Sallisko lesbopari lapsen puhua isästään

Miksi kysyt?

Onko tarkoituksesi saattaa lesboparit ja yleensä homot& lesbot jotenkin erityisen negatiiviseen valoon?

Onko tarkoituksesi kenties poliittinen? Oletko kenties mukana politiikassa ja näin ollen haluat pönkittää poliittista asemaasi ja kalastella ääniä? Onko kenties puolueesi persut tai kristilliset? Pelkäätkö, että palkkasi tippuu, jos yhteiskunta hyväksyy homot ja lesbot? Eikö rivipoliisin ammatti ollutkaan tarpeeksi kivaa ja hyvin palkattua?

Vai oletko jokin vanhempi perverssisetä, joka nauttii kahden naisen rakastelusta, mutta toisaalta haluaisit olla mukana kolmantena pyöränä ja sinulla on kenties sadistisia seksuaalifantasioita naisia kohtaan? Haluat siis miehenä olla se kunkku, olet siis sovinisti, jonka mielestä mies on se perheen pää ja naiset aina alempiarvoisia? Naisen siis tulee tarvita miestä eikä nainen saa pärjätä ilman miestä? Et siis salli naisten olla täysin vain keskenään, koska sinulla on jokin psyykkinen häiriö ja sairas, sovinistissadistinen halu alistaa ja rankaista naisia? Olet siis vallanhaluinen sovinistinen sika, jonka mukaan naisen asema on aina se alempi ja sinä miehenä olet se johtaja ja naisen kuuluu kaivata ja tarvita miestä?

Jos lesbopari koostuu jokseenkin aikuisista ja kypsistä ihmisistä, niin tottakai sallii puhua isästään. Aivan kuin mikä tahansa vastaavassa tilanteessa oleva pari (adoptio tms) Jos pari koostuu kypsymättömistä, narsistisista ihmisistä, voi olla vaikea paikka. Aivan kuin muillakin pareilla.

Kaikki lesbot ovat miesvihaajia. Niin eivät takuulla anna. Kauhistaa ja etoo tämä nykymeno missä ämmät perustaa uusperheitä vaikka on poika lapsia jostain aiemmasta liitosta. Voi hyvin arvata mitä se poikaparka saa kestää tämän toisen lesboämmän taholta.

Olemme olleet vaimoni kanssa yhessä 18 vuotta 15-vuotiaasta saakka. Meillä on eskari-ikäinen lapsi. Miesvihaajia emme todellakaan ole. :) Meidän lapsella on kaksi läheistä isoisää, kaksi miespuolista kummia viettämässä lapsen kanssa viikoittain aikaa ja lapsen opettajakin on mies. Pidämme kovasti vaimoni kanssa meidän elämässämme olevista miehistä ja on ihanaa, että lapsemme oppii tuntemaan läheisesti myös miehiä.

Meidän mielestämme lapsella on genettinen isä, sukusolunsa klinikalle luovuttanut tuntematon mieshenkilö. Samalla tavalla kuin lasten saantiin omilla sukusoluillaan kykenemättömällä heteroperiskunnalla on lapsi luovutetun munasolun tai siittiön avulla. Pitäisitkö silloin lapsen sosiaalista isää tai äitiä jotenkin "vähemmän oikeana vanhempana"? Kaikki läheisemme tietävät muuten lapsemme alkuperästä. :)

Lapselleme selitämme asian oman iän tasoisesti. Olemme jutelleet paljon erilaisista perhemalleista, kuten yksinhuoltajista, uusperheistä, isovanhempien kanssa asuvista lapsista, adoptoiduista vauvoista, orvoista muissa maissa, heteroperheistä ja kaikista muista.

Lapsemme ymmärtää tässä iässä sen, että äidit ovat rakastaneet toisiaan niin paljon, että he halusivat perustaa perheen. Aikuisena voi haluta vauvan, jos rakastaa toista aikuista aivan erityisesti. Äidit saivat lahjaksi vauvan siemenen joltain ystäväliseltä mieheltä, ja vauvan laitettiin toisen äidin mahaan. Siellä äidin masussa meille kasvoi maailman täydellisin ja kaunein lapsi, meidän oma lapsemme. Ja äidit rakastavat häntä enemmän kuin mitään.

Kun lapsi vanhenee tai kysyy lisää, me selitämme ja kerromme.

Ja kyllä ne heteroperheidenkin lapset "purkavat tuntojaan" ja syyttävät vanhempiaan ties mistä. Samoin voi käydä ihan kenelle tahansa perheelle, eikä se katsonvanhempien sukupuolta. Kukaan ei ole täydellinen vanhempi, vaikka yrittäisi aina parhaansa. :)