Purjeveneenveistäjien tulevaisuus

Sveitsissä myytiin uusia Sunwind 31:siä hintaan 65000 euroa. Meniskö niitä siihen hintaan kaupan Suomessa?

riippuu siitä millainen se on - jos se perustuu "vanhaan" 311:een, niin ei

Sunw kirjoitti:

riippuu siitä millainen se on - jos se perustuu "vanhaan" 311:een, niin ei

Jos uuden veneen saisi 65000 €:lla niin voisi hyvinkin mennä kaupaksi. SW 311 oli aikalaisiinsa verrattuna todella tilava ja ihan hyvin purjehtiva. Se on
joka kaunis nykyisten Bavarioiden rinnalla.

http://www.sunwind.ch/de/sunwind/index.html

unosailor kirjoitti:

Jos uuden veneen saisi 65000 €:lla niin voisi hyvinkin mennä kaupaksi. SW 311 oli aikalaisiinsa verrattuna todella tilava ja ihan hyvin purjehtiva. Se on
joka kaunis nykyisten Bavarioiden rinnalla.

http://www.sunwind.ch/de/sunwind/index.html

Lue lisää

Tuolla on lähes uusi 301 n. 110 000 €:llä, joten ei tunnu kovinkaan realistiseltat tuo 65 000 €.

Joakim1 kirjoitti:

Tuolla on lähes uusi 301 n. 110 000 €:llä, joten ei tunnu kovinkaan realistiseltat tuo 65 000 €.

Se 65000 taisikin olla käytetty. Uusi on 135000 purjehdusvalmiina.

Mitenköhän on Nautorin todellinen laita. Tällä näyttää olevan olleen selvästi suurempi liikevaihto kuin Nautor Oy:llä:
http://www.bloomberg.com/research/stocks/private/snapshot.asp?privcapId=12870170

Joku veronkiertokuvio?

Toi firma on vissiin lopetettu v. 2007. Mun mielestä Nautor alkaa nyt tehdä taas enemmän pienempiä kruisereita, kun yli 70-jalkaiset ei ole menneet kaupaksi. Yleensä veroja kierretään voitoista, kun taas tappiot voi hyödyntää verotuksessa. Tuskin firmojen tulos jää tappiolle kiertäessään veroja, vaan vähän voitolle. Muutenhan ne vois vähän parantaa tulosta maksamatta veroja lisää ollenkaan. Nautor on tehnyt tappiota yli 40 miljoonaa kymmenessä vuodessa.

Mielenkiintoinen kysymys. Nauticat ja Degerö ovat kitkutelleet hengissä vanhahtavalla mallistollaan, kun taas Finngulf ja Finnflyer kaatuivat uudemmilla malleilla. Moottoripursissa ja raskaammissa matkaveneissä ei joudu kilpailemaan isojen eurooppalaisten valmistajien kanssa ja kulut ovat pienet kun ei tarvitse investoida malliston uusimiseen. Näin firmat voivat selvitä korjaus-, telakointi- yms. -toiminnalla vaikka uusien veneiden kauppa ei käy.

Osaavatko veneiden ostajat arvostaa vielä esim. 10v kuluttuakin noita 80- ja 90-luvun venemalleja, vai pitäisikö mallistoa uskaltaa uudistaa jossain vaiheessa ?

Mikä on Maestron tilanne ? Onko liukumassa Arteknon tavoin muiden komposiittirakenteiden toimittajaksi ?

Villinä veikkauksena kyllä arvioisin, että Nauticat noista vahvemmilla on kuin Nautor tai Baltic. Tietysti talouslukujenkin valossa mutta myös tuotteiden ja asiakkaiden kohtaantoa ajatellen.

Dididididididi kirjoitti:

Mielenkiintoinen kysymys. Nauticat ja Degerö ovat kitkutelleet hengissä vanhahtavalla mallistollaan, kun taas Finngulf ja Finnflyer kaatuivat uudemmilla malleilla. Moottoripursissa ja raskaammissa matkaveneissä ei joudu kilpailemaan isojen eurooppalaisten valmistajien kanssa ja kulut ovat pienet kun ei tarvitse investoida malliston uusimiseen. Näin firmat voivat selvitä korjaus-, telakointi- yms. -toiminnalla vaikka uusien veneiden kauppa ei käy.

Osaavatko veneiden ostajat arvostaa vielä esim. 10v kuluttuakin noita 80- ja 90-luvun venemalleja, vai pitäisikö mallistoa uskaltaa uudistaa jossain vaiheessa ?

Mikä on Maestron tilanne ? Onko liukumassa Arteknon tavoin muiden komposiittirakenteiden toimittajaksi ?

Lue lisää

Degerö etsi firman jatkajaa viime Vene-lehdessä, joten taitaa sekin olla taitekohdassa.

10-14 kirjoitti:

Villinä veikkauksena kyllä arvioisin, että Nauticat noista vahvemmilla on kuin Nautor tai Baltic. Tietysti talouslukujenkin valossa mutta myös tuotteiden ja asiakkaiden kohtaantoa ajatellen.

Lue lisää

Nauticatin liikevaihto on viime vuosina laskenut koko ajan. Porukkaa on pistetty pihalle paljon, mutta tulos on silti vähän pakkasella.

http://m.taloussanomat.fi/y/nauticat-yachts-oy/poytya/0138102-8

Bossu kirjoitti:

Nauticatin liikevaihto on viime vuosina laskenut koko ajan. Porukkaa on pistetty pihalle paljon, mutta tulos on silti vähän pakkasella.

http://m.taloussanomat.fi/y/nauticat-yachts-oy/poytya/0138102-8

Lue lisää

Silti niillä paremmin menee kuin Swanilla tai Balticilla. "Paremmin" on aina suhteellista, firma, joka menee konkkaan kahden vuoden päästä, pärjää paremmin kuin se, jolta lentää lusikka nurkkaan jo ensi vuonna...

Mutta ajattelin lähinnä sitä, että epäilen Nauticatille sittenkin löytyvän ostajia paremmin kuin Swanille tai Balticille. Ne osuvat vähän erilaisiin osiin varakasta (vaikka pientä) veneilevää väestöä ja väitän, että Nauticat kolahtaa useampaan ostokykyiseen kuin Swan.

10-14 kirjoitti:

Silti niillä paremmin menee kuin Swanilla tai Balticilla. "Paremmin" on aina suhteellista, firma, joka menee konkkaan kahden vuoden päästä, pärjää paremmin kuin se, jolta lentää lusikka nurkkaan jo ensi vuonna...

Mutta ajattelin lähinnä sitä, että epäilen Nauticatille sittenkin löytyvän ostajia paremmin kuin Swanille tai Balticille. Ne osuvat vähän erilaisiin osiin varakasta (vaikka pientä) veneilevää väestöä ja väitän, että Nauticat kolahtaa useampaan ostokykyiseen kuin Swan.

