Haglundin kantapään leikkaus

Kantapää kipu (Haglund) ollut riesana jo vuoden verran ja mietin kovasti tuota leikkaukseen menoa. Eräs ortopedi sanoi, ettei leikkauksesta välttämättä kaikille apua ole. Harmi ettei täältä löydy enempää keskustelua tästä aiheesta.

Minulta leikattiin haglundin kantapää n. kuukausi sitten, Akillesjänne osittain irrotettiin ja puhdistettiin kalkkihiekasta ja luuta sahattiin ja napsittiin siitä liikakasvuja pois, kaikkea ei kuulemma voitu poistaa, sillä vaarana olisi ollut akillesjänteen katkeaminen. Lisäksi laitettiin jotkut nipsut? en tiedä minne? selviää varmaan viikon päästä kun menen leikkaavan lääkärin vastaanotolle. Sairaslomaa tuli alustavasti 2 kuukautta.

Kipsi ja tikit oli 2 viikkoa, jolloin jalalle ei saanut varata kuin jalan painon verran, eli kävelin kyynärsauvoilla. Särkylääkkeet auttoivat kipuihin, joita oli etenkin öisin. Vaikenta oli suihkussa käynnit, kipsin suojaus ettei kastu ja varovaisuus ettei vaan kaadu liukkaalla lattialla, käytin kahta tuolia apuna, toisella istuin suihkun ajan ja toisella jossa oli pyörät alla liikuin kylpyhuoneessa, kun kepeillä ei pystynyt liikkumaan märällä lattialla.
Sain myös 3 erilaista jumppaohjetta leikatulle jalalle, joita piti tehdä 3*15 toistoa jokaista. Lisäksi jalkaa piti pitää kohoasennossa useita kertoja päivässä ja itsekin huomasin jos jalka oli alaspäin liian kauan, niin kipsi alkoi kiristää, silloin oli pakko mennä nostamaan koipi ylös.

Jännitin sen kahden viikon ajan ettei haava vaan ole tulehtunut kipsin sisällä, sillä lääkäri varoitti että on iso riski tulehtumiseen kun minulla on 2 tyypin diabetes. Onneksi haava oli siisti kun kipsi ja tikit poistettiin.

Tikkien ja kipsin poiston jälkeen sain fysioterapeutilta ortoosikengän jossa oli 3 kiilaa, kengän kanssa sai alkaa varovasti kivun rajoissa varaamaan leikatulle jalalle, alussa kävelin edelleen kyynärsauvojen kanssa, kunnes pikkuhiljaa aloin ottamaan muutamia askeleita jo ilman keppejäkin. Kengän sai ottaa pois vain suihkun ajaksi, jonka jälkeen suihkutin haavan vielä desinfiointiaineella ja kuivattelin sen varmuudeksi viileällä föönillä, sillä vieläkin pelkäsin haavan tulehtumista.

Viikon päästä piti ottaa yksi kiila kangästä pois, oli taas outoa muutama päivä totutella uuteen jalan asentoon. Joinakin päivinä jos olin vähän enemmän liikkeellä ilman keppejä, tuli sellainen voimaton ja heikko olo. Sitten oli pakko muistaa levätä, ja kävellä taas vähän enemmän kepit tukena. Ne 2 jäljellä olevaa kiilaa pitää olla 2 viikkoa paikoillaan.

Nyt on kengän käyttöä jäljellä niiden kahden kiilan kanssa vielä 2 päivää, sitten pitää ottaa kiilat pois ja kävellä pelkän kengän kanssa viikon verran, tosin pari päivää ennen kuin viikko tulee täyteen on aika sille leikkaavalle lääkärille. Särkyjä ei ole ollut enää kovinkaan usein, kun vain malttaa eikä tee liian paljon asioita saman päivänä. Välillä on sellaisia samanlaisian viiltäviä kiputuntoja joita oli jo ennen leikkaustakin? Kysyn niistäkin lääkäriltä.

Ärsyttävintä tässä leikkauksessa on ollut tiedon puute, miten toimia leikauksen jälkeen, sain kyllä joitakin ohjeita kirjallisena (jumppaohjeet ja miten kävellä keppien kanssa), ja suullisena saadut jäi siinä "tokkurassa" vähän epäselviksi. Olenkin joutunut soittamaan sairaalaan monta kertaa että saisin täsmä ohjeita ja silti en niitä ole kovin paljon saanut. Joka asia pitäisi osata kysyä erikseen.

