IIhmismielen anatomiaa

Olipa harvinaisen onneton vastaus. Ihmisen puhe voidaan havaita, jopa tekoäly havaitsee ihmisen puheen. Ihmismieltä ei ole koskaan kukaan havainnut. Se on yhtä todenperäinen kuin merenneidot, menninkäiset ja enkelit.

mieletön_kesis kirjoitti:

Olipa harvinaisen onneton vastaus. Ihmisen puhe voidaan havaita, jopa tekoäly havaitsee ihmisen puheen. Ihmismieltä ei ole koskaan kukaan havainnut. Se on yhtä todenperäinen kuin merenneidot, menninkäiset ja enkelit.

Lue lisää

"Ihmismieltä ei ole koskaan kukaan havainnut."

Paitsi immeinen itte.

Hän oli Freud.

Nykytiede pohjautuu reduktiiviseen materialismiin. Pyydämme toki anteeksi, että olemme moderneja tieteentekijöitä. Mutta mitä moderni filosofi on - onko tämäkin kysymys mieletön?

Todellisuus toki on olemassa ihmismielestä riippumatta, koska ihmismieli on vain olematon kielikuva. Mutta mitä todellisuus pohjimmiltaan on ...

Tietoisuusoppi on vain sanahelinää, olematonta kuvausta tyhjästä. Tabula rasa pitää tosiaan paikkansa, myöskin a posteriori.

Asian tai ilmiön olemassaolo ei edellytä mieltämistä tai tiedostamista, kuten hyvin tiedämme tämän tekoälytutkimuksesta, joka sinänsä on vain modernia tilastotiedettä, joka on totisinta totta, koska se soveltavana matematiikkana pohjautuu matematiikkaan, joka on totta sinänsä, koska se viime kädessä pohjautuu numeroihin, jotka ovat - kuten me fiksut ihmiset tiedämme - olioita sinänsä.

Modernin tieteen olemassaolokriteerinä - ilman poikkeuksia - toimivat havainnot ja mittaukset.

Ja jos tiede menee vikasuuntaan, se korjaa itse itseään, muutoin kyseessä on vain näennäinen epätiede, joka ei ymmärrä näennäisen maailman - ulkomaailman - todellista olemusta.

vain_aine_on_todellista kirjoitti:

Nykytiede pohjautuu reduktiiviseen materialismiin. Pyydämme toki anteeksi, että olemme moderneja tieteentekijöitä. Mutta mitä moderni filosofi on - onko tämäkin kysymys mieletön?

Todellisuus toki on olemassa ihmismielestä riippumatta, koska ihmismieli on vain olematon kielikuva. Mutta mitä todellisuus pohjimmiltaan on ...

Tietoisuusoppi on vain sanahelinää, olematonta kuvausta tyhjästä. Tabula rasa pitää tosiaan paikkansa, myöskin a posteriori.

Asian tai ilmiön olemassaolo ei edellytä mieltämistä tai tiedostamista, kuten hyvin tiedämme tämän tekoälytutkimuksesta, joka sinänsä on vain modernia tilastotiedettä, joka on totisinta totta, koska se soveltavana matematiikkana pohjautuu matematiikkaan, joka on totta sinänsä, koska se viime kädessä pohjautuu numeroihin, jotka ovat - kuten me fiksut ihmiset tiedämme - olioita sinänsä.

Modernin tieteen olemassaolokriteerinä - ilman poikkeuksia - toimivat havainnot ja mittaukset.

Ja jos tiede menee vikasuuntaan, se korjaa itse itseään, muutoin kyseessä on vain näennäinen epätiede, joka ei ymmärrä näennäisen maailman - ulkomaailman - todellista olemusta.

Lue lisää

"Nykytiede pohjautuu reduktiiviseen materialismiin. "

Se on valitettavaa ja johtaa monenlaisiin virheellisiin harhakuvitelmiin todellisuuden luonteesta vaikka toisaalta saattaa toimia metodina tieteessä varsin hyvin tieteilijän ja ylipäätänsä ihmislajin keskimääräisesti melko vaatimattoman tietoisuuden kapasiteetin takia.