Lue lisää

Kyllähän Balticilla kauppa näyttää käyvän, uusia projekteja on työn alla koko ajan. Kulurakenne voi olla raskas ja projektit niin kunnianhimoisia, että odottamattomia menoja voi tulla, mikä voi painaa kannattavuutta. Nautoria en ole niin seurannut, mutta eikö keväällä uutisoitu, että palkkaavat lisää väkeä ?

Siltalan (Nauticat) vertaaminen Nautoriin tai Balticiin on aika hankalaa, painivat ihan eri sarjassa kaikilta osin.

Bossu kirjoitti:

Degerö etsi firman jatkajaa viime Vene-lehdessä, joten taitaa sekin olla taitekohdassa.

Degeröllä ei taida olla kuin pari kolme ukkoa töissä ja hekin omistajia. Kiinteitä kuluja ei ole muutenkaan paljon.

Dididididididi kirjoitti:

Mielenkiintoinen kysymys. Nauticat ja Degerö ovat kitkutelleet hengissä vanhahtavalla mallistollaan, kun taas Finngulf ja Finnflyer kaatuivat uudemmilla malleilla. Moottoripursissa ja raskaammissa matkaveneissä ei joudu kilpailemaan isojen eurooppalaisten valmistajien kanssa ja kulut ovat pienet kun ei tarvitse investoida malliston uusimiseen. Näin firmat voivat selvitä korjaus-, telakointi- yms. -toiminnalla vaikka uusien veneiden kauppa ei käy.

Osaavatko veneiden ostajat arvostaa vielä esim. 10v kuluttuakin noita 80- ja 90-luvun venemalleja, vai pitäisikö mallistoa uskaltaa uudistaa jossain vaiheessa ?

Mikä on Maestron tilanne ? Onko liukumassa Arteknon tavoin muiden komposiittirakenteiden toimittajaksi ?

Lue lisää

Itse pähkäilin keväällä vene valintaa ja yhtenä vaihtoehtona oli nauticat, hyvin rakennettu ja vahva, mutta ankea ja vanhahtava sisältä, tutustuin myös mielestäni todella viihtyisään ja laadukkaaseen moody ds45 ja olin päätyä siihen, mutta ikää alkaa tulla ja vetreys alkaa kärsiä meillä, joten päädyimme pähkäiltyämme varsin merikelpoiseen ns "trawler" moottoriveneeseen.

vanhapieruhaihtuu kirjoitti:

Itse pähkäilin keväällä vene valintaa ja yhtenä vaihtoehtona oli nauticat, hyvin rakennettu ja vahva, mutta ankea ja vanhahtava sisältä, tutustuin myös mielestäni todella viihtyisään ja laadukkaaseen moody ds45 ja olin päätyä siihen, mutta ikää alkaa tulla ja vetreys alkaa kärsiä meillä, joten päädyimme pähkäiltyämme varsin merikelpoiseen ns "trawler" moottoriveneeseen.

Lue lisää

Hämmästyttävää, että joku kokee Moodyn sisustuksen "viihtyisäksi" ja samaan aikaan Nauticatin "ankeaksi". Minusta juuri tuo Moodyn sisustus on ankea, sellaista skandinaaviarkkitehtuuria.

NC taitaa kuitenkin olla pienen piirin hallussa ja ilmeisesti heille maksetaan palkkaa. Omavaraisuusaste on vieläkin hyvä, vaikka tappiota on tullut yli 3 M€ viimeisen viiden vuoden aikana. Noista luvuista ei selviä onko liiketoiminta omistajille tappiollista vai ei. Voihan itse liiketoiminta olla kannattavaa, mutta omistajille ja lähipiirille maksettujen palkkojen jälkeen yrityksen tulos on tappiollinen. Ikuisesti ei tietysti noin voi jatkaa.

Baltic näyttää olleen jo voitollinen viime vuonna, mutta omavaraisuusaste on varsin huollestuttava.

Joakim1 kirjoitti:

NC taitaa kuitenkin olla pienen piirin hallussa ja ilmeisesti heille maksetaan palkkaa. Omavaraisuusaste on vieläkin hyvä, vaikka tappiota on tullut yli 3 M€ viimeisen viiden vuoden aikana. Noista luvuista ei selviä onko liiketoiminta omistajille tappiollista vai ei. Voihan itse liiketoiminta olla kannattavaa, mutta omistajille ja lähipiirille maksettujen palkkojen jälkeen yrityksen tulos on tappiollinen. Ikuisesti ei tietysti noin voi jatkaa.

Baltic näyttää olleen jo voitollinen viime vuonna, mutta omavaraisuusaste on varsin huollestuttava.

Lue lisää

Hankala kuvitella, että omistajat ottaisivat rahansa mielummin palkkana tuloveroineen, kuin osinkona. Mikäli liikevaihto on 1,6 M, (NC) ja henkilökuntaa 41, voi laskea kaikenlaista. Jo palkkamenot 40 henk* vaikka 30 tuhatta sivukuluineen (ei hyvä palkka, edellyttää jo osa-aikaisuutta) on jo 1,2 M. Sitten materiaalit ja muut maksut. Seurauksena tappiota, en nyt muista paljonko, mutta satoja tuhansia. Ja se on omistajien tai rahoittajien maksettava.

konkurssi_on_jo_ovella kirjoitti:

Hankala kuvitella, että omistajat ottaisivat rahansa mielummin palkkana tuloveroineen, kuin osinkona. Mikäli liikevaihto on 1,6 M, (NC) ja henkilökuntaa 41, voi laskea kaikenlaista. Jo palkkamenot 40 henk* vaikka 30 tuhatta sivukuluineen (ei hyvä palkka, edellyttää jo osa-aikaisuutta) on jo 1,2 M. Sitten materiaalit ja muut maksut. Seurauksena tappiota, en nyt muista paljonko, mutta satoja tuhansia. Ja se on omistajien tai rahoittajien maksettava.

Lue lisää

Ainakin yksi 98ft Swan on tekeillä, joten kirjanpidosta ei kerro kaikkea. Pitäisi tietää, miten keskeneräiset tekeleet näytetään taseessa ja onko ennakkomaksuja.

Tapana on ollut, että omistajavaihdoksen yhteydessä ostetut yritykset alipääomitetaan niin, että ostohinta laitetaan osittain tai kokonaan ostetun yrityksen velaksi. Korkojakin peritään sen verran, kuin yrityksellä on varaa maksaa.

Tavoitteena on siirtää tulos sellaiseen maahan, jossa verotus on Suomea kevyempää. Siinä ei ole mitään laitonta. Moraali on sitten toinen juttu. Jos kevyempää veriotusta pidetään moraalittomana, niin ajatus sisältää vaitteen, jonka mukaan vain korkea verotus on oikein ja kaikki Suomea kevyemmin verottavat ovat väärässä. Vaatii aika suurta pokkaa väittäåä niin...

