Seurustelisitko henkilön kanssa, joka ehtii arkisin nähdä 18.30 alkaen, paitsi jos on pitempi työpäivä tai työmatka? Lauantaisin päivällä auttelee äitiään, mutta joskus aamulla tai illalla siinä välissä ehtii nähdä, paitsi jos on muuta menoa, joka selviää vasta edellisenä iltana. Sunnuntaina on omissa puuhissaan esim. alkaen 9.00 tai hyvässä tapauksessa aamu on vapaa. Myös nämä menot selviävät joskus edellisenä päivänä. Riittäisikö sinulle, että hyvässä tapauksessa saat osallistua toisen toimiin toisen aikataululla, huonossa tapauksessa näette vain yöllä. Olen tosi ulkona seurustelukuvioista, ja minusta tuo ei kuulosta toimivalta. Mutta niinkö se yleensä menee?
Seurustelujen aikataulusta
kunhanpähkäilen
30
118
Vastaukset
- kunhanvastailen
Se menee niin kuin sen antaa eli hyväksyy menevän.
Ihmiselle on suotu käsitys menneestä ja tulevasta sekä sanat, eli keskustelutaito. Sitä kannattaa aina käyttää, varsinkin silloin, kun joku itseä(kin) koskeva asia ei tunnu itsestä toimivalta. Oma mielipide kannattaa aina kertoa ääneen ja pyrkiä ylläpitämään keskustelua, keskinäistä verbaalista kanssakäymistä.- kunhanpähkäilen
Olen havainnut, että keskustelu on turhaa asiasta riippumatta. Diili on ota/jätä. Olen sinkku.
- HankalaaX
Aikatauluina tuo kuulostaa työssäkäyvän ihmisen arjelta, mutta ongelma tietty siinä, jos toinen ei tee sinulle tilaa ja halua suunnitella sinua vapaahetkiinsä. Se satuttaa.
- voihansitäsoittaa
Minullakin pitkät ja rankat työpäivät et eipä siinä paljon arkisin nähtäisi. vapaa-ajallakin kaikenlaista hommaa. Olenko nyt itsekeskeinen mutta uskoisin että asiat jotenkin kuitenkin järjestyisi ja minulle riittäisi vähäinenkin yhdessäoloaika sekä tieto siitä et toinen kuitenkin on "siinä". Sitäpaitsi tänäpäivänä on kännykät.
- 7268
Voi hyvänen aika kun on vaikeaa!
Kahden vuoden seurustelun aikana tapasimme vain viikonloppuisin. Opiskelin toisella paikkakunnalla ja kesätyöni olivat vielä kauempana.
Ei ongelmaa koska tuo oli käytännön järjestely.
Aviossa ollessa oli yhtäjaksoinen 12v:n kausi jollin olin kotona vain viikonloput.
Muutama tuttavani ovat olleet kaukotöissä 6kk:, jaksoja heidän avioliitton kärsimättä, ainakaankaan havaittavasti.
Kyse on tosiasioiden hyväksymisestä ja oman itsekkyytensä asteesta.- kunhanpähkäilen
Niin, siis te tapasitte viikonloppuisin. Jos luet aloituksen, niin nimenomaan tämä oli pointti, että ETTE tapaisi viikonloppuisin (paitsi joissain tapauksissa yöllä, jos sinä menet yöksi ja jos toinen on yön kotona).
Tässä kyse siitä, että toisella olisi JOKA viikonloppu lähes koko viikonlopuksi muita ja muiden kanssa sovittavia menoja. Riittäisikö sinulle suhteen kahdenkeskikseksi osuudeksi kännykkäpuhelu arki-iltaisin? Jos haluaisit viettää viikonlopun yhdessä, niin se menisi toisen puuhissa toisen aikatauluilla toisen valitsemissa paikoissa ja seurassa, jotka kaikki selviäisivät vasta noin päivää ennen. Ei siis koskaan teidän yhteistä yhdessä sovittua viikonloppua, paino sanalla koskaan.