Tyypillisen keskivertoihmisen tarkkaavaisuus suuntautuu yleensä yksinomaan "ulospäin" eikä hän tiedosta miten hänen uskomuksensa ja asenteensa muokkaavat hänen aistihavaintojaan usein hyvin voimakkaasti ja harhaanjohtavasti.

Reduktionismi (=ei nähdä metsää puilta) tuottaa paljon melko turhanpäiväistä nippelitietoa eikä sitten ymmärretä kokonaisuuksia ollenkaan.Tietokonesimulaatiot supertietokoneilla tuskin auttavat asiaa vaan mennään entistä pahemmmin metsään ilmiöiden ja asioiden olennaisimpien ominaisuuksien suhteen.

"Todellisuus toki on olemassa ihmismielestä riippumatta, koska ihmismieli on vain olematon kielikuva. "

Todellisuus voi toki olla olemassa ihmisen mielestä riippumatta mutta täyttä varmuutta siitä ei voi olla. Sitäkään ei tiedetä mitkä asiat ovat tietoisia ja mitkä taas eivät ole tietoisia mutta ovat silti tietoisuuden tuottamia. Missäs muualla ne kielikuvat voisivat olla kuin ihmismielessä?

Itse uskon siihen että tietoisuus (tietoisuudella ei ole monikkoa) on ainoa aktiivinen toimija maailmankaikkeudessa ja periaatteessa kaikki havaittavissa olevat asiat ovat tietoisuuden tuottamia vaikka eivät tietenkään välttämättä ihmistietoisuuden. Modernissa kaupunkiympäristössä ihmisen koko kokemusmaailma koostuu asioista joista suurin osa on ollut aikoinaan vain ajatus joiden ihmisten mielissä.

Modernin tieteijän tärkein työväline on mieli ja ajattelu ja matematiikka on nimenomaan abstraktia ajattelua. Tietelijä ei ole hyvä ja menestyvä tietelijä sen takia että hän olisi hyvä havaitsemaan tai hänen aistielimensä olisivat erityisen herkät vaan sen takia että hänen mielensä toimii intensiivisesti ja koherentisti. Tällainen tieteilijä voi päätyä kieltämään tietoisuuden olemassaolon koska hän ei tajua että koko hänen tutkimuksensa perusedellytys on kehittynyt tietoisuus ja koska se on perusedellytys niin se ei ole hänen tarkkaavaisuutensa kohteena.

"Tabula rasa pitää tosiaan paikkansa, myöskin a posteriori."

Kannattaisi ehkä tutustua C.G. Jungin ideaan arkkityypeistä jos ajattelee ihmismielen olevan alussa vain jonkinlainen "tyhjä taulu" joka täytyy vasta kokemusten ja havaintojen kautta.

Myöskin eläinten ja ihmisten vaistotoiminnat ovat syntyperäisiä tai geneettisiä. Mitä tulee a posteriori tietoon niin sekin liittyy oikeastaan tieteen historialliseen perinteeseen ja kiistaan joka alkoi jo keskiajan skolastisessa filosofiassa.

"Asian tai ilmiön olemassaolo ei edellytä mieltämistä tai tiedostamista, "

Kokemusperäinen tieto ei voi tuottaa minkäänlaista täydellistä varmuutta asioiden/ilmiöiden olemassaolosta ja olennaista on että miten se asia tai ilmiö tiedostetaan koska havaintoa ei voi erottaa mielestä ja mielen tulkinnoista eikä varsinkaan kielestä.

"kuten hyvin tiedämme tämän tekoälytutkimuksesta, joka sinänsä on vain modernia tilastotiedettä"

Tiedetään vai? Voisitko vähän avata tuota enemmän. Todellinen tekoäly taitaa olla enemmän toiveajattelua koska koneet eivät periaatteessa ymmärrä mitään vaan noudattavat vain niille ohjelmoitua sääntökokoelmaa. (esim. John Searle Kiinalaisen huoneen argumentti)

" joka on totisinta totta, koska se soveltavana matematiikkana pohjautuu matematiikkaan, joka on totta sinänsä, koska se viime kädessä pohjautuu numeroihin, jotka ovat - kuten me fiksut ihmiset tiedämme - olioita sinänsä."

