heillä siellä pääkallon sisällä on mitään ilmataskuja, vaan pikemminkin elimistö on vain tuottanut heidän pääkallonsa sisään enemmän tätä nestettä, täyttämään tilan minkä aivot ennen veivät. Joten täten voisi päätellä, että mikäli aivot myös kasvaisivat, niin elimistö vähentäisi pääkallon sisällä olevan nesteen määrää.

T12 kirjoitti:

Eiköhän se kasvaneiden aivojen auheuttama paine laajenna myös sitä päätäkin - luulisin. Ja eikös siellä päässä ole myös nestettä aivojen ja kallon välissä, jonka määrää elimistö voi säädellä, tai näin ainakin voisi päätellä kun miettii henkilöitä joiden aivot ovat rappeutuneet niin, että ne ovat pienentyneet. Tuskin heillä siellä pääkallon sisällä on mitään ilmataskuja, vaan pikemminkin elimistö on vain tuottanut heidän pääkallonsa sisään enemmän tätä nestettä, täyttämään tilan minkä aivot ennen veivät. Joten täten voisi päätellä, että mikäli aivot myös kasvaisivat, niin elimistö vähentäisi pääkallon sisällä olevan nesteen määrää.

Lue lisää

Ei se enää aikuisiällä laajene.
Jos aivot kasvaa kovin painaviksi, voisi ehkä aiheuttaa niska- ja hartiakipuja.

kekek-kekek kirjoitti:

Ei se enää aikuisiällä laajene.
Jos aivot kasvaa kovin painaviksi, voisi ehkä aiheuttaa niska- ja hartiakipuja.

"Kooltaan Einsteinin aivot olivat tavalliset, eivät erityisen suuret. Aivopoimuja vain oli joka aivolohkossa paljon tavallisia aivoja enemmän."

http://www.hs.fi/tiede/a1305623601262

Koon rinnalla aivojen rakenne on varsin oleellista.

Einstein oli koulussa aika vajakki.

osatoimihyvin kirjoitti:

Einstein oli koulussa aika vajakki.

"Albert oli koulussa pikemminkin ihmelapsi kuin jälkeen jäänyt."

http://www.skepsis.fi/jutut/einstein.html

Että sillee niin sillai siis niin tota joo niin.

osatoimihyvin kirjoitti:

Einstein oli koulussa aika vajakki.

Myyttiä.

Tiedän toki tuon, ja listaan voisi vielä lisätä pätkäpaaston ja ketogeenisen ruokavalion, mutta tästä ei nyt ollut kysynys.

Kysymys oli siitä, että millä päästäisiin aivojen kasvattamisessa genetiikan ylittäviin tuloksiin. Vastauksesi enemmänkin kohdistui kysymykseen, että kuinka aivot saadaan kasvamaan oman genetiikan puitteissa, eikä niistä huolimatta. Eli ero on vähän kuin luonnollisilla kehonrakentejilla ja hormooneita käyttävillä kehonrakentajilla.

Lisäyksenä edelliseen. Pelkät hyvät geenit eivät takaa älykkyyttä. Vaikka yksilö saisi Marie Curien ja Einsteinin geenit, mutta eläisi virikkeettömässä ympäristössä, hänestä ei kehittyisi älyn jättiläistä.

Tässä mukaan astuu epigenetiikka. Kun vuosina 2000-2001 saatiin päätkseen ihmisen genomin sekvenssointi (Human Genome Project) oletettiin, että saadun tiedon kautta voidaan selvittää geenien toiminta ja mm. monien perinnöllisten sairauksien etiologia. Ihmisen DNA muodostuu n. 3 miljardista emäsparista ja 20 000-25 000 geenistä, jotka ohjaavat proteiinien valmistusta. Proteiineja koodaavien geenien (eksomin) osuus DNA:ssa on kuitenkin karkeasti vain 1,5 %. Muu osa DNA:sta oli hieman mysteeri ja sitä pidettiin pitkään "roska-DNA:na". Nyt on kuitenkin havaittu, että tällä alueella sijaitsee mm. introneita, vahvistajia ja promoottoreita, jotka säätelevät geenien toimintaa. Eli ns. roska-DNA:n alueella on säätelyalueita, jotka vaimentavat tai vahvistavat geenejä. Tämä on merkittävä havainto, sillä nyt tiedetään, että säätelyalueen toiminta ei ole muuttumatonta. Epigeneettinen periytyminen on perinnöllisen tiedon siirtymistä solu- tai yksilösukupolvelta seuraavalle ilman, että perinnöllinen tieto on koodattuna DNA:n tai RNA:n sekvenssiin. Tällaiseen periytymiseen vaikuttavat mm. metylaatiot, histonien, kromatiinien ja DNA:n muutokset, joita ei pidä sotkea solunjakautumisen virheinä syntyviin mutaatioihin.

Ympäristötekijät, kuten eräät ravintoaineet, hygienia, infektiot, toksiineille ja kemikaaleille altistuminen sekä ympäristön lämpötila vaikuttavat DNA:n promoottorialueiden kautta geenien epigeneettiseen säätelyyn. Tällaiset muutokset kestävät yleensä yksilön elämän loppuun asti, mutta voivat joissain tapauksissa periytyä seuraavalle sukupolvelle tai resessiivisesti jollekin tulevalle sukupolvelle. Näin esimerkiksi perinnöllinen alttius sairastua periytyy, mutta ei välttämättä laukaise sairastumista. Toisin sanoen: ympäristömuuttujat säätelevät geenien toimintaa.

Älyn kannalta olennaista onkin, että uusi yksilö kasvaa virikkeellisessä ympäristössä, jossa älyn kehittymistä tuetaan ja kannustetaan. Toisaalta sen lisäksi on huomioitava mm. välttämättömien ravintoaineiden saanti. Aivojen kuivapainosta jopa 60 % on rasvaa. Maksa tuottaa kolesterolia, joka toimii aivoissa välittäjäaineena. Kolesterolisynteesi on evoluutiohistoriassa hyvin varhainen kehitysaskel, joka liittyy välittömästi myös steroidien tuottamiseen ja D-vitamiinisynteesiin. Kaikki solut saavat energiaa glukoosista, mutta solujen uusiutumisen - siis myös aivosolujen uusiutumisen - kannalta on välttämätöntä, että elimistöllä on käytössään solujen rakennusaineita, joita ovat tietyt aminohapot ja rasvahapot. Edelleen aivojen toiminta edellyttää, että elimistö pystyy tuottamaan välittäjäaineita kuten serotoniinia ja dopamiinia. Näidenkin saatavuus riippuu siitä, että elimistöllä on niiden valmistamiseen tarvittavat rakennuspalikat: mineraalit, vitamiinit, proteiinit ja rasvahapot. Osa serotoniinista ja dopamiinista syntyy suolistossa suolistobakteerien aineenvaihduntatuotteina. Samoin esimerkiksi K2-vitamiini. Näin suoliston terveys on suoraan yhteydessä aivojen hyvinvointiin.

Eli tiivistetysti: Ihminen on geenien ja ympäristömuuttujien muokkaama fenotyyppi, jonka toimivuuteen vaikuttaa lukemattomat erilaiset muuttujat tai muuttujien (kuten välttämättömien ravintoaineiden) puute. Näin ihmistä tulisi tarkastella "holistisesti" kokonaisuutena. Ihminen ei voi paeta ympäristön vaikutuksia, joten niiltä osin kuin voi, ne pitää kääntää omaksi ja geenien eduksi.

Kurikan pertti olisi ollut hyvä proffa, mutta ei jaksanut harjoitella.