Minulle on suhteessa tärkeää yhdessäolo ja myös fyysinen läheisyys. Mielestäni se ei ole itsekkyyttä vaan päinvastainen on. Jos ei halua suhdetta vaan haluaa hommailla kaikkea muuta, niin miksi hakea suhdetta? Tai sitten pitää löytää toinen samanlainen, joka haluaa puhelinsuhteen. Onhan niitä aseksuaalejakin, joten miksi ei ayhdessäolijoita. - 7268
kunhanpähkäilen kirjoitti:
Niin, siis te tapasitte viikonloppuisin. Jos luet aloituksen, niin nimenomaan tämä oli pointti, että ETTE tapaisi viikonloppuisin (paitsi joissain tapauksissa yöllä, jos sinä menet yöksi ja jos toinen on yön kotona).
Tässä kyse siitä, että toisella olisi JOKA viikonloppu lähes koko viikonlopuksi muita ja muiden kanssa sovittavia menoja. Riittäisikö sinulle suhteen kahdenkeskikseksi osuudeksi kännykkäpuhelu arki-iltaisin? Jos haluaisit viettää viikonlopun yhdessä, niin se menisi toisen puuhissa toisen aikatauluilla toisen valitsemissa paikoissa ja seurassa, jotka kaikki selviäisivät vasta noin päivää ennen. Ei siis koskaan teidän yhteistä yhdessä sovittua viikonloppua, paino sanalla koskaan.
Minulle on suhteessa tärkeää yhdessäolo ja myös fyysinen läheisyys. Mielestäni se ei ole itsekkyyttä vaan päinvastainen on. Jos ei halua suhdetta vaan haluaa hommailla kaikkea muuta, niin miksi hakea suhdetta? Tai sitten pitää löytää toinen samanlainen, joka haluaa puhelinsuhteen. Onhan niitä aseksuaalejakin, joten miksi ei ayhdessäolijoita.Pidän aloitusta vahvasti liioiteltuna turhautuman ilmentymänä koska eihän noilla reunaehdoilla kukaan viitsi edes yrittää rakentaa suhdetta kuvaamasi henkilön kanssa!
- dfdfdff
7268 kirjoitti:
Pidän aloitusta vahvasti liioiteltuna turhautuman ilmentymänä koska eihän noilla reunaehdoilla kukaan viitsi edes yrittää rakentaa suhdetta kuvaamasi henkilön kanssa!
Esitetty on tyypillinen suhde kakkoseen eli rippeet kerää ja on niistä niin onnellinen. Se kai tässä nyt ajatuksena oli. Ei saa kokonaan omakseen , vaan silloin kun aikaa on. Sori siitä.
- joopajoo___
dfdfdff kirjoitti:
Esitetty on tyypillinen suhde kakkoseen eli rippeet kerää ja on niistä niin onnellinen. Se kai tässä nyt ajatuksena oli. Ei saa kokonaan omakseen , vaan silloin kun aikaa on. Sori siitä.
Et vissiin ymmärrä.
Kun rakastut täysin ja tunne on molemminpuolista sekä intohimoa on paljon, ei enää ole kyse siitä missä ja milloin näkee tai vaikka näkisikin harvemmin. Silloin sillä ei ole mitäään väliä. Ei edes sillä onko toinen varattu vai molemmat varattuja.
Sen sijaan tällaiset ihmiset, jotka seurustelevat kun pitää vaan olla joku, ihan kuka vaan, laskelmoivat näin karkeasti, että se ja se kellon aika ei riitä. Samoin ihmiset, jotka koskaan eivät ole kokeenet aitoa, palavaa rakkatta, sielunkumppanuutta. Yleensähän samankaltaiset ihmiset ymmärtävät toisiaan parhaiten. Jos koulutuserot ja sosioekonomiset erot ovat liian suuret, niin tulee paljon väärinkäsityksiä eikä välttämättä sitä sielunkumppanuuttakaan koskaan ole ollut.