Onpa harvinaisen löperöä päätttelyä.... :-)

Matematiikka on määritelmällisestin totta eli tietyistä aksioomista voidaan johtaa loogisesti teoreemoita täysin riippumatta siitä onko numeroita olemassa. Matematiikka sinsänsä on hyvin abstraktia ja pelkistettyä analogista ajattelua. Tiede perustuu hyvin pitkälle "tuttuuteen palauttamiseen" eli siitä minkä jo tunnemme pyritään rakentamaan väitteitä tai oikeammin vertauskuvia asioista ja ilmiöistä joita emme vielä tunne. "Ihmiset ja eläimet koneina"-ajattelu tuli muotiin tieteessä kun keksittiin ja otettiin käyttöön ensimmäiset koneet (höyrykoneet, mekaaniset ompelukoneet yms.). Aivot tietokoneena malli on edelleenkin suosittu vertauskuva vaikka sille on hyvin vähän empiirisiä todisteita. Kyse on lähinnä tiedeyhteisön tietoisuuden tason rajoitteista ja jähmeydestä.

Tiede ymmärtää ihmismieltä (tietoisuutta) hyvin huonosti koska tieteen metodi soveltuu vain aistihavaintojen analysointiin ja kun on tarpeeksi hakattu päätä tiiliseinään ilman mitään mullistavia läpimurtoja niin monet tieteilijät ja filosofit luovuttavat ja päätyvät väittämään että tietoisuutta ei edes ole olemassa ja että se on jonkinlainen illuusio (kenen illuusio?)

vain_aine_on_todellista kirjoitti:

Nykytiede pohjautuu reduktiiviseen materialismiin. Pyydämme toki anteeksi, että olemme moderneja tieteentekijöitä. Mutta mitä moderni filosofi on - onko tämäkin kysymys mieletön?

Todellisuus toki on olemassa ihmismielestä riippumatta, koska ihmismieli on vain olematon kielikuva. Mutta mitä todellisuus pohjimmiltaan on ...

Tietoisuusoppi on vain sanahelinää, olematonta kuvausta tyhjästä. Tabula rasa pitää tosiaan paikkansa, myöskin a posteriori.

Asian tai ilmiön olemassaolo ei edellytä mieltämistä tai tiedostamista, kuten hyvin tiedämme tämän tekoälytutkimuksesta, joka sinänsä on vain modernia tilastotiedettä, joka on totisinta totta, koska se soveltavana matematiikkana pohjautuu matematiikkaan, joka on totta sinänsä, koska se viime kädessä pohjautuu numeroihin, jotka ovat - kuten me fiksut ihmiset tiedämme - olioita sinänsä.

Modernin tieteen olemassaolokriteerinä - ilman poikkeuksia - toimivat havainnot ja mittaukset.

Ja jos tiede menee vikasuuntaan, se korjaa itse itseään, muutoin kyseessä on vain näennäinen epätiede, joka ei ymmärrä näennäisen maailman - ulkomaailman - todellista olemusta.

Lue lisää

Luonnontiede, matematiikka mukaan lukien perustuvat aksioomiin, joiden todenperäisyyttä ei olla edes yritetty varmistaa. Ne otetaan ikään kuin itsestään selvyyksinä, joten niitä ei edes olla katsottu tarpeelliseksi kyseenalaistaa. Luonnontiede ja matematiikka perustuvat juuri tuollaiseen kahteen aksioomaan, nimittäin aikaan ja avaruuteen.

Mutta jos aika ja avaruus perustuvat pelkästään mielteestä nouseviin ymmärryksen kategorioihin, niin luonnontiede ja matematiikka romahtavat kuin korttitalo. Tällöin tieteilijät olisivat kuin pikkulapsia soittamassa kolmikulmaista triangelia, jossa ei ole laitoja lainkaan tai vaihtoehtoisesti ihastelisivat väritöntä sinistä taivasta.

