hallituksen pj:n kirjoitus

Kiitos Masa kommenteistasi, joissa ei mitäänuutta, samaa trollaamista.

Kannatan jokaista ajatustasi, "rerurssiviisauskateissa ".

On vain ajan kysymys, että ammatillinen koulutus katoaa Heinolasta. Sen vuoksikin on ihmeellistä, että hallituksen pj haluaa rakentaa oman lukion, joka maksaa 15 miljoonaa euroa, kun summasta säästyisi puolet YHTEISTYÖLLÄ! Yhteistyö varmistaisi myös koulutustarjonnan säilymistä Heinolassa, hyödyttäisihän se sekä kaupunkia että Salpausta.
Muistelen sivistystoimen johtajankin ehdotelleen lukiono rakentamista Salpauksen yhteyteen. Onko tässä siis käymässä niin, että poliittiset päättäjät tulevat tunaroimaan tämänkin yhteistyökuvion, aivan kuten hyvinvointikuntayhtymän kanssakin kävi?
Hallituksen pj ei tuonut esiin sitä, mitä tapahtuu kaupungin taloudelle, kun kaikki rakennetaan mahdollisimman pitkälti omin varoin ja itselle. Jos joku ei ole vielä ymmärtänyt, ovat kaupungin tulevat investoinnit uhka kaupungin talouden kestokyvylle, kun veronmaksajat jatkuvasti vähenevät ja verokertymät siinä samalla.

"Resurssiviisauskateissa" on täysin oikeassa arvioinnissa hukatuista mahdollisuuksista Heinolan kehittämiseen ja tulevaisuuden puolesta.

VÄKIKATO
Väkiluku on alle 19.500 ja vähenee n. 12%:n vuosivauhtia.

PALVELUTALOT
Heinola rakentaa uuden Hopeasillan entisen, peruskorjatun sijaan 8 miljoonalla ( 300.000 kalustus, vanhan Hopeasillan purku, Rullan päiväkodin purku, pengerrystyöt...)
Lainaa Hopeasiltaa varten (sama vanhusmäärä) otetaa 25 vuodeksi...
Nähtäväksi jää mitä käyttöä uusi hyvinvointi-kuntayhtymä tulee Hopeasiltaan järjestämään. Heinolassa on jo nyt JYRÄNKÖLÄN HOIVAPALVELUT eli KONSULI, KONSULINNA, KUNNIAKONSULI, SILTAKOTI, JYRÄNKÖLÄKOTI ja seuraava HELENA valmistuu v. 2017.
Kaupunki on kaavoittanut vielä 3 uutta tonttia palvelutaloille. Attendon "teemakoti" valmistuu Vuoksentielle ensiksi. Lisäksi on Tähtiniemen Attendo ja reumalla Valolinna.
Joten resursseja tuhlataan... kun kaupunki tulee kilpailemaan vanhushoivassa yli 10 muun palvelutalon kanssa.

Heinolan väestö muuttuu sosioekonomiselta asemaltaan PASSIIVIVÄESTÖKSI. Mistä seuraa kaupungin kuihtuminen ja palvelujen kato (muut kuin palvelutalojen palvelut).

HOMEKOULUT
Lähtevätkö lapsiperheet Heinolasta huonojen kouluolojen ja huonojen harrastusmahdollisuuksien takia?
Kaupunki maksaa vuokria yli 2 miljoonaa väistötiloista. Väistötiloissa puuttuu ruokasalit, voimistelusalit ja muut yhteiset tilat... koulujen pihat...
Haluaisivatko valtuutetut käydä koulunsa väistössä ja haluavatko veronmaksajat maksaa kalliit, väistötilojen 2 miljoonan vuosivuokrat?