SuomiVainOikeassa kirjoitti:

Ainakin yksi 98ft Swan on tekeillä, joten kirjanpidosta ei kerro kaikkea. Pitäisi tietää, miten keskeneräiset tekeleet näytetään taseessa ja onko ennakkomaksuja.

Tapana on ollut, että omistajavaihdoksen yhteydessä ostetut yritykset alipääomitetaan niin, että ostohinta laitetaan osittain tai kokonaan ostetun yrityksen velaksi. Korkojakin peritään sen verran, kuin yrityksellä on varaa maksaa.

Tavoitteena on siirtää tulos sellaiseen maahan, jossa verotus on Suomea kevyempää. Siinä ei ole mitään laitonta. Moraali on sitten toinen juttu. Jos kevyempää veriotusta pidetään moraalittomana, niin ajatus sisältää vaitteen, jonka mukaan vain korkea verotus on oikein ja kaikki Suomea kevyemmin verottavat ovat väärässä. Vaatii aika suurta pokkaa väittäåä niin...

Lue lisää

"kaikki Suomea kevyemmin verottavat ovat väärässä. Vaatii aika suurta pokkaa väittäåä niin..."

Ei vaadi, koska se on lähinnä fakta.

10-14 kirjoitti:

"kaikki Suomea kevyemmin verottavat ovat väärässä. Vaatii aika suurta pokkaa väittäåä niin..."

Ei vaadi, koska se on lähinnä fakta.

:D
Saksa on kehitysmaa :D :D

Niinpä, Nauticatinkin veneet on kyllä sen verran arvokkaita, että satunnaiset seikat voi heitellä myyntituloja parin vuoden ajalla. Nautorin brändi on arvokkain ja sen omistaja kieriskelee rahassa, joten sen tulevaisuus on selkeästi valoisin.

Finngulfilla ja Finnflyerilla olisi ollut mahdollisuuksia mutta etenkin jälkimmäisellä ylimielinen palvelu ja jopa vuodella viivästyneet toimitusajat ryssivät koko homman. Ensinmainittu ei uudistanut veneitään ajoissa. Vain FG33 ehti faceliftiin -FG331. Euroopan markkina olisi kaivannut avoimia periä ja isompia istuma-aukkoja jne.

Pity kirjoitti:

Finngulfilla ja Finnflyerilla olisi ollut mahdollisuuksia mutta etenkin jälkimmäisellä ylimielinen palvelu ja jopa vuodella viivästyneet toimitusajat ryssivät koko homman. Ensinmainittu ei uudistanut veneitään ajoissa. Vain FG33 ehti faceliftiin -FG331. Euroopan markkina olisi kaivannut avoimia periä ja isompia istuma-aukkoja jne.

Lue lisää

Surullinen fakta kuitenkin taitaa olla, että suomalainen hintataso on sellainen, että ei täällä kannata mitään kohta enää valmistaa. Veneiden valmistus vaatii valtavasti tunteja / myyty vene - sekä valmistukselta, että myynnilt. Vaikka FG vei valmistusta voimakkaasti Viroon ja yritti parantaa kustannusrakennettaan, niin se ei riittänyt.

FG 37 on mielestäni riittävän moderni, jotta sellaisen voisi vieläkin ostaa uutena. Ihan vastaava kuin Arcona tai Linjet. FG41 on myös mielestäni rittävän moderni vieläkin. Lisäksi laatu edellä mainituissa on ainakin sisustuksen osalta paljon parempi, kuin esim. Dehlerissä - joka sekin on laadukas.

Jos olisin itse ostamassa uutta venettä, niin mielummin ottaisin FG37:kan kuin Dehler 38. Vaikka Dehler varmaan on nopeampi jne. Ihan erikseen on sitten porukka, joka ostaa vaikka Salona 38 veneitä. Ei nämä muutenkaan kilpaile pohjolan veneiden kanssa.

Pity kirjoitti:

Finngulfilla ja Finnflyerilla olisi ollut mahdollisuuksia mutta etenkin jälkimmäisellä ylimielinen palvelu ja jopa vuodella viivästyneet toimitusajat ryssivät koko homman. Ensinmainittu ei uudistanut veneitään ajoissa. Vain FG33 ehti faceliftiin -FG331. Euroopan markkina olisi kaivannut avoimia periä ja isompia istuma-aukkoja jne.

Lue lisää

Finnflyerin tuotteet olivat mielestäni kunnossa, mutta niiden osalta oli unohtunut miettiä, miten hifiä kannattaa tehdä. Jos ei osaa tehdä sovitulla aikataululla HI-TECH venettä, niin olisi varmasti järkevämpi viedä ratkaisuja helpompaan ja halvempaan suuntaan.

Monet Saksalaiset ja Ranskalaiset onnistuvat tekemään yhtä nopeita veneitä ilman liiallista hifistelyä. Perusratkaisuilla pärjää hyvin, kun toteutus on tehty hyvin. Samalla hinta olisi tullut alas ja läpimenoajat olisivat nopeutuneet. Ehkä markkinaa olisi löytynyt... Esim FF 34 ja 36 todella hienoja veneitä.

FF porukka on tosi kokenut tekemään konkursseja. Veikkaisin, että takana on luokkaa 5 - 10 konkkaa, jossa toiminta on siirretty aina uudelle yritykselle.

FGman kirjoitti:

Surullinen fakta kuitenkin taitaa olla, että suomalainen hintataso on sellainen, että ei täällä kannata mitään kohta enää valmistaa. Veneiden valmistus vaatii valtavasti tunteja / myyty vene - sekä valmistukselta, että myynnilt. Vaikka FG vei valmistusta voimakkaasti Viroon ja yritti parantaa kustannusrakennettaan, niin se ei riittänyt.

FG 37 on mielestäni riittävän moderni, jotta sellaisen voisi vieläkin ostaa uutena. Ihan vastaava kuin Arcona tai Linjet. FG41 on myös mielestäni rittävän moderni vieläkin. Lisäksi laatu edellä mainituissa on ainakin sisustuksen osalta paljon parempi, kuin esim. Dehlerissä - joka sekin on laadukas.

Jos olisin itse ostamassa uutta venettä, niin mielummin ottaisin FG37:kan kuin Dehler 38. Vaikka Dehler varmaan on nopeampi jne. Ihan erikseen on sitten porukka, joka ostaa vaikka Salona 38 veneitä. Ei nämä muutenkaan kilpaile pohjolan veneiden kanssa.

Lue lisää

Ruotsalaiset ja tanskalaiset kuitenkin onnistuvat siinä, missä suomalaiset eivät. Tuskin heillä hintataso ainakaan halvempi on.