Toinenkin jalka pitäisi vielä leikata, sillä siinä on sama vaiva, mutta toivon että siihen löytyisi joku muu hoitokeino???

Ompa kiva lukea tästä aiheesta, kun itse miettinyt miten näiden kantapäiden kanssa toimisi. Välillä toinen kantapää kipeytynyt pahasti mutta mennyt ohitse lopulta. Viimeksi otti reilun 3kk että pääsi kivusta eroon. Nyt on taas terveet kantapäät suurinpiirtein, mutta jossain vaiheessa taas kun kipeytyy niin sitä miettii että mitä näille tekisi...
Miettinyt että pääsisikö leikkauksella näistä eroon sitten lopulta parhaiten, vai mikä lie tässä on järkevintä...

Leikkausta tässä harkittu jo pariin otteeseen. Olisiko jollain kokemusta julkisen puolen hyvistä ortopedeistä jotka leikanneet Haglundin kantapäit

Menkää nyt hyvät ihmiset jäsenkorjaajalle. Haglundin kantapää johtuu sisäkiertoon lukittuneesta kantaluusta, jolloin kantaluun taka-ulkosyrjä työntyy ulospäin ja siihen alkaa kehittyä ensin pehmytkudoksen liikakasvua sekä myöhemmin kalkkeutumista eli ns. haglundin kantapää. Hankaus kenkään entisestään ärsyttää pattia pahentaen oiretta eli kipua.
Normaali ja terve nilkka toimii kävellessä niin että kantaluu "heijaa" sivulta toiselle. Kantapäällä maahan astuttaessa tekee se sisäkierron ja päkiälle noustessa tekee se ulkokierron.
Lukittuessaan jää kantaluun vapaa normaali liike pois aiheuttaen ongelmaa muihinkin jalkaköydän pieniin luihin ja niveliin kuten telaluuhun, joka työntyy eteenpäin kiilaten ylempää nilkkaniveltä jäykäksi.
Kun kantaluun ja telaluun sekä koko jalkapöydän asennon ja liikeradan (jäsen)korjaa normalisoituu myös kudosten aineenvaihdunta kantaluun ja akillesjänteen sidekudoksissa. Haglundin kantapää "sulaa" tämän jäkeen itsekseen vähitellen pois.
Leikkaukset on outo keino yrittää ratkaista nilkan toiminnallisia ongelmia, varsinkaan kun ei edes ymmärretä mitä varsinaisesti ollaan operoimassa. Leikkaus ei myöskään aina johda hyvään lopputulokseen koska ongelman varsinaista syytä ei korjata.

Kevät, kesä ja syksy 2018 meni kinkatessa, kun nilkkaan särki. Jalkani leikattiin lokakuun alussa 2018. Jalassa oli Haglundin ongelma. Leikkauksessa nilkasta pompsahti ulos mantelin kokoinen ja muotoinen ilmeisesti kalkkikertymä. "Manteli" ei näkynyt magneettikuvissa. Leikkauksessa halkaistiin akillesjänne, poistettiin manteli, viilattiin kantaluuta ja poistettiin kiinnikkeitä akillesjänteestä.

Leikkauksesta nyt mennyt kolme kuukautta. Kävelemään en pysty normaalisti (asfaltti erityisen paha). Nilkka kipeytyy välillä. Se johtunee vapaan tyylin hiihdosta, jota olen nyt tehnyt noin 5 kertaa viikossa. Tarvitsen välillä lepopäiviä, jotta nilkka palautuu rasituksesta.

Nilkan ja kantapään paraneminen voi kestää vuoden. Leikkauksesta en voi juosta seuraavaan kuuteen kuukauteen. Itse olen sitä mieltä, että lepo ja aika ovat "ainoat oikeat" keinot, joilla nilkka tulee kuntoon. Uskon, että nilkka paranee, jos on parantuakseen ilman liikuntaa, venyttelyä, erityisruokaa. Kyseiset tekijät voivat toki hieman toipumista nopeuttaa.