SUURTYÖTTÖMYYS
Heinolan iso ongelma on huonosti hoidettu työllisyys. Pari miljoonaa vuodessa palautetaan työllisyysmäärärahoja, kun ei osata hoitaa pitkäaikaistyöttömyyttä. Ellei Jyränkölän setlementti järjestäisi "Virtaa työstä" projektia, tilanne olisi vielä huonompi.
Heinola ylläpitää kalliiksi tulevaa elinkeinotointa ja maksaa paljon toimeentulotukea, kun työllisyyden hoito on heikkoa.

Elinkeinotoimikunnan ei annettu jatkaa hyvin alkanutta yritysyhteistyötä n. 200.000 euron määrärahalla. Nykyinen elinkeinotoimi johtajineen perustettiin tikalle ja se maksaa miljoonia vuosittain.

Hankkeet jäävät toteutumatta. Kouluja ei rakenneta. Asukkaita ei kuulla ja valtuustossa näyttää jatkuvan "kumileimasinolo".

Minua suututti lehtikirjoitus, sillä nytkö lasten ja koululaisten asiat kiinnostavatkin Heinolassa? Vastahan Rullan päiväkoti piti jyrätä, jotta saatiin sovitettua palvelutalo sen paikalle, päiväkoti oli harvoja kunnossa olevia lasten rakennuksia Heinolassa. Oliko vanhainkotia puuhaamassa joku työryhmä, jonka oli saatava se juuri päiväkodin päälle?

Miksei lehdessä kirjoitettu tänään lainkaan siitä, kuinka Tommolan lasten vanhemmille vuosi sitten luvattiin palveluverkkoselvityksessä (hallituksen pj oli palveluverkkotyöryhmän puheenjohtaja), että koulun yläkerta korjataan ja koulusta tulee 1.-6 -luokkainen. Nyt vuoden kuluttua sitten päätettiin ettei korjatakaan, eli lupaukset petettiin komeasti, kun ei toimittukaan aiemman valtuuston linjauksen mukaisesti.
Tommolan koulun korjausta esitti valtuustossa Tero Pitkä, mutta esitys hävisi. Esitystä kannattivat ainoastaan valtuutetut;

ASP
HEINO
HOKKANEN
HUVINEN
KANTANEN
KARPPINEN
KEKKONEN
KOSKINEN
MOILANEN
PELTONEN
PIPATTI
PITKÄ
TURUNEN

Muut valtuutetut pitivät ihan asiallisena, ettei toimitukkaan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, ei edes hallituksen pj, joka itse istui palveluverkkotyöryhmässä sen puheenjohtajana. Tätä ihmettelen kovasti.

Heinola ei todellakaan profiloidu lapsiystävälliseksi paikkakunnaksi, kiitos päättäjien jotka purkavat toimivia päiväkoteja ja tekevät palveluverkkoselvityksiä, jotka ovat merkittävyydessään wc-paperin tasoa.

Onko joukossa takinkääntäjiä?

Suureksi hämmästyksekseni minun on kiitettävä kaupungin grandoldlady ä kirjoituksestaan. Nimittäin siitä, että keskustelu koulurakentamisen vaihtoehdoista avataan ennen päätöksien tekoa. Nyt on mahdollista taittaa peistä ja kertoa näitä palstoja lukeville valtuutetuille ja muille vaikuttajille mielipiteet aiheesta ajoissa.

Tosin toriparlamentin sarkastinen kommentaattori totesi - näillä forumeilla esiintyvää huimaa vaikuttajaa lainaten -, että RHn mielipiteen jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston valtaenemmistön päätös asiassa on näin kansalle tiedoksi saatettu, mutta tuohan on selvää keljuilua ja paikallisen päätöksenteon itsestään selvyyksien toistamista. Kaupungintalon käytävillä sivistystoimen talousviisaat jo kyselevät, millä laskentakaavalla keskustan tontille rakennettava lukio saadaan näyttämään edullisemmalta kuin yhteistiloja hyödyntävä Salpaus-vaihtoehto. Vastaus löytyy kuulemma uimahallin valvojien käytöstä Salpaushankkeessa.