FG myi kuin häkää 2008 saakka. Tuolloin tuli FG43, joka oli suuri ja kallis virhe, joka lienee pääsyyy konkurssiin. Samalla tuotantoa oli alettu siirtämään hyvin toimineesta Virosta ja Suomesta Puolaan, josta tuli sutta. Puolassa tehtiin ainakin FG37:ja. Yhtä tiedän korjatun 1000 tuntia Suomessa puolalaisen valmistuksen jäljiltä. Ilmeisesti valittiin väärä tekijä Puolasta ja valvonta puuttui? Myös Virossa oli aluksi vaikeaa, mutta valvonta oli tiukkaa ja markkinoille ei päästetty sutta. Moni muu on onnistunut Puolassa hyvin, esimerksi X.

Hinnat nousivat hurjaa tahtia ja samalla laatu laski. Varsinkin ensimmäisten 43:en laatua haukuttiin kansainvälisessä lehdistössä. Ei kai niin voi pärjätä. FG:n rappion voi hyvin myös yhdistää omistuksen ja johdon muutokseen. Stigo lähti Saarea kehittämään ja tilalle tuli uusi porukka, joka alkoi viemään FG:tä aivan eri suuntaan. Vanha uskollinen omistajakaarti huomioiden Saare/Linjett-tyyli olisi ollut parempi. Tai edes pysytty Arcona/Dehler -linjalla. Mutta lähdettiin puhumaan OD-veneistä, IRC:stä, enemmän kisaveneistä ja suuntaamaan ulkomaille. Kuviteltiin, että Farr on paljon parempi kuin Kamu ja tehtiin kisavene, jonka kisamenestys oli umpisurkea.

FF:llä oli mallisto, joka olisi myynyt erinomaisesti kovasta hinnasta huolimatta. Ja oli kisaveneinä huomattavasti parempia kuin FG43. Mutta veneet viivästyivät säännöllisesti 1-2 vuotta luvatusta. Tämä vei ostajien luottamuksen ja myös veistämön talouden.

lentäjäh kirjoitti:

Finnflyerin tuotteet olivat mielestäni kunnossa, mutta niiden osalta oli unohtunut miettiä, miten hifiä kannattaa tehdä. Jos ei osaa tehdä sovitulla aikataululla HI-TECH venettä, niin olisi varmasti järkevämpi viedä ratkaisuja helpompaan ja halvempaan suuntaan.

Monet Saksalaiset ja Ranskalaiset onnistuvat tekemään yhtä nopeita veneitä ilman liiallista hifistelyä. Perusratkaisuilla pärjää hyvin, kun toteutus on tehty hyvin. Samalla hinta olisi tullut alas ja läpimenoajat olisivat nopeutuneet. Ehkä markkinaa olisi löytynyt... Esim FF 34 ja 36 todella hienoja veneitä.

FF porukka on tosi kokenut tekemään konkursseja. Veikkaisin, että takana on luokkaa 5 - 10 konkkaa, jossa toiminta on siirretty aina uudelle yritykselle.

Lue lisää

Luulen kyllä, että hifistely oli välttämätöntä. Tietysti saattoi olla mahdoton yhtälö. Jos ei hifistele, joutuu sitten hinnallakin kilpailemaan niiden massatuotantoveneiden kanssa. Kamu hienot suunnittelut oli tietysti merkittävä myyntivaltti, mutta varmasti yhtä tärkeää oli hifistely rakenne ja siitä seurannut n. tonnin kilpailijoita kevyempi paino lujemmalla rakenteella.

Noitahan tilattiin oikein hienosti, mutta veneitä ei tullut valmiiksi.

Joakim1 kirjoitti:

Luulen kyllä, että hifistely oli välttämätöntä. Tietysti saattoi olla mahdoton yhtälö. Jos ei hifistele, joutuu sitten hinnallakin kilpailemaan niiden massatuotantoveneiden kanssa. Kamu hienot suunnittelut oli tietysti merkittävä myyntivaltti, mutta varmasti yhtä tärkeää oli hifistely rakenne ja siitä seurannut n. tonnin kilpailijoita kevyempi paino lujemmalla rakenteella.

Noitahan tilattiin oikein hienosti, mutta veneitä ei tullut valmiiksi.

Lue lisää

En ole ihan varma tuosta FF:n hifistelystä - olisiko sitä voinut vähän vähentää ja varmistaa sitä kautta aikataulut. En tiedä tuosta tilauskannasta, mutta käsitykseni on, että esim. 36:sia ei kovin montaa tehty ja 34:sia vähemän. Varma en ole, mutta tällainen käsitys minulla on.

lentäjäh kirjoitti:

En ole ihan varma tuosta FF:n hifistelystä - olisiko sitä voinut vähän vähentää ja varmistaa sitä kautta aikataulut. En tiedä tuosta tilauskannasta, mutta käsitykseni on, että esim. 36:sia ei kovin montaa tehty ja 34:sia vähemän. Varma en ole, mutta tällainen käsitys minulla on.

Lue lisää

Pieni veistämöhän tuo on, joten ei tietysti montaa tehty. Jotain 20 kpl varmaan yhteensä noita Kamun piirtämiä 34, 36 ja 42:ia. 36:ia kymmenkunta, kai vain yksi 42 ja muutama 34. Aika lailla kiinnostuneet kaikkosivat, kun kaikki tiesivät pahat toimitus- ja talousvaikeudet jo ko. malliston alkupuolella. 2008-2010 taisi olla enemmän töitä kuin ehtivät tekemään.

Olihan heillä, ainakin myöhemmin, valikoimassa myös "low tech" versiot halvemmalla hinnalla.

Joakim1 kirjoitti:

Ruotsalaiset ja tanskalaiset kuitenkin onnistuvat siinä, missä suomalaiset eivät. Tuskin heillä hintataso ainakaan halvempi on.

FG myi kuin häkää 2008 saakka. Tuolloin tuli FG43, joka oli suuri ja kallis virhe, joka lienee pääsyyy konkurssiin. Samalla tuotantoa oli alettu siirtämään hyvin toimineesta Virosta ja Suomesta Puolaan, josta tuli sutta. Puolassa tehtiin ainakin FG37:ja. Yhtä tiedän korjatun 1000 tuntia Suomessa puolalaisen valmistuksen jäljiltä. Ilmeisesti valittiin väärä tekijä Puolasta ja valvonta puuttui? Myös Virossa oli aluksi vaikeaa, mutta valvonta oli tiukkaa ja markkinoille ei päästetty sutta. Moni muu on onnistunut Puolassa hyvin, esimerksi X.