Tuntemukset tällä hetkellä nilkan parantumisesta ovat arveluttavat. Ei ole kovinkaan suuria merkkejä parantumisesta. Yksi syy tähän on todennäköisesti se, että nilkan toipumisprossessi on niin hidas, että en kykene huomaamaan edistymistä. Toinen syy minun kohdalla on hiihtäminen. Hiihdän vapaata monta päivää putkeen kunnes huomaan, että nilkka tarvitsee lepoa. Aion rasittaa nilkkaa samalla tavalla jatkossakin, jos kiputuntemukset pysyvät samoina. Perinteisen hiihtoa ja reipasta kävelyä en siis pysty tekemään enkä tietenkään halua.

Minulta leikattu 5.6 Haglundin kantapää. Olen kävellyt kyynärsauvojen kanssa nyt siitä lähtien. Ensin oli 4 vko täyspainovarauskielto sitten 2 vko 1/2paino varaus ja ensi viikolla saan varata koko painolla. On näköjään erilaisia ohjeita. Niin ja onhan minulla tuo kipsisukkakin vielä sanoivat että sitä pitää käyttää kipsikenkää. Toivottavasti pääsen eroon tuosta kipsisukasta pian🤔niin ja kepeistä. Onko kellään tällaista ohjeistusta leikkauksen jälkeen?

Täällä Haglundin kantapää leikattu viikko sitten. Vaiva alkoi pari vuotta sitten koripallossa, kun se aiheutti pienen akillesjänteen repeämän. Sen jälkeen vaivannut aina kun ottaa nopeita juoksuaskeleita. Aiheuttaa repeämäalueelle 2-4 vkon mittaisen tulehdustilan, jolloin pystyn lähinnä linkuttamaan.

Leikkaus meni hyvin. Poistettiin se haglundin luupiikki ja samalla vapautettiin akillesjännettä irti paikoista, missä se ei kuulu olla kiinni. Akillesjänne oli tulehtunut. Lääkäri sanoi leikkauksen jälkeen, että leikkaus onnistui hyvin.

Omituista ollut kyllä, että leikkauksen jälkeen ei ole vielä kertaakaan tuntunut kipua leikkausalueella. Ei siis pienintäkään ja viikko melkein takana. Piti ihan jo tarkastaa, että onko oikeasti leikattukaan, mutta kyllä siellä se iso arpi on ja muistan myös sen talttaamisen äänen leikkaussalista. Täyden painon olen saanut varata saappaalle jo heti leikkauksen jälkeen ja kävely onnistuu ilman keppejä ja kipuja ihan ongelmitta.

On tosiaan hyvin erilaisia haglundin kantapääoperaatiota selkeästi olemassa.

Mulla leikattiin Haglundin kantapää huhtikuussa ja nyt siis reilu 2kk aikaa leikkauksesta. Leikkauksessa poistettiin tosiaan Haglundinmuodostuma ja akillesjänteen kiinnityskohdasta kalkkimuodostumia pois.

Edeltävästi vaivaa yritettiin hoitaa konservatiivisesti fysioterapian, ja kortisonipistoksen avulla, ilmaan minkäänlaista tuotosta. Fysioterapiassa jumppa- ja venyttelyohjeet, LPG- ja ultraäänihoitoa, sekä yölasta venyttämään jalkaa. Näiden kokeilujen parissa ehtikin pari vuotta vierähtää.

Leikoon menin leikkauspäivänä aamulla kahdeksan aikaan, ja leikkaus aloitettiin hieman puolenpäivän jälkeen. Leikkaus kesti n. pari tuntia, mutta aika meni todella nopeasti. Leikkaus tehtiin spinaalipuudutuksessa, eli olin hereillä leikkauksen ajan. Onneksi leikkaussalihenkilökunta oli mukavaa ja esilääkitys kohdillaan. Leikkauksen aikana en tuntenut mitään, ja olo oli rauhallinen.

Leikkauksen jälkeen ohjeena oli käyttää kävelykeppejä kivunhoitona, ei mitään rajoituksia askeltamiseen tai painon varaamiseen jalalle. Ompeleet olivat haavalla 14 vrk ja viimeisinä päivinä ompeleet lähinnä tuntuvat vain kiristävän haavaa.

Ensimmäiset päivät leikkauksen jälkeen tosiaan kävelin keppien kanssa, mutta sitten jo luovuin niistä (mikä näin jälkikäteen ajateltuna ei ehkä ollut niin fiksua). Isompaa kinkkaamista kesti semmoisen 2-3 viikkoa. Tämänkin jälkeen toki askeltaminen tuntunut, mutta kävelemään olen pystynyt suht normaalisti, vaikkakin normaalia hitaammin.