Itse asiassa RH esittää mielipiteistään kertoessaan ihan mielenkiintoisia kysymyksiä. Yksi on se, miten lukiosta saadaan vetovoimainen. Ongelma on todellinen, sillä lukiolaisten määrää tulisi päikallisten tulevan puutteen takia jatkaa muualta tulleilla. Tällöin tarkoitettaneen muitakin kuin vastaanottokeskuksista tulijoita - hehän ovat ehtineet suorittaa peruskoulun, ennen kuin uusi uljas lukio valmistuu. Erityislukion lajista julistettakoon ideakilpailu otsikolla: pieni on kaunis kasvaessaan. Ennakoiko kaikkien kaupunkilaisten iloksi tuleva ikivihanta jalkapallonurmi jotain?

RH ei pohtinut pitkään lukion mahdollisuutta löytää erityisyytensä yhteistyöstä Salpauksen kanssa. Kaksoistutkinnon mahdollisuuksien laajentaminen kaksisuuntaiseksi ja siten myös Salapauksen heinolaisen toiminnan innovointi ja jatkuvuuden turvaaminen pitää ottaa mietintään ennenkuin rakennusratkaisuja tehdään. Tähän on tietenkin mahdollisuuksia, vaikka koulurakennukset eivät olisikaan samalla tontilla. Onko sivistystoimessa sopivaa johtajanimikettä asiaa hoitamaan vai olisiko kiireesti perustettava uusi virka? Kokoomuksen huonetilojen tarkastusryhmä lienee jo tutkimassa jo johtajan sijoittumista kaupungin hierarkiassa oikeaan käytävään ja sopivalle etäisyydelle ylimmästä johdosta.

Kaupungin väestön kaipaamia monikäyttötiloja tulee rakentaa keskustaan. Nyt kerrassaan onnettomat kestäteatterin talviharjoitustilatkin saataisiin samalla kuntoon ja tästä käytöstä ylijäävä aika voitaisiin osoittaa kaupungin muulle teatteri-, musiikki- ja muulle harrastustoiminnalle. Sali nimettäneen paikallisen kulttuuriperinteen kunnoittamiseksi Lanta-avuksi. Monikäyttötilan kylkeen sopinee myös uusi uljas koulutila, jonka käyttäjiksi voidaan arpoa vuorovuosin tommolalaiset ja myllyojalaiset iloisesti kuljetuksistaan vilkuttavat pienokaiset.

Ehdotusteni tuottamat palkinto-, palkkio- ja lahjusrahat ohjaan tulevaan patsashankkeeseen, jossa suuripäisen runoilijan puistoon tehdään pikkusieluisten poliitkkojen muistopatsas samalla kun puiston nimi muutetaan Maan herrain, - rouvan ja toverin puistoksi.

Erinomainen veto Dorkimmalta, jälleen kerran.
Pikkusieluiset poliitikot täällä pussin perällä tahtovat sitä samaa mitä suuremmilla valtuuksilla siunatut kolleegat puuhailevat muualla. Katoavaa on maallinen vaellus, mutta rakennukset säilyvät. Siksi heikolla itsetunnolla varustetut johtajat tahtovat olla osana jotain suurta rakennushanketta. Otetaanpa esimerkiksi vaikka Turkissa vaikuttava pikkusielu, jonka palatsi maksaa satoja miljoonia.

Täällä taantuvassa teollisuuskaupungissa pätäkkää on vähemmän ja pitää tyytyä vain vanhainkotiin, jonne kyllä rakennetaan pari perhehuoneistoa.

Lyönpä vetoa että uusi Hopeasilta nimetään paikallisen poliitikon mukaan.

Loistava aloitus ja hyvä vastaus dorkinilta!

Nyt on tuhannen taalan paikka pyrkiä syventämään yhteistyötä Salpauksen kanssa, niin kiinteistöjen kuin opetuksenkin osalta. Samalla turvattaisiin ammatillisen opetuksen säilymistä ja vahvistettaisiin myös lukion kilpailukykyä.