Hinnat nousivat hurjaa tahtia ja samalla laatu laski. Varsinkin ensimmäisten 43:en laatua haukuttiin kansainvälisessä lehdistössä. Ei kai niin voi pärjätä. FG:n rappion voi hyvin myös yhdistää omistuksen ja johdon muutokseen. Stigo lähti Saarea kehittämään ja tilalle tuli uusi porukka, joka alkoi viemään FG:tä aivan eri suuntaan. Vanha uskollinen omistajakaarti huomioiden Saare/Linjett-tyyli olisi ollut parempi. Tai edes pysytty Arcona/Dehler -linjalla. Mutta lähdettiin puhumaan OD-veneistä, IRC:stä, enemmän kisaveneistä ja suuntaamaan ulkomaille. Kuviteltiin, että Farr on paljon parempi kuin Kamu ja tehtiin kisavene, jonka kisamenestys oli umpisurkea.

FF:llä oli mallisto, joka olisi myynyt erinomaisesti kovasta hinnasta huolimatta. Ja oli kisaveneinä huomattavasti parempia kuin FG43. Mutta veneet viivästyivät säännöllisesti 1-2 vuotta luvatusta. Tämä vei ostajien luottamuksen ja myös veistämön talouden.

Lue lisää

Tuohon kulminoituu aika pitkälle Suomaan nykyinen liikkeenjohto ja liikemieskyvykkyys noin yleisesti. Monet liikkeenjohtajat ovat omanarvoisia mikromanageeraavia tolloja ilman riittävää ymmärrystä todellisesta, yleensä globaalista markkinasta ympärillä. Tuho on taattua ja kilpailijat kiittää.

Rengit ovat isäntiä parempia.

FGman kirjoitti:

Surullinen fakta kuitenkin taitaa olla, että suomalainen hintataso on sellainen, että ei täällä kannata mitään kohta enää valmistaa. Veneiden valmistus vaatii valtavasti tunteja / myyty vene - sekä valmistukselta, että myynnilt. Vaikka FG vei valmistusta voimakkaasti Viroon ja yritti parantaa kustannusrakennettaan, niin se ei riittänyt.

FG 37 on mielestäni riittävän moderni, jotta sellaisen voisi vieläkin ostaa uutena. Ihan vastaava kuin Arcona tai Linjet. FG41 on myös mielestäni rittävän moderni vieläkin. Lisäksi laatu edellä mainituissa on ainakin sisustuksen osalta paljon parempi, kuin esim. Dehlerissä - joka sekin on laadukas.

Jos olisin itse ostamassa uutta venettä, niin mielummin ottaisin FG37:kan kuin Dehler 38. Vaikka Dehler varmaan on nopeampi jne. Ihan erikseen on sitten porukka, joka ostaa vaikka Salona 38 veneitä. Ei nämä muutenkaan kilpaile pohjolan veneiden kanssa.

Lue lisää

Voi kuinka väärässä olet. Saksa, Ruotsi, Sveitsi pärjää. Suomaa ei.

Kehotan käymään ulkomailla, jotta hieman todellisuus valkenee. Ei vaan osata.

ulkosuomalainen_myös kirjoitti:

Tuohon kulminoituu aika pitkälle Suomaan nykyinen liikkeenjohto ja liikemieskyvykkyys noin yleisesti. Monet liikkeenjohtajat ovat omanarvoisia mikromanageeraavia tolloja ilman riittävää ymmärrystä todellisesta, yleensä globaalista markkinasta ympärillä. Tuho on taattua ja kilpailijat kiittää.

Rengit ovat isäntiä parempia.

Lue lisää

Tuota voisi kuvailla passiivis-aggressiiviseksi lähestymistavaksi.
Pomoissa on vika ja duunari tietää paremmin :D

Hiukan lapsellinen näkökulma. Kun tietää, mistä suomalaiset yritykset oikeasti kärsivät, on halpaa pistää johtajia niistä vastuuseen.
- veroaste
- pääomapula
- pienet markkinat
- maantieteellinen etäisyys päämarkkinasta
On oikeastaan ihme, että suomessa ylipäänsä tehdään mitään, kun takamatka on noin suuri. Ehköä olisi aika antaa tunnustusta nimenomaan sille hyvälle johdolle.

Noihin ylläoleviin asioihin johtajat pystyvät vaikuttamaan vain verotukseen ja pääomaköyhyyteen. sekin tapahtuu äänestämällä vaaleissa. Tähän asti äänestäjät ovat olleet hyvin yksimielisiä siinä, että raha pitää käyttää ruokaan, asumiseen ja vaatteisiin sen sijaan, että yksityinen pääoma kasvaisi niin, että sitä voitaisiin käyttää investointeihin.

Pääomaköyhyys ja korkea varoaste on sitä, mitä halutaan ja se on erinomaisesti toteutunut. On parempi saada suurempi osa mikrokakusta kuin pienempi osa isosta kakusta. Palan koolla ei ole niin väliä, osuudella on.

SitäOnTilattu kirjoitti:

Tuota voisi kuvailla passiivis-aggressiiviseksi lähestymistavaksi.
Pomoissa on vika ja duunari tietää paremmin :D

Hiukan lapsellinen näkökulma. Kun tietää, mistä suomalaiset yritykset oikeasti kärsivät, on halpaa pistää johtajia niistä vastuuseen.
- veroaste
- pääomapula
- pienet markkinat
- maantieteellinen etäisyys päämarkkinasta
On oikeastaan ihme, että suomessa ylipäänsä tehdään mitään, kun takamatka on noin suuri. Ehköä olisi aika antaa tunnustusta nimenomaan sille hyvälle johdolle.

Noihin ylläoleviin asioihin johtajat pystyvät vaikuttamaan vain verotukseen ja pääomaköyhyyteen. sekin tapahtuu äänestämällä vaaleissa. Tähän asti äänestäjät ovat olleet hyvin yksimielisiä siinä, että raha pitää käyttää ruokaan, asumiseen ja vaatteisiin sen sijaan, että yksityinen pääoma kasvaisi niin, että sitä voitaisiin käyttää investointeihin.

Pääomaköyhyys ja korkea varoaste on sitä, mitä halutaan ja se on erinomaisesti toteutunut. On parempi saada suurempi osa mikrokakusta kuin pienempi osa isosta kakusta. Palan koolla ei ole niin väliä, osuudella on.

Lue lisää

Korkean osaamistason ja hyvinvoinnin yhteiskunta tarkoitta korkeaa veroastetta. Saksassa tehdään liukuhihnalla Bavarioita, vaikkei siellä tätä nykyä ole eroa työvoimakustannuksissa Suomeen. Puolahan on muutoin vallannut Euroopan lasikuituhommat, mistä kärsii niin Saksa, Ruotsi, Ranska kuin Suomikin. Puolan palkkatasoon me ei pystytä. Toisaalta Kiinassakaan ei veneitä pystytä tekemään pilkkahinnalla, eli ihan bulkkituotantoa se ei toisaalta ole.