Sama koskee myös poliisien työtä. He eivät välttämättä kovinkaan pitkälle ymmärrä akateemisten ihmisten sielunmaisemia profiloidessaan ihmisiä ja heidän elämiään. Toisinaan toisten onnellisuus ja aito rakkaus saattaa jopa herättää kamalaa kateutta ja katkeruutta.
- seurustelija37
Mksi tehdä itselle kaikki niin vaikeaksi. Luovu suosiolla jos toisella e ole aikaa seurustella.
- puhuasiasta
On itsestä kiinni kuinka asennoituu suhteeseen ja hyvänen aika keskustele hänen kanssaan.
- eihaittaisi
Minä tarvitsen paljon omaa aikaa, joten ei ainakaan minulle olisi ongelma. Olen tottunut liikkumaan yksin ja pidän siitä.
- kunhanpähkäilen
Päin vastoin. Jos haluaisit nähdä viikonloppuna, niin joutuisit aina kulkemaan toisen aikatauluilla ja toisen valitsemassa seurassa, hyvin lyhyellä varoitusajalla. Ja yrittäisit aina epätoivoisesti saada omat menosi eliminoitua, että näkisitte edes sen pari tuntia. Et enää saisi itse päättää vapaa-ajastasi. Paitsi tietysti sitten kun eroaisitte.
- askalfd
En seurustelisi suhteessa, jossa vain toisen menot ovat tärkeitä ja toinen käytännössä päivystää odottamassa, onnistuuko tapaaminen - en edes siinä tapauksessa, että saisin itse olla se menevä osapuoli.
- Fklnb
Siis ehtiskö näkemään joka arkipäivä?? Eiköhän juu riittäisi, kun seurusteluaikana kerran viikossa joku ilta olis riittävästi. Niin me nähtiin eka vuosi, tai harvemmin.
- Mies34vvvvvvvvvvvv
Miksi mielestäni tämä kuulostaa aika normaalilta? Kumminkin joka päivä näytte?
Tietty jos joutuu päivytämään toisen aikatauluja, ei ole kiva. Mutta nyt ei kyse tästä?- joopajoo___
Kysehän on pohjimmiltaan siitä, että kyseinen ihminen on pohjimmiltaan sitoutumiskammoinen ja suojelee itseään pettymyksiltä keksien kaiken maailman tekosyitä miksi ei voisi seurustella. Kyseinen ihminen ei psyykkisesti ole valmis seurusteluun eikä ilmeisesti ole koskaan kokenut aitoa rakkautta, sillä kellon ajoilla ja viikonpäivillä ei ole mitään merkitystä jos kyse on aidosta rakkaudesta ja intohimosta. Lisäksi henkilöllä saattaa olla todella huono itsetunto, ikään kuin ei anna itselleen lupaa aitoon rakkauteen ja suhteeseen vaan velloo pahassa olossa ja maalailee piruja seinille, koska se on tuttua ja turvallista eikä koe ansaitseneensa aitoa rakkautta. Tälläinen ihminen suojelee omaa psyykettään mahdollisilta pettymyksiltä maalailemalla piruja seinille, keksimällä kaikenlaisia perättömiä juttuja ja kauhutarinoita toisesta ihmisestä, jotta itse ei vaan pettyisi. Kyse on siis pohjimmiltaan hyvin pitkälti itsetuntemuksesta, itseluottamuksesta ja hyväkstä itsetunnosta. Kun ne puuttuvat eikä itseä arvosta eikä rakasta, niin ei voi ketään muutakaan arvostaa eikä rakastaa. Kun molemmat tuntevat aitoa rakkautta, silloin on valmis joustamaan ja kykenee luottamaan toiseen täysin.