Mikä puhuu sen puolesta, että kannattaa rakentaa oma lukiorakennus yli 10 miljoonalla eurolla? Ei mikään, paitsi ehkä poliittinen itsekkyys, joka puhuu kaupungin etua vastaan.

Kyllä tähän tilanteeseen ovat yksiselitteisesti syyllisiä päättäjät!
Ihan sama miten asiaa yritetään lehtikirjoituksissa selitellä.

Vuosikausiin ei ole tehty mitään! Ei siis ole kyse siitä, että nyt käsillä oleva katastrofi olisi tullut yllätyksenä - Se on palkinto vuosien laiminlyönneistä.

Kun seuraa kaupungin koulupäätöksiä, ei voi kuin ihmetellä tunaroinnin määrää. Vuosikausia vatvomista ja turhia selvityksiä, aikaansaannoksia 0.

Kun Heinolaan yritetään lapsiperheitä, niin brändi on "Heinolassa on hyvä kasvaa isoksi".
Jussi Teittinen: "Strategian suuntaviivana toimii Heinolan visio vuodelle 2021: Heinolassa on hyvä kasvaa isoksi."
http://brandi.heinola.fi/
Ja Teittisen tavoite 2 on 1001 työpaikkaa lisää. Hyvin mene, kun nyt on luotu jo 2 paikkaa kaupungin organisaatiossa. En van ole varma, mihin palkkasaajien tulovero menee.
Nyt Teittisen brändi ei enää kelpaa.
Nyt on uusi strategia: "Pieni kaupunki iso elämä". Mitä se mahtaisi tarkoittaa?
(Tuntuu siltä, että jossain törmäsin brändin vastaavaan ulkonäköön, onko se Apulnata-verkkosivu?)

Heinolassa "karkeasti laskien puolet oppilaistamme opiskelee väistötiloissa".
"Me heinolalaiset päättäjät olemme tahtomattamme joutuneet tähän tilanteeseen..." (Itä-Häme, "päivän vieras", kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd) ja kunnallisnevos.

Onkohan Suomessa toista kaupunkia, joissa kaupungin päättäjät ovat tahtomattaan joutuneet samankaltaiseen tilanteeseen eli noin puolet kaupungin koululaisista on väistötiloissa, joista vuokraa maksetaan n. kaksi miljoonaa vuodessa?

Jos Heinolan koulut on myös imagotekijä, niin miten kouluongelma on Heinolaan imagoon vaikuttanut?
Kun kouluverkkoselvitys tehtiin, miksi se ei aiheuttanut mitään konkreettisia toimenpiteitä. Miksi kouluprojekteja ei ryhdytty hoitamaan heti selvitystyön valmistuttua - nopeasti ja mallikkaasti kuten heinolalaiset odottivat.
Onko väistötilojen vuokraaminen nopeaa ja mallikasta?

Minuakin syletti ko kirjoituksessa maininta päättäjien tahtomattaan joutumisesta tähän tilanteeseen. Ikään kuin arvon päättäjät olisivat tilanteen kärsijöitä.

Kyllä se on niin että lapset ja opettajat niissä homekouluissa ja parakeissa työtään tekevät. Tahtomattaan.

Miksi päättäjät eivät ole tehneet mitään.
Myllyojan koulun katossa oli vuosien ajan tiedossa oleva vesivuoto.
Kukaan ei tehnyt mitään eikä ketään laitettu vastuuseen. Taitaa ilmapiiri olla sellainen, ettei lintukodon rauhaa haluta häiritä kun kaikilla on niin kivaa ja vain kavereita on ympärillä ja niitä näyttää tulevan vain lisää.
Kuntalaiset maksavat miljoonalaskun kyvyttömien laiminlyönneistä.
Surullista kyllä, eivät kuntalaisetkaan liiemmin ole kiinnostuneita asioiden hoidosta, vaikka kaupungin käsi kaapaisee ja monien taskunpohjia.

