ei taida 10% korkoja kukaan kyetä maksamaan

Muistan oikein hyvin 90-luvun korot. Itse elelin mukavasti Interbankin debentuureistaan maksamilla runsaan 12 prosentin koroilla vuosikaudet. Rahan arvo ei ollut niin pahassa syöksykierteessä kuin 70-luvulla, jolloin inflaatio oli ajoittain 14 prosenttia vuodessa. Siihen myötävaikuttivat osaltaan SAK:n tyhmät lakkokenraalit, jotka taloudesta mitään ymmärtämättöminä luulivat duunareilleen neuvottelemien palkankorotusprosenttien tuovan reaalituloa.

Tästäkin tosin hyödyin, sillä inflaatio söi ensimmäisen asuntolainani lähes olemattomiin runsaassa 10 vuodessa.

Tottakai muistan. Ensiasunnon lainan korko oli 16% ja sitten se nousi 18%:iin. Ja inflaatio painui nollaan. Ja laina maksettiin loppuun, kaikki 15 vuotta. Se asunto on pantu lihoiksi ajat sitten. Nyt niitä asuntoja on useampi, velkaa reilusti ja korot alhaalla. Jos korot nousevat vaikkapa stressitestin verran eli 6%, niin ne ovat mielestäni edelleen alhaalla. Mikä tässä nyt oli se suuri kauhistuttava pointtisi?

Olihan se ikimuistoinen päivä kun vuonna 1991 Iiro löi 500mk vetoa ettei markka devalvoi ja seuraavana päivänä se sit teki sen... Sillon korot oli luokkaa 15% ja ja jos 14.11.1991 korontarkistuspäivä oli sama, niin tuo 15% saattoi olla pitkäänkin jopa tuplat tai triplat... tasaeräisen lainan lyhennys jämähti siihen.....

Kestohyödykkeethän oli silloin verrattuna nykyiseen 20% edullisemmat. Nykypäivänä kun lainojen korot on edullisemmat, niin porukka on ulosmittanut edullisen koron ottamalla pääomia isompina.... eli siis satasen sijaan on otettu ulos sit vaikka 120e

Muuta mikä on korko, niin se kylllä on kiinni myös luoton tyypistä... ja vuosikorko mikä on minua kiinnostanut, niin on vielä eri.

Vuonna 2013 kun käsittelin toisen ihmisen asioita,niin törmäsin TUOHI-kortin laskuihin. Korko oli luokkaa 13, tilanne ei kait ole muuttunut tästä miksikään... ja paljonko on vuosikorko? varmaan vähän isompi...

Muistan kyllä hyvin, mutta eipä sillä suurempaa merkitystä nykyään ole. On erittäin epätodennäköistä, että korot nousisivat noihin lukemiin pitkiin aikoihin. Korot luultavasti nousevat vasta kun talous alkaa kasvaa, joten silloin ei välttämättä korkojen nousustakaan. Tämä ehkä yllättää sinut, mutta yleensä korkoja nostetaan kasvun hillitsemiseksi ja korkoja lasketaan kasvun kiihdyttämiseksi. Suomen tilanne 90-luvulla oli harvinainen poikkeus, ei normaali tilanne.

Ja muuten, euron arvo ja korkotaso ovat eri asioita. Euro voi romahtaa ja silti korot voi pysyä nollassa. Itse asiassa, yleensä korot nousevat kun talous nousee ja euro on vahva. Näinhän kävi ennen talouskriisin alkua. Korothan olivat 6% vielä vuonna 2008 ja silloin taloudella meni vielä lujaa. Korot romahtivat kun tuli kriisi, ei ennen sitä.

Riskitön tienaaminen oli silloin lama-aikana todella helppoa, kun rahamarkkinoiden säännöstely oli vielä osittain voimassa. Minulla oli valtion takaamaa opintolainaa, jonka korko oli 7,5 % ja tietysti täysin vähennyskelpoinen palkkatulon veroista. Lainarahat talletin samaan pankkiin parhaimmillaan 14 % korolla, ja varmaan joku lainasi ne sieltä vielä kalliimmalla.

Suomen markka oli kuin kuivunut koivunlehti syysmyrskyssä. Meni sinne ja tänne ja välillä korot piti nostaa taivaisiin, jottei koko valuuttavaranto lähtisi karkuun devalvaatiouhkaa. Ja devalvaatio tuli sittenkin. Onneksi siitä pelleilystä ja mikkihiirivaluutasta on päästy eroon.

Pitää muistaa että vuoden 1991 ja nykyaika on aika eriasia. Voidaan titenkin puhua tilastollisesti tietynajan hinnanmuuttoksista, mutta pitkässä ajassa hinnan tekijätkin ovat muuttuneet. Oli osa asioita joissa ei ollut esiim. liikevaihtoveroa, se teki 16% kertarysäyksen osaan hinnoista 90 luvulla ja toisaalta autoveroa on laskettu samaanaikaan aika tuntuvasti -tässä vain muutamia esimerkkejä.

Oikeastaan turhaa kaivaa noin kaukaa - aika kultaa ja opettaa ainakin osaa jos oma järki ei vieläkään kaikille näy iloa tuovankaan. Aikanaan kun talous kuumenna ja monta päätä pelastettiin velkajärjestelyjä, niin laki oli määräaikainen ja nykyää jotkut pitää sitä automaattina ylielämisen jäähdyttämiseen.

Monelle tulee vielä ikävä sääntelyn ja rajoituksiin. Heinäkuun alussa tuli voimaan laki asuntolainan 5-10% lainakattosta, mikä todellakin on naurettava. Se on naurettavaa että sitä rahaa ei todellisuudessa tarvi edes säästää vaan sen voi periaatteessa vaikka saada lahjana tai ryöstää isän kuolinpesästä. Ja mitä se 10 tai 5% oikeasti on. Ei todellakaan mitään, pitkässä lainassa se hukkuu kuluihin ja pakkomyynnissä ostaja nylkee sen moninkertaisesti.