SitäOnTilattu kirjoitti:

Tuota voisi kuvailla passiivis-aggressiiviseksi lähestymistavaksi.
Pomoissa on vika ja duunari tietää paremmin :D

Hiukan lapsellinen näkökulma. Kun tietää, mistä suomalaiset yritykset oikeasti kärsivät, on halpaa pistää johtajia niistä vastuuseen.
- veroaste
- pääomapula
- pienet markkinat
- maantieteellinen etäisyys päämarkkinasta
On oikeastaan ihme, että suomessa ylipäänsä tehdään mitään, kun takamatka on noin suuri. Ehköä olisi aika antaa tunnustusta nimenomaan sille hyvälle johdolle.

Noihin ylläoleviin asioihin johtajat pystyvät vaikuttamaan vain verotukseen ja pääomaköyhyyteen. sekin tapahtuu äänestämällä vaaleissa. Tähän asti äänestäjät ovat olleet hyvin yksimielisiä siinä, että raha pitää käyttää ruokaan, asumiseen ja vaatteisiin sen sijaan, että yksityinen pääoma kasvaisi niin, että sitä voitaisiin käyttää investointeihin.

Pääomaköyhyys ja korkea varoaste on sitä, mitä halutaan ja se on erinomaisesti toteutunut. On parempi saada suurempi osa mikrokakusta kuin pienempi osa isosta kakusta. Palan koolla ei ole niin väliä, osuudella on.

Lue lisää

Suomalaisen liikkeenjohdon erikoisosaamista on nykyään valitus ja ruikutus. Milloin mistäkin. Syy on aina muualla. Tarvittaisiin paljon lisää ST1:sen Mika Anttosen kaltaisia johtajia...

Tehdään bulkkipaskaa tai jotain muuta mikä ei kannata tai sille ei ole kysyntää. Mutta vika ei ole tietenkään siinä vaan aina muualla.

Bossu kirjoitti:

Korkean osaamistason ja hyvinvoinnin yhteiskunta tarkoitta korkeaa veroastetta. Saksassa tehdään liukuhihnalla Bavarioita, vaikkei siellä tätä nykyä ole eroa työvoimakustannuksissa Suomeen. Puolahan on muutoin vallannut Euroopan lasikuituhommat, mistä kärsii niin Saksa, Ruotsi, Ranska kuin Suomikin. Puolan palkkatasoon me ei pystytä. Toisaalta Kiinassakaan ei veneitä pystytä tekemään pilkkahinnalla, eli ihan bulkkituotantoa se ei toisaalta ole.

Lue lisää

Ey ole oikeassa. Korkean osaamisen ja hyvinvoinnin yhteiskunnat, Hollanti ja Saksa pärjäävät hyvin kevyemmällä veroasteella.

Meidän koulutus- sosiaaliturva- tai terveyspalvelut eivät ole poikkeuksellisia muun kuin kustannustensa takia.
Sekin johtuu siitä, että tuotantokuilujen päälle laitetaan poliittinen voittomarginaali, joka on enemmän kuin normaalin yrityksen voittomarginaali. Siksi yritysten on helppo tehdöä asiat paremmin ja halvemmalla kuin julkisten toimijoiden.

Jostain syytä purnataan yritysten voitoista muttei siitä rahasta, joka menee poliittisen järjestelmän voiteluun jokaisesta julkisesta palvelusta tai hankinnasta. Ehkä poliittisesta korruptiosta hyötyy liian moni, joka istuu eri "valtuustoissa" tai käy toisella puolella maailmaa katsomassa miten "veneitä talviotelakoidaan"

KoruptioMaksaaEiPalvelu kirjoitti:

Ey ole oikeassa. Korkean osaamisen ja hyvinvoinnin yhteiskunnat, Hollanti ja Saksa pärjäävät hyvin kevyemmällä veroasteella.

Meidän koulutus- sosiaaliturva- tai terveyspalvelut eivät ole poikkeuksellisia muun kuin kustannustensa takia.
Sekin johtuu siitä, että tuotantokuilujen päälle laitetaan poliittinen voittomarginaali, joka on enemmän kuin normaalin yrityksen voittomarginaali. Siksi yritysten on helppo tehdöä asiat paremmin ja halvemmalla kuin julkisten toimijoiden.

Jostain syytä purnataan yritysten voitoista muttei siitä rahasta, joka menee poliittisen järjestelmän voiteluun jokaisesta julkisesta palvelusta tai hankinnasta. Ehkä poliittisesta korruptiosta hyötyy liian moni, joka istuu eri "valtuustoissa" tai käy toisella puolella maailmaa katsomassa miten "veneitä talviotelakoidaan"

Lue lisää

Menee jo off-topic, mutta Saksaan verrattuna esim. terveydenhuolto on Suomessa kustannustehokkaampaa, vaikka se Saksassa pyöriikin ainakin puoliksi yksityisten sairaaloiden käsissä. Myös koulujärjestelmä on Suomessa erittäin tehokas, ja siinä olikin jo valtaosa julkisesta puolesta. Ja Suomessa ne on molemmat lähes kokonaan julkisessa rahoituksessa ja toteutuksessa. USAn yksityinen terveydenhuolto maksaakin jo melkein tuplan ja valtaosa potilaista tulee hoidettua huonosti ja huomattava osa jää kokonaan ilman.

Bossu kirjoitti:

Menee jo off-topic, mutta Saksaan verrattuna esim. terveydenhuolto on Suomessa kustannustehokkaampaa, vaikka se Saksassa pyöriikin ainakin puoliksi yksityisten sairaaloiden käsissä. Myös koulujärjestelmä on Suomessa erittäin tehokas, ja siinä olikin jo valtaosa julkisesta puolesta. Ja Suomessa ne on molemmat lähes kokonaan julkisessa rahoituksessa ja toteutuksessa. USAn yksityinen terveydenhuolto maksaakin jo melkein tuplan ja valtaosa potilaista tulee hoidettua huonosti ja huomattava osa jää kokonaan ilman.

Lue lisää

USA:ssa terveysmenot ovat kutakuinkin samat kuin Suomessa. Siellä kuitenkin tehdään paljon enemmän toimenpiteitä, jotka täällä vain jätetään tekemättä. Väite USA:n kalleuteen on poliittinen valhe, joka ei ota huomioon kaikki akustannuksia meillä Suomessa ja toisaalta laskee mukaan ne toimenpiteet, joita Suomessa ei edes tehdä. Hoidon taso on USA:ssa parasta maailmassa.