Kun suhde perustuu aitoon molemminpuoliseen vetovoimaan, intohimoon ja rakkauteen, sillä ei ole mitään väliä milloin näkee ja missä näkee. Eikä sitä tarvitse ketään muita siihen seuraan ottaa vaan nauttia vain yhdessäolosta kahden kesken ja se riittää. - qoooolnainen
=D =D Harvoin edes keittiöpsykologia menee näin yli. =D Päivän paras. Eli jos ihminen ei halua heti seurustella siten, että muuttaa omat aikataulut uusiksi ja tapaa uutta ihmistä joka viikonloppu tai jopa päivittäin, niin sitten ihmisellä on psyykkisiä ongelmia? =D Anna mun kaikki kestää...
En minäkään aikoinaan miestäni halunnut joka päivä nähdä. En edes joka viikko. Yötä vietettiin yhdessä ehkä kerran kuussa. Ehkä. Yleensä nähtiin klo 21-23 arki-iltana viikon tai parin välein. Siinä välissä chattailtiin facebookissa parina päivänä. Soitin miehelle ensimmäisen puhelun, kun oltiin tunnettu puolisen vuotta.
Hyvin meillä asiat eteni, rauhassa ja mukavasti. Ei kumpikaan ollut moksiskaan, vaikka ei pitänytkään hetkessä omia elämän järjestyksiä muuttaa. Parempi se on ensin vähän tutustua! Tänä päivänä meillä on yhteinen koti, yhteinen perhe ja yhteinen arki siltä osin kuin avioliitossa tuppaa olemaan.
- päivätyö
Minullakin oli seurustelusuhde erään naisen kanssa,jolla oli kurssi arkisin ma-to 9-13 ja perjantai,lauantai,sunnuntai vapaata. Iltaisin ei voinut nähdä,kun oli kaupassa käynti,tunnin lenkki,ruuan tekoa ja tv-ohjelmat. Niin soitti kyllä joka ilta klo.22.00 ja sanoi,että on jo sängyssä ja mitä teen,niin vastasin aina,että yritän päästä nukkuun,kun täytyy herätä aamulla töihin 6.00 . Mutta tunnin puhui ja,kun häntä alkoi väsyttään,niin sanoi hei . Sitten perjantain vapaan hän käytti asiointiin,lenkkeilyyn,tv-katseluun ja lauantain siivoukseen 15.00 asti,sitten saunaan ja soitti 19.30 ,että tulisinko käymään? Minunkin olisi pitänyt olla valmiina ja ajaa 30km hänelle ja kun sitten ehdin sinne,niin 21.30 sanoi,että hän menee kohta nukkuun,että voitko jo lähteä?Minähän lähdin. No sunnuntaina sitten olikin kyläilypäivä,eikä silloin voinut seurustella,kun piti ehtiä parissa paikassa kyläillä ja sitten taas valmistautua maanantaiksi kurssille. Kyseli joka ilta,että onko yhtään ikävä ja olenko rakastunut???Jaa,että tunnissa ja iltapuheluiden innoittamana,puhui naimisiin menosta ja kesälomasta. Ja,kun sanoin,että soittele ajoissa,milloin käy tapaaminen,niin ei koskaan. Mutta,soitteli aina päivällä,kun olin töissä ja kiire iltapäivällä ja kun en heti vastannut,niin kysyi,miksen vastaa? Tätä lempeä kesti kolme-neljä kuukautta,mutta sitten alkoi sairauksista puhuminen ja mitä saa syödä ja miksen osta uutta autoa,kännykkää,tietokonetta ym. Kun kerran sattui tietokone pysähtymään,eikä huoltoon saanut heti illalla,vaan huolsi konettani päivän. Vihdoin kyllästyin olemattomaan suhteeseen ja vaihdoin puhelin numeroni,vastasin vain netin kautta kerran päivässä,niin kyllästyi kirjoitteleen,eikä kysynyt,että voisinko tulla aikaisemmin lauantaina ja lähteä vasta sunnuntai-iltana,mutta ei,kun hänellä on iltatoimet ja aamutoimet ruuan kanssa,kukat kastella ja siivota ja siivota. Tällaisia on nämä 45-55v naiset,mutta joku mies pitää olla,mutta ei saa häiritä elämää.