Ensimmäisen kuukauden kohdalla toipumisessa ensimmäinen pidempi (vain n. 4km kävely) sai aikaan särkyä kävellessä, mitä ei normaali kävelyssä ollut tullut hetkeen. Se onneksi meni levolla ohi.

Töihin palasin 5vk leikkauksesta, joka toki tuskin helpotti kantapään palautumista, mutta nyt 2kk kohdalla ei ihan hirveitä kipuja ole enää tullut. Toki ajoittain tuo kantapää ilmoittelee itsestään, enkä mitään kovaa urheilua pysty vielä suorittamaan. Pitkävaikutteista särkylääkettä käytän työpäiviä edeltävästi edelleen, mikä sattaa vaikuttaa juuri tähän, ettei isompia kipuja ole tullut. Vauhdikkaassa kävelyssä huomaan edelleen arkuutta.

Kaiken kaikkiaan näin 2kk jälkeen alkaa tuntua, että leikkaus oli hyvä juttu. Toki olen yrittänyt koko ajan pysyä positiivisella mielellä sen suhteen, että hyvä tästä ajan kanssa tulee. Tiedän että useimmilla palautuminen vie vähintään sen 6kk, joten tässä ajassa omakin jalkani varmasti on jo paremmassa kunnossa. Tsemppiä muille vaivan kanssa oleville!

Hei,
Mulla leikattiin 21.6. retrokalkaneaaribursiitti (akillesjänteen limapussin tulehdus, pussi tyhjennettiin) ja Haglundin kantapäässä oleva luu­kasvama hiottiin sekä akillesjännettä putsattiin.
Nyt on 5.postoperat.pvä.. Kipsi on viikon, täysvarauskielto. Viikon jälkeen tehdään haavanhoito ja vaihdetaan synteettinen kipsi, joka on 3vkoa koko ajan. Saa varata täysin. Sen jälkeen kipsi on vain kövellessä 2 vkoa.
Kipuja on ollut, mut lääkkeillä selviää, paras Kivunhoito on ollut kohoasento jalalle.

Toive päästä jälleen urheilemaan on suuri!

Onko muille tehty sama komboleikkaus, kuin mulle?

Olin leikkauksessa viisi viikkoa sitten. Leikkauksessa taltattiin pois kantapäähän muodostunut luukasvauma, joka oli vaivannut 3 vuotta. Samalla akillesta oli irrotettava, joten irrotettu osa ankkuroitiin paikalleen. Lisäksi pohkeen faskiaan tehtiin parin sentin viilto, jotta nilkan jäykkyys helpottaisi.

Alusta asti täyspainovaraus, mutta päkiällä ei saanut ponnistaa. Käytin keppejä reilun vuorokauden. Kun tikit otettiin 2 viikon jälkeen pois, sain alkaa käydä rauhallisilla kävelyillä ja esim. uimassa.

Fysioterapeutille menin kun leikkauksesta oli 2 viikkoa ja käyn kerran viikossa. Hän avaa nilkan faskioita. Kivuliasta mutta selvästi tehokasta.

Viiltelykipu on poissa, jalan jäykkyys on helpottanut, mutta ei jalka vielä lenkkareissa viihdy. Aikaa ja malttia tämä varmasti vaatii, mutta olen luottavainen.

Kuuden viikon jälkeen saan alkaa rasittaa jalkaa normaalisti ja aionkin ottaa pyöräilyn ohjelmaan. Jalkaisin lenkkeileminen sattuu vielä liikaa. Siihen vaikuttaa fyssarin mukaan mm. se, että luukalvon palautuminen vie aikansa. Samoin pehmytkudosten toipuminen tarvitsee aikaa.

Leikkaus tehtiin keski-suomen keskussairaalassa spinaalipuudutuksessa.

Hei,
Olisiko teillä leikatuilla päivitystä, missä menette kuntoutumisen ja juoksun aloituksen suhteen?
Itselle tehdään valitettavasti se leikkaus, jossa akillesjänne joudutaan irrottamaan ja ankkuroimaan uudestaan.