Koulun rehtorihan kielsi aluksi koko sisäilmaongelman, ehkä sen kielsi koko muukin johto?

Hallituksen pj oli palveluverkkotyöryhmän pj ja työryhmä teki selvityksen, jonka mukaan Tommolan koulun yläkerta korjataan. Valtuusto hyväksyi tämän linjauksen n. vuosi sitten.
Tänä keväänä valtuusto äänesti, ettei Tommolan yläkertaa korjatakaan. Hallituksen pj kannatti myös esitystä, jonka mukaan ei korjata.

Tarkoittaako tämä, että palveluverkkoselvitys todettiin heikoksi?

Jos koulut ovat imagotekijä, niin millainen tekijä on niiden korjaamatta jättäminen ja turhien lupausten antaminen äänestäjille?

Taitaa olla vaalit tulossa, kun kouluasioissa pitää viestiä, että päättäjät olisivat tilanteessa ihan ilman osaa tai arpaa. Uskokoon ken haluaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla perustelut sille, minkä vuoksi kaupungin ei kannata syventää yhteistyötä salpauksen kanssa ja säästää useita miljoonia euroja.

Tavallaan on kyllä hauskaa huomata, että pienen provokaation avulla päättäjät saa kaivautumaan poteroihinsa, joista he peräänantamattomasti ajavat omaa näkemystään, vaikka useasta suunnasta kävisi ilmi, ettei siinä ole järjen hitustakaan. Kun ylpeys ei anna periksi ja omaa huonon itsetunnon, syntyy kalliita päätöksiä.

Kaupungissa on tapana perustaa hankkeille ohjausryhmiä. Oman ohjausryhmänsä ovat saaneet mm. varhaiskasvatuksen- ja sivistystoimen palveluverkko (työryhmä, pj oli hallituksen pj), Uimahalli (kuka pj?), Hopeasilta (kuka pj?).

Yhteistä ohjausryhmille on, että niihin valitaan hallituksen jäseniä, jotka ohjausryhmissä valmistelevat hankkeita hallituksen eli itsensä päätettäviksi. Esimerkiksi palveluverkkotyöryhmä teki esityksen palveluverkkoselvityksenä ja sen linjauksen hyväksyivät sekä kaupunginhallitus että -valtuusto.
Hyväksymisellä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, sillä jo hyväksytystä linjauksesta ollaan poikkeamassa Tommolan koulun remontin suhteen eli palveluverkkoselvitystä voidaan käyttää vaikkapa saunan lämmittämisessä.

Uimahalliremontista ei varmaankaan tarvitse sen kummemmin mainita. Kaikki tiedämme, että se meni hiukkasen pieleen - ohjausryhmästä huolimatta.

Hopeasilta taas päätettiin rakentaa liian pienelle tontille. Tontti oli niin pieni, että rakennus mahtui siihen ainoastaan siten, että sen alta purettiin terve ja kodikas Rullan vuoropäiväkoti, jossa mm. vuorotyötä tekevien vanhainkodin hoitajien lapset hoidettiin. Toiminta siirtyi ei niin kodinomaiseen Tommola-taloon ja kaikki tämä vain siitä syystä, ettei Hopeasiltaa voitu rakentaa tilavammalle tontille, johon olisi saatu paremmat tilat niin asukkaille kuin henkilökunnallekin! Omituista, ettei ohjausryhmä viheltänyt peliä poikki.

Yhteistä ohjausryhmille siis on, että hankkeet saattavat epäonnistua niiden olemassaolosta huolimatta. Kuinka paljon on tuhrautunut aikaa ja resursseja sekä rahaa (mm. kokouspalkkiot) näiden ohjausryhmien työskentelyyn?