Suomen koulutusjärjestelmää ei kehu kuin suomalaiset. Saksan terveydenhoito on taas paljon parempaa kuin meillä - itse asiassa se on sitä myös Espanjassa. Emidän terveydenhoito ei ole kovin hyvää eikä erityisen kustannustehokasta. Se on hyvää keskitasoa pääkaupunkiseudulla. Missään nimessä se ei ole paruste korkeammille veroille eikä 48 poliittisesti valitulle johtajalle yhdessäkään sairaalassa.

EiOlehyvääOnKeskitasoa kirjoitti:

USA:ssa terveysmenot ovat kutakuinkin samat kuin Suomessa. Siellä kuitenkin tehdään paljon enemmän toimenpiteitä, jotka täällä vain jätetään tekemättä. Väite USA:n kalleuteen on poliittinen valhe, joka ei ota huomioon kaikki akustannuksia meillä Suomessa ja toisaalta laskee mukaan ne toimenpiteet, joita Suomessa ei edes tehdä. Hoidon taso on USA:ssa parasta maailmassa.

Suomen koulutusjärjestelmää ei kehu kuin suomalaiset. Saksan terveydenhoito on taas paljon parempaa kuin meillä - itse asiassa se on sitä myös Espanjassa. Emidän terveydenhoito ei ole kovin hyvää eikä erityisen kustannustehokasta. Se on hyvää keskitasoa pääkaupunkiseudulla. Missään nimessä se ei ole paruste korkeammille veroille eikä 48 poliittisesti valitulle johtajalle yhdessäkään sairaalassa.

Lue lisää

Ainakin OECD:n mukaan USA käyttää yli 16% bkt:sta terveydenhuoltoon ja Suomi 8,9%. Mutta OECD tietysti on tyhmä tai valehtelee.

Vika_on_muualla kirjoitti:

Suomalaisen liikkeenjohdon erikoisosaamista on nykyään valitus ja ruikutus. Milloin mistäkin. Syy on aina muualla. Tarvittaisiin paljon lisää ST1:sen Mika Anttosen kaltaisia johtajia...

Tehdään bulkkipaskaa tai jotain muuta mikä ei kannata tai sille ei ole kysyntää. Mutta vika ei ole tietenkään siinä vaan aina muualla.

Lue lisää

Ilmeisesti olet itsekin johtaja kun sanot noin. Jos et ole, on vika mielestäsi muissa eikä itsessäsi. Eli muualla.

Bossu kirjoitti:

Ainakin OECD:n mukaan USA käyttää yli 16% bkt:sta terveydenhuoltoon ja Suomi 8,9%. Mutta OECD tietysti on tyhmä tai valehtelee.

Kuten sanoin, USA:ssa annetaan paljon sellaista hoitoa, mitä Suomessa ei anneta.

Suomen ja USA:n vertailukelpoiset terveysmenot ovat kutakuinkin samat 7,4 ja 8% BKT:stä. Ero on pieni ja laskentatapa hiukan erilainen. Samaa luokkaa yhteismitalliset luvut on kaikissa maissa joten on turha kuvitella, että olisimme jkeksineet jotain ihmeellistä :D

Tämän lisäksi USA:ssa tehdään omilla rahoilla paljon vaikkapa kosmeettisia toimenpiteitä ja muita vastaavia samalla summalla. Sitä markkinaa Suomessa ei juurikaan ole.

Ennen kuin siteeraa lukuja, kannattaa ymmärtää niitä. Muuten näyttää hölmöltä :D

TiedäMitäSiteeraat kirjoitti:

Kuten sanoin, USA:ssa annetaan paljon sellaista hoitoa, mitä Suomessa ei anneta.

Suomen ja USA:n vertailukelpoiset terveysmenot ovat kutakuinkin samat 7,4 ja 8% BKT:stä. Ero on pieni ja laskentatapa hiukan erilainen. Samaa luokkaa yhteismitalliset luvut on kaikissa maissa joten on turha kuvitella, että olisimme jkeksineet jotain ihmeellistä :D

Tämän lisäksi USA:ssa tehdään omilla rahoilla paljon vaikkapa kosmeettisia toimenpiteitä ja muita vastaavia samalla summalla. Sitä markkinaa Suomessa ei juurikaan ole.

Ennen kuin siteeraa lukuja, kannattaa ymmärtää niitä. Muuten näyttää hölmöltä :D

Lue lisää

Tuo vaatii jo jotain lähteitä. USAssa on alhaisempi elinikä ja suurempi imeväiskuolleisuus ja lisäksi köyhillä ei ole mitään tervetdenhuoltoa. Mitä nämä maagiset hoidot mahtavat olla?

Bossu kirjoitti:

Tuo vaatii jo jotain lähteitä. USAssa on alhaisempi elinikä ja suurempi imeväiskuolleisuus ja lisäksi köyhillä ei ole mitään tervetdenhuoltoa. Mitä nämä maagiset hoidot mahtavat olla?

Lue lisää

Tämä ei kuulu tänne, mutta laitetaan pari faktaa ja siirrytään sitten tuonne terveyspalstalle.

Väite ettei köyhillä ole USA:ssa terveydenhuoltoa on vale. Se on aina ollut vale, mutta erityisesti Obaman ajaman lain jälkeen se on ollut emävale. Väite hoidon puutteesta köyhyyden takia on myös vale, vaikka korrelaatio on olemassa. Syy ei ole kuitenkaan köyhyys.

USA:ssa ihmiset saavat päättää paljon asiota, jotka meillä tulee pakotettuna. Niihin kuului myös terveydenhoito ja kuuluu edelleen eläkesäästäminen. Terveydenhoito on yksi keskeisiä asioita, jotka liittyvät työsyhteeseen. Se on usein koko perheelle ja taso vaihtelee.

Jos ei ole työtä, ei ole työsuhteen mukana tulevaa terveysvakuutustakaan. Niitä on n.6% väestöstä, suurin osa on köyhiä. Vakuutuksettomat eivät ole kuitenkaan ilman hoitoa, mutta hoito on vain akuuttihoitoa.

Täytyy huomata, että meillä terveydenhoidon kustannuksiin ei lasketa yksityislääkärikäyntejä muuten kuin KELAn korvauksen summalla, jos sitä saa. Niitä käyntejä on neljännes kaikista käynneistä. Meillä on siis 7,4% kustannuksien ulkopuolella jopa 25% lääkärikäynneistä. Jos neotettaisiin mukaan, 7,4 olisi lähempänä 8-9%. Poliittisesti on kuitenkin tarkoituksenmukaista näyttää että asiat on muita paremmin. Lisäksi meillä on tapana siirtää terveysmonoja sosisaalipuolelle ettei näytetä tehottomilta.

Jos menee USA:ssa lääkärille, tarjotaan kolme vaihtoehtoa. Perustaso, hiukan parempi ja kaikki mahdollinen. Valinta riippuu vakuutuksesta. Meidän terveydenhoitomme on jossain minimin ja keskitien välimaastossa kuitenkin niin, että esimerkiksi kalliit lonkkaleikkauset ja syöpähoidot kuuluu palveluihin.