Itsellä oli leikkaus syyskuun puolessa välissä. Kyseessä 41v urheileva mies.
Poistettiin limapussi, haglundin muodostuma ja jotain muuta pienempää. Sauvojen kanssa parisen viikkoa eikä kipsiä. Tämän jälkeen salilla käyntiä varovaisesti ja kävelyä. Kovin paljoa ei kävellen voinut mennä, kun tuli kipuja, mutta koko ajan pääsin pidempiä matkoja. Samoihin aikoihin aloitin vesijuoksun, joka kyllä todella hyvä laji toipumiseen.
Hiljalleen pyöräilyä mukaan myös. Padelin aloitin puolentoista kuukauden jälkeen leikkauksesta. Valmennusta ja kevyttä pelailua ja nyt kolmen kuukauden jälkeen onnistuu jo ihan kunnon pelailut. Tällä viikolla käynyt jo kolme kertaa. Tuntuu kipuja, mutta siedettävää. Kylmää ja kipulääkettä joutunut ottamaan. Nopeasti edennyt toipuminen ja tästä seuraavat 3kk, niin uskon ja toivon, että tilanne on jo lähes normaali.

Kiitos vastauksesta. Kuulostaa nopealta toipumiselta, todella hienoa.

Olen odotellut jo 6kk leikkaukseen, julkiselle puolelle. Harkitsin kyllä yksityiselle menemistä.
Vaiva on ollut jo yli 10 vuotta, joten kyllä maltan vielä odottaa.
Onneksi kivut on tällä hetkellä kurissa ilman kipulääkitystä ja voin toimenpidettä odotellessa juosta muutamana päivänä viikossa kaikenlaisten kantasuojaviritysten avulla :). Keväällä meni 5 kk, ettei voinut kävelläkään.

Itselläni jaloissa asentovirheet (kaarijalka, korkea holvikaari, jäykkä nilkka ja voimakas supinaatio) kestävyysjuoksu ja 10 v sitten kova kilpailu- ja treenitahti tehneet oman osansa tämän vaivan syntyyn.

Tsemppiä kaikille, jotka kärsivät tästä Haglundin kantapään vaivasta.
Muutamat lenkkarit on tullut ostettuaja kaikenmaailman konsteja testattu tähän vaivaan.

Minkä hintaisia toimenpiteen yksityisillä on teillä ollut?

Terve! Päivitän tänne oman tarinani jos joku sattuu vielä lukemaan. Mulla leikattiin kantapää marraskuun puolivälissä. Kyseessä ei varsinaisesti ollut Haglundin defomiteetti, sillä mulla luukasvama oli kantapään ulkosivussa. Luu oli kystistä ja siihen oli kasvanut terävä harju. Noin 2€ kolikon kokoinen pala poistettiin. Luuta otettoin osittain myös jänteen alta, mutta jänteeseen ei kajottu. Lisäksi poistettiin 1 tulehtunut bursa ja halkaistiin pohjelihaksen faskia polvitaipeen kautta. Vaivaa oli ollut 4 vuotta ja 4 kortisonipiikin avulla olin pystynyt jatkamaan pesäpallon ja salibandyn pelaamista näihin päiviin asti. Kaikki kengät olin joutunut vaihtamaan numeroa suurempiin, kantapäästä kovat kengät oli sula mahdottomuus ja jouduin pehmeilläkin tossuilla pitämään jatkuvasti silikonisuojaa. Välillä kantapää oli niin kipeä, että hipaisukin sattui. Nyt on leikkauksesta viitisen viikkoa. Kepeille olin n.3 viikkoa. FT:n mukaan pitäisi vieläkin niitä käyttää, kun kävely ei edelleenkään suju normaalisti, mutta olen jo töissä, enkä niitä pysty työssäni käyttämään (ajan paljon autoa). Lääkäri oli huomattavan optimistinen ja sanoi, että 2 viikkoa leikkauksesta voi kävellä ja siitä 2 viikkoa olen urheilukunnossa. No, en ole. Enkä siis yhtään tiedä koska olen, kun lääkärin antama ennuste oli niin pielessä ja hänen kuvailemansa ’hyvin pieni leikkaus’ on kyllä jotain ihan muuta. Toivuin polven eturistisiteen isosta operaatiosta huomattavasti nopeammin. Jalka on erittäin kipeä ja jäykkä ja vihloo kävellessä joka askeleella, kun kantakalvo kiristyy. Tuntiu, ettei tilanne etene lainkaan paremmaksi ja epätoivo hiipii. Onneksi sentään salilla pystyy puntilla käymään, muuten hajoisi pää 👀