Samanlaisia ymmärryksen kategorioita ovat myös energia, massa ja nopeus. Kun niistä muodostuvia yhtälöitä ratkaistaan, niin ne todistavat pelkästään toinen toistaan, ei sen enempää. Mutta jos jokainen yhtälön osatekijä todistetaan jollain saman yhtälön toisella osatekijällä, niin miten mikään tulisi silloin todistettua? Eli konkretisoiden; jos jokainen peseytyisi samalla pesuvedellä, niin miten kukaan silloin voisi tulla puhtaaksi?

Hyvät herrat!

Olkaa hyvä ja määritelkää ensin sielu eli mieli eli tietoisuus eli tajunta (etc.) siten, että se olisi jotain havaittavissa olevaa.

Tietoisuusfanaatikot ovat kirjoittaneet kymmeniätuhansia "tieteellisiä" artikkeleita - ja lopputulos on se, että käsitettä ei ole pystytty määrittelemään siten, että se olisi jotain havaittavaa, puhumattakaan mitallista.

Millaista yhteiskunnallisten resurssien haaskausta.

Kyllä sitä kaikenlaisia dosentteja on tosiaan olemassa.

PS. Ihminen ajattelee aivoilla, joka tuottaa ajatuksia, jotka ovat energiaa (siis ainetta). Tietoisuuskäsite on täysin turhake, sillä ihminen ei ajattele tietoisuudella.

sieluni_on_kuolematon kirjoitti:

Hyvät herrat!

Olkaa hyvä ja määritelkää ensin sielu eli mieli eli tietoisuus eli tajunta (etc.) siten, että se olisi jotain havaittavissa olevaa.

Tietoisuusfanaatikot ovat kirjoittaneet kymmeniätuhansia "tieteellisiä" artikkeleita - ja lopputulos on se, että käsitettä ei ole pystytty määrittelemään siten, että se olisi jotain havaittavaa, puhumattakaan mitallista.

Millaista yhteiskunnallisten resurssien haaskausta.

Kyllä sitä kaikenlaisia dosentteja on tosiaan olemassa.

PS. Ihminen ajattelee aivoilla, joka tuottaa ajatuksia, jotka ovat energiaa (siis ainetta). Tietoisuuskäsite on täysin turhake, sillä ihminen ei ajattele tietoisuudella.

Lue lisää

"Olkaa hyvä ja määritelkää ensin sielu eli mieli eli tietoisuus eli tajunta (etc.) siten, että se olisi jotain havaittavissa olevaa."

Tietoisuus eli kokemuksellisuus ei koskaan voi olla aistihavaintojen objekti koska se on aina aistihavaintojen subjekti.

"käsitettä ei ole pystytty määrittelemään siten, että se olisi jotain havaittavaa, puhumattakaan mitallista."

Ei tietenkään pystytä määrittelemään tietoisuutta minkään havaittavissa ja mitattavissa olevan avulla. Tietoisuutta ei voi käsittein määritellä ja sanoa mitä se on koska se määrittelijä on se tietoisuus itse. Kuten Munchausen ei pysty nostamaan itseään hiuksistaan ilmaan niin tietoisuuskaan ei kykene määrittelemään itseään. Tietoisuus on kaiken mahdollisen tiedon perimmäinen aksiooma.

"Ihminen ajattelee aivoilla, joka tuottaa ajatuksia, jotka ovat energiaa (siis ainetta). Tietoisuuskäsite on täysin turhake, sillä ihminen ei ajattele tietoisuudella."

Näinhän sitä nykyään yleisesti ajatellaan vaikka asiaa on mahdoton todistaa tieteellisen metodin avulla. Ei taida olla olemassa ensimmäistäkään tutkimusta joka osoittaisi ajatusten olevan energiaa/ainetta. Kyseesssä on pelkkä uskomus ja arvaus.