Niina Varjo

Heinolan koulu -ja muihinkin ongelmiin on kolme mahdollista syyllistä: luottamusmiesjohto ( ohijohtaa virkakoneistoa ohjausryhminä, tehtyjen päätösten pyörtäminen), virkamiesten pätemättömyys ( onko kiinteistöjen hoidossa toimittu oikein ja ajoissa valmisteltu kunnossapitoesitykset, täydellinen tunarointi valvonnassa ) tai molemmat yhdessä. Koulukysymyksessä hurskasteleva hallituksen pj varsinainen viesti on yhteistyöstä kieltäytyminen. Tällä kertaa Salpauksen kanssa.
Vaaleihin on vähän aikaa. Valta vaihtoon!

Kiitos, "eitakaalaatua" 26.9.2016 13:46

Jos koulut kerran ovat kaupungille imagokysymys, niin miksi imagoa sitten on heikennetty jättämällä ne korjaamatta? Imagon heikentämistä ollaan nyt jatkamassa sillä, että lähes kaikki kaupungin keskustan alueen lapset siirretään yhteen kouluun entisen kolmen sijasta. Sekö on pikkukaupungin vetovoimatekijä?
Haiskahtaa ihan politikoinnilta, kun tekstit ja teot eivät kohtaa.

Keskustaanko lapsiperheiden toivotaan/luullaan muuttavan? Keskustan asunnot ovat kalliita eikä keskustan vilkas autoliikenne houkuta lapsiperheitä keskustaan. Järkevintä on korjata Tommolan koulu ja rakentaa uusi koulu Sinilähteelle, jos Sinilähteen tonttien toivotaan menevän kaupaksi lapsiperheille.

Eipä ne tontit mene kaupaksi nyky-markkinoinnilla "Iso elämä pikkukaupungissa". Eikä ne mene ilman palveluja (myös kulttuuripalvelut ja lasten harrastusmahdollisuudet) kaupaksi. 30 vuotta rantatontit ovat olleet kaavoittamatta (ilman infraa) vuokrattuina nimellisvuokraa vastaan, joten SUURI MUUTOS tulee ja nyt ollaan "sormi suussa", että tarttisko jotain tehdä vai jätetäänkö tekemättä. Jatketaanko kuten ennen vanhaan vai kehitetäänkö kaupunkia hyödyntämällä kaupungin omistamia rantoja; maapotentiaalia.
Joidenkin mielestä mitään ei kannata tehdä, koska väkiluku vain vähenee ja väheneehän se vähemmälläkin osaamattomuudella ja pessimismillä.
Lahdessa ei ole yhtään rakentamatonta rantatonttia - pitäisikö ottaa oppia viereisestä suurkaupungista?

Kauniit rannat ovat kauniita järkevästi kaavoitettuna ja rakennettuna, kun viheralueet ja rantapuistot kaavoitetaan virkistyskäyttöön... yleisiä uimarantoja tarvitaan hyvin hoidettuina uimapaikkojen sijaan. Jos rannat jätetään kaavoittamatta ja vuokrataan joillekin harvoille kesämökkiä varten yksityiseen käyttöön, muuttuvatko rannat siitä kauniimmiksi?

Faktaa on, että Heinolassa ei kaavoitettu tontteja rantaan rajoittuen kuin vasta asuntomessualueella.
Messualueen asemakaavaehdotuksista kv:n edesmennyt puheenjohtaja Timo Ihamäki sanoi, että "Heinolassa ei kaavoiteta rantatontteja".
JOTAKIN sitten kuitenkin tapahtui ja messualueelle tuli rantatontteja noin 170 vuoden rantojen säästämisen jälkeen.
Luulisi, että messualueen ja sen jatkeen negatiivinen merkitys kaupungin asukasluvulle ja verotuloille olisi avannut päättäjien silmät, jotta enempää hölmöilyjä ei enää tehtäisi, mutta varmaan JOTAKIN on joku jollekin luvannut, koska vielä 11 rantatonttia pitäisi Sinilähteelle saada sen lisäksi, että Sipelle kans.