Ei meillä asiat ole huonosti, mutta on aika murtaa myytti muita maita paremmasta hoidosta tai hoidon edullisuudesta.

OnkoVihtaasiKustu kirjoitti:

Tämä ei kuulu tänne, mutta laitetaan pari faktaa ja siirrytään sitten tuonne terveyspalstalle.

Väite ettei köyhillä ole USA:ssa terveydenhuoltoa on vale. Se on aina ollut vale, mutta erityisesti Obaman ajaman lain jälkeen se on ollut emävale. Väite hoidon puutteesta köyhyyden takia on myös vale, vaikka korrelaatio on olemassa. Syy ei ole kuitenkaan köyhyys.

USA:ssa ihmiset saavat päättää paljon asiota, jotka meillä tulee pakotettuna. Niihin kuului myös terveydenhoito ja kuuluu edelleen eläkesäästäminen. Terveydenhoito on yksi keskeisiä asioita, jotka liittyvät työsyhteeseen. Se on usein koko perheelle ja taso vaihtelee.

Jos ei ole työtä, ei ole työsuhteen mukana tulevaa terveysvakuutustakaan. Niitä on n.6% väestöstä, suurin osa on köyhiä. Vakuutuksettomat eivät ole kuitenkaan ilman hoitoa, mutta hoito on vain akuuttihoitoa.

Täytyy huomata, että meillä terveydenhoidon kustannuksiin ei lasketa yksityislääkärikäyntejä muuten kuin KELAn korvauksen summalla, jos sitä saa. Niitä käyntejä on neljännes kaikista käynneistä. Meillä on siis 7,4% kustannuksien ulkopuolella jopa 25% lääkärikäynneistä. Jos neotettaisiin mukaan, 7,4 olisi lähempänä 8-9%. Poliittisesti on kuitenkin tarkoituksenmukaista näyttää että asiat on muita paremmin. Lisäksi meillä on tapana siirtää terveysmonoja sosisaalipuolelle ettei näytetä tehottomilta.

Jos menee USA:ssa lääkärille, tarjotaan kolme vaihtoehtoa. Perustaso, hiukan parempi ja kaikki mahdollinen. Valinta riippuu vakuutuksesta. Meidän terveydenhoitomme on jossain minimin ja keskitien välimaastossa kuitenkin niin, että esimerkiksi kalliit lonkkaleikkauset ja syöpähoidot kuuluu palveluihin.

Ei meillä asiat ole huonosti, mutta on aika murtaa myytti muita maita paremmasta hoidosta tai hoidon edullisuudesta.

Lue lisää

Tuskin pitää paikkansa, kun kerran eliniänodote ja imeväiskuolleisuus ovat huonompia. Kaikissa syövissä, mitä olen tutkinut, on myös prognoosit jenkeissä huonompia kuin Suomessa.

OnkoVihtaasiKustu kirjoitti:

Tämä ei kuulu tänne, mutta laitetaan pari faktaa ja siirrytään sitten tuonne terveyspalstalle.

Väite ettei köyhillä ole USA:ssa terveydenhuoltoa on vale. Se on aina ollut vale, mutta erityisesti Obaman ajaman lain jälkeen se on ollut emävale. Väite hoidon puutteesta köyhyyden takia on myös vale, vaikka korrelaatio on olemassa. Syy ei ole kuitenkaan köyhyys.

USA:ssa ihmiset saavat päättää paljon asiota, jotka meillä tulee pakotettuna. Niihin kuului myös terveydenhoito ja kuuluu edelleen eläkesäästäminen. Terveydenhoito on yksi keskeisiä asioita, jotka liittyvät työsyhteeseen. Se on usein koko perheelle ja taso vaihtelee.

Jos ei ole työtä, ei ole työsuhteen mukana tulevaa terveysvakuutustakaan. Niitä on n.6% väestöstä, suurin osa on köyhiä. Vakuutuksettomat eivät ole kuitenkaan ilman hoitoa, mutta hoito on vain akuuttihoitoa.

Täytyy huomata, että meillä terveydenhoidon kustannuksiin ei lasketa yksityislääkärikäyntejä muuten kuin KELAn korvauksen summalla, jos sitä saa. Niitä käyntejä on neljännes kaikista käynneistä. Meillä on siis 7,4% kustannuksien ulkopuolella jopa 25% lääkärikäynneistä. Jos neotettaisiin mukaan, 7,4 olisi lähempänä 8-9%. Poliittisesti on kuitenkin tarkoituksenmukaista näyttää että asiat on muita paremmin. Lisäksi meillä on tapana siirtää terveysmonoja sosisaalipuolelle ettei näytetä tehottomilta.

Jos menee USA:ssa lääkärille, tarjotaan kolme vaihtoehtoa. Perustaso, hiukan parempi ja kaikki mahdollinen. Valinta riippuu vakuutuksesta. Meidän terveydenhoitomme on jossain minimin ja keskitien välimaastossa kuitenkin niin, että esimerkiksi kalliit lonkkaleikkauset ja syöpähoidot kuuluu palveluihin.

Ei meillä asiat ole huonosti, mutta on aika murtaa myytti muita maita paremmasta hoidosta tai hoidon edullisuudesta.

Lue lisää

Huomautus: sairausvakuutuksen saaminen työsuhteen kylkiäisenä on nykyään USA:ssa huomattavasti harvinaisempaa myös ns. keskiluokan töissä. Vielä 1970-luvulla se oli valkokaulusduunareille jokseenkin normi, ei enää. Eli vakuutuksettomia on paljon enemmän kuin se 6%.
Yksityisten sairausvakuutusten ongelmana on myös se, että vakuutusyhtiöt (bisneksen kannalta ymmärrettävästi mutta asiakkaiden kannalta pahasti) voivat valita ja valitsevat, kenelle vakuutus myönnetään ja valinta perustuu tietysti siihen, mikä on todennäköisyys, että tälle asiakkaalle jouduttaisiin maksamaan korvauksia.

Minulla on sellainen kuva, että "modernimmalla sisustuksella" tarkoitetaan yleensä vaaleampia ja muovisempia ratkaisuja. Uskon kuitenkin yhä, että valtaosa niistä ihmisistä, joilla ylipäätään on varaa uuteen Nauticatiin, pitää enemmän "kodikkaammasta" sisustuksesta.

331:een tuli uusi istuinkaukalon takaosa avoimella perällä, tosin ei kovin avoimella. Kölipainoa lisättiin köliä syventämällä. Ensimmäiset 331:t tehtiin vanhalla kölillä. Taisi myös maston valmistaja vaihtua noihin aikoihin John Mastista Seldeniin. Varmasti muitakin eroja on.