Viime aikojen yhtenä keskeisenä puheenaiheena on varallisuus- ja tuloerojen vertailu. Jo ennestään äveriäitä ja uudempia rikastuneita moititaan siitä, että heillä on liikaa mammonaa eli siitä ylenpalttisesta rikkaudesta pitäisi lohkaista runsas osa valtiolle oikein rankalla kädellä, jotta vallanpitäjämme pääsisivät sitten jakamaan sitä hillovaraa tavalliselle rahvaalle ja varsinkin vähäväkisimmille kansalaisille. Sillä menettelyllä ilmeisesti olisi tarkoituksena tasoittaa köyhien ja rikkaitten välisiä varallisuuseroja.
Entä sitten toisin päin? Kun rahvaan laajasta ja monisorttisesta väestä osa ja toivon mukaan yhä enenevä joukko vaurastuu omien toimiensa ja sinnikkyytensä voimin, niin missä vaurastumisen vaiheessa heillä alkaisi olla "liikaa" vaurautta, jotta heihin voitaisiin kohdentaa tuota rikkaitten rokottamisen politiikkaa? Ollaanko meille kehittelemässä erityinen "vaurastumisen lasikatto", jota parempaan taloudellisen elämisen tilaan kunnon kansalaisen ei olisi soveliasta ja kunniallista kurkottaa?
Vai voisimmeko me täällä Suomessa hyväksyä vaurastumisen normaaliina menestyksenä, josta sopii saada itselleen tulosta hyvällä omallatunnolla?
Tarvitaanko köyhän vaurastumiselle katto?
4
65
Vastaukset
- 18p13
Sovitaan pelkät tuloerojen suhteet, esimerkiksi perustoimeentulo olisi 1, ja siitä sitten noustaisiin eri kertoimilla tehtävien vaativuuden mukaan.
Näin tuloerot eivät karkaisi lapasesta, mutta paremmat ihmiset olisivat edelleen vauraampia ja laiskat köyhempiä.
Itse uskon ettei varsinaista tuloihin liittyvää kateutta edes esiintyisi, jos perustoimeentulo olisi turvattu ilman erityyppisiä kyykyttämistoimenpiteitä. Jostain syystä hyväosaiset haluavat nähdä köyhemmän kansanosan eräänlaisina sirkuspelleinä.
Jos toiset ovat kateellisia, niin toisilla on sitten huono itsetunto.
Ahkeruudella menestymistä pitää kannustaa kaikin tavoin, mutta verorahoilla "ansaittua" kabinettimenestymisestä pitää rokottaa ankarasti. Tällä tarkoitan yhteiskunnan varojen haaskaamista hyvävelikerhoihin kuuluvien yrittäjien ja heidän kavereidensa liiketoimiin.
Poliittinen päätöksenteko ja yritysmaailma tulisi erottaa kokonaan toisistaan. Uskoni suhteen hoipertelijana muistan kuitenkin Bibliasta lukeneeni, että keisarille pitää antaa se, mikä keisarille kuuluu eli keisarin kymmenys. Eipä kuitenkaan riitä nykyaikana julkiselle vallalle kymmenen prosentin vero. Se olisi samalla tasavero, joka kuitenkin olisi prosenttimäärältään sama kaikille. Elämisen todellisuudessa käy usein niinkin päin, että rikkaimmat osaavat järjestää asiansa niin, että heistä monet maksavat vähemmän veroa kuin keskiluokka ja köyhä rahvas.
Ahkeruudella menestyminen on juuri se asia ja aihe, josta tässä yritän viritellä ajatusten vaihtoa ja siinä yhteydessä olennainen kysymys on verottajan suhtautuminen ahkeruudella menestymiseen, vaurastumiseen.
Yhteiskunnan kannalta yleisesti tarkasteltuna huomion kohteena on samalla "nousukkuus"-käsite. Kun nousukkuuteen liittyvistä laatuvivahteista jätetään pois mahdollinen rehvastelu, mitä sitäkin joskus nousukasmaisuuden yhteydessä ilmenee, niin käytän tässä nousukkuus-sanaa myönteisenä ilmauksena. Mitä laajemmin väkeä nousee väestön vähäväkisten keskuudesta vauraammiksi juuri oman ahkeroimisensa tuloksena, niin sitä parempi koko yhteiskunnan kannalta. Vallanpitäjien suoranaisena tehtävänä soisi olevan myönteisen nousukkuuden edistämisen.