Monella päättäjällä on tarpeen muistutella, että "Heinola on mainettaan parempi paikka". Tämä siis oletettavasti tarkoittaa, että päättäjät itsekin tiedostavat kaupungin maineen, joka ei siis ole mairitteleva. Syyt siihen taas johtuvat pitkälti kunnallispolitiikan saavutuksista.
Mikäli mainetta halutaisiin aidosti muuttaa, voisi olla jopa nerokasta aloittaa muutos lyömällä kaikki ällikällä ja ryhtymällä hiomaan YHTEISTYÖTÄ naapurikuntien ja vaikkapa Salpauksen kanssa, vaikkapa tässä lukiokysymyksessä. On äärimmäisen lyhytnäköistä ja haitallista kunnan taloudelle, jos päättäjille on itseisarvona se, että toteutamme kaiken itse - etenkin kun kaupungin talous on mitä on ja tulevaisuus ei näytä vähääkään paremmalta. Kuvittelisin, että johtavat poliitikot ovat edes hitusen kartalla siitä, mitä kaupungin tuleva investointisuma merkitsee suuruusluokaltaan tämän kokoiselle paikkakunnalle, jolle tulevaisuus näyttäytyy kaikkien olemassa olevien ennusteiden perusteella taantuvalta.
Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa tuleva sote-uudistus;
Kun sote siirtyy pois kunnan vastuulta ja rahoitus niin ikään, tarkoittaa se sitä, että kunnan tulisi alentaa verotustaan. Hyvinvoivissa kunnissa se tarkoittaa sitä, että veroprosenttia voidaan laskea suoraan sotekulujen siirtoa vastaavalla määrällä. Vaan miten on Heinolassa? Epäilen, että on taloudellisesti mahdotonta alentaa edellä mainituin tavoin verotusta ja se syö heti kilpailukykymme rippeitä, heinolalaisten verotus uhkaa kasvaa, kun kunnallisveron taso jää korkeaksi ja päälle tulee vielä maakuntavero sotesta. Nyt on tuhannen taalan paikka säästää investoinneissa useita miljoonia ja turvata tuleivaisuuttamme. On idiotismia, jos investointisumaa ei aleta tarkastella suurennuslasin kanssa ja oteta samalla huomioon vielä sitäkin, että seuraavat investioinnit kolkuttavat ihan kulman takana. Riittääkö niihin jatkossa rahaa lainkaan?

Saattepa nähdä, että kaupungin säästöpaineiden vuoksi Tommolan ala-luokat loppuvat ja opetus keskitetään uuteen keskustan alakouluun.
Lusin koulu ja päiväkoti suljetaan aivan varmasti myös, viimeistään kun KK:n koulu
korjataan.
On haihattelua kuvitella, että rahat riittävät muuhun kuin pakolliseen.

Riitaisessa Heinolassa ei hevin yksimielisyyttä synny. Viranhaltijat esittävät yhtä ja luottamusjenkilöt päättävät toista. Kaupunginjohtajia kohdellaan kaltoin ja/tai erotetaan epäluottamuksesta. Useat valtuutetut ovat eronneet turhautuneina ...
Sote-lainsäädäntö TULEE MUUTTAMAAN Heinolankin sosiaali- ja terveystoimen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hoitoon, mutta siitäkin yhteistyöstä ollaan toistaiseksi jättäydytty ulkopuolelle.
Heinolan lähiöt jäävät palveluja vaille, jos koulutkin lopetetaan ja keskustaan perustetaan yksi iso koulu. Suurista kouluista, joissa on isot oppilasryhmät, löytyy huonoja kokemuksia runsaasti.

Kun kerran koulut ja pvkodit ovat imagotekijä niin vastausta nyt siihen, miksi Rullan pvkoti piti purkaa? Sehän oli täysin kunnossa!