- enuskomihinkään
Tämä taitaa olla arkipäivää niin yli 40 vuotiailla naisilla kuin miehillä. On aika erikoista jos toisenlaisen suhteeseen sitoutuvan ihmisen tuon ikäisenä löydät. Suurin osa yli nelikymppisistä on joko elämäntapa sinkkuja tai sitten eronneita ja pettyneitä. Eroistahan suurin osa johtuu pettämisestä, joten enpä usko, että yli nelikymppisissä kovastikaan parisuhteeseen sitoutuvia löytyy. Tai jos löytyy niin ovat siten niitä, jotka lasta tai lapsia kumppanilta toiselta toiselle pyörittää. Tosiasia on ettei kunnon suhteissa elävien tarvitse erota.
Mitä tulee luottamukseen jota joku tuolla alempana kirjoittaa niin eiköhän sekin aika monelta vapaalta vanhemmalta ihmiseltä ole mennyt. Itse suhteessa, jossa toinen valehtelee ja puhuu sitä ja tätä olen oppinut suhtautumaan asiaan niin että joko puhuu totta tai sitten valehtelee. Kyllä siihen vuosien saatossa tottuu, toisaalta jaksaminen on kortilla. Mutta tottunut sitten hakemaan sitä omaa aikaa erillään toisesta ja toisaalta niin satuttavaa on päästää toinen ihminen hyvin lähelle, että miksi sellaista edes tehdä, pakko suojautua ja näin ymmärrän tämänkin miksi monet nelikymppiset eivät halua mahdollisesti parannuttuuaan päästää toista lähelle.
Jos siis vertaan sitä, että eläisin köyhänä, täystyöllistettynä sinkkuna yksin verrattuna siihen, että elän liitossa yksin pystyn silti lapsille taloudellisen tuen ja avun turvaamaan. Valitettavasti tutkimuksetkin osoittavat kuinka tärkeää lasten pärjäämiselle tulevaisuudessa on myös tässä mielessä kunnolliset olosuhteet. Itselleni nuo talousasiat eivät ole niin tärkeitä ja suuri ongelma on nyt siinä, että tuntuu etten jaksa tätä elämää tällaisena. Ja siksi, jos en yksinkertaisesti jaksa mietinkin sitä miten lasten tulevaisuus olisi tulevaisuudessa parhaiten turvattu. - kunhanpähkäilen
Joo, tämä tapaus just kuten tuo alkuosa tarinaa. Yhteishuoltajillahan tuo on vakiotilanne, että kukat pitää kastella tiettyyn aikaan kun muuten lapset otetaan huostaan. Mutta ilmeisesti lapsettomillekin tulee iän myötä tämä joustamattomuus. Se vaan, että jos ei ole aikaa nähdä, niin mitään suhdetta ei ole.
- niinnähtyä
Yhteishuoltajuudessa nimenomaan monesti käy niin, että lapsi/lapset unohdetaan ja erityisesti kun uudet kumppanit löytyy mut muutoinkin. Matkustelut,tapahtumat jne hoidetaan niillä lapsivapaa viikoilla.
- kunhanpähkäilen
No ei likikään kaikilla yhteishuoltajilla ole mitään lapsivapaata viikkoa. Ja varmaan on hulttiovanhempia, mutta on niitäkin jotka keskittyvät jopa enemmän lapsiinsa eron jälkeen. Mutta mitä tarkoitin kommentilla, niin sekä lapsettomat että ne joilla on lapsia haluavat että toinen mukautuu heidän elämäänsä. Lapsiperheissä sitä vain on kätevä perustella lasten edulla. Kaveritkin aina käyttävät kaupungilla liikkuessa tätä perustelua, jos eivät halua mennä johonkin paikkaan, haluavat valita ravintolan, kävellä tiettyä reittiä jne.