Verotus on olennainen asia. Palkkatulojen verotuksen rinnalla vaurastumisen olosuhteisiin, nousukkuuden mahdollisuuksiin, kuuluu myös pääomatulojen verotus. Kun tavallisihminen onnistuu säästämään, niin samalla hän viisaasti toimiessaan suunnittelee säästöjensä käyttöä. Todellinen vaurastuminen ja yhteiskunnallinen nousu tarkoittaa säästöjen "poikimaan" saamista. Pankkitileillähän ei nykyään saa käytännössä mitään tuottoa säästöilleen. Timanttien sanotaan olevan ikuisia ja naisihmisen parhaita ystäviä. Kultaharkkojakin on myynnissä ja hankittavissa. Jos varaa on, niin sijoitusasuntoja ja rantatontteja sekä metsäpalstoja on tarjolla. Sitten ovat vielä pörssiin listautuneitten yhtiöitten osakkeet, niitten ostaminen. Pörssiosakkeita pystyy hankkimaan jo varsin vaatimattomillakin säästöillä. Osinkojen ja myyntivoittojen verotusasiat ovat näin ollen aivan olennaisia asioita tavallisen ihmisen vaurastumisen vinkkelistä tarkasteltuna. Kriittisellä silmällä omaa peilikuvaansa saisivat katsoa he, jotka leimaavat pörssin pelkäksi pörssikeinottelun turmiolliseksi pesäpaikaksi.- Lasikaton_päältä
Vaurastumisen lasikatto on Suomessa erittäin alhaalla. Ei se muita pahemmin haittaa, mutta estää tehokkaasti köyhän nousemista keskiluokkaan. Samalla se pitää köyhän tukien varassa ja lisää näin muiden verorasitusta.
Jos olet joutunut yhteiskunnan tuen varaan, melkein mikä tahansa hankkimasi tulo vähentää tukea. Toisin sanoen voit tehdä töitä, mutta sinulta leikataan kaikki pois. Joku 300 euron raja työttömyyskorvauksen päälle ei tässä paljon auta. Vuokra-asukkaalta lähtee asumistuki jo melko alhaisilla tuloilla, joten tuhannen euron tulojen noususta menee vuokraisännälle pahimmillaan yli puolet. Kukapa lähtee mielellään paskatöihin, jos kuukauden aherruksesta jää käteen pari kolme satasta?
Siellä köyhyyden ylärajalla se kynnys piilee. Jos sen sijaan vakiintuneessa työpaikassa oleva keskituloinen saa palkankorotuksen, säästää tai sijoittaa, hän ei menetä mitään. Siltä pohjalta voi todellakin ponnistaa vauraaksi. Tiedän tämän, koska olen itse onnistunut siinä.Aivan oikeassa olet "Lasikaton_päältä"-kirjoittaja eli kovin alhaisella tasolla on tosiaan meillä Suomessa verotuksen ankaroituminen. En ole tullut netistäkään penkoneeksi tietoa muitten maitten käytäntöjä, mutta vahvasti epäilen muualla ja ainakin väestömäärältään Suomea isommissa markkinatalouden maissa ankaroituvan verotuksen tason eli "lasikaton" olevan varsin paljon ylemmillä tasoilla kuin meillä. Ja onhan niitä tiettävästi semmoisiakin maita, joissa verotus on kohtuullista rikkaittenkin kohdalla.
Meillä Suomessa raharikkaan ansionimikkeen taitaa saada kohtalaisen helposti moniin ulkomaihin verrattuna. Samalla verottaja kohdentaa tiukkenevia toimiaan meillä Suomessa jo väkeen, mikä monissa muissa maissa maissa luettaisiin vauraudeltaan keskiluokkaan.
Tuo antiikkinen "keisarin kymmenys" pyörii edelleen mielessä. Sen sijaan, että äveriäimmissä piireissä taitavasti järjestelemällä ainakin useissa tapauksissa verosuunnittelulla verotus onnistutaan jopa kokonaan nollaamaan ja siis aivan laillisesti, niin sen sijaan voisimme yrittää kuvitella (parempaa tilastotietoa tuskin edes on olemassa), että he veronsa minimoineet saattaisivat maksaa edes "keisarin kymmenyksen" verran veroja, niin mitä se ehkä tarkoittaisi? Tarkoittaisiko se kenties sitä, että nykyisin meneillään oleva työttömien, pieneläkeläisten ja ylipäätään vähävaraisten simputus ankaroituvilla veroilla, korotettavilla maksuilla ja taksoilla saatettaisiin jättää tekemättä, vähäväkisen rahvaan talousahdinkoon kyykytys voitaisiin jättää sikseen?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1482301- 271958
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231918Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851720Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?641514Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201286Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381190- 111178
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371173Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101157