- tositärkeitäon
Ei siihen viikkoo tarvita,mut reissaako ja viettääkö tosissaan aikaa lasten kanssa. Niimpä.
- syysrikottuunelma
Arkea! Voiko olla niin, että et ymmärtänyt kysyä, milloinka aloitatte oikean normaalin parisuhteen?
En ihan allekirjoita tuommoista käytöstä itse- mutta, valitettavasti keikkaluonteinen työ sanelee osan aikatauluista. Ja mitään niin en inhoa, kun miesystäväni häläreitä kesken työviikon.
Asioista on jonkun kerran oikein riideltykkin, kun ei tule mitään ns. valmiimpaa tästäkään ihmissuhteesta.. Kyllä minä ainakin miehenä, jolla ei ihan kaikki asiat ole niinkuin strömsöössä, kelpuuttaisin tavallisen naisen, joka itsensä elättää, ja vielä voisin malttaa ajatella, ettei sitä naista pidä tukehduttaa mihinkään töistä-juostenkenenkäänsyliin, jutuilla.
Pitää ne työasiat kirjata, peseytyäkkin. Ja pitää saada muutenkin pitää omat esimerkiksi raha-asiat, ihan omina. Tähän asti yli 2 v olen ollut se joka laittaa euroja suhteen vuoksi, mutta lopettelen, nettomaksajan osaa. Kumpikin kun elää eri paikkakunnilla- niin jaetut kulut sopisivat paremmin.
- mustaherukkaa
Minusta aloittaja ehtii olla melko ruhtinaallisestikin toisen kanssa, jos joka ilta klo 18.30 jälkeen ehtii olla. Nykypäivänä monilla on kiiret töiden ym.vuoksi. Monilla perheillä esimerkiksi arki voi olla hyvinkin hektistä eikä aikaa paljoa löydy ja silti monet heistä ovat tyytyväisiä, kyllä suhteen epäonnistumisen syyt löytyy monesti mualta. Ongelmallisin tuollainen tilanne on varmaan suhteessa, jossa ei asuta saman katon alla. Yhdessä asuessa ja suhteen hyvin voidessa on varmasti jo sekin tärkeää, että iltasella ehtii toisen kainalossa olla ja vaikkapa yhdessä nukkumaan kömpiä. Vaikka kiire olisikin niin kyllä suhteelle aikaa aina jonkin verran löytyy, jos siis kiinnostusta on. Minusta kysymys on nimenomaan kiinnostuksesta ja aloittajan ei ainakaan kannata kenellekään kiinnostavalle sanoa, että ei ole aikaa, sillä se on yleisin "tekaistu" syy, kun kiinnostusta toiseen ei edes ole. Aloittajan kannattaa siis keskustella sen toisen kanssa. Hyvä yleissääntö yleensä on, että kiireiset ja runsaasti työtä tekevät ihmiset ymmärtää parhaiten toisiaan.
- kunhanpähkäilen
Niin että sinä et ainoastaan alkaisi suhteeseen tällaisen ihmisen kanssa, vaan myös muuttaisit yhteen? Okei. Niin, ja voi kai sen muutonkin hoitaa arki-iltana klo 18.30 jälkeen.
- ollutjoskussuhteessa
Hän kuuluu niihin ihmisiin, joilla on mahdollisuuksia pettää ja helppoon kaksoiselämään. Ota tai jätä, mutta enempää et tule koskaan saamaan.
- otataijätämielummin
Taitaa olla varattu ja liikkuva työ epämääräisillä työajoilla. En seurustelisi koska tilanteesta kuvastuu selkeesti itsekkään ukkomiehen pyörittäminen..
- kunhanpähkäilen
Ei.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 535178
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233377Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281512Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1841353- 761046
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24958Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49877Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259816Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35